Newsletter 4/2005

Syysmasennuksen poistopäivät s.12

Dear readers, During the autumn Maailmanvaihto has observed and as well supported adaptation processes to a foreign culture. Foreign ex-changees in Finland live the first months in their new host families and host projects. Finnish everyday life becomes bit by bit more familiar. The Finnish exchangees abroad go trough similar processes in dif-ferent parts of the world. During orienta-tion courses we do discuss about adapta-tion process, we could as well name it a learning process about living in a foreign culture. The experience of an exchangee is very intense. They live and work among local people. Their everyday life is full of little and big challenges: new habits, new language, and new body language. Every new day in a new culture is a new pos-sibility to learn more about the foreign culture as well as about one’s own. It is a possibility for personal growth and for broadening one’s understanding.

The theme of this newsletter is adapta-tion. I wish you nice time reading it. I use this opportunity to wish you all very nice winter time and peaceful and happy Christmas.

Anni KoskelaSecretary General

Tervehdys newsletterin lukijatMaailmanvaihdon syksy on jälleen ollut täynnä vieraaseen kulttuuriin sopeutu-misprosessien seuraamista ja tukemista-kin. Suomeen saapuneet ulkomaalaiset vapaaehtoiset elävät ensimmäisiä kuu-kausia uusissa isäntäperheissään ja va-paaehtoistyöpaikoissaan. Suomalainen arki alkaa pikku hiljaa tulla tutummaksi. Samaa sopeutumisprosessia käyvät läpi suomalaiset vapaaehtoiset eri puolilla maailmaa. Valmennuksissa keskustelem-me paljon sopeutumisprosesseista - toi-saalta voisimme puhua myös vieraassa kulttuurissa elämisen oppimisprosesseis-ta. Vapaaehtoistyöntekijöiden kokemus on hyvin intensiivinen, he elävät ja työs-kentelevät paikallisten kanssa. Heidän arkensa on täynnä pieniä ja isoja haas-teita: erilaisia tapoja, uusi kieli, elekieli toimii eri tavalla. Jokainen päivä uudessa kulttuurissa on uusi mahdollisuus oppia ymmärtämään enemmän sekä uutta kult-tuuria että omaansa. Se on myös mahdol-lisuus henkilökohtaiseen kasvuun ja ym-märryksen laajentamiseen.

Tämän newsletterin teemana on so-peutuminen. Toivotan teille hyviä luku-hetkiä. Samalla toivotan kaikille lukijoil-lemme oikein mukavaa alkavaa talvea ja rauhallista ja onnellista joulun aikaa.

Anni Koskelapääsihteeri

For us Finns, Christmas is next to Midsummer the most important holiday and big part of our culture. By filling up this check-list during the Christmas time, you can evaluate if you what you experienced was truly a traditional Finnish Christmas.

I have stuffed myself full with different sorts of Finnish dishes at least two times.

I have gained at least 2 kilograms and I’m planning to start a diet imme-diately after the Christmas holidays.

I have eaten some snacks during the night time in secret. I have sat on Santa Clauses lap. I have sang at least five different Christmas carols. I have received at least one completely useless item as a present and... ... I have succesfully shown my appreciation when receiving this item. I have felt the joy of giving and... ... experienced a near suffocation in the shopping centre during the last

couple of days before Christmas Eve. I have at least concidered making some handmade Christmas presents. I have smelled the Christmas tree and the candles. I have given my share to the charity box. I have watched Christmas time cartoons in the television. I have said ”HYVÄÄ JOULUA!”

Ratings: You get one ”Santa point” out of each thing you have done. 0 - 4 Santa Points: Where have you been? You have deffinately experienced

something alternative.. 5 - 10 Santa Points: Pretty well, incase you you are a beginner. Next year you

will definitely get it right.. 11 - 14 Santa Points: You are a Finnish Christmas Expert! Even most of the

Finns don’t get it this right. Well done!

Merry Christmas to everybody!From the Newsletter team

Christmas check-listPääkirjoitus:

2 3

Letter from the Secretary General

Letter from the Secretary General Pääkirjoitus ......... 2Christmas checklist .. 3Volunteering in Makedonia ............ 6Uutiset .............. 8Syksyn kuulumiset ... 10 Volunteers poems .... 14 Interwiew about Autumn depression ... 15Sopeutuminen Adjustment .......... 16Nuorisotyössä Bogotassa ........... 18Oivalluksia Belgiassa ........... 20Paluu Islantiin ..... 22Tapahtumakalenteri .. 23

”Kurkota vaikka kuuta taivaalta. Vaikka et sitä saisikaan, voit silti saada tähtiä” Les Brown

ICYEN TOIMINNAN LÄHTÖKOHTAICYE on voittoa tavoittelematon, nuorten itsensä rakentama kansalaisjärjestö, joka tarjoaa monipuolisia vapaa-ehtoistyön mahdollisuuksia paikallisissa yhteisöissä ja kansalaisjärjestöissä yli 30 maassa, kaikissa maanosis-sa. Suomessa Maailmanvaihto ry eli Suomen ICYE lähettää ja vastaanottaa 30-40 nuorta vuosittain.

VASTAVUOROISUUSPERIAATEMaailmanvaihdon ohjelma on vastavuoroinen eli va-paaehtoistyöhön lähettämisen lisäksi vastaanotam-me vuosittain ulkomaalaisia nuoria vapaaehtoistyö-hön Suomeen. Näin järjestämme kulttuurien välisiä kohtaamisia myös Suomen maaperällä.Joka vuosi suomalaiset isäntäperheet ja erilaiset työyhteisöt ottavat vastaan ulkomaalaisia vapaaehtoisiamme. Isäntäperheiksi ovat tervetulleita kaikki mielenkiintoi-sista ihmisistä ja vieraista kulttuureista kiinnostuneet. Vapaaehtoistyöpaikoiksi puolestaan sopivat erilaiset yleishyödylliset yhteisöt.

4 5

Sisältää:

YstävänlokakuuBogota,Kolumbia.

Jenni on asunut kolme kuukautta Bogotassa. Hän kertoo millaisena vapaaehtoiselä-mä on jatkunut; sateesta, ystä-

vänpäiväkuukaudesta, var-kaista, kaupustelijoista...

Sopeutuminen Wroclaw, Puola. Antilla ei ollut vaikeuksia sopeutua Puolaan. Miten käy sitten takaisin Suomeen palatessa? Sitä odotellessa muutamia ajatelmia.

ItsenäistyminenBelgia

Jenna kertoo miten on oppi-nut arvostamaan äitiään uu-della tavalla, kun lähti kotoa maailmalle. Ja lupaa, että siivoaa tästä lähin sotkunsa itse.

Message called Poraka

Struga, Makedonia. Sini workes with disabled children in Balkany. She

may not be able to speak the language yet, but can play football with the kids.

Syksyn menot Vapaaehtoiset, Suomi.

Seminaarit, opintomatkat, valmennukset ja syysmasen-nuksen torjunta. s.16

s.10

s.20

s.6

s.18

What, Where and Why?I had no previous experience of working with disabled children, but I found the topic very interesting. I also wanted to do my EVS (voluntary service) either in Russia or in Balkan in order to discover a different kind of culture. That’s why this project, working with disabled children in Macedonia, sounded just perfect for me.

I’m doing my voluntary service in west-southern Macedonia, in the city of Struga. Struga is a small town of 20 000 people next to the lake Ohrid. My host-ing organization in Struga is called Youth Forum EYE. It’s a non-governmental or-ganization of young people, and one of it’s tasks is to host international volun-teers. Right now we have eight volun-teers around Europe and more are com-ing in the next few months.

Working with DisabledI work in the disabled children’s day care center called Poraka (in English “mes-sage”). In the center we have ten children with different kind of mental disabilities, for example Down’s syndrome. Center is supported by United Nations Develop-ment Program.

All the children, excluding one, belong in to the Albanian minority of Macedo-nia. We have three permanent employ-ees: manager, one Macedonian defectol-ogist and one Albanian teacher. The most used language in the center is Albanian, so I have to study two foreign languages at the same time.

The purpose of the day care center is to try to integrate the children with special needs in to the society. We are teaching them basic every-day skills from cooking and tying the shoelaces to being the part of the group and respecting the others.

Children are not going to school, so we are also giving them basic education what it comes to reading, writing, count-ing and physics. Children are in very dif-ferent levels with their disabilities: some of them know how to use computer, and some of them can’t even speak.

Now, that I know only few words in Albanian and little more in Macedonian after one and half months here, I most-ly concentrate on teaching mathematics, drawing, sports and other things, where the language is not in the main role. In the future I hope that I will be able to cre-

ate some new activities for the children, for example handicrafts, excursions, bak-ing and other things.

In September we also had a sport com-petition weekend here in Struga with disabled children from around Macedo-nia. Furthermore football, basketball and running it was important for the kids to meet other children and get new friends. That kind of activities bring new expe-riences for children, and I hope that we will manage to organize more that kind of happenings in the future.

PatienceIn the end I don’t think that with the disa-bled children the language is very impor-tant issue. The thing that you need most is patience, patience and patience. I have succeeded to create good relations with the children by simply just being with

them. Laughing and crying are interna-tional languages that everyone can un-derstand. Already after these few months here I’m considering to study special work with disabled people.

I can already say that I’m very happy that I chose to come here to do this EVS program.

Struga, october -05

Teksti ja kuvat: Sini Mäkinen

Sini Mäkinen, 20-year-old volunteer from south-eastern Finland, applied for

European Voluntary Service after finishing high school and military service. Now she’s working in a disabled children’s day care center in Struga.

6 7

VOLUNTEERING VOLUNTEERING

VOLUNTEERING in MAKEDONIA

8 9

UUTISETUUTISET

Lyhytaikaisempien ICYE -ohjelmien kysyntä kasvanutICYE vapaaehtoistyöohjelmaan osallis-tuu vaihtovuonna 2005-06 13 suomalais-ta vapaaehtoistyöntekijää. Heistä vain neljä osallistuu ohjelmaan 12 kk ajan. Kuuden kuukauden ohjelmien kysyntä on kasvanut viime vuosina. EVS vapaa-ehtoistyöhön osallistuvista 21 nuoresta sen sijaan pääosa osallistuu ohjelmaan 9-12 kk ajan.

Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo..Tai ellei puuroa, niin ainakin GLÖGIÄ!

Maailmanvaihdon PIKKUJOULUT lauantaina 10.12. klo 18 alkaen Maailmanvaihdon toimistolla. Luvassa kuumaa glögiä, herkullisia joulutorttuja ja ennen kaikkea upeaa

seuraa!

annual CHRISTMASPARTY of Maailmanvaihto on Saturday 10th of December, doors open at 6 p.m.

You will be pampered with traditional Finnish Christmas delicacies. If you don’t know yet what are glögi and joulutorttu – this is a good

opportunity to find out!

Tervetuloa!

ICYE Federaation yleiskokousKansainvälisen ICYE Federaation yleis-kokous pidetään Ranskassa 20. - 27.11. Yleiskokouksen pääteemoina ovat ICYE ohjelman laatustandardien ja niiden seu-rantamenetelmien kehittäminen sekä kansainvälisen talousmallin uudistami-nen. Pääsihteeri edustaa Maailmanvaih-toa yleiskokouksessa.

Euroopan ICYEn kouluttajien koulutus Hämeenlinnassa”Learning in the YOUTH Programme. The youth leader as Coach, Facilitator and Me-diator” -koulutus järjestetään Hämeenlin-nassa 28.1.-5.2.06. Maailmanvaihto voi lähettää koulutukseen kolme osallistujaa. Koulutukseen voivat osallistua 18-35-vuotiaat, ensisijaisesti ulkomaalaisille tai suomalaisille vapaaehtoisille suunnattu-jen koulutuksien vetämiseen osallistuvat.

Koulutuksen tarkoitus on antaa työkaluja ulkomaalaisten tulovalmennus- ja arvioin-tileirien sekä suomalaisten vapaaehtoisten valmennusleirien vetämiseen kuin myös kouluttajien kouluttamiseen. Koulutuk-seen tulee hakea viimeistään 11.12. Pyydä hakulomakkeet Maailmanvaihdosta.

EVS vapaaehtoistyöpaikkoja Armeniassa, Azerbaizanissa, Georgiassa ja MoldovassaVapaaehtoiset tulevat työskentelemään sosiaalialan projekteissa lasten parissa. Vapaaehtoistyö alkaa 1.3.2006 ja kestää 9 kuukautta. EVS vapaaehtoistyö on tarkoitettu 18-25-vuotiaille ja se on osallistujalle täysin maksuton. Vapaaehtoistyö toteutetaan EU:n nuoriso-ohjelman tuella. Projektiin tulee hakea viimeistään 13.12. Pyydä lisätietoja ja hakulomakkeet Maa-ilmanvaihdon toimistosta.

ValintaopasVapaaehtoistyöohjelmiin osallistujien valinta on vaativa prosessi. Valintatyön tueksi olemme koonneet valintaoppaan. Oppaassa kerrotaan muun muassa eri maiden vapaaehtoistyöohjelmien vaati-muksista, vapaaehtoiselta vaadittavista ominaisuuksista, haastattelun merkityk-sestä ja erilaisista haastattelutavoista. Va-lintaoppaassa myös opastetaan erilaisten haastateltavien kohtaamiseen.

Valintaoppaan kokoamisesta ovat vas-tanneet Niina Airikka ja pääsihteeri. Ko-koamiseen ovat osallistuneet myös Ella Douhevyx, Mirja Fagerholm ja Meri Tennilä.

Vapaaehtoistyöntekijöiden vaihto Georgian kanssa alkoiMaailmanvaihto osallistuu ICYEn kan-sainvälisen toimiston järjestämään ”Youth and Social Inclusion” EVS hank-keeseen. Hankkeen kautta Suomeen saapui lokakuussa georgialainen vapaa-ehtoinen. Hän työskentelee Lehtimäen opistolla. Lehtimäen opisto on erityis-kansanopisto. Suomalainen vapaaehtoi-nen työskentelee saman projektin kautta Georgiassa ”Bediani Children Center” -nimisessä orpokodissa.

Euroopan ICYE:n (ICYE European Asso-ciation) Oxfordissa järjestämän seminaa-rin ”Development of Quality Standards among Youth Organisations” tarkoituk-sena oli pohtia yhdessä muiden maiden edustajien kanssa ohjelman Laatustan-dardeja ja nuorten osallistumista. Osan-ottajia oli 20 ym päri Eurooppaa; pääosin Pohjoismaista, muutamat kaukaisimmat Italiasta ja Portugalista. Suurin osa osan-ottajista oli opiskelijoita, jotka edustivat omia kansallisia hallituksiaan. Edustin

Maailmanvaihtoa seminaarissa yhdessä Oona Nakain kanssa, ja sen yhteydessä pidetyssä Euroopan ICYEn yleiskokouk-sessa edustajana toimi Kira Sjöberg.

Päivät täyttyivät ryhmätöistä ja kes-kusteluista, joiden avulla saimme uusia ideoita toinen toisiltamme sekä opim-me, miten näitä uusia ideoita voisi tuo-da mukaan omaan toimintaan. Työntäyt-teisten päivien kevennykseksi vietimme kansainvälistä iltaa islantilaisen kuivatun kalan, palavien Mozart-kuulien sekä tut-tujen ja turvallisten korvapuustien mer-keissä. Tämän lisäksi pääsimme maista-maan libanonilaista ruokaa, kokeilemaan salsan rytmejä sekä tutustumaan kuului-saan yliopisto-kaupungin nähtävyyksiin.

Vaikka päivät olivatkin erittäin tiivis-tahtisia, jäi seminaarista erittäin positii-vinen ja lämmin muisto, sekä iso liuta uusia tuttavuuksia ympäri Eurooppaa!

teksti ja kuva: Marika HeinonenEA seminaari Oxfordissa 2.-9.10

Syksyllä Hallituksen jäsenet ja järjestösihteeri tekivät ahkerasti isäntäperhe- ja projektivierailuja kaikkialla Suomessa.

10 11

SYKSYkuulumiset SYKSYkuulumiset

Lähetämme tammikuussa kuusi osallis-tujaa ICYE ohjelman kautta Boliviaan, Intiaan, Nepaliin(2) ja Ugandaan(2). Näille tuleville vapaaehtoistyöntekijöille järjestettiin viikonloppuna 15-16.10. val-mennuskoulutus Helsingissä.

Valmennuksessa käsiteltiin vieraaseen kulttuuriin sopeutumista, vapaaehtois-työntekijän roolia, terveys- ja turvalli-suusriskejä, jonkin verran myös suku-puolirooleja ja asenteita eurooppalaisia kohtaan tulevissa kohdemaissa sekä eri-näisiä käytännön asioita. Saamastamme palautteesta päätellen koulutus onnistui erinomaisesti. Koulutuksen järjestelyistä ja ohjelmasta vastasivat Ella Douhevyx,

Kati, Tiina ja Miriamkouluttautuvat

Valinta- ja infopäivä 12.11Syksyiseen info- ja valintapäivään lau-antaina 12.11. osallistui seitsemän ICYE ohjelmaan ja kaksi EVS vapaaehtoiseksi hakevaa. Haastattelijoina toimivat: Nii-na Airikka, Sanna Nerola, Anne Seppä-nen, Pia-Maria Sottinen ja Meri Tennilä. Henkilökohtaisten valintahaastattelujen ja ryhmätehtävien lisäksi päivän aikana pyrittiin antamaan hakijoille mahdolli-simman paljon tietoa eri kohdemaiden ohjelmista.

Maailmanvaihdon yhteistyö Balkanin maiden kanssa on hyvällä alulla, sillä kauttamme on lähtenyt suomalaisia va-paaehtoisia mm. Makedoniaan ja Ge-orgiaan. Syyskuisen opintovierailun an-tina voimme toivottavasti aloittaa ensi vuonna vapaaehtoisten vaihdon myös Albanian kanssa. Mahdollisuuksia mie-lekkääseen vapaaehtoistyöhön on Balti-assa lukuisia.

Kansainvälisen ICYE:n järjestämän vierailun aikana tutustuimme suureen määrään kansalaisjärjestöjä, joita kaikkia yhdisti suuri innostus ja motivaatio ra-kentaa kansalaisyhteiskuntaa, lisätä nuor-ten vaikutusmahdollisuuksia ja toteuttaa näin omalla panoksellaan maiden parem-paa tulevaisuutta. Vähemmistökysymys on erityisen tärkeä entisen Jugoslavian maissa, ja myös kansalaisjärjestöt ottavat sen erityisellä tavalla huomioon jokapäi-väisessä työssään.

Vierailut järjestöihin olivat lyhyitä, mutta intensiivisiä. Tutustuimme muun muassa hellyttäviin romanilapsiin Tira-nassa, esittäydyimme Albanian kulttuu-

riministerille, perehdyimme HIV-tor-juntaan ja makedonialaisen NMKY:n monipuolisiin tapahtumiin eri kaupun-geissa. Aikaa jäi sopivasti myös juhlimi-selle ja paikallisten herkkujen, ei tosin kasvissyöjän unelmien, maistelemiselle.

Maisemaa ja kaupunkia vaihdoimme lähes päivittäin, joten huomattava osa ajasta vierähti bussissa istuen, luoden ryhmän sisäisiä suhteita ja suunnitellen tulevia projekteja. Erinomaista oli, että puolet osallistujista oli makedonialaisia ja albanialaisia. Paikallinen todellisuus avautui näin syvällisemmin ja kynnys yhteistyön aloittamiseen tuttujen kasvo-jen kanssa on paljon matalampi!

Tiina Sohlman ja pääsihteeri Anni Kos-kela. Kansainvälisen lääketieteen eri-tyisasiantuntija Taneli Puumalainen oli vastuussa terveyteen ja terveysriskeihin liittyvästä luennosta.

Syksyn valmennuskoulutus 15. - 16.10

Tiivistahtinen opintovierailu Makedoniaan ja Albaniaan

teksti ja kuva: Anna-Sofia Joro

Fläppisulkeiset Englannin malliin

First evening/FridayAfter we found the place, not so near to the centre of Hamina, about seven o’clock in the evening we had to go shopping for food. Not so easy thing to do for 32 peo-ple! But all of the volunteers who were already in Jamilahti helped to carry our bags of food from the shop. Or actually they wheeled the bags back with carriag-es from the shop… smart!On Friday there wasn’t really a program,

we ate evening snack and talked and played Twister, witch was very popular during the camp. Some tried to draw a map of the world to see where people are coming from. After they got a real map, they could see that geography wasn’t so easy after all. But the map became almost perfect after all and was placed on a wall. Some of the people stayed up late… ac-tually almost everyone.

SaturdayOn Saturday morning came more people to the camp. After everyone had some-thing to eat, or at least coffee, began the program. The pedagogy students of Jam-ilahti and their teacher Katja had some games for us. Unfortunately I didn’t see them, because we needed more food, so the Finnish volunteers went to make lunch (Katri, Milla and Reeta) or buy more food (Sanna and I). But I believe

everything went just fine. After lunch the volunteers made a play about “Stupid things that Finns do”. There were represented Finnish sauna habits, conversation, closeness issues, male habit of taking “löyly” and always taking boots off when going inside. I never thought we Finns are so strange!Then we went outside and played a game of The Wolf and Little Red Ridinghood – the game got always a little mixed up but at least it made people laugh. Some peo-ple liked to be outside so much that they went for a walk before a coffee break. The pedagogy students made teams out of volunteers and they played “Olym-pics”. The sports were: picking peas and throwing eggs, writing a poem, moving a matchbox with your “tail”, position-ing your team into a toilet room, throw-ing rings to the poles and running with rubber bands. After this was time for

Finland-quiz and teams read their poems from the Olympics. That was end of the program and people ate supper and played games and went in sauna in their own time. And of course there was a lot of talking and laughing involved.

SundayWaking up and eating and packing and cleaning… People were leaving in differ-ent times so there wasn’t time for games which I had planned. Last of us left Jami-lahti about 15 past one. Then there were still a long walk to the bus station, but we made it and hopefully everyone got to their homes well!

Big Greetings to all who were there and to all Merry Christmas!!!

Anti-Depression Days were held this year in Jamilahden Kansanopisto, in Hamina. Weather was nice and crispy to 25 volunteers from all around the world and us seven from Finland. Students in Jamilahti welcomed us with open arms to their living quarters and organized games and quizzes for the volunteers.

teksti ja kuvat: Tiina Mäkipää

12 13

SYKSYkuulumiset SYKSYkuulumiset

Anti-Depression DaysSyysmasennuksen poistopäivät 18.-20.11

Hurja joukko irroittelee jäykästi

Rento meininki -Onko tässä vapaita paikkoja?

Christine (Germany)1. No. I don’t think it is depressing here. Everyone tells me it is so, but I don’t think so. It was very nice autumn. In Oc-tober there was much sun and all. 2. It’s strange. When it begins to be dark at four o’clock I think it is very late and get very tired. So I’m more tired.3. Be active. Don’t sit at home and wait until someone comes to you. Do somet-hing.4. I was visiting in Russia and liked it very much. It was different. And also the first snow was great.

interwiew

Interview about Autumn Depres-sion made in The Camp by Sanna

Nerola and Tiina Mäkipää

Ivan (Italy)1. No. Because your autumn is better than in North Italy. There it is always raining, here not. My project is great too. 2. I’m little disoriented with the dark-ness. Do not know what time it is. But I like it because it’s the waiting season for Christmas. 3. Meet people. And try to spend time with them.4. My birthday was special day in Fin-land (the day of Aleksis Kivi). So there were flags everywhere. So I thought “Ooh, flags for me!” And of course the first snow because it brought more light.

Questions:1. Do you have autumn depression? And why?2. How has this season affected you?3. Tips on how to get rid of autumn depression?4. What is/was the best part this autumn?

14 15

poems made at antidepression camp on 18-20.11.2005

Volunteer’s Poems

to Finland

Finland is a nisy countrywith a lot of snow

Santa Claus come...** and wher is hi I don’’t know

But I see the lakesand a big foreststhere very acers

and a Finland like a hokeyI wait winter now

for the Northing lightand I don’t now howwith the snow I fight.

ryhmä: Käkikello

In Finland winter comes so slowThen the lake and forest are covered in snow

But there is one man who doesn’t mindIt’s Santa Claus who brings you...

Presents. ryhmä: One.2.one

It’s not an eternal winter,Santa Claus will come later.

He lives in the forest and is still awake, because he has been jumping into the lake.

Don’t you know how nice it isto roll in the snow?

ryhmä: Peruna

Finland is coldSanta Claus is old

Snow is withe* Winter is bright

Lakes are blueForests are new

ryhmä: Mitä kuuluu

Thousand of lakes in Finlandbut I never been in Lapland.

In Finland forests are very bigbut I am becoming sick.

Now it’s winter, darkness and snowand soon we wil see Santa Claus

- ho ho ho ryhmä: Herne

* As in white, but you’re not allowed to rewrite poems so...** ...of my ??? A word unclear because of the handwriting. This group had problems with spelling.

What does it mean to be adjusted to a culture? Is it loving everything what you see (in Finland), everyone who you meet (in Finland) and eve-rything what you eat (in Finland)?

If YES, I wouldn’t call myself a well ad-justed person, although I do like Finn-ish food a lot...

If NOT, we come back to the first ques-tion. Maybe adjusting is just the way of perceiving the world and it is not even associated with the culture you’re liv-ing in. You just adjust yourself to the world you live in. You adjust yourself to light and darkness, to warmth and cold, to people and to loneliness... It’s more a question of how you do it.

Hoping you’ve chosen a way that makes you happy.

Ewa Slawek, Poland

SopeutuminenAdjustment

Ajan häviäminen ei kuitenkaan ole paras termi kuvata mennyttä vuotta, niin paljon näihin

kymmeneen kuukauteen mahtuu. Elämyksiä, paikkoja, uusi kulttuuri ja kieli, paljon hienoja ja mielenkiintoisia ihmisiä... Ajan nopea kuluminen kertoo myös siitä, että olen käyttänyt aikani täällä hyvin ja mielekkäästi.

Paikkana Puola, tarkennettuna Wroc-law, lounais-Puolan suurin ja Puolan nel-jänneksi suurin kaupunki. Työskentelen lasten ja nuorten parissa EVS-vapaaeh-toisena, tosin lähiaikoina työnkuvani on koostunut myös muista tehtävistä. Pro-jektini on ollut vaihtelevasti mielenkiin-toinen, ja kokonaisuutena olen nautti-nut suuresti elostani täällä. Wroclaw on eläväinen ja kaunis kaupunki. Täällä on paljon opiskelijoita, ja kulttuuritarjonta on rikasta. Koko ajan tapahtuu jotain, on konsertteja, elokuvaa, teatteria ja festi-vaaleja.

En voi sanoa, että olisi elo käynyt tyl-säksi. Pikemminkin tuntuu, että tässähän loppuu aika kesken. Niin paljon on paik-

koja vierailematta, niin monta keskuste-lua käymättä, niin paljon asioita koke-matta. Vasta viimeisinä viikkoina ajatus Suomeen paluusta on alkanut hiipiä mie-leeni, ja mitä lähemmäksi se tulee, sitä oudommalta se tuntuu. Ihminen sopeu-tuu uusiin tilanteisiin ja asioihin hyvin nopeasti, mutta tällä kertaa olen hieman varautunut, ehkä sopeutuminen ei tule-kaan olemaan niin helppoa ja sujuvaa.

Yksin vieraan kulttuurin kes-kellä oleminen on ollut juuri niin hienoa kuin kuvit tel inkin, mutta samalla

koko ajatus entisestä elämästä Suomessa on käynyt yhä kaukaisemmaksi.

Joka kerta ennen pidemmälle reissulle lähtöä olen ollut koulutuksissa, joissa on puhuttu kulttuurishokista. Käyty se läpi vaihe vaiheelta, mitä tulet maailmalla kohtaamaan, miltä se tuntuu, miten siihen pitää suhtautua... Jatkuva kulttuurishokis-ta toitottaminen on pikemminkin käynyt

ärsyttämään kuin auttanut sopeutumista-ni. Minulla ei ole ollut mitään mainittavaa kulttuurishokkia koko täällä olo-aikana. Ehkäpä olen poikkeus. Mutta miksi ku-kaan ei valmentanut minua palaamisesta aiheutuvaan kulttuurishokkiin?

En nyt varsinaisesti kuvailisi ajatus-ta Suomeen paluusta pelottavaksi, eikä huolestunutkaan ole täysin oikea sana. Mutta olen melko varma, että paluu tulee olemaan shokki. Ja luulen sopeutumisen kestävän kauan. Nyt elo on ollut suhteel-lisen huoletonta ja vaivatonta, ja samalla hyvin kokemusrikasta sekä nopeaa. Suo-messa odottavat ne tavalliset huolet työ-paikasta ja toimeentulemisesta sekä arjen rutinoituminen. Enää ei ollakaan koko ajan reissussa, eikä kaikki ole uutta ja in-novatiivista.

On tietysti asioita, joita olen huoman-nut kaipaavani kotimaastani, mutta ovat-ko ne tarpeeksi saamaan minut tunte-maan oloni hyväksi ja pitämään minut Suomessa? Aika näyttää.

Wroclaw, marraskuu -05

16 17

Adjustment

En voi olla ihmettelemättä ajan kulumista. Tuntuu, että kymmenen viimeistä kuukautta ovat vain hävinneet jonnekin. Enää vajaa kuukausi jäljellä ja sitten pitääkin jo palata takaisin Suomeen. Koko ajatus tuntuu vähintäänkin absurdilta.

teksti: Antti Närhi

Muutama ajatus ajan kulumisesta ja kulttuurishokista

Miksi kukaan ei valmentanut minua palaamisesta aiheutuvaan kulttuurishokkiin?

teksti: Jenni Kivistö

Tunteet on heilahdelleet, kun välillä sitä miettii Suomea, isää, opiskelu-ja ja kummallisia suhteitaan. Kaikki

muut näyttävät tietävän mitä tekevät ja ha-luavat. Välillä olen hieman hämilläni kai-kesta ja muutamina iltoina olen miettinyt minkä vuoksi oikein olen täällä. Kai nämä ajatukset tästä selvenevät aikanaan, ja anta-misen ilo on ihan oikeasti parasta!

Toivottavasti talo kestää Perhe-elämä on ennallaan. Tädit, sedät ja serkut pitävät vuorollaan pientä kauppaa eteisessä, jossa teinit pelaavat pleikkaria, syövät karkkeja ja jossa myydään kaikkea mahdollista paperitavaraa ja kopiokone-kin on. Sarita (8-v.) oli kuolla tylsyyteen, kun häntä sattui sydämeen ja piti maata sängyssä kaksi päivää katsellen lasten ohjelmia. Viimeisenä iltana kysyin että halusiko hän mennä jo kouluun. Sarita alkoi hyppia sängyllä ja kiljua ”Colegio! Colegio!”(koulu, koulu). Yleensa hänellä on joka aamuinen ja iltainen tappelu äi-din kanssa läksyistä,koulusta, yöpuvusta, ja hampaiden pesusta.

Saritalla on ihan hilittömät leikit Car-litoksen (1-v.) kanssa, jolla yleensä aika vakava katse, mutta Saritan kanssa kum-matkin vain nauraa ja juoksee hulluna

ympäri taloa. Tyttö leikkii kaatuvansa, tai lyövänsä päänsä seinään jolloin normaa-listi Carlos on jo tikahtumaisillaan.

Sunnuntaina oli myrsky, satoi kaata-malla, hetken jopa rakeita, joka on täällä harvinaista. Meidän katto ei ole raken-nettu kestämään näitä rankkasateita, jo-ten se petti monesta kohtaa ja keittiössä oli suuri joki. Carlitos oppi sanomaan en-simmäisen kunnon sanan; keskellä keitti-ön jokea hän katsoi epätoivoisesti ympä-rilleen ja sanoi: ”mama!” On satanut tosi paljon viimeaikoina. Toivottavasti talo kestää.

Musiikkia ja kirjallisuuttaBogota on täynnä kulttuuria; täällä kuu-lee salsaa kaduilla. Viime viikonloppuna yksi kolumbialainen kutsui minut ska-punk konserttiin, jossa hän soitti itsekin. Konsertti oli teatteri ”La Mamassa” ja paikka oli täynnä punkkareita, joita täällä ei normaalisti näe. Itse musiikki oli yh-distelmä punkkia ja reggaeta, joillaista en ikinä ole aiemmin kuullut. Tosi kumma yhdistelmä, mutta tykkäsin. Kaveri, joka minut kutsui, soitti saksofonia punkin se-kaan.

Olen lukenut muutamina iltoina eri kir-jailijoiden tarinoita Bogotasta, kun löy-

sin ”transemilenio”-kirjat. Olin melko ihmeissäni, kun jakelevat näitä kirjoja ilmaiseksi lainaan bussiasemilla, ilman että tarvitsee antaa tietoja itsestään. Lai-na aika on 8-15 vuorokautta. Paljon kir-joja kuulemma katosi ensimmäisen kuu-kauden aikana, mutta nykyään ihmiset palauttavat kirjat määräjassa. Hieno idea tuo. Tosin ihan uskomatonta, koska täs-sä kaupungissa kaikki varoittavat luotta-masta ihmisiin.

Varkaat ja kerjäläisiäJoku varasti yöllä meidän kodin puhelin-kaapelin. Ei se kyllä maksa juuri mitään, mutta yrittävät kuulemma myydä kuiten-kin tai käyttää muuhun tarkoitukseen. Kaduilla on välillä paljon aukkoja, joihin pitää varoa putoamasta, kun ihmiset va-rastelee viemärikaivojen kansia! Kolum-bialainen tätini totesi että täällä varaste-taan reiätkin. Siksi siis talon puhelin ei juuri nyt ole toiminnassa.

Otin bussin töihin tänään ja kuten ta-vallista kaupustelijat hyppäsivät kyytiin myymään kaikenlaista, yrittäen tienata edes vähän jotain. Välillä tuntuu pahalta, kuten tänään, kun ymmärtää tämän eriar-voisuuden ihmisten välillä. Mutta pidän kuitenkin enemmän eteläisestä Bogotas-ta katukoirineen (joita on varmaan enem-man kuin ihmisiä), pienine taloineen, ja hillittömine sähköjohtoverkostoineen.

YstävänpäiväkuukausiTäällä juhlittiin ystävänpäivää syyskuus-sa, tai siis ystävänkuukautta. Leikimme työporukan kanssa ”amigos en segretoa”, johon kuuluu parin viikon ajan lahjoitel-la salaiselle ystävälle (ystävät arvotaan kirjoittamalla kaikkien nimet pieniin lappuihin) nameja tai kirjeitä, ilman että kyseinen henkilö tietää kuka hänen lah-joittajansa on. Lopuksi annetaan jokin isompi lahja, kun parin viikon aikana on

yritetty selvittää mitä toinen voisi haluta. Juan Carlos jätti salaiselle ystävälleen

jättikokoisen paketin, josta löytyi aina vain pienempia paketteja, varmaankin noin parisenkymmentä. Saimme paljon naurua aikaan, kun viimeinen paketti oli kääritty kirjeeseen, josta puolet sisälsi hurmaavia kuvauksia tästä henkilöstä siis ”hola mamacita, rica, deliciosa...” Juan laittoi vitsillä kaikki tietämänsä iskulau-seet peliin, vaikka oikeasti inhoaa niitä, eikä kukaan koskaan ole kuullut hänen niitä käyttävän. Täällä kuulee yleensä paljon sukupuolivitsejä, niin miehistä kuin naisistakin.

Bogotassa on ihan normaalia kutsua ih-misiä ”gordita” (lihava) ”negrita” (tum-maihoinen, mutta lähellä sanaa neekeri) ”flagito” (laiha) yms. ystävällisessä mie-lessä tietysti. En tosin vieläkään ole op-pinut, että siinä ei ole mitään loukkaavaa. Ihmiset ravintoloissa tai puhelinkoppe-roissa saattavat kutsua myyjän paikalle sanomalla, ”Hei, lihava...”

Työtä lastenkerhoissaVierailtiin muutama viikko sitten yhdes-sa koulussa, jossa 8-vuotias poika ryntä-si halaamaan ja alkoi pussailla kaikkialle minne yletti. Poika oli noin puolet pie-nempi kuin minä. Lapset täällä tulevat kyllä usein halailemaan, mutta tämä poi-ka oli tosi aggressiivinen. Jos hän olisi ollut yhtään vanhempi, olisin pelännyt. Kun sanoin pojalle että lopeta, hän alkoi ihan hulluna itkeä, raivota ja huusi: ”Älä jätä mua, älä jätä mua!”. Juttelin luokan opettajan kanssa, joka sanoi epäilevän-sä että poikaa käytetään seksuaalisesti hyväksi. Hän aikoi jutella vanhempien kanssa.

Muuta kummallisen kamalaa ei ole ta-pahtunut. Yhdessä lastenkerhossa lapset tekevät intiaanisoittimia, joitten ääni kuu-lostaa merenkohinalta. Ajattelin mennä

18 19

VOLUNTEERING VOLUNTEERING

Aika menee älytöntä vauhtia! Täytin muutama päivä sitten kolme kuukautta täällä ja mielenkiintoista on ollut. Olen oppinut ymmärtämään paljon; tuntuu että puoli elämää on kulunut.

Kolme kuukautta Kolumbiaa

20 21

VOLUNTEERING VOLUNTEERING

Olen kohta 21-vuotias, mutta Suomessa, asuessani kotona äitini kanssa, olin edel-leen tavallaan alaikäinen. Tunsin itseni vähemmän kypsäksi, kuin ystäväni, joka menee ensi kesänä naimisiin tyttärensä isän kanssa. Minun vastuualueeni rajoit-tui oman huoneen siivoamiseen noin ker-ran vuodessa, ja opintolainan kuluttami-seen viikonlopun hauskanpitoon. Siinä ei ollut mielestäni mitään vikaa, mutta se ei tuntunut enää samalta kuin lukion hurji-na aikoina. Minulle tuli huono omatunto siitä, etten tee mitään merkityksellistä. Drinkkilasi kädessäni alkoi maistumaan tärpätiltä.

Uuden vuoden jälkeen tuli sitten kau-hea muutoksen tarve, päällimmäisenä ajatuksena oli tehdä jotakin suurta ja hurjaa. Ihan oma elämä oli houkutteleva unelma. Haaveilin karkaamisesta ulko-maille, halusin kauas sinne missä ruoho on vihreämpää kuin Suomessa. En vain ensin tiennyt miten se olisi mahdollista, kunnes löysin porsaanreikiä maailmalle internetin ihmeellisestä maailmasta.

Pyrin Maailmanvaihto ry:n kautta Bel-giaan vapaaehtoistöihin. Kyseinen pää-tös tapahtui silmänräpäyksessä. Kaikki loksahti kohdalleen, kun luin mitä Maa-ilmanvaihto ry:n sivuilla kerrottiin va-paaehtoistyöstä. Pitkän hakuprosessin jälkeen sain viestin lähdöstä, ja kiljuin

riemusta. Olin matkalla tuntemattomaan, mutta pelkoa tulevasta ei ollut, vaikka tiesinkin sen olevan voimiani kuluttavaa. Kasvaminen tuottaa aina kasvukipuja.

Vasta nyt alan uskomaan aikuiseen olemukseeni ja opettelen elämään sen tosiasian kanssa ettei äitini ole aina sii-voamassa sotkujani, olivat ne millaisia tahansa. Minä itse hoidan pankkiasiani, pesen pyykkini ja autan isäntäperheen kotitöissä. Toisin kuin kotona, missä otin itsestäänselvyytenä sen, että äiti hoitaa kaiken. Niin kauan kuin muistan, äiti on ollut niin huolehtivainen hoitamisessaan, etten ole huomannut sen olevan raskasta.

Nyt kun tavallaan olen yksin, vaikka isäntäperheessä asunkin, olen oppinut ot-tamaan enemmän vastuuta. Aluksi se oli totta puhuen hieman rasittavaa, kun piti opetella elämään uudessa kodissa uusi-en ihmisten ehdoilla, jotka eivät ole yhtä ymmärtäväisiä siivottomuuttani ja epä-

vierailemaan ja opettella tekemaan sel-laisia. Pidän edelleen lapsille työpajoja ja vedän erilaisia aktivitteetteja origa-meista, leikeistä, arvoista, kulttuureista, konflikteista... ja järjestimme lastenfies-toja kerhoille, jotka toimivat hyvin. Ei-len kuten aina keskiviikoisin vein välipa-lat lapsille Kennedyyn, tunnelma on tosi mukava, kuuntelimme vanhaa salsaa, ja cumbiaa, jota tumma väestö soittaa pal-jon rannikolla. ”Paneriassa”(leipomo) työskentelevä mies lahjoitti tuoretta lei-pää ja ”pullaa”.

Bogota, lokakuu -05

järjestelmällisyyttäni kohtaan kuin oma perheeni. Muutamien yhteentörmäysten ja neuvotteluiden jälkeen olen tottunut rutiinin, etten anna toisten tehdä minulle kuuluvia töitä puolestani. Olen oppinut jotakin uutta käsitteistä kunnioitus, ar-vostus ja aikuisuus.

On hyvä tehdä toisille se, mitä toivoo itselleen. Vastalahjaksi saa samaa kunni-oitusta ja arvostusta mitä on antanut. Se on loistava tunne. Se auttaa elämään tois-ten kanssa sopusoinnussa. Minua on sa-nottu vaihteeksi vahvaksi tytöksi, ja us-koakseni kukaan ei pidä minua laiskana tai kunnianhimottomana lurjuksena, joka ennen olin. Kun menen kotiin jouluksi, äitini tapaa uudistuneen, hieman siistim-män tyttärensä, ja näkee hänet uudessa valossa! Kohotan itselleni maljan, joka ei maistu tärpätiltä, se kun on tuoppi bel-gialaista laatuolutta.

Mullistavia oivalluksia Belgiassa

teksti ja kuva:Jenna von PaldaniusPyrkiessäni vapaaehtoi-seksi, kuvittelin oppivani enemmän asioita ympä-

ristöstä ja uudesta kulttuuris-ta, kuin itsestäni. Suurin osa uudesta tiedosta on kuitenkin pyôrinyt oman napani ympäril-lä, muttei narsistisella tavalla. Minulle vuosi ulkomailla on se suuri välivaihe, jolloin itsenäis-tyn ja kasvan aikuiseksi, tieten-kin tietyt lapsellisuudet säilyt-täen.

Kaikkea kummaa mitä Bogotassa tapahtuu

- Busseissa ei tarvitse maksaa tai pääsee halvemmalla, jos kysyy pääseekö sisään takakautta, tai jos hyppää leimauslaitteen yli. Kun matka ei tule rekisteröidyksi kuski saa pitää rahat.

- Omat karkit ovat kiellettyjä jois-sakin leffateattereissa ja niissä on laukkutarkastus kiellettyjen karkkien varalta.

- Jokaisella kolumbialaisella on kännykkä, mutta sitä käytetään normaalisti vain vastatessa. Pu-helinkopeista voi soittaa hieman halvemmalla. Kännykästä kän-nykkään soittaminen maksaa enemmän kuin Suomessa.

22 23

TOIMINTAKALENTERI

Maailmanvaihto ry. - ICYE Finland Pitkänsillanranta 11 00530 Helsinki

tel. +358-9-774 11 01 , fax. +358-9-731 04 146 maailmanvaihto@maailmanvaihto.fi

www.maailmanvaihto.fi www.icye.org

5.12. Kansainvälinen vapaaehtoistyön

päivä

10.12. Maailmanvaihto ry:n pikkujoulut toi-mistolla launtaina alkaen klo. 18.00

12.–15.1.06 Ulkomaalaisten vapaaehtoisten

puolivuotisleiri Helsingissä hosting@maailmanvaihto.fi toimisto puh:09-774 1101

28.1.–5.2.06 Euroopan ICYE:n kouluttajien

koulutus Hämeenlinnassa maailmanvaihto@maailmanvaihto.fi

toimisto puh:09-774 1101

1.–2.2.06 Next Step messut

meri.tennila@maailmanvaihto.fi

11.1.06 Infopäivä klo. 18.00

meri.tennila@maailmanvaihto.fi

1.2.06 Hakuaika vapaaehtoistyöohjelmiin

06-07 päättyy maailmanvaihto@maailmanvaihto.fi

toimisto puh:09-774 1101

11.2.06 Valinta- ja infopäivä vapaaehtoistyö-

ohjelmiin hakeneille maailmanvaihto@maailmanvaihto.fi

toimisto puh:09-774 1101

13.2.06 Seuraava Newsletter deadline

Paluu Islantiin teksti ja kuva: Anna Laitinen

Minä voisin mennä takaisin Hafnafjörduriin vaikka heti, mutta harmi vain kun EVS on

once in a life time -tilaisuus.Kesän aikana kävin Dalvikissa isän-

täperheen luona kylässä ja siellä minun huoneeni oli vielä entisellään ja siskon-pojat sitä Önnuherbergiksi, eli Annan huoneeksi edeelleen kutsuivat.

Vanhin poika tunnusti kainosti, että on ollut laiska piirtämään ja sanoi, että mi-nun tulisi komennella nyt hieman enem-

Anna vietti vuoden 2003-04 Islannissa ja oli töissä lastentarhassa. Nyt hän kertoo millaista oli vierailla vuoden eron jälkeen katsomassa EVS projektia ja isäntäperhettä.

VOLUNTEERING

pi. Itse sanoin kuitenkin, että suurempi apu on ollut Arista isälle ja äidille leh-mien ja hevosten kanssa, kuin taiteilijan uraa luoden. Ensin on opittava tekemään töitä ja sitten vasta suuntauduttava.

Fagrihvammur-päiväkotiin menin yl-lätysvisiitille, ja keittäjä juoksi ulos asti vastaan, nähtyään minut ikkunasta. Sat-tuipas, että silloin oli riisipuuro-päivä. Minun lempiruokaa ja se teki Gyda-keit-täjän iloiseksi!

Lapset olivat vaihtuneet paljon, siellä-kin ihmiset valuvat sankoin joukoin ete-lään. Onneksi lempityttöni Rut Isafold oli kuitenkin paikalla. ”En minä muista”, oli sanat sormi poskella, kun tädit kysyivät Rutilta muistaako hän minut. Mutta sa-malla tavalla Rut otti heti kädestäni kiin-ni ja vei kiipeilytelineelle. Myös ruoka-laulujen ajaksi Rut kipusi syliini sohvalle ja satujenkin ajaksi, joten luulen, että tai-sin palautua hänen mieleensä kummin-kin. lokakuu, -05

Liittymällä Maailmanvaihdon posti-tuslistalle saat sähköpostitse tietoa ajankohtaisista asioista: tulevista leireistä, mahdollisuuksista osallis-tua kansainvälisiin seminaareihin, erilaisista tapahtumista, jne. Halutessasi liittyä ICYE-listalle lähetä tyhjä viesti osoitteeseen:

icye-lista-subscribe @maailmanvaihto.fi.

Vaihtoehtoisesti listalle voi myös liittyä Maailmanvaihdon kotisivuilta ”Toiminta Suomessa” osiosta löytyvän linkin kautta.

Write for NewsletterReaders’ writings wanted. All writings are more than welcome. We would also like your drawings, photos, poems, anec-dotes and other creations! For a price you would get to admire your own contribu-tion in a paper printed and published.If interested, contact the Newletter staff at tiedotus@maailmanvaihto.fi.Editing is completed on a www-basis and by e-mail so you can take part from around the world.

Kirjoita NewsletteriinLukijoiden kaikki kirjoitukset ovat lämpi-mästi tervetulleita. Newsletter ottaa mie-lellään vastaan myös piirrokset, kuvat, runot, pakinat ja muut luomukset! Palkki-oksi saat ihailla lehteä, jossa oma panok-sesi on mukana. Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä lehden toimituskuntaan osoittee-seen tiedotus@maailmanvaihto.fi. Toimitus sujuu www-pohjalta sähköpos-tin avulla, joten siihen voi osallistua mis-tä päin maailmaa tahansa.

JULKAISIJA: Maailmanvaihto ry

PÄÄTOIMITTAJA/KUVITUS/TAITTO: Saana Lehtonen

PAINOPAIKKA: Itä-Helsingin Monistus

SEURAAVA AINEISTOPÄIVÄ: 13.2.06ILMESTYMISAIKATAULU:Neljä kertaa vuodessa, seuraava nume-ro maaliskuussa

TILAUSHINTA: Vuositilaus sisältyy Maa-ilmanvaihto ry:n jäsenmaksuun

Tähän numeroon ovat kirjoittaneet tai muuten sen tekoon osallistuneet:

Jenni Kivistö, Meri Tennilä, Anna-Sofia Joro, Ewa Slawek, Anni Koskela, Antti Närhi, Marika Heinonen, Tiina Mäkipää, Jenna von Paldanius, Sini Mäkinen, Sanna Nerola, Anna Laitinen

24