”PLANETAARINEN TILASTOTOIMI”Pentti Malaska

Rooman klubin kunniajäsenTalous- ja tilastomatematiikan prof. (em)

Turun kauppakorkeakoulu

ICSUGrand Challenges in Global Sustainability Research:

A Systems Approach to Research Priorities for the Decade

The International Council for Science (ICSU) and its partners are leading an international consultative process to: (a) define today’s grand challenges in global sustainability;

(b) identify high priority research that must be carried out; and (c) mobilize social scientists, natural scientists and the humanities around an unprecedented 10‐yr initiative to address these challenges.

• Challenge #1: Improve the usefulness of forecasts of future environmental conditions and their consequences for people

• Challenge #2: Develop the observation systems needed to manage global and regional environmental change

• Challenge #3: Determine how to anticipate, avoid and cope with dangerous global environmental change

• Challenge #4: Determine what institutional and behavioural changes can best ensure global sustainability

• Challenge #5: Develop and evaluate innovative technological and social responses to achieve global sustainability

http://www.surveymonkey.com/s/22BLPKJ) on the visioning process.

• state arithmetics, statistics - valtioiden tilastotoimi

• globaalinen tilastotoimi – standardisointi, aggregointi, YK toimijana

• planetaarinen tilastotoimi – tieto ihmisen globaalista olemassaolosta ja sen rajoituksista suhteessa luonnon toimintaan ja rakenteisiin

MAAPALLO PLANETAARISESTA NÄKÖKULMASTA ENERGIAVIRTAUKSINA

Ihmislajin aineellinen ”mittakaava” planeetalla on kasvanut nopeasti niin suureksi, että on välttämätöntä tarkastella globaalia talous- ja teknosysteemiä suhteessa planetaariseen tilanteeseen eikä vain ihmisen omiin tavoitteisiin.

Luonnon kertakäyttöperiaate nykyisessä teknosysteemissä

I ≡ AxPxT

I – ekologinen rasitus, A- aineellisen elintason kasvuvauhti, P – väestön

kavuvauhti, T – elintason aikaansaamisen luonnonvaraintensiteetti

Kertakäyttöperiaatteen mukainen tulevaisuuden ennuste

Johtopäätökset

1. Talous- ja teknosysteemin vallitsevasta perusajatuksesta lähtien – käytä ja poista vaikka tehostaenkin - tulevaisuuden ennustaminen on loogisesti yksiselitteistä: sitä ei ole olemassa!

2. Globaalin taloussysteemin perusajatusta on välttämätöntä muuttaa globaalisti ja planetaarisesti vastuullisemmaksi.

3. Tässä tehtävässä ei tulla toimeen vain nykyisillä tilastotiedoilla ja käsitteillä, vaan tarvitaan planetaarista tilastotointa ja uusia käsitteitä sekä niihin perustuvia arvioita globaalin taloudellisen toiminnan suhteista planetaariseen todellisuuteen.

ASA Advanced Sustainability Analysis

ASA- tietojärjestelmä perustuu määritelmällisiin identiteetteihin, joista matemaattisesti johdetaan uusia käsitteitä ja ratkaisupolitiikkoja kestävän kehityksen näkökulmasta. Olemassa olevia primaarisia tilastotietoja käyttäen käsitteille voidaan määrittää numeerisia arvoja. Loogisena peruslähtökohtana ASA:ssa on edellä esitetty ympäristörasituksen tulomuoto : I = AxPxT

(viite: http://www.tukkk.fi/tutu/terra2000 (FFRC’s project page)

ASA-järjestelmän masteryhtälöt

1. TUOTANNON YMPÄRISTÖ-VAIKUTUS ES ≡ POP (GDP/POP) (ES/GDP)

2. HYVINVOINNINYMPÄRISTÖ-VAIKUTUS ES ≡ GDP (WF/GDP) (ES/WF)

3. TYÖLLISYYDENYMPÄRISTÖVAIKUTUS ES ≡ GDP (EMP/GDP) (ES/EMP)

4. TALOUDEN RAKENNE-MUUTOKSEN YMPÄRISTÖ-VAIKUTUS ES = (ESp/EMPp) Wp + (ESq/EMPq) (1-Wp)

ASA-käsitteitä

YMPÄRISTÖMUUTTUJAN MUUTOS

∆ES = ∆(ES/GDP)xGDP0 + (ES/GDP)t x∆GDP = Dem + Reb

JOSTA SAADAAN ASA - KÄSITTEET

Tuotannon dematerialisaatio Dem :Dem = ∆(ES/GDP)xGDP0

Kasvun rebound eli takaisinlyönti Reb :Reb = (ES/GDP)t ∆GDPJa

Kestävä talouskasvu δSGDP:δSGDP = (-Dem/Reb) ∆GDPtoteut.

∆ES = 0

-50

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

1973 1978 1983 1988 1993 1998

% o

f 197

3 C

O2

emis

sion

s

PRb(GDP/POP)

PRb(POP)

DCO2

DCO2

DM

The dematerialization effect and rebound effects of CO2 emissions from fuel combustion in the United States

-50

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

1973 1978 1983 1988 1993 1998

% o

f 1

97

3 C

O 2 e

mis

sio

ns

DCO2

DCO2

DM

PRb(POP)

PRb(GDP/POP)

The dematerialization effect and rebound effects of CO2 emissions from fuel combustion in the Japan

-80

0

80

160

240

320

1973 1978 1983 1988 1993 1998

% o

f 197

3 C

O2

emis

sion

s

PRb(GDP/POP)

PRb(POP)

GRb

DCO2

DMDM

The dematerialization effect and rebound effects of CO2

emissions from fuel combustion in China

-50

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

1973 1978 1983 1988 1993 1998

% o

f 1

97

3 C

O 2 e

mis

sio

ns

DM

PRb(GDP/POP)

PRb(POP)

DCO2 DCO2

GRb

The dematerialization effect and rebound effects of CO2 emissions

from fuel combustion in the European Union.

Vain osa talouskasvusta – ehkä puolet tai vähemmän teollisuusmaissakin – on ollut kestävää talouskasvua, toinen osa on tapahtunut ja tapahtuu edelleen ympäristön laadun ja ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella. Nykyisenkaltainen talouskasvu – lisääntyvä tuotanto ja kulutus - ei tule poistamaan synnyttämiään ympäristö- ja hyvinvointiongelmia, vaan kasaamaan niitä yhä vaikeammin ratkaistaviksi. Nämä tutkimuksiin perustuvat johtopäätökset osoittavat kuinka suuresta globaalista ja planetaarisesta haasteesta on kyse.

KESTÄVÄN TUOTANNON POLITIIKATASA:N VIITEKEHYKSESSÄ

”VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN” JA

KESTÄVÄ TALOUSKASVU

δSGDP = (-Dem/Reb) ∆GDPtot (∆ES = 0)

”ELINTASON DEGROWTH” JA

YMPÄRISTÖN LAADUN PARANEMINEN

δ(GDP/POP)/ (GDP/POP)0 = - (∆POP/POPt)

δES = Dem (Reb = 0)

PLANETAARINEN ELI LUONNONMUKAINEN TEKNOLOGIA