Johdatus pedagogiikkaan

Vertaisoppimisen kriteerit

Osa I: Johdanto

SYNERGY Exchange (http://synergyexchange.eu/)

Laadittu “SYNERGY” ERASMUS+ projektille

• Osa I – Moduulin sisältö

• Osa II – Vertaisoppiminen ja vertaiset

• Osa IV – Vertaisoppimisen mallit

Yleiskatsaus

• Vertaisoppimisen määritelmät (EHLERS and TOPPING)

• Vertaisoppimisen ympäristöjen suunnittelu, perustuen vertaisoppimisen kriteeristöihin (TOPPING 2007)

• Vertaisoppimisympäristöjen suunnittelu, toteutus ja arviointi

Moduulin sisältö

Johdatus pedagogiikkaan

Vertaisoppimisen kriteerit

Osa II: Vertaisoppiminen ja vertaiset

SYNERGY Exchange (http://synergyexchange.eu/)

Laadittu “SYNERGY” ERASMUS+ projektille

Ensimmäiseksi tutustumme vertaisoppimiseen yleisesti käsittelemällä vertaisoppimisen merkitystä ja määritelmiä.

1) TOPPING, K. J. 2007: Trends in Peer Learning. Educational Psychology, 25, 6. Pp. 631-645.

2) EHLERS, U.-D. 2013: Open Learning Cultures. A Guide to Quality, Evaluation, and Assessment of Future Learning. Springer, Heidelberg.

Sisältö

Toppingin meta-analyysiin perustuen voidaan todeta (s. 635):

• Todisteet osoittavat, että vertaisoppiminen vaikuttaa positiivisesti akateemisiin suorituksiin.

• Hyötyjä siirrettävissä sosiaalisissa ja vuorovaikutustaidoissa sekä affektiivisessa toiminnassa

• Kustannustehokas oppimisstrategia (tehokas vaikutus pienillä kustannuksilla)

POSITIIVISET VAIKUTUKSET

• Tarjoaa yhtäläiset mahdollisuudet kaikille osallistujille ja on lähtökohdiltaan sisällyttävä. Jokainen voi osallistua ja kokea itsensä hyödyllisenä ja arvokkaana.

• Apua saaneet ihmiset voivat todennäköisemmin muuttua avustajiksi.

• Avustajan roolilla on myönteisiä vaikutuksia taitoihin, sillä heillä täytyy olla auttaakseen syvä ymmärrys asioista. He myös oppivat mm. auttamis- kommunikointitaitoja, jotka ovat siirrettävissä.

POSITIIVISET VAIKUTUKSET

Vertaisoppiminen:

“tiedon- ja taitojen hankinta vertaisten aktiivisen auttamisen ja tukemisen kautta” (s. 631).

‘vertaiset’:

“samanlaisista sosiaalisista ryhmistä olevat ihmiset, jotka eivät ole ammatiltaan opettajia, mutta auttavat toisiaan oppimiaan” (s. 631).

TOPPING

• Melko yleisluontoinen määritelmä, jossa esitetään, että vertaisoppimisen taustalla oleva idea ei ole uusi tai innovatiivinen.

• Vertaisoppiminen ei ole käsite vain verkko-oppimiseen.

• Keskittyy aktiiviseen auttamiseen ja tukemiseen samanarvoisessa asemassa olevien kesken – perustuu vaihtokauppaan.

• Vertaisryhmissä ei ole koulutettuja opettajia ja kouluttajia.

TOPPING

Vertaisen merkitys/tärkeys:

“Vertaiset ovat välttämättömiä oppimisprosessissa. He eivät pelkästään stimuloi omia oppimisprosesseja tarjoamalla materiaaliehdotuksia, nettilinkkejä, mitä tahansa tuottamaansa sisältöä, jota voit hyödyntää tutustuaksesi eri aiheisiin, vaan he voivat myös tarjota mahdollisuuden reflektoida omaa oppimistasi ja keskustella, sekä vahvistusta itsellesi.” (s. 104)

EHLERS

Vertaisten ominaisuudet:

“…vertaiset ovat, tai heidän tulisi olla, avoimia, herkkävaistoisia, ja tietoisia osaamisestaan ja vastuistaan suhteessa vaivannäköön, huomioon ja reaktionopeuteen. Vertaisten odotetaan omaavan vahvat suhde- ja itsekriittiset taidot, sosiaalisten suhteiden hallintaa sekä syvää asiantuntemusta tietyiltä tiedonaloilta.” (s. 104)

EHLERS

Vertaisten ominaisuudet:

“Oppimisprosessissa vertaisryhmän jäsenet ovat valmiita jakamaan ja uudelleen muokkaamaan materiaalia, sekä luomaan tietoa. Heillä on selkeä ja täsmällinen tavoite tukea toinen toistaan kasvaakseen yhdessä. Ryhmän sisällä asiantuntemus perustuu harvoin roolien hierarkiaan.” (s. 104)

EHLERS

Vertaisryhmän pääasiallinen toiminta:

“Menestyäkseen vertaisryhmä tarvitsee avoimuutta sekä yhteisen viestinnän ja toimintatapojen tunnistamista ja hyödyntämistä. On tärkeä ymmärtää, että jakamisen ei tulisi rajoittua pelkästään oppimistuotteisiin vaan nimenomaan kokemusten jakamiseen liittyen oppimisprosesseihin, polkuihin ja projekteihin.” (s. 105)

EHLERS

Vertaistuotannon ominaisuudet:

“Kaikkein merkittävimmät ominaisuudet vertaistuotannossa ovat sen arvon ja monimutkaisten prosessien välttämättömyyden tiedostaminen, kuten luominen, jakaminen ja muokkaaminen sekä valmius olla avoin ja vastaanottavainen eri henkilöiden, alojen ja ohjeiden vaikutteille.” (s. 105)

EHLERS

• Vertaisoppimista on tapahtunut aina, mutta internet tarjoaa uusia mahdollisuuksia, jotka perustuvat samaan ideaan ja kriteereihin.

• Ei ole opettajaa/kouluttajaa, vaan asiantuntijoita.

• Menestykseen vertaisryhmän jokaisen yksilön tulee täyttää useita vaatimuksia

• Aktiivinen osallistuminen oppimisprosesseihin

Johtopäätökset

Johdatus pedagogiikkaan

Vertaisoppimisen kriteerit

Osa III: Vertaisoppimisen mallit

SYNERGY Exchange (http://synergyexchange.eu/)

Laadittu “SYNERGY” ERASMUS+ projektille

Tässä osassa käsittelemme vertaisoppimisympäristöjen piirteitä sekä niiden suunnittelua ja toteutusta. Tutustumme seuraaviin aiheisiin, jotka pääasiassa perustuvat Toppingin käsitteisiin (2007):

• 13 organisaation ulottuvuutta

• 12 näkökulmaa organisaatioon

• Vertaisoppimisen teoreettinen malli

Sisältö

Vuonna 2007 TOPPING esitti 13 niin kutsuttua ´organisaation ulottuvuutta‘ (s. 633). Nämä ulottuvuudet kuvaavat keskeisiä tekijöitä, joiden sisällä erilaiset vertaisoppimisen metodit voivat vaihdella. Nämä ulottuvuudet ovat seuraavat:

Organisaation ulottuvuudet

1) Opinto-ohjelman sisältö

2) Kontaktiverkosto

3) Instituutioiden sisäinen tai välinen

4) Opiskeluvuosi

Organisaation ulottuvuudet

5) Taito

6) Roolin jatkuvuus

7) Aika

8) Paikka

9) Avustajan ominaisuudet

10) Avustettavan ominaisuudet

11) Tavoitteet

12) Vapaaehtoisuus tai pakollisuus

13) Vahvistaminen

Pohjautuen edellä mainittuihin kriteereihin ja väittämään että vertaisoppimisessa tulee painottaa tasa-arvoa ja jäsenten yhtäläisiä mahdollisuuksia, TOPPING on esittänyt myös listan asioita, jotka tulisi ottaa huomioon vertaisoppimista suunniteltaessa.

Vertaisoppimisen suunnittelu

1) Konteksti

2) Tavoitteet

3) Opinto-ohjelma

Vertaisoppimisen suunnittele

4) Osallistujat

5) Auttamistekniikat

6) Kontaktit

7) Materiaalit

8) Koulutus

9) Prosessin seuranta

10) Opiskelijoiden arviointi

11) Arviointi

12) Palaute

Teoreettinen malli

Hyvin toteutuneiden vertaisoppimisympäristöjen positiiviset vaikutukset ovat moninaisia. Mutta mitä “hyvin toteutunut” tarkoittaa, sen teoriatiedon lisäksi mitä olemme oppineet organisaation ulottuvuuksista?

TOPPING ja EHLY (2001) ovat luoneet yksinkertaisen tutkimustietoon pohjautuvan mallin, jonka antaa meille hyvän tietopohjan.

Teoreettinen malli ORGANISAATIO &

SITOUMUS KOGNITIIVINEN

KONFLIKTI

SCAFFOLDING & VIRHEIDEN HALLINTA.

KOMMUNIKAATIO VAIKUTUS

ANSIOKSI LUKEMINEN ITSETUNTO

METAKOGNITIO

TIEDON UUDELLEENJÄSENTÄMINEN OPPIMISTILANTEESSA

INTER-SUBJEKTIIVINEN KOGNITIIVINEN YHDESSÄ RAKENTAMINEN

ITSETARKKAILU

ITSESÄÄTELY

PALAUTE JA VAHVISTAMINEN

YLEISTÄMINEN YLEISTÄMINEN

Johtopäätökset

• Vertaisoppimisella on moninaisia mahdollisuuksia.

• On tärkeää käsitteellistää ja toteuttaa tehokkaita oppimisen mahdollistavia ympäristöjä.

• Nämä ympäristöt tulisi olla räätälöity todellisia tarpeita vastaaviksi.

• Teoreettiset tai käsitteelliset mallit(kuten esitetyt) ovat hyvin arvokkaita tällaisissa luomisprosesseissa.

Kiitos huomiosta ja mielenkiinnosta!

www.projectsynergy.eu facebook.com/pages/Synergy-for-the-SME-Business-Community www.linkedin.com/company/erasmus-synergy-project

Kirjallisuutta

Ehlers, U.-D. (2013): Open Learning Cultures. A Guide to Quality, Evaluation and Assessment of Future Learning.

Topping, K. J. (2007):Trends in Peer Learning. In: Educational Psychology, 25 (6). Pp. 631-645.

Topping, K. J./ Ehly, S. W. (2001): Peer assisted learning.