CB-Connecting Business 2/2014

CONNECTING BUSINESS

POHJANMAAN KAUPPAKAMARILEHTI - ÖSTERBOTTENS HANDELSKAMMARTIDNING

2 ∙ 2014

sAnomALEhti LUO IDENTITEETTIÄ

DAgstiDningEnSKAPAR EN IDENTITET

VAROVAISTAoPtimismiA

FÖRSIKTIG oPtimism

mArknADsFöringEn i turismbrAnschEn krävEr sAmArbEtE

mAtkAiLu-mArkkinointivAAtii yhtEistyötä

2 ⋅ 2014

178

sisältö · innehåll

WOIKOSKIteki suurinvestoinnin Kokkolaan

CONNECTING BUSINESSPohjanmaan kauppakamarilehti

österbottens handelskammartidning

lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessatidningen utkommer fyra gånger per år.

JULKAISIJAPohjanmaan kauppakamari

österbottens handelskammareVaasa – Pietarsaari – Kokkola

Vasa – Jakobstad – KarlebyPuh/tfn (06) 318 6400www. ostro.chamber.fi

PÄÄTOIMITTAJA/ CHEFREDAKTÖRJuha häkkinen

Puh/tfn 0500 561 [email protected]

ILMOITUKSET / ANNONSERMia Brännbacka

Puh/tfn 050 309 [email protected]

TOIMITUSNEUVOSTO /REDAKTIONSKOMMITTÉ

Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331Juha häkkinen, puh/tfn 0500 561 036Johanna haveri, puh/tfn 050 377 2100

TOIMITUS / REDAKTIONViestintä Oy [email protected]

TAITTO / OMBRYTNINGMuotoilutoimisto into

tuula Koto

KÄÄNNÖS / ÖVERSÄTTNINGPohjanmaan kauppakamari/

österbottens handelskammare erika Keto ja/och Mia Brännbacka

PAINO / TRYCKKirjapaino Fram Boktryckeri

sFs-Ympäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Oy Fram Ab:n

Joutsenmerkitylle painolaitokselle.

PAINOS / UPPLAGA5000 kpl / st.

ISSN 1796-9441

KANSI / PÄRMKuva/bild:

Ann-sofi Berg

Matkailumarkkinointi hyötyy eri toimijoiden yhteistyöstä, tietää Vaasan seudun Matkailu Oy:n

tuore toimitusjohtaja Kati eklöf.

Marknadsföringen inom turismbranschen gynnas av ett samarbete många aktörer emellan, menar Kati eklöf som fungerar som ny verkstäl-

lande direktör vid Vasaregionens turism Ab.

8 Yhteistyöllä saadaan isompi siivu matkailusta Samarbete gynnar den växande turismen 12 Lehti ylläpitää maakuntaidentiteettiä Tidningen håller liv i landskapsidentiteten

17 Woikoski teki suurinvestoinnin Kokkolaan

28 Päätösten pitää perustua faktoihin

PALSTAT

Pääkirjoitus | LEDArE | 5Vauhtia kasvuun | Sätt fart på tillväxten

LyhyEsti | i korthEt | 6

koLumni | 7Millainen jory, sellainen tulos

uusiin AsEmiin | 21 IT ja johtaminen Vihervuoren vahvuudet

kAuPPAkAmAri kouLuttAA | hAnDELskAmmArEns kursEr | 22

tALouskAtsAus | Ekonomisk övErsikt | 24

AjAssA - AktuELLt | 30

YHTEISTYÖLLÄ saadaan isompi siivu matkailusta

COnneCtinG BUsiness 3

Arvoisat asiakkaat, teitä on kuultu.

Lennoista Finnair Plus -pisteitä

Kokkola-Pietarsaari–Helsinkilähtee 5.45 saapuu 6.50 (ma–la)lähtee 8.50 saapuu 9.55 (ma–to)lähtee 14.20 saapuu 15.30 (ma–pe, su)lähtee 20.35 saapuu 21.40 (ke–pe)

Helsinki–Kokkola-Pietarsaarilähtee 7.20 saapuu 8.30 (ma–to)lähtee 12.50 saapuu 14.00 (ma–pe, su)lähtee 19.05 saapuu 20.15 (ma–pe)lähtee 23.50 saapuu 00.55 (ke–pe, su)

Paljon toivotut myöhäisillan paluulennot Helsingistä Kruunupyyhyn alkoivat. Nyt entistä tehokkaampaa matkustusta

suoraan kotikentältä – varaa lennot osoitteessa flybe.fi.

UUSI AIKA-TAULU

Aikataulussa voi esiintyä poikkeuksia esim. sesonkeina, kesäkuukausina tai juhlapyhinä. Viimeisimmät aikataulutiedot aina osoitteessa flybe.fi.

jArL sunDqvistjohtaja | direktörPohjanmaan kauppakamari österbottens handelskammare

Alueemme yritykset toimittavat tuotteita ja palveluita kauas maamme rajojen ulkopuolelle, ja uudet tilaukset vahvistavat tuotteiden olevan markkinoiden parhaita. Onnistuneen vien-nin tulokset näkyvät kotikentällä korkeana työllisyysasteena ja kasvavana hyvinvointina. Tästä huolimatta meidän on huo-lehdittava elinkeinorakenteestamme ja varmistettava, että tulevaisuudessakin meillä on useampia tukijalkoja.

Uudistuva elinkeinorakenne turvataan tarjoamalla kas-vu-, kehittymis- ja kansainvälistymishaluisille yrityksille nii-den kaipaamia mahdollisuuksia. Kauppakamari on aktiivisesti muiden alueellisten elinkeinoelämän kehittäjien kanssa teh-nyt töitä, jotta startup- ja kasvuyrityksille olisi alusta alkaen tarjolla oikeanlaista valmennusta.

Vaasassa yrityksiä on houkuteltu valtakunnalliseen Kasvu Openiin, jossa potentiaaliset kasvuyritykset saavat sparra-usta kokeneilta yritysjohtajilta. Prosessissa yritykset saavat mm. sparrausta uusien markkinoiden valloittamiseen ja niil-le voi tarjoutua mahdollisuuksia ulkopuoliseen rahoitukseen.

Pietarsaaressa metallialan yritykset osallistuvat innovaa-tiotyöpajoihin, joissa tavoitteena on luoda uusia tuotteita ja työtapoja. Kokkolassa taas teematyöpajojen avulla valmen-netaan yrittäjiä tuotteiden jalostamisessa ja uusien ideoiden kehittämisessä. Uusien tuotteiden kanssa uusille markkinoil-le halajavien yritysten on toisinaan uudistettava toimintaansa ja omaksuttava uusia, innovatiivisia työtapoja.

Vakiintuneet yritykset ovat taloutemme selkäranka, joka pitää alueen toiminnassa.

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan toimialarakenteet ovat hyvässä tasapainossa. Teollisuus työllistää noin neljännek-sen alueemme 117 000 työllisestä. Yksityiset palvelut työl-listävät saman verran, julkinen sektori jonkin verran enem-män. Vain harvalla alueella toimialarakenne on yhtä hyvässä tasapainossa. Innovatiivisiin yritysideoihin panostaminen on siksi panostus myös tulevaisuuden toimialarakenteeseen. Toivomme tulevalta toimialarakenteelta nykyisen kaltaista monipuolisuutta ja tasapainoa.

Vauhtia kasvuun

sätt fart på tillväxten

Företagen på vårt område levererar varor och tjänster långt utan-för landets gränser, och får i form av nya beställningar bekräftel-se på att varorna är marknadens bästa. På hemmaplan syns resul-taten i form av en hög sysselsättningsnivå och ett ökat välstånd. Trots detta är det viktigt att vi ständigt rår om vår näringsstruktur och säkerställer att vi har olika ben att stå på i framtiden.

Förnyelse i näringsstrukturen säkerställs genom att företag som vill växa, utvecklas och internationaliseras erbjuds möjlig-heter till detta. Handelskammaren har aktivt arbetat tillsammans med andra näringslivsutvecklare i våra regioner för att göra det lättare för start-up-företag och tillväxtföretag att genast från början få rätt sorts coaching.

I Vasa värvades företag till den landsomfattande processen Kasvu Open, vars syfte är att ge potentiella tillväxtföretag en chans att få ändamålsenlig coaching av erfarna företagsledare. Syftet är att sparra företagen så att de kan ta sig in på nya mark-nader och hitta möjliga externa finansiärer. I Jakobstad deltar bland annat metallbranschens företag i innovationsverkstäder där målet är att ta fram nya produkter och arbetsmetoder. I Kar-leby tränas företagare att förädla produkter och ta fram nya idéer i temaverkstäder. Företagare som vill in på nya marknader med nya produkter behöver ibland förnya sina arbetssätt och anamma nya innovativa arbetsmetoder.

De etablerade företagen är den ekonomiska ryggraden som håller våra regioner verksamma. De olika branscherna i Österbot-ten och Mellersta Österbotten har en välbalanserad struktur. In-dustrin sysselsätter cirka en fjärdedel av omkring 117 000 sys-selsatta på vårt område. Privata tjänster sysselsätter en lika stor andel av alla sysselsatta och den offentliga sektor något fler. Få regioner kan visa upp motsvarande balans i branschstrukturen. Att satsa på innovativa företagsidéer är därför en satsning också på den framtida branschstrukturen. Vi vill att den även i framti-den ska vara lika nyanserad och jämnt fördelad som den i dags-läget är.

Pää

Kir

JOit

Us

| led

Ar

eArvoisat asiakkaat, teitä on kuultu.

Lennoista Finnair Plus -pisteitä

Kokkola-Pietarsaari–Helsinkilähtee 5.45 saapuu 6.50 (ma–la)lähtee 8.50 saapuu 9.55 (ma–to)lähtee 14.20 saapuu 15.30 (ma–pe, su)lähtee 20.35 saapuu 21.40 (ke–pe)

Helsinki–Kokkola-Pietarsaarilähtee 7.20 saapuu 8.30 (ma–to)lähtee 12.50 saapuu 14.00 (ma–pe, su)lähtee 19.05 saapuu 20.15 (ma–pe)lähtee 23.50 saapuu 00.55 (ke–pe, su)

Paljon toivotut myöhäisillan paluulennot Helsingistä Kruunupyyhyn alkoivat. Nyt entistä tehokkaampaa matkustusta

suoraan kotikentältä – varaa lennot osoitteessa flybe.fi.

UUSI AIKA-TAULU

Aikataulussa voi esiintyä poikkeuksia esim. sesonkeina, kesäkuukausina tai juhlapyhinä. Viimeisimmät aikataulutiedot aina osoitteessa flybe.fi.


lYh

Yest

i | i

KO

rth

et

Teollisuuden asiantuntijoille sekä tuotekehityksen parissa työs-kenteleville sekä materiaalien kanssa toimiville pk-yrityksille suunnattu tapahtuma tavoitti viime vuonna lähes 400 kuulijaa. Tänä vuonna odotetaan tulevan 500 osallistujaa 23.–26.9.2014järjestettävään tapahtumaan.

Teollisuuden tarpeiden mukaan räätälöity ohjelma edistää T&K -toimintaa ja alueen asemaa kansainvälisenä toimijana. Tapahtuman yhteydessä on alan yrityksille suunnattu näyttely, jonne odotetaan 50 näytteilleasettajaa. Tapahtuma tarjoaa erin-omaisen alustan uusien tuotteiden tai palveluiden markkinoin-nissa ja antaa mahdollisuuden kehittää olemassa olevia ja uusia asiakassuhteita. Tapahtuman aiheita ovat bisneslähtöinen biojalostus – biopoh-jaiset uudet tuotteet, vastuullisella nanoteknologialla älykkäi-siin sovelluksiin, vihreämmän teollisuuden ratkaisut – tehok-kuutta materiaalivirtoihin, uudet toiminnalliset ja suojaavat pinnoitteet sekä elinkaariarviointi (LCA) tuotesuunnittelun poh-jana: materiaalit, teknologiat ja kierrätys. Lisätiedot ja rekiste-röityminen: www.materialweek.fi.

Future Workshop kerää taas toukokuussa yhteen reilut pari sataa Vaasan seudun tulevaisuudesta

kiinnostunutta seudun päättäjää ja elinkeinoelämän vaikuttajaa. Seminaarin tämän vuoden teema on ’Onni suosii rohkeaa’. Seminaari järjestetään kahdeksannen kerran 19.5. Åbo Akademin tiloissa.

Future Workshopin puhujajoukko on poikkeukset-ta tehnyt vaikutuksen, ja puheenvuorot ovat herättä-neet tunteita ja keskustelua vielä pitkään seminaa-rin jälkeenkin. Tämän vuoden seminaarissa kuullaan eduskunnan puhemies Eero Heinäluomaa, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikkoa, Sitran yliasiamiestä Mikko Kososta sekä Varman toimitusjohtajaa Risto Murtoa. Kahvitauon jälkeen osallistujat pääsevät seu-raamaan Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakun-tien kaksinkamppailua maakuntalehtien päätoimittaji-en välisessä debatissa ja Yhdysvaltain suurlähetystön Innovation Centerin vetäjän Rodney Hunterin luotsaa-maa alueen energia-alan veturiyritysten keskustelua EnergyVaasan roolista cleantech hubina.

Tämän vuoden alusta astui voimaan laki, joka liittyy osaami-sen kehittämisen toimintamallin toteuttamiseen. Uudistus tun-netaan paremmin nimellä koulutusvähennys. Lain tavoitteena on kannustaa työnantajia ylläpitämään ja kehittämään työnte-kijöiden ammatillista osaamista. Työnantajat voivat jatkossa-kin päättää työntekijöiden osaamisen kehittämisen määrästä ja kohdentamisesta, mutta niitä kannustetaan henkilöstön osaa-misen kehittämiseen ylimääräisellä verovähennyksellä.

Koulutusvähennys antaa työnantajalle kannusteen koulut-

Onni suosii rohkeaa

KANSAINVÄLINEN KOKKOLA MATERIAL WEEK -TAPAHTUMA

KOULUTUSVÄHENNYSTÄ VUODEN ALUSTA

Wärtsilä on tunnettu moottoreistaan, joita käytetään voimalaitoksissa ja laivoissa voiman- ja sähköntuotan-nossa. Wärtsilä suunnitteli uuden nelitahtimoottorei-den tuoteperheen yhdessä vaasalaisen designtoimisto Buorren kanssa.

Nelitahtimoottoreissa hyödynnettiin muotoilua en-simmäistä kertaa kokonaisvaltaisesti. Muotoilua hyö-dynnettiin niin käytettävyydessä, ulkoasussa kuin brän-dissä. Lisäksi tuotannon kustannuksetkin laskivat, kun valmistusprosessit suunniteltiin uudelleen tavoitteena sujuvuus ja kilpailukyvyn lisääminen.

Fennia Prize on yrityksille suunnattu muotoilukilpai-lu, jonka tavoitteena on tukea korkeatasoisten tuottei-den ja palveluiden tuottamista ja edistää teollisuuden kilpailukykyä ja kansainvälistymistä. Kilpailu tarjoaa yrityksille mahdollisuuden erottautua kilpailijoista in-novatiivisella ja vastuullisella muotoilulla, jolla on ta-loudellista merkitystä.

WÄRTSILÄ JA BUORRE VOITTIVAT FENNIA PRIzE -MUOTOILUPALKINNON

taa henkilöstöään kolmen päivän verran vuosittain. Uudistus antaa yrityksille mahdollisuuden vero-vähennykseen, jonka määrä on puolet koulutus-päivien keskimääräisestä palkkakustannuksesta. Julkiset organisaatiot saavat koulutuskorvaukse-na kymmenen prosenttia työnantajan koulutus-ajan palkkakustannuksista. Lisätietoja löytyy mm. kauppakamarin sivulta www.ostro.chamber.fi/Asiantuntija-artikkelit

6 COnneCtinG BUsiness

KOlU

Mn

iKirjoittaja on Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa työskentelevä Vaasan yliopiston

tutkimusjohtaja KTT Mikko Luoma. Hän on suorittanut johtamiseen

ja johtoryhmätyöskentelyyn liittyvää käytännön harjoittelua

pääkaupunkiseudulla parinkymmenen vuoden ajan ja

keskittyy nyt tutkimustyöhön ja hallitustyöskentelyyn.

Missä tahansa organisaatiossa yksi kiinnostavim-mista kollegioista on johtoryhmä, kansanomai-semmin jory. Jory koostuu yksilöistä, mutta usein

siihen viitataan ikään kuin itsellisenä oliona – joukkona, jolla on yhteinen persoonallisuus, yhtenäinen toiminta-tapa ja yksi tahto. Jory onkin hallituksen ohella toinen henkilöiden yhteenliittymä, jolla on pysyvä paikka orga-nisaation johtamisjärjestelmässä.

Liikkeenjohdon tutkijalle jory on kiitollinen tutki-muskohde, sillä sen toimintaa voi lähestyä samanlaisil-la näkökulmilla ja kysymyksenasetteluilla kaikenlaisis-sa organisaatioissa – yksityisissä ja julkisissa, pienissä ja suurissa, yleishyödyllisissä ja voittoa tavoittelevissa. Toki jokainen jory on itsensä lainen, mutta kollektiivina tarkasteltuna joryt hoitavat samantyyppistä kenttää ja kohtaavat samoja haasteita organisaatioympäristöstä riippumatta. Siksi niiden onnistuneen toiminnan edelly-tyksistä on mahdollista joitakin totuuksia lausua.

Mutta mitä jory duunaa? Kysymykseen voisi vastata pitkän kaavan mukaisesti luettelemalla johtamisen eri alueisiin liittyviä tekemisiä, mutta vastauksen voi tiivis-tää lyhyeen ilmaisuun: jory varmistaa menestymisen. Me-nestyminen voi tarkoittaa hyvän kehityksen jatkumista, huonon kehityksen päättymistä tai kokonaan uusien ava-usten tekemistä. Hyvin toimivasta jorysta voidaan tun-nistaa muutamia ominaisuuksia.

Ensinnäkin hyvään joryyn on valittu oikeat jäsenet. Tämä on helppo sanoa mutta ilmeisen vaikea toteuttaa. Liian monen joryn kokoonpano on enemmän historialli-sen kehityksen seuraus kuin tarkoituksenmukaisin pe-rustein määritelty. Määritellessään joryn kokoonpanon toimitusjohtaja, kaupunginjohtaja tai muu ykköshenkilö heikentää tai parantaa ratkaisevasti organisaationsa me-nestymisen edellytyksiä.

Toiseksi hyvä jory näkee toimintansa aikaan sidottu-na projektina. Jokaisella jorylla on kehityspolkunsa, jo-hon kuuluu muotoutuminen, uudistaminen ja vakiinnut-taminen. Sen jälkeen jory korvautuu seuraavalla jorylla. Henkilöt voivat olla samoja kuin edellisessäkin, mutta työmaa on uusi ja joryn on keksittävä itsensä uudestaan, jotta se pystyy uuden projektin ottamaan vastaan. Ta-vallisesti yksi jory voi toimia järkevästi kolmen, neljän

vuoden ajan. Uusi jory syntyy aina silloin, kun sen pu-heenjohtaja vaihtuu, mutta myös jäsenten rotaatiolla tai tehokkaalla kehittämisellä saadaan uusi alku aikaiseksi.

Kolmanneksi hyvä jory on tunnistanut ydinprosessin-sa eli päätöksenteon. Sillä on oma menettelynsä päätet-tävien asioiden tunnistamiseen monien muiden asioiden joukosta, asioiden monipuoliseen käsittelyyn ja edelleen päätösten muotoilemiseen. Lisäksi hyvä jory sitoutuu päätöksiinsä ja kantaa huolta niiden näkymisestä orga-nisaation elämässä. Oikea-aikaiset ja sisällöltään oikeat päätökset ovat joryn tärkein tuote.

Huonoa päätöksentekoa on paljon. Etenkin kokematto-mat joryjen vetäjät luulevat, että heiltä odotetaan ennen kaikkea jämäkkää ja itsevarmaa nuijan pöytään lyömistä. Näin he tuottavat paljon näennäistehokasta johtamista, jonka jälkiä korjaillaan yleensä pitkään. Hyvä joryn pu-heenjohtaja käyttää aikaa eri näkökulmien esiin nosta-miseen ja sietää epämukavia tilanteita, joissa eri intressit eivät kohtaa. Aikanaan tehtävä päätös on harkittu ja se siirtää organisaation uuteen vaiheeseen. Puheenjohtaja ei hallitse kaikkia organisaation asioita, mutta hän hal-litsee päätöksenteon prosessin.

Neljänneksi hyvän joryn jäsenet puhuvat samaa kiel-tä ja joryn kielen nimi on strategia. Tämä tarkoittaa sitä, että jory on virittynyt käsittelemään organisaation tule-vaisuuden kannalta merkityksellisiä asioita ja osaa teh-dä eron oleellisen ja ei niin oleellisen välillä. Tässä jorya auttavat johtamistyökalut, jotka tuottavat tietoa ja nä-kemystä päätöksenteon pohjaksi. Byrokraattinen, itse-ään toistava vuotuinen budjetointiprosessi ja strategi-aseminaarin yhteydessä työstetty SWOT-analyysi eivät ole riittäviä johtamistyökaluja. Hyvä jory on käyttänyt aikaa ja asiantuntemusta löytääkseen organisaatiolleen sopivat johtamistyökalut ja on vielä perehdyttänyt itsen-sä niiden käyttöön.

Joryn toiminnalla on yhteys organisaation menesty-miseen. Toki menestystä syntyy joskus myös sattumal-ta, jorysta, strategioista ja muista asioista riippumatta. Tutkijana pidän tällaisia onnenkantamoisia viehättävinä, mutta pitkän aikavälin menestymiseen tarvitaan toimi-vaa johtamista. Onko sinun organisaatiosi jory kunnossa?

Millainen jory, sellainen tulos


yhtEistyöLLä sAADAAn isomPi siivu

kAsvAvAstA mAtkAiLustA

SAMARBETE GYNNAR DEN VÄxANDE TURISMEN

Att resa har förändrats från att vara en lyxvara få förunnad till att bli vardagsmat som alla behöver. Turismen är också ett av de få verksamhetsområ-den som ständigt växer. Trots att de övriga sektorerna inom ekonomin haltar så växer tu-rismen globalt med fem pro-cent per år. Turismen är en

av de strategiska tillväxtbranscherna, och turismen är också export eft ersom den inkomst som utländska tu-

rister medför räknas som inkomst av export. Därför bör turismen byggas upp och utvecklas så att den är konkurrenskraft ig.

– Vasaregionen är en vacker och energisk kustregion som ligger precis invid Kvarkens skärgård, som fi nns på UNESCOS världsarvslista. Regionen har alla för-utsättningar för att kunna bli ett attraktivt resmål trots hård konkurrens, men då måste turismen utvecklas och marknadsföringen förverkligas med gemensam-ma kraft er, säger verkställande direktör Kati Eklöf, som vid årsskift et valdes till vd vid Vasaregionens Tu-rism Ab.

Matkailumarkkinointi on kovasti kilpailtu laji, jossa myös pohjalaiset kaupunkiseudut halu-avat olla hyvin edustettuina. tekemällä tiivis-tä yhteistyötä, kehittämällä matkailupalveluja ja kohdistamalla markkinointia myös alueem-me kaupunkiseudut pääsevät osallisiksi yhä kasvavasta matkailusta.

det råder en hård konkurrens inom marknads-föringen i turismbranschen där även de ös-terbottniska städerna vill vara synliga när det gäller att locka turister till österbotten. Gen-om samarbete, utveckling av turisttjänster och genom att rikta marknadsföringen rätt kan också städer och kommuner i vår region vara en del av den allt mer växande turismen.

TEKSTI | TExT JOHANNA HAVERI KUVAT | BILDER KOKKOLAN MATKAILU, ANN-SOFI BERG

KOKKOlA Yllättää tUristit

Ensimmäistä kertaa Kokkolas-sa vierailevat turistit ja turistiryh-mät yllättyvät lähes poikkeukset-ta kaupungin matkailutarjonnasta. Kokkolan vanha kaupunki, vahva kulttuuri- ja tapahtumatarjonta sekä meren läheisyys ovat kaupungin matkailuvalttikortteja.

– Meidän matkailutarjonnassam-me on myös monia luontokohteita, kuten esimerkiksi Lohtakarin ainut-laatuiset hiekkarannat, asuntomes-sualueen vieressä oleva Meripuisto, jossa kaupunkilaisetkin viettävät va-paa-aikaansa, sekä Tankarin majak-kasaari, jonne oma aluksemme m/s Jenny liikennöi säännöllisesti kesäai-kana, kertoo toista vuotta Kokkolan Matkailu Oy:n toimitusjohtajana toi-minut Jaska Pensaari.

Pensaarin mukaan Kokkolan Mat-kailun päätavoite on alueen markki-nointi pääosin alueen ulkopuolella asuville ihmisille, mutta toki myös alueen asukkaat ja yritykset voivat löytää matkailutoimistosta uusia ideoita omasta kotikaupungistaan.

– Esimerkiksi Kokous Kokkola -pakettien yhteydessä välitämme yrityksille myös oheistoimintaa ja pyrimme kehittämään sitä tarjon-taa entisestään. Meidän kauttam-me yritykset löytävät myös Tankarin luotsiaseman kaltaisia ainutlaatuisia kokouspaikkoja, jotka sopivat juuri niiden tarpeisiin, Pensaari kehaisee.

Tapahtumien osalta matkailuyhtiö tekee tiivistä yhteistyötä myös mui-den tapahtumajärjestäjien kanssa. Yhteistyötä tehdään myös muiden Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kuntien ja seutujen kanssa aina sil-loin, kun se sopii asiayhteyteen. Pohjalaiset matkailumarkkinoijat lähtevät yhteistuumin esimerkiksi Tukholman matkamessuille.


Turismen är en bransch som berör ett fl ertal sektorer och där-för är man inom branschen beroende av samarbete och nätver-kande. En inbjudande sevärdhet lockar turister bara om den är lättillgänglig och om det fi nns service i anslutning till den. Kon-kurrensen är hård när det gäller marknadsföring av städer och re-gionmarknadsföring. Vasaregionen behöver således tillsammans med privata och off entliga organisationer samarbeta och utveckla likriktade utvecklings- och marknadsföringsåtgärder, menar Ek-löf. Som ensam aktör är det svårt att lyckas, därför behövs insat-ser av fl era olika aktörer för att befrämja och utveckla turismen.

PuhtAALtA PöyDäLtä mAtkAAnEklöfi n työnantaja on varsin tuore toimija matkailun kentällä. Vaasan seudun Matkailu Oy on seudullinen matkailuyhtiö, joka aloitti toimintansa vuoden alussa. Uuden yhtiön tehtävänä on hoi-taa seudun matkailun kehittämistä, edunvalvontaa, yhteismarkki-nointia, tuotekehitystä, myyntiä sekä matkailuneuvontaa yhteis-työssä omistajakuntiensa ja alueen matkailutoimijoiden kanssa. Yhtiön omistajia ovat Vaasan ja Närpiön kaupungit sekä Musta-saaren, Vöyrin, Isonkyrön, Laihian, Maalahden ja Korsnäsin kun-nat.

Ensimmäisten kuukausien aikana Vaasan seudun Matkailus-sa on analysoitu, millaista matkailutarjontaa alueella on. Mark-kinoinnin kärjiksi ovat valikoituneet asiat, joilla erottaudutaan muista. Unescon maailmanperintösaaristo on ainoa maailman-perintökohde Suomessa. Maailmassa on vain 192 maailmanpe-rintökohdetta, joten Merenkurkku painii samassa sarjassa Nor-jan vuonojen sekä Yhdysvaltain Grand Canyonin tai Great Smoky Mountainin kanssa. Se todellakin erottaa meidät muista.

– Vaasan seudulla on paljon matkailijoita kiinnostavia asioita, joita markkinoidaan maailmanperintöalueen ja sen palveluiden lisäksi. Esimerkiksi monipuolinen kulttuuritarjonta, elinvoimai-nen ravintola- ja kahvilakulttuuri sekä hyvät ostosmahdollisuudet houkuttelevat matkailijoita, Eklöf vakuuttaa. – Kesäkampanjas-sa keskitämme markkinointiponnistelumme erityisesti kesäloma-matkailijoihin ja lapsiperheisiin, sillä kesäisin täällä on paljon lap-siperheitä houkuttelevia kohteita.

Ett stArkt sAmArbEtE mED FörEtAgEnVasaregionens Turism samarbetar med regionens företag på många olika sätt. Företag som tar emot gäster och företag som ordnar evenemang har möjlighet att få tips på olika aktiviteter el-ler vid behov få skräddarsydda program av turistbolaget. Energi-klustret och dess betydelse för staden har också uppmärksammats av Vasaregionens Turism då en del av stadens guider utbildats i att, förutom att guida sevärdheter, även kunna berätta om klustret och dess betydelse.

Turistbolaget försöker också aktivera näringslivsnätverket på så sätt att det fi nns någon som kan förverkliga de tjänster som be-hövs. – Det vore fi nt om vi kunde få utveckla regionens turist-tjänster i samarbete med näringslivet eft ersom detta skulle utveck-la regionens styrkor ytterligare. Vi erbjuder marknadsförings- och försäljningstjänster och leda köparna till tjänsterna.

Också gällande kommunikationen strävar man eft er att samar-beta. Målet är att samordna all information som fi nns om regio-nen, eft ersom en enhetlig information och marknadsföring gyn-nar alla parter.

– Det är viktigt att vi har en helhetsbild av vilka turisttjänster som fi nns och vilka evenemang som ordnas i regionen. Därmed kan vi instruera turisterna i att använda regionens turisttjänster och ta dem i beaktande i vår egen marknadsföring menar Eklöf.

KAti eKlöF

• Vaasan seudun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja • Opiskeli taloustiedettä Saksassa• Asunut pitkään Englannissa ja Saksassa• Kahden opiskelijanuoren äiti, yrittäjämiehen vaimo ja kahden koiran emäntä• Purjehtii, laskettelee ja maalaa vapaa-ajallaan• Toiminut aiemmin mm. Helsingin kaupungin matkailupäällikkönä, vastannut Invest in Finland-Finpro ry:n matkailutoimialasta, ollut mukana mm. MEK:n, Helsinki Abroadin ja Helsingin Matkailu Oy:n hallitustyössä sekä toiminut Lontoossa Finnairilla sekä Norjalais-brittiläisen ja Suomalais-brittiläisen kauppakamarin toimitusjohtajana.


LEhti yLLäPitää mAAkuntAiDEntitEEttiä

sanomalehti Pohjalaisen päätoimittaja Toni Viljan-maa miettii hetken, ennen kuin vastaa kysymykseen maakuntalehden roolista maakuntaidentiteetin luo-jana ja ylläpitäjänä. Hänen mukaansa maakuntaleh-den – kuten muidenkin

sanomalehtien – ensisijainen tehtävä on tar-jota luotettavaa tietoa ja sopivasti viihdettä lukijoilleen. Lehti luo maailmanselityksen kertomalla, mitä tapahtuu ulkomailla, ko-timaassa ja lähiympäristössä. Samalla lehti on yhteisönsä ajatusten tulkki ja tapahtumi-en heijastaja.

Sanomalehdet ovat keskellä suurta muu-tosta. Digitaalisen median merkitys kasvaa koko ajan ja paperilehtien levikki pienenee.

– En usko perinteisen sanomalehden kuo-lemaan. Mutta digitaalisuus ja monikana-vaisuus ovat asioita, joihin lehtien on panos-tettava koko ajan vahvemmin. Ne vaativat

isoja ratkaisuja, Viljanmaa sanoo. – Raken-teiden ryskyessä meille on tärkeää pitää leh-ti lukijan silmien tasolla ja säilyttää hyvä lu-kijasuhde.

PAPPErstiDning, DigitALvErsion ELLEr båDE och?Viljanmaa tror att fysiska tryckalster, såsom böcker och tidningar, ger människor som lever i en värld av teknologi en slags frihets-känsla och att människan också i framtiden kommer att vilja läsa nyheter till pappers. Att handskas med ett tryckt alster motsvarar ett konkret möte, som är ett av människans behov. Människorelationer går inte heller att upprätthålla enbart via Facebook, därför är det viktigt med konkreta möten där man möts ansikte mot ansikte.

En tidning kan erbjuda läsaren ett mer omfattande innehåll och ett bredare per-spektiv än den information som nätet kan erbjuda. På nätet väljer läsaren kanske ett innehåll som inte är lika omfattande eller

brett men som ändå intresserar. Många läsa-re använder både digitala medier och tryck-ta medier: en snabb nyhetsöverblick får man via nätet och artiklarna i papperstidningen fördjupar man sig i när tillfälle ges.

– För tillfället läser finländarna mer än någonsin. Läsarna är också allt mer kritiska gentemot det lästa, vilket gör att man mås-te satsa allt mer på att producera intressan-ta artiklar i en proffsigt utförd slutprodukt, konstaterar Viljanmaa.

Viljanmaa menar att man på tidnings-redaktionerna är vana vid att kommunice-ra via många olika kanaler idag. Tidningen måste kunna erbjuda läsaren stoff med ett innehåll oberoende av var läsaren befinner sig och vilket användargränssnitt läsaren an-vänder.

miELEnkiintoisEsti LähELtä jA kAukAAMaakuntaidentiteetin ylläpitäminen on yksi maakuntalehden tehtävistä; se kertoo luki-

TEKSTI | TExT JOHANNA HAVERI KUVAT | BILDER JAAKKO ELENIUS JA | OCH HAASTATELLUT/DE INTERVJUADE

tidningen håller liv i landskapsidentiteten


LEhti yLLäPitää mAAkuntAiDEntitEEttiä

tOni VilJAnMAA

• Sanomalehti Pohjalaisen päätoi-mittaja helmikuusta 2014 lähtien• 38-vuotias filosofian maisteri, jonka juuret ovat Teuvalla• Aloitti toimittajan uransa Teju-kassa, toiminut mm. Tyrvään Sano-mien päätoimittajana, Aamulehden toimittajana sekä viimeksi Alma Median Helsingin yhteistoimituk-sen politiikan toimittajana• Vaasaan muuttavat mukana myös vaimo, joka on muotoilija, ja pian parivuotias poika

joilleen keitä me olemme ja mistä me tulemme. Maakuntalehti ei silti saa olla liian nurkkakuntainen.

– Meidän on osattava kirjoittaa asioista myös yleisesti ja kiinnosta-vasti, ei sisäänpäin lämpenevästi tai liian kapeasti katsoen, Viljanmaa sa-noo.– Paikalliset ja globaalit aiheet kulkevat käsi kädessä myös maa-kuntalehdessä.

Pohjanmaan rannikko on siinä onnellisessa asemassa, että täällä on paljon hyvää kerrottava. Vahvois-sa keihäänkärkiyrityksissä ja niiden ympärille syntyneissä yrityskeskitty-missä on kansainvälisen tason osaa-mista, joissa on trossailemisen ai-hetta.

Viljanmaa suhtautuu luottavaises-ti sanomalehti Pohjalaisen tulevai-suuteen. Toimituksen journalistinen pohja on vahva, alueella on paljon positiivista kerrottavaa, ja lukijat ovat kiinnostuneita siitä, mitä ta-pahtuu ja mistä kirjoitetaan. Lehden aseman säilyttäminen vaatii kuiten-kin jatkuvaa kehittämistä, mikä tar-koittaa päivittäistä toimintatapojen perkaamista ja parantamista.

– Vanhan totuuden mukaan toi-mittaja on juuri niin hyvä kuin hä-nen viimeisin juttunsa on, Viljan-maa sanoo.

Samaa totuutta voi varmaan so-veltaa myös maakuntalehteen.

PÄÄTOIMITTAJA KAUKO PALOLA, KESKIPOHJANMAA Sanomalehti Keskipohjan-

maan ensisijainen tehtävä ei ole luoda alueen imagoa. Kun

Keskipohjanmaa ajaa alueensa asukkai-den etuja, parasta ja hyvää, lopputulos on usein myös maineen koheneminen.

Olemalla mukana maakunnan asukkai-den arjessa, myönteiset ja positiiviset asi-at ja ilmiöt vahvistuvat, silloin kohenee myös itsetunto. Keskipohjanmaa haluaa luoda ihmisille uskoa ja kannustaa näitä yrittämiseen ja tekemiseen. Menestyshän tulee ennen työtä ainoastaan sanakirjassa.

Maakuntalehden tehtäviin kuuluu olla äänitorvena ulospäin, varmistaa että päät-täjät ymmärtävät ja mahdollistavat aluei-den tasapuolisen kehittämisen. Elämää on Helsingin ulkopuolellakin. Lehti puolustaa niin alueen sivistyksellisiä ja taloudellisia-kin arvoja.

CHEFREDAKTÖR CAMILLA BERGGREN, VASABLADETDagstidningens roll som lo-kal och regional identitets-

skapare kan inte överskat-tas. På HSS Media brukar vi

säga att vi ÄR svenska Österbot-ten. Alla svensk- och tvåspråkiga läser Vasabladet. Räckvidden för övriga tidning-ar är låg inom vårt kärnområde.

Speciellt för en språklig minoritet är det oerhört viktigt att ha starka medier som tillsammans med skolan är grunden för att bevara minoritetsspråket.

Vasabladet har också fi nska läsare ef-tersom vi traditionellt varit ett liberalt språkrör för Österbottningarna.

PÄÄTOIMITTAJA OSMO OJALA, PIETARSAAREN SANOMATPaikallinen sanomalehti elää vielä maakuntalehteä

vahvemmin mukana oman alueensa arjessa. Pietarsaaren

Sanomien kohdalla tämä korostuu erityi-

sesti sen takia, että suomenkieliset lukijat kuuluvat kielivähemmistöön tällä seudul-la. Tänä vuonna 30 vuotta täyttävä suo-menkielinen sanomalehti sekä seurakunta, työväenopisto ja teatteri vahvistavat yh-dessä suomenkielisen väestön identiteet-tiä ja nostavat yhteistä itsetuntoa.

Pietarsaari on vanha teollisuus- ja sata-makaupunki, joka on perinteisesti houku-tellut suomenkielisiä muuttajia esimer-kiksi Keski-Pohjanmaalta, Järviseudulta ja Härmänmaalta. Viime vuosina kau-punki ympäristöineen on muuttunut yhä kansainvälisemmäksi ja monikulttuuri-semmaksi, mikä on omiaan lisäämään suomenkielisen väestön yhteisöllisyyden tarvetta.

CHEFREDAKTÖR MARGARETA BJÖRKLUND, ÖSTERBOTTENS

TIDNINGLokaltidningen är en av

de faktorer som förenar och binder sam-man människor på en ort eller i en region. I tidningen möts väljare och politiker, kon-sumenter och företag, medborgare och makthavare, läsare och annonsörer. Det är i tidningens spalter (och andra kanaler) som det viktiga samtalet om våra gemen-samma angelägenheter förs; om sjukvår-den och skolan, om gatuunderhållet och räddningsväsendet, om matpriserna och stadsplanering osv.

Ingen annanstans i ett lokalsamhälle el-ler region fi nns det en lika stor gemensam arena för informationsutbyte som i tid-ningen. Man brukar säga att en bra tidning ska innehålla tre nivåer av nyheter och in-formation. Nyheterna ska berätta om ”My life, my town och my world”.

Tidningen speglar sitt samhälle och sina läsare och är därför klart identitetsska-pande (My life). Den bidrar även till sam-hällsutvecklingen genom att i sin jour-nalistik kritiskt granska de demokratiska processerna och uppmuntra till debatt (My town) och den öppnar ett fönster mot den övriga världen (My world).

KUUlUUKO AlUeellisen sAnOMA-lehden lUOdA AlUeen identiteet-tiä JA tUKeA lUKiJAKUntAnsA itsetUntOA?

gALLuP

Ainakin yritysmaailmassa. Anvialta löydät täyden valikoiman IT-, sovellus- ja viestintäpalveluita kaikenkokoisten yritysten työtä helpottamaan.

Tutustu liike-elämän täyskäteemme tarkemmin osoitteessa www.anvia.fi/valttikortit

KÄSI, JOLLA VOITAT AINA

I T- PA LV E L U T T I E T O L I I K E N N EV I E S T I N TÄ S O V E L L U K S E T

Anvia Yrityspalvelut Oy | Vaasa, Seinäjoki, Kokkola, Helsinki, Tampere, Turku0393 933 933 | [email protected]

Kortit_215x282_CB.indd 1 10.4.2014 11:32:56

är det den lOKAlA dAGstidninGens UPPGiFt Att FOrMA reGiOnens identitet OCh stödJA den BredA PUBliKens sJälVFOrtrOende?


Ainakin yritysmaailmassa. Anvialta löydät täyden valikoiman IT-, sovellus- ja viestintäpalveluita kaikenkokoisten yritysten työtä helpottamaan.

Tutustu liike-elämän täyskäteemme tarkemmin osoitteessa www.anvia.fi/valttikortit

KÄSI, JOLLA VOITAT AINA

I T- PA LV E L U T T I E T O L I I K E N N EV I E S T I N TÄ S O V E L L U K S E T

Anvia Yrityspalvelut Oy | Vaasa, Seinäjoki, Kokkola, Helsinki, Tampere, Turku0393 933 933 | [email protected]

Kortit_215x282_CB.indd 1 10.4.2014 11:32:56

ON NYT HELPOMPI TUNNISTAA

Keskuskauppakamarin ansiomerkit ovat oiva ja motivoiva tapa muistaa yrityksen pitkätyöläisiä, tasavuosia ta-lossa viihtyneitä työntekijöitä. Varsinaisen ansiomerkin ohella pitkä-työläinen saa myös Arkimerkin, pinssin, jota voi pitää takin, jakun tai työasun rintapielessä tai kauluksessa. Näin pit-kätyöläisyys näkyy myös työpaikan ar-jessa. Arkimerkistä asiakkaan, kollegan tai työkaverin on helppo tun-nistaa kokenut ja asiansa osaava pitkä-työläinen. Kun haluat arvostaa kokeneita työn- tekijöitäsi ja tuoda esiin heidän ammattitaitoaan, piipahda osoitteessa

ansiomerkit.fi

TEKSTI JOHANNA HAVERI KUVA WOIKOSKI OY

Woikoski tEki suurinvEstoinnin kokkoLAAn

Kokkolan suurteollisuusalueen toiminta monipuolistui tam-mikuussa 2014, kun suomalaisen kaasu- ja kemianteollisuu-den uranuurtajan Woikoski Oy:n ilmakaasutehdas vihittiin

käyttöön. Ilmakaasutehtaan lisäksi Woikoskella on rakenteil-la suurteollisuusalueelle uusi vetytehdas, joka valmistuu kesällä 2014. Uusien tehtaiden yhteenlaskettu investointi on noin 35 mil-joonaa euroa.

– Siihen, että investoimme juuri Kokkolaan, vaikuttivat monet asia. Olimme ostaneet alueelta tontin jo vuonna 2005, jolloin ra-kensimme sinne hiilidioksidin talteenottolaitoksen. Valmiin ton-tin lisäksi päätökseen vaikuttivat alueella jo oleva asiakkaat sekä alueen toimiva infra ja yritysmyönteinen ilmapiiri, kertoo Woi-koski Oy:n toimitusjohtaja Kalevi Korjala.

Korjala antaakin erityiskiitoksen Kokkolan seudun kehitysyh-tiö KOSEKille ja Kokkolan kaupungille aktiivisesta toiminnasta. – Täällä kaupungin kehitysyhtiö tekee hyvää työtä eikä rakenna esteitä yritysten toiminnalle, vaan pyrkii poistamaan niitä, hän toteaa.

mittAvA rAkEnnushAnkETehtaat ovat nousseet suurteollisuusalueelle ennätysvauhtia. Il-makaasutehdas vihittiin käyttöön vuoden sisällä ensimmäises-tä lehdistötilaisuudesta, ja vetytehdaskin alkaa olla viimeistely-vaiheessa. Rakennusprojektien työllistävä vaikutus on noin 200

miestyövuotta ja tehtaille tulee työskentelemään yhteensä 15 hen-kilöä.

Woikosken tehtaille on rakennettu erilaisia putkistoja yli 10 ki-lometriä. Lisäksi suurteollisuusalueelle on rakennettu kilometrin mittainen putkisilta, jota pitkin kulkevat putkistot suoraan asiak-kaalle. Ilmakaasutehtaalle on asennettu myös maailman suurim-mat nestemäiselle hapelle ja typelle rakennetut kryogeeniset säili-öt, joiden tilavuus on miljoona litraa.

PErhEyrityksEn iso invEstointiKaasumaista ja nestemäistä happea, typpeä ja argonia teollisuu-delle ja terveydenhuollolle tuottava ilmakaasutehdas on järjes-tyksessä yhdeksäs Woikosken ilmakaasutehdas. Sen rakentamista suunniteltiin jo jonkin aikaa, sillä aikaisemmin toiminnassa ollei-den tehtaiden kapasiteetti oli kysynnän vuoksi kovilla. Kokkolan ilmakaasu- ja vetytehtaiden käyttöönotto moninkertaistaa Woi-kosken tuotannon, joten niiden kapasiteetti todennäköisesti riit-tää tyydyttämään kysyntää joksikin aikaa.

Uusien tehtaiden rakentaminen on iso investointi 132-vuoti-aalle perheyritykselle, joten uusia suurinvestointeja ei ole luvassa lähitulevaisuudessa.

– Paljon suunnitelmia on kyllä odottamassa toteutusta, mutta nyt on aika vetää henkeä ja vakiinnuttaa uusien tehtaiden toimin-ta, Korjala toteaa.

Kaasuntuottaja Woikoski Oy rakensi ilmakaasu- ja vetytehtaat Kokkolan suurteollisuusalueelle siellä jo toimivan hiilidioksiditehtaansa yhteyteen.

Kilometrien pituinen putkistolabyrintti on leimaa antavaa Woikosken ilmakaasutehtaan yleisilmeelle.


Vad är det som är så smart med smart specialiseringJerker Johnson är utvecklingsplanerare vid Österbottens förbund och leder strategiarbetet med smart specialisering

Smart specialisering är den nya strategin inom EU för att utveckla regionerna och är en del av EU 2020- strategin för smart och hållbar tillväxt för alla. Tanken bygger på att alla regioner i Europa ska med utgångspunkt i fram-gångsrika kluster specialisera sig inom innovationspo-litiken. Det här förefaller enkelt men hur gör man det in

praktiken? Politiken bör ju utformas i en dialog med berörda part-ner men då inställer sig frågan med vem man ska prata och vad man ska prata om.

Om vi går till den första frågan är sva-ret de framgångsrika företagen. I Öster-botten är det exportindustrin, som har en specialisering på energisektorn, båt- och pälsindustrin, som har klarat sig i en global konkurrens under en lång pe-riod. Receptet för framgång har varit att man lyssnat på kunder, arbetat i nätverk

NÄRINGSLIV

HÖGSKOLAOFFENTLIG SEKTOR

ad

ver

tor

iaa

li

med andra företag men även kopplat produktionen till produktut-veckling och forskning.

Följaktligen har vi, tillsammans partner från universiteten, skapat en modell där vi frågar företagen om deras partner inom innova-tionsarbetet finns regionalt, nationellt eller globalt. Är de viktigaste partnerna inom företagen, den högre utbildningen eller den offent-liga sektorn? Vilka är erfarenheterna av och förväntningarna på par-terna och hur ser företagen på olika teknologier nu och i framtiden?

Dessa frågor ställer vi till triple helix-parterna (företag, offentlig sektor och högskolor), som är intressegrupper i arbetet. Genom att sätta ett siffervärde 1–10 på erfarenheter och förväntningar identi-fierar vi en skillnad eller ett gap som vi sedan tillsammans funderar på orsaker till i fokusseminarier. Genom diskussioner identifierar vi vad vi borde satsa på för att minska gapet. Sedan försöker vi rik-ta våra medel till att överbygga de största bristerna i strukturerna.

Om vi ser till de resultat som kommit ur processen till dags dato finns det både positiva och negativa tendenser. Som sina viktigaste samarbetspartner nu och i framtiden ser företagen andra företag både i Österbotten och annanstans. De regionala högskolorna har sin huvudfunktion i utbildning medan forskning stöder exportindu-strin i mindre grad. Det finns ett behov av en ökad forskning kring materialutveckling men även kring avancerade produktionsmeto-der. Det finns även ett behov av att stärka innovationsarbetet i un-derleverantörsnätverket. Visavi den offentliga sektorn är företagens problem i första hand den fysiska planeringen och den tröga byrå-kratin, men även regionalutvecklingen. Detta och mycket annat har framkommit ur bristanalysen.

Resultaten i sig är inte nya, utan det nya är att vi med smart specia-lisering arbetar systematiskt med frågorna och åtgärderna. Nästa år kommer vi att upprepa processen med ett större antal respon-denter. Tanken med att upprepa metoden är att få en lärande pro-cess där företag, utbildning och offentlig sektor lär sig till exempel vad man kan och inte kan förvänta sig av varandra. På så sätt ska-par vi en bättre förståelse kring vad roten är till de problem som vi får fram i vår analys. Genom detta blir vi en nätverkad region med en nära relation mellan olika triple helix-parter, vilket antas bidra till nya innovationer.

Vi arbetar regionalt med en genomskinlig process som vi upprepar årligen, men vi står även i dialog med de som berörs av våra resul-tat. Det som vi genom analysen får veta om företagens utmaningar kommunicerar vi vidare till det politiska beslutsfattandet, och detta blir en del av den nationella utvecklingsdialogen. Vi kommer även att utvidga vår analys till europeiska partnerregioner partner regioner med en liknande ekonomisk struktur för att kunna lära oss av dem och lära ut till dem. En första omgång visade till exempel att de öst-erbottniska företagen var mer nöjda med den högre utbildningen än de norska företagen i Nordland. Som en följd av detta hade vi i mars besök av en delegation från Nordland som studerade varför utbild-ningssektorn fungerar bättre i Österbotten än i Nordland. Det här samarbetet kommer att utvidgas med ett antal för oss intressanta partner och regioner.

Innovationer består förutom av nya in-sikter även av en användning av nya teknologier. Inför den nya programpe-rioden har EU-kommissionen identi-fierat sju olika nyckeltecknologier med undergrupper som anses viktiga för att möjliggöra den framtida tillväxten i Eu-ropa. Forskningen inom EU:s rampro-gram styrs även till dessa teknologier. Vi frågar även företagen i Österbotten om deras uppfattning om nyckeltekno-logier nu och i framtiden. Vi vill genom detta ännu bättre koppla upp oss mot forskning som bedrivs inom t.ex. Hori-zon 2020-programmet.

Vi har med konceptet för smart speciali-sering i Österbotten infört en strukture-rad dialog om hur vi ska främja innova-tioner i regionen. Innovationsbegreppet har naturligtvis även andra komponen-ter, men detta är vårt inspel i diskussio-nen. Vi tror att det är ett viktigt inspel då våra innovationer drivs av företagen i motsats till andra modeller där man be-tonar universitetens roll.

Innovationer handlar också om kun-skapsutbyte och vi lagrar även vår mo-dell och våra data på webben, vilket gör att det går att ta del av data, naturligt-vis utan att se vem som svarat. På det-ta sätt hoppas vi att kunna jämföra och lära oss i diskussionen om innovationer även utanför modellen och partnerska-pet. Vårt koncept för att bygga en stra-tegi för smart specialisering är i var-je fall färdigt och vi kommer nu under några år att samla in data för att se var de största bristerna finns och var vi bor-de sätta tyngdpunkterna i vår verksam-het och finansiering. Men för att åter-komma till frågan i rubriken, vad är det som är så smart med smart specialise-ring? Kanske är det insikten att innova-tionspolitiken hela tiden måste lära sig då världen förändras.

Vad är det som är så smart med smart specialisering? Kanske är det insikten att innovationspo-litiken hela tiden måste lära sig då världen förändras.

Tämän vuoden loppuun mennessä Vaasa Airport Park -yrityspuistoon valmistuva Futura IV -toimistotalo uu-distaa ja monipuolistaa vaasalaista toimitilatarjontaa.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun runsaasta toimistotilojen vajaakäytöstä poiketen Vaasan seudun tyhjien toimistotilo-jen määrä on pysynyt kohtuullisella tasolla. Lisäksi suurin osa Vaasan toimistotarjonnasta koostuu Catellan viimei-

simmän markkinaselvityksen mukaan ikääntyneistä tiloista. Yritykset ovatkin ottaneet rakenteilla olevat nykyaikaiset ja muuntojoustavat tilat hyvin vastaan, ja suurin osa Futura IV:ntiloista on jo varattu.

Futura-toimistotalojen kokonaisuus, jonka rakentaminen alkoi 2000-luvun alussa, liittyy luontevasti osaksi Vaasan kaupungin elinkeinopolitiikkaa. Vaasan kaupunki on yksi ta-lot rakennuttaneen ja ne omistavan Oy Vaasa Parks Ab:nomistajista. Futura-talojen kautta toteutuu kaupungin tavoi-te tarjota uusille ja etabloituville yrityksille kustannustehok-kaita ja viihtyisiä toimitiloja yritysystävällisellä ja joustavalla

toimintatavalla. Myös seudulla jo toimivien yritysten toimiti-laongelmia pyritään ratkaisemaan tarpeiden mukaan.

Muunneltavuus ratkaisiYksi Futura IV -talon tulevista vuokralaisista on pikaruoka-konserni Frankis Group Oyj, jonka tunnetuin ravintolaketju on Kotipizza Oyj. Talousjohtaja Kari Leppilahden mukaan pää-

syy konsernin muuttamiselle Futura IV:eenon juuri tilojen muunneltavuus.

– Tarvitsemme ajanmukaiset toimistoti-lat sekä räätälöidyn tilan Kotipizzan tuote-kehitys- ja opetuskeittiölle. Varsinkin keittiö- ja ravintolatilan saneeraaminen olemassa oleviin tiloihin on osoittautunut haasteelli-seksi, ja se ratkaisi siirtymisemme Vaskiluo-dosta tänne Futura IV:een, Leppilahti sanoo. – Odotamme innolla pääsyä uusiin tiloihin, sillä alun perin terminaalikäyttöön rakenne-tut toimistotilamme eivät vastaa nykypäi-vän vaatimuksia.

Suunnitelmissa on, että opetusjaksojen aikana Kotipizzan opetuskeittiö laajentaisi Vaasa Aiport Parkin lounastarjontaa ja siel-tä olisi mahdollista ostaa pizzoja joko syö-täväksi paikan päällä opetusravintolassa tai työpaikalle vietäväksi.

Uusinta talotekniikkaa ja hyvä palveluympäristöSaumattomasti Futura-kokonaisuuteen nivoutuvassa neljännessä Futura-talossa hyödynnetään uusinta talotekniikkaa, joka säästää energiaa ja takaa erinomaisen si-säilman. Talo jäähdytetään ja osittain myös

lämmitetään geoenergian avulla. Aikaisempien Futura-talo-jen tapaan myös nyt rakenteilla olevan talon tilat ovat jous-tavasti muunneltavissa käyttäjän tarpeiden mukaan.

– Aiempien kohteiden tapaan myös Futura IV:een toteu-tetaan palveluja yritysten ja henkilöstön käyttöön. Talon au-lan kahvilaravintolaan tulee vastaanottopiste, josta hoituvat niin vieraiden opastus kuin kokous- ja taukokahvitukset, lu-paa Oy Vaasa Parks Ab:n myyntipäällikkö Tobias Laxell.

Laxellin mukaan talossa on vielä jonkin verran vapaata tilaa tarjolla. Nopeasti vuokrauspäätöksen tekevät ehtivät vielä vaikuttaa oman toimitilansa sisustusratkaisuihin.

ad

ver

tor

iaa

li

Teksti ja kuva Johanna Haveri, Viestintä Oy Prowomedia

Frankis Group Oyj:n Kari Leppilahti ja Oy Vaasa Parks Ab:n Tobias Laxell ovat tyytyväisiä siihen, että taustalla kohoava Futura IV valmistuu vuoden loppuun mennessä. Talon urakoitsijoina toimivat kilpailutuksen perusteella Lemminkäinen Talo Oy ja Are Oy.

Yritysystävällisiä tiloja Futura IV:sta

UUSIIN ASEMIIN

IT JA JOHTAMINEN VIHERVUOREN VAHVUUDETAnvia Oyj:n toimitusjohtaja Mika Vihervuori

Vinkkaa mielenkiintoisesta henkilöstä: www.pohjanmaankauppakamari.fi

Ge oss ett tips på www.osterbottenshandelskammare.fi

TEKSTI JOHANNA HAVERI KUVA MIKKO LEHTIMÄKI

KUKA OLET?Olen Siikaisista lähtöisin oleva ja Noormarkussa kasva-nut diplomi-insinööri, jolla on vahva IT-alan ja johtamisen työkokemus. Kun töiltä ja perheeltä ehdin, lähden mielel-läni maastoon pyöräilemään tai retkeilemään. Harrastan myös melontaa ja laskettelua ja minua kiinnostaa myös käsillä tekeminen. Ainakin vielä toistaiseksi perheemme asuinpaikka on Espoossa ja minä vietän viikot Pohjan-maalla.

MITÄ TEIT AIEMMIN?Minulla on pitkä kokemus etenkin IT-alan erilaisista joh-totehtävistä. Olen tottunut työskentelemään myös kan-sainvälisessä ympäristössä. Uuden strategian luominen ja toteuttaminen ovat myös tuttuja minulle. Ennen Anviaan tuloani olin yhdeksän vuotta töissä erilaisissa johtotehtä-vissä Tieto-konsernissa.

MITÄ TEET NYT?Aloitin joulukuussa tieto-, viestintä- ja turvateknologia-tuotteita tarjoavan Anvia Oyj:n toimitusjohtajana. Minun tehtäväni on yhtiön johtamisen lisäksi kehittää yhtiötä ja löytää sille uusia markkinoita. On hienoa saada työsken-nellä yrityksessä, joka on rakentanut asiakkailleen Suo-men parhaat laajakaistayhteydet, ja jolla on kaikki edelly-tykset kehittyä entistä paremmaksi.

MITKÄ OVAT VAHVUUTESI TÄMÄN TEHTÄVÄN HOITAMISEEN?Strateginen osaamiseni ja johtamiskokemukseni avulla pyrin kehittämään Anviaa entistä kilpailukykyisemmäksi yritykseksi ja laajentamaan sen toimintaa. Tiukasti pohja-laismaaperään juurensa kasvattaneella Anvialla on paljon kehittymismahdollisuuksia edessään.

MILLAISIA HAASTEITA SINULLA ON EDESSÄSI?Yhtiön luotsaaminen uuden strategian mukaisille uusille urille on mielenkiintoista ja haastavaa. Lisäksi yhteiskun-nan sääntely uhkaa telealan toimijoiden tasapuolisuutta: jos puhelinverkkoyhtiöt velvoitetaan vuokraamaan verk-konsa mobiilioperaattoreille alle todellisten kustannus-ten, se johtaa syrjäseutujen verkkopalveluiden romahta-miseen.


KoulutuskalenteriKurskalender

Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.pohjanmaankauppakamari.� -> Koulutus

PeruuttaminenIlmoittautuminen koulutukseen on sitova, ja osallistumisen voi peruuttaa maksutta ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista laskutamme puolet osallistumismaksusta, mutta kahta päivää ennen koulutusta tai myöhemmin tehdyistä peruutuksista laskutamme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Sairastapauksissa laskutamme puolet osallistumismaksusta. Peruutuksen sijaan yritys voi lähettää toisen työntekijän estyneen tai sairastuneen tilalle.

Koulutuksen järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen.

Anmälan och ytterligare informationwww.osterbottenshandelskammare.� -> Kursverksamhet

AnnulleringAnmälningar till kurser är bindande men anmälningar kan annulleras avgiftsfritt senast under kursens sista anmälningsdag. Annulleringar efter att anmälningstiden har gått ut faktureras ändå med hälften av deltagaravgiften. Annulleringar som görs två dagar innan kursen eller senare faktureras med hela deltagaravgiften. Vid sjukdomsfall faktureras halva deltagaravgiften. Företaget kan dock skicka en annan anställd istället för den som har insjuknat. Villkor för att kurser ska anordnas är att antalet deltagare uppgår till minimiantal per kurs.

Kauppakamarin koulutus uudistuuSelkeytimme koulutustarjontaamme vuoden 2014 alusta, jotta asiakkaamme löytäisivät tarjonnastamme helpommin itseään kiinnostavat koulutukset. Koulu-tukset on jaettu neljän yläotsikon alle.

Taloushallinto ja verotus –otsikon alta löytyvät taloushallinnon ammat-tilaisille suunnatut ajankohtaiset koulutukset, joilla on helppo päivittää oma osaaminen ajan tasalle. Koulutuksissa käsitellään tuoreimpia muutoksia mm. verotuksessa, palkanlaskennassa ja kirjanpidossa. Teemakoulutukset –otsikon alta löytyvät eri ammattiryhmille suunnatut koulutukset. Samat teemat ovat tarjonnassamme vuosittain, mutta koulutusten aiheet vaihtuvat. Teemakoulutuksia ovat mm. Viestintäpäivä, HR-päivä ja Talous-johdon päivä. HHJ – Hyväksytty Hallituksen Jäsen –otsikon alta löytyvät HHJ-tuoteper-heen koulutukset: HHJ-kurssi, HHJ Puheenjohtajakurssi sekä julkiselle sektorille suunnattu HHJ Johdanto. Verkkokoulutuksista löytyvät lyhytkestoiset, usein yhteistyössä muiden kauppakamareiden kanssa järjestettävät koulutukset, joihin osallistutaan omalta työpisteeltä verkon välityksellä.

Handelskammarens kurser förnyasVårt kursutbud förtydligades vid årsskiftet så att våra kunder lättare kan välja de kurser som intresserar dem bland vårt utbud. Kurserna är indelade i fyra kategorier.

Under rubriken ekonomiförvaltning och beskattning � nns kurser om aktuella ämnen för personer som jobbar med ekonomiförvaltning. På kurserna behandlas de senaste förändringarna inom bland annat beskattning, löneräk-ning och bokföring. Under rubriken temakurser � nns kurser för olika yrkesgrupper. Samma te-man � nns i vårt utbud varje år men kursinnehållet ändras. Bland temakurserna � nns Kommunikationsdagen, HR-dagen och Dagen för ekonomistyrning. Under rubriken HHJ – Hyväksytty Hallituksen Jäsen (Godkänd styrelse-medlem) – � nns alla de kurser som hör till HHJ-produktfamiljen: HHJ- kursen, HHJ Puheenjohtajakurssi (Ordförandekursen) samt HHJ Johdanto (Introduktion) som är riktad till den o� entliga sektorn. Alla HHJ kurserna hålls enbart på � nska. Bland webbkurserna � nns korta kurser som oftast ordnas i samarbete med andra handelskamrar och som man deltar i från den egna arbetsplatsen via nätet.

Teemakoulutukset |TemakurserKauppakamarin talousjohdon päivä | Handelskammarens dag för ekonomistyrning

Strateginen talousjohtaminen17.9. klo 9–16, KokkolaKouluttaja: Toivo Koski, TulosAkatemia

Bokslutsanalys med ekonomiska nyckeltal2.10 kl. 9–16, VasaFöreläsare: Anders Tallberg, Hanken & SSE Executive Education

Kauppakamarin viestintäpäivä | Handelskammarens kommunikationsdag

Kriisiviestintä18.9. klo 9-16, VaasaKouluttaja: Maija Hakala, Viestintätoimisto AC-Sanafor

Kauppakamarin esimiespäivä / Handelskammarens förmansdag

Ihmisten johtamisen haasteet23.9. klo 9–16, VaasaKouluttaja: Pekka Järvinen, Organisaatiokonsultointi Praxis Oy

Kauppakamarin ulkomaankauppapäivä |Handelskammarens dag för utrikeshandel

Myynnistä toimitukseen23.10. klo 9–16, KokkolaKouluttajina: Tiina Haapala ja Jonna Ahkila-Niemi, AHA Logistics Ltd

Taloushallinto ja verotus |Ekonomiförvaltning och beskattningNy skyldighet att lämna uppgifter om byggarbeten2.6 kl. 9–13, Jakobstad9.6 kl. 9–13, VasaFöreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Rakentamiseen liittyvä uusi ilmoitusvelvollisuus4.6. klo 9–13, Kokkola12.6. klo 9–13, VaasaKouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Ajankohtaista arvonlisäverosta8.10. klo 9–16, Vaasa9.10. klo 9–16, KokkolaKouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Aktuellt om mervärdesskatt28.10 kl. 9–16, Vasa29.10 kl. 9–16, JakobstadFöreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Tilinpäätös- ja veropäivä4.11. klo 9–16, Kokkola5.11. klo 9–16, VaasaKouluttajat: Terhi Järvikare, Keskuskauppakamari ja Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Stora skattedagen18.11 kl. 9–16, Jakobstad19.11 kl. 9–16, VaasaFöreläsare: Benita Öling, EY; Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab; Christian Björkman, KPMG Tax

Förskottsuppbörden 201515.12 kl. 9–13, Jakobstad16.12 kl. 9–13, VasaFöreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Ennakkoperintä 201517.12. klo 9–13, Kokkola18.12. klo 9–13, VaasaKouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

HHJ – Hyväksytty Hallituksen Jäsen(Godkänd styrelsemedlem)HHJ Puheenjohtaja -kurssi12.-13.11, VaasaKouluttajat: Antero Virtanen ja Eero Ottila, Hallituspartnerit ry

Uusi rakennustöitä koskeva ilmoitusvelvollisuus

Ny skyldighet att lämna uppgifter om byggarbeten

Heinäkuussa voimaan astuva ilmoitusvelvollisuus koskee niin yrityksiä, kuntia, yhdistyksiä kuin asun-to-osakeyhtiöitä, mutta myös yksityishenkilöitä ja

kotitalouksia silloin, kun hanke vaatii rakennusluvan. Il-moitusvelvollisuus on voimassa uudis- ja korjausraken-tamishankkeissa sekä kunnossapitotöissä. Heinäkuusta alkaen rakennustöiden tilaajien on ilmoitettava Verohal-linnolle kuukausittain tietoja rakentamiseen liittyvistä ura-koista, urakoitsijoista ja rakennustyömaalla työskentele-vistä henkilöistä.

Rakentamispalveluita yli 15.000 eurolla tilaava on vel-vollinen kuukausittain ilmoittamaan Verohal-linnolle urakkasopimusta koskevia tietoja. Ilmoitettavia tietoja ovat esimerkiksi sopija-osapuolet, urakan kokonaissumma, kesto ja ilmoitusjaksolla laskutettu määrä. Li-säksi pääurakoitsija, päätoteuttaja tai ra-kennuttaja on velvollinen ilmoittamaan työmaalla työskenteleviä henkilöitä kos-kevia tietoja silloin, kun rakennustyö-maalla työskentelee useamman työnanta-jan työntekijöitä.

Kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan kauppakamarin helmikuussa järjestämiin kou-lutuksiin, minkä vuoksi koulutussarja uusitaan. Kou-lutuksessa saat kattavan tietopaketin uudesta tiedonanto-velvollisuudesta. Puolen päivän koulutuksen aikana saat vastaukset mm. siihen, mitä uusi ilmoitusvelvollisuus tar-koittaa ja ketä se koskee, mitä tietoja Verohallinnolle il-moitetaan, sekä millaiset ovat sanktiot, jollei tietoja toimi-teta.

Från och med juli berör skyldigheten att lämna upp-gi� er om byggarbeten såväl företag, kommuner, före-ningar som bostadsaktiebolag. Även privatpersoner

och hushåll berörs när byggprojekt kräver bygglov. An-mälningsskyldigheten gäller projekt inom nybyggande och reparationsbyggande samt underhållsarbete. Fr.o.m. juli är den som beställer byggtjänster skyldig att varje må-nad lämna uppgi� er om entreprenader och entreprenörer samt alla personer som arbetar på byggarbetsplatsen till Skatteförvaltningen.

Vid beställning av byggtjänster vilkas värde överskrider 15.000 euro är man skyldig att månatligen ge Skat-

teförvaltningen uppgi� er om entreprenadavta-let. Uppgi� er som bör uppges är bl.a. avtals-

parter, den totala summan, avtalets längd och den fakturerade summan för anmäl-ningsperioden. På en byggarbetsplats med arbetstagare från mer än ett före-tag är huvudentreprenören, den huvud-ansvarige för genomförandet eller bygg-

herren skyldig att anmäla uppgi� er om de personer som arbetar på byggarbetsplatsen

till Skatteförvaltningen. Alla intresserade rymdes inte med på handels-

kammarens kurser i februari och därför ordnas kur-serna på nytt. På handelskammarens kurs får du ett hel-täckande informationspaket om den nya skyldigheten att lämna uppgi� er. Under denna halvdagskurs får du bl.a. svar på vad den nya uppgi� sskyldigheten innebär och vem den gäller, vilka uppgi� er som ska lämnas in till Skatteför-valtningen, samt vilka sanktioner som gäller ifall uppgif-ter utelämnas.

Rakentamiseen liittyvä uusi ilmoitusvelvollisuus4.6. Kokkolassa12.6. Vaasassa

Ny skyldighet att lämna uppgifter om byggarbeten2.6 i Jakobstad9.6 i Vasa

Kouluttaja on pidetty veroasiantuntija / Föreläsare är den ansedde skatteexperten KTM / EM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab.

Taloushallinto ja verotus |Ekonomiförvaltning och beskattning

Rakennusprojekti menossa?

Tiedätkö ilmoitusvelvollisuutesi Verohallinnolle?

Har du ett byggprojekt på gång?

Vet du om att du är skyldig att lämna uppgifter till

Skattestyrelsen?

tALouskAtsAus | Ekonomisk övErsiktMia Brännbacka

Varovaista optimismiaFörsiktig optimism

huhtikuun alussa toteutetun kauppakamarin Business Panel -yritysbarometrin kaikki saldolukukäyrät ovat kääntyneet jälleen nousuun. liikevaihtoa kuvaava käy-rä jatkaa vuosi sitten alkanutta nousuaan. tunnelmaa kuvaava saldoluku on edelleen miinusmerkkinen. tilas-tokeskuksen viime vuoden toteutumasta kertovat luvut osoittavat alueen kehittyneen monilta osin viime aikoina muuta maata positiivisemmin.

enligt handelskammarens Business Panel-enkät som ge-nomfördes i april pekar samtliga indikationer återigen uppåt. diagrammet som beskriver omsättningen börja-de stiga för ett år sedan och denna trend fortsätter nu. dock uppges stämningen fortfarande ligga på den nega-tiva sidan. statistikcentralens statistiska material över fjolåret visar att regionens utveckling på många plan har varit positivare än för landet i övrigt.

suhDAnnEtiLAnnE Pohjanmaan kauppakamarin Business Panel huhtikuussa 2014 ker-too yritysten tilanteen parantuneen edellisestä mittauksesta, joka to-teutettiin marraskuussa 2013. Liikevaihtoa kuvaava saldolukukäyrä jatkaa vuoden 2012 jälkeen aloittamallaan nousu-uralla. Se on nyt saavuttanut saman tason kuin syksyllä 2011. Muut saldolukukäyrät - tilauskantaa, henkilöstöä ja yleistä tunnelmaa kuvaavat - notkahti-

inDustri byggvErksAmhEt hAnDEL

2010=100

vat edellisessä mittauksessa, mutta ovat kääntyneet uuteen nousuun. Ainoastaan tunnelmaa kuvaava saldoluku on edelleen nollavii-

van alapuolella eli pessimistisestä tunnelmasta kertovia yrityksiä on enemmän kuin niitä, jotka pitävät tunnelmaa optimistisena. Tunnel-ma yrityksissä on edelleen siis synkempi, mihin tilauskanta, rekry-tointiaikeet tai liikevaihto antavat aihetta. On kuitenkin huomatta-

Utvecklingen av omsättningen i huvudnäringsgrenarna på vårt handelskammarområde var huvudsakligen positiv under de första tre kvartalen av år 2013. Den mest positiva utvecklingen kunde ses i byggnadsbranschen.

Hela landet Österbotten Mellersta Österbotten


va, että tilannetta normaalina pitävien yritysten määrä on kasvanut niin, että jo noin puolet kaikista yrityksistä kertoo tunnelman ole-van normaali.

Yritysten liikevaihto-odotukset tälle vuodelle verrattuna viime vuoteen ovat hyvin positiiviset. Ainoastaan 14 prosenttia yrityksistä arvioi liikevaihtonsa laskevan tänä vuonna. Liikevaihdon nousuun uskovia yrityksiä on hiukan enemmän kuin niitä, jotka arvioivat sen säilyvän viime vuoden tasolla. Vahvimmat liikevaihto-odotukset vallitsevat teollisuusyritysten piirissä, heikoimmat kaupan alan yri-tyksissä.

Palvelualalla on sekä suurin rekrytointitarve että suurin tarve vä-hentää henkilöstöä. Yli 40 prosenttia palveluyrityksistä on aikeissa palkata lisää henkilöstöä tulevan puolen vuoden aikana, joka kolmas yritys sen sijaan aikoo vähentää väkeä. Teollisuuden ja kaupan alan yrityksistä joka kolmas on rekrytointiaikeissa ja yksi kymmenestä aikoo vähentää väkeä.

Tilauskanta verrattuna vuoden takaiseen on kehittynyt positiivi-simmin teollisuusyrityksissä, joista kaksi viidestä kertoo tilauskan-nan paranemisesta. Lyhentyneestä tilauskannasta kertoo 22 prosent-tia teollisuusyrityksistä ja 17 prosenttia kaikista yrityksistä.

Viime syksyn mittauksessa kyselyyn lisättiin kysymykset viennis-tä ja investoinneista. Viennin ennakoidaan tänä vuonna kehittyvän viime vuotta paremmin. Teollisuusyrityksistä 37 prosenttia arvioi viennin kasvavan tänä vuonna, kun vain kahdeksan prosenttia ar-vioi sen supistuvan.

Investointien saldoluku putosi huhtikuisessa mittauksessa hieman pakkasen puolelle: viime vuotta pienemmistä investoinneista kertoo 2,5 prosenttiyksikköä enemmän yrityksiä kuin kasvavista investoin-neista. Yli puolet yrityksistä arvioi investointien olevan tänä vuonna samalla tasolla kuin vuonna 2013.

rEgionALA skiLLnADErGällande företagens situation påträffas skillnader i viss mån inom handelskammarregionen. I Vasaregionen verkar tudelningen mellan de företag som det går riktigt bra för och de företag vars situation är märkbart sämre vara tydligast. Andelen företag med växande om-sättning samt andelen företag med minskande omsättning i jämfö-relse med ifjol, är störst inom Vasaregionen. Samma tudelning gäller också rekrytering och uppsägning.

Exporten uppskattas växa märkbart i Jakobstadsregionen jämfört med handelskammarområdet i medeltal.

Stämningen är mest pessimistisk inom företagen i Mellersta Ös-terbotten: saldotalet för stämningen i Mellersta Österbotten är -19, i Jakobstadsregionen -7 och i Vasaregionen -5.

FLAskhALsAr inom FörEtAgsvErksAmhEtEnEnligt respondenterna är otillräcklig efterfrågan den faktor som begränsar företagens verksamhet i högst grad. Näst efter otillräck-lig efterfrågan följer brist på arbetskraft som begränsande faktor. 43 procent av företagen lider av otillräcklig efterfrågan men endast vart femte företag lider av brist på arbetskraft. I synnerhet företag inom handeln lider av otillräcklig efterfrågan varav vart tredje företag up-pger att otillräcklig efterfrågan är ett hinder för verksamheten. An-delen företag inom handeln som lider av otillräcklig efterfrågan har ökat med 28 procentenheter sedan mätningen i november. Mer än hälften av företagen inom industrin lider av otillräcklig efterfrågan, andelen företag har ökat med 11 procentenheter sedan höstens mät-ning.

Företagen i Vasaregionen verkar lida mest av diverse flaskhalsar i sin verksamhet. I Vasaregionen finns ungefär tio procentenheter fler företag som lider av otillräcklig efterfrågan i jämförelse med det öv-

LiikEvAihto ALoittAinsALDoLuvut

Liikevaihdon verrattuna viime vuoteen ennakoidaan tänä vuonna kasvavan eniten teollisuusyrityksissä ja supistuvan eniten

kaupan alan yrityksissä.

Saldolukukäyrät ovat syksyisen notkahduksen jälkeen kääntyneet taas nousuun investointeja lukuun ottamatta. Liikevaihtokäyrä jatkaa

viimevuotisella nousu-uralla.

suurempi yhtä suuri pienempi


mycket optimistisk

mycket pessimistisk

pessimistiskoptimistisk normal

4/2014

11/2013

stämningEn områDEsvis tunnELmA tEoLLisuuDEssA vErrAttunA ED businEss PAnELiin

riga handelskammarområdet. I Vasa regionen lider man av brist på arbetskraft i en aning större utsträckning än i det övriga området. I Jakobstadsregionen orsakar tillståndsärenden inte begränsningar i företagens verksamhet: I Jakobstadregionen orsakar byråkratiska frågor svårigheter för endast två procent av företagen, motsvarande tal i Mellersta Österbotten är 9 och Vasaregionens tal landar på 12.

huvuDnäringsgrEnArUtvecklingen av omsättningen i huvudnäringsgrenarna från de förs-ta tre kvartalen av fjolåret finns att tillgå. Men ännu kan man inte uppskatta utvecklingen på en årsnivå. Exportsiffrorna för hela året är dock klara.

Industrins utvecklingskurva för år 2013 är uppåtgående både i Ös-terbotten och i Mellersta Österbotten. Trots att det första kvartalet för Österbottens del var negativt i jämförelse med motsvarande peri-od 2012, räddade andra och tredje kvartalets utveckling hela början på året. I Mellersta Österbotten visade alla kvartalen på en svagare utveckling än motsvarande perioder året innan. I Österbotten ham-nade industrins exportomsättning på knappa tre procent mindre än året innan och i Mellersta Österbotten sjönk exportomsättningen med rejäla fyra procent.

Utvecklingen inom byggnadsbranschen var positivare än utveck-lingen inom industrin. Både i landskapet Österbotten och i landska-pet Mellersta Österbotten kunde man under årets första tre kvartal se en positiv utveckling. Bland annat stora investeringar i Karleby storindustriområde gav en positiv inverkan på byggnadsbranschen i Mellersta Österbotten.

Utvecklingen inom handeln gick både upp och ner under de förs-ta kvartalen av år 2013. I Österbotten låg handelns utveckling något på minussidan under årets första kvartal. Under årets andra kvartal låg man på plussidan medan det tredje kvartalet landade på samma

nivå som året innan. I Mellersta Österbotten landade årets första kvartal likaså på minussidan medan de två följande kvartalen visade en hårfin uppgång i jämförelse med motsvarande perioder år 2012.

Trots att man inom exporten också kunde se positiv utveckling år 2013 i jämförelse med året innan, hamnade året i sin helhet något på minussidan både i Österbotten och i Mellersta Österbotten.

ALuEEn vEturiALAtPohjanmaan maakunnan teollisuus on usean, vahvan toimialan va-rassa. Koneet ja laitteet -toimiala on Pohjanmaan teollisuuden toi-mialoista merkittävin: vuonna 2011 se tuotti 34 prosenttia alueen teollisuuden arvonlisäyksestä. Sähkölaitteiden valmistuksen osuus arvonlisäyksestä oli 19 prosenttia. Elintarvikeala on arvonlisäyksellä mitattuna maakunnan viidenneksi tärkein toimiala viiden prosentin osuudella. Ala on kuitenkin viime vuosina kasvanut – erityisesti Pie-tarsaaren seudulla – niin reilua vauhtia, että sen ottamista mukaan alueen veturialojen tarkasteluun voidaan pitää perusteltuna.

Koneet ja laitteet -toimialan kehitys vuonna 2013 oli Pohjanmaalla vaihtelevaa. Kaksi keskimmäistä neljännestä kehitys oli selvästi po-sitiivista verrattuna edelliseen vuoteen, ensimmäinen ja viimeinen sen sijaan jäivät reilusti edellisestä vuodesta. Vuositasolla toimialan liikevaihdon kehitys jäi 3,7 prosenttia edellisvuotta alhaisemmaksi.

Sähkölaitteiden valmistus -toimialan liikevaihto kasvoi vuonna 2013. Muutamia negatiivisen kehityksen kuukausia mahtui mukaan, mutta niistä huolimatta vuosi kokonaisuudessaan jäi 1,8 prosenttia plussalle. Toisen vuosipuoliskon kehitys oli ensimmäistä vahvempi.

Elintarvikealan vahva kasvu jatkui edelleen viime vuonna. Vuo-den kahdella ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi yli 20 prosentin vauhtia, loppuvuoden kehitys oli hiukan maltillisempaa. Vuoden kokonaiskasvu oli 16,4 prosenttia.

Metallituotteiden jalostus ja valmistus on Keski-Pohjanmaan mer-

Nästan hälften av företagen på handelskammarområdet uppger att stämningen i branschen är normal. Ett klart färre antal företag uppger att

stämningen skulle vara optimistisk och antalet företag som uppger att stämningen är pessimistisk är störst i Mellersta Österbotten.

Tunnelma teollisuudessa on normalisoitunut selvästi edellisestä mittauksesta. Tunnelman saldoluku teollisuudessa on

kuitenkin edelleen -17.

TotaltVasa-regionen

Jakobstads-regionen

Mellersta Österbotten


EXPort vEturiALAt

Keski-Pohjanmaa, metalli Pohjanmaa, elintarvikePohjanmaa, sähkö Pohjanmaa, koneet ja laitteet

Koko maa, teollisuus

kittävin yksittäinen toimiala, sillä vuonna 2011 se vastasi 61 pro-sentista alueen teollisuuden arvonlisäyksestä. Metallialan liikevaihto vuonna 2013 supistui kymmenisen prosenttia edellisvuodesta. Vuo-den ensimmäinen puolisko oli synkkä lähes 20 prosenttia vuoden 2012 vastaavaa jaksoa pienemmällä liikevaihdolla, mutta jälkimmäi-sellä vuosipuoliskolla liikevaihto kehittyi edellisvuotta positiivisem-min.

Elintarvikealan kasvu Pohjanmaalla on viime vuosina ollut sangen voimakasta. Alan merkitys arvonlisäyksellä mitattuna on kuitenkin vielä pieni verrattuna Pohjanmaan todellisiin veturialoihin koneet ja laitteet -toimialaan ja sähköalaan.

Trots att man inom exporten också kunde se positiv utveckling år 2013 i jämförelse med året innan, hamnade året i sin helhet något på minussidan

både i Österbotten och i Mellersta Österbotten.

Hela landet Österbotten Mellersta-Österbotten

Elintarvikealan kasvu Pohjanmaalla on viime vuosina ollut sangen voimakasta. Alan merkitys arvonlisäyksellä mitattuna on kuitenkin vielä

pieni verrattuna Pohjanmaan todellisiin veturialoihin koneet ja laitteet -toimialaan ja sähköalaan.

Handelsbanken –Sijoittajan asialla jo vuodesta 1871.I placerarens tjänst sedan 1871.

Handelsbanken Vaasa - Vasa 010 444 3232*

Handelsbanken Pietarsaari -Jakobstad 010 444 3360*

Handelsbanken Kokkola - Karleby 010 444 3560*

*Puhelun hinta 0,0835 e/puhelu + 0,1209 e/min.*Samtalspris 0,0835 e/samtal +0,1209 e/min.

handelsbanken.fi

Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta vuonna 2013 ja vuoden 2014 alussa Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan ELY-kes-kuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat.

Tämä talouskatsaus perustuu Pohjanmaan kauppakamarin Business Panelin 4/2014 ja Tilastokeskuksen aineistoon.

Kauppakamarin Business Panel on uudistettu, kun se keväällä 2014 laajen-nettiin useamman kauppakamarin yhteiseksi. Liikevaihtoa, henkilöstöä ja tilaus-kantaa koskevat kysymykset on yhtenäistetty siten, että vastaajia pyydetään ensin vertaamaan tilannetta tänä vuonna viime vuoteen ja toisessa aihetta kos-kevassa kysymyksessä ennakoimaan kehitystä tulevan puolen vuoden aikana.

Denna ekonomiska översikt beskriver läget år 2013 och i början av 2014 på Ös-terbottens handelskammares område. Området sammanfaller med Österbot-tens NTM-centrals område och består av landskapen Österbotten och Mellersta Österbotten.

Den här ekonomiska översikten grundar sig på uppgifter från Österbottens handelskammares Business Panel 4/2014 och Statistikcentralen.

Handelskammarens Business Panel har förnyats i och med att man under vå-ren 2014 gjorde den gemensam för ett fl ertal handelskamrar. Frågorna som rör omsättning, personal och orderläge har standardiserats på så sätt att respon-denterna ombeds att först jämföra situationen under det pågående året med situationen under fjolåret. Vidare ombeds respondenterna förutse utvecklingen under det kommande halvåret.


Kansainvälisen fi nanssikriisin ja sitä seuranneen eurooppalaisen velkakriisin akuutti vaihe on ta-kanapäin. Italia ja Espanja voivat nyt lainata rahaa markkinoilta kohtuullisella korolla ja pystyvät ra-

hoittamaan tarvittavat julkiset velvoitteet.”Rahoitusmarkkinoiden näkymät euroalueella ovat nyt

aivan toiset verrattuna muutaman vuoden takaiseen tilan-teeseen”, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen.

Suomen kohdalla todellinen kriisi jäi aluksi huomaa-matta, koska kaikki huomio keskittyi vuonna 2007 alka-neeseen fi nanssikriisiin. Kansainvälinen talous syöksyi syvään lamaan useaksi vuodeksi. Kriisin alkuvaiheessa luottamus hävisi rahoitusmarkkinoilta täysin, eivätkä pan-kit suostuneet lainaamaan rahaa toisilleen.

Finanssikriisi hellitti vähitellen, osittain koska keskus-pankit ottivat keskeisen roolin ja myönsivät luottoja pan-keille, jotta rahoitusjärjestelmä pysyisi pystyssä. Täydelli-seltä katastrofi lta vältyttiin.

”Samaan aikaan kun fi nanssikriisi teki tuhoa fi nanssi-markkinoilla, oli Suomella oma teollinen kriisi. Nokian puhelimet eivät enää menneet kaupaksi ja paperin kysyn-tä heikkeni. Ei heti tajuttu, että kyseessä oli kaksi erillistä kriisiä”, sanoo Liikanen.

PoLiittistEn PäätöstEn vAikEusErkki Liikanen pitää Suomen Pankin yhtenä tärkeimpä-nä tehtävänä tiedon tuottamisen ja tosiasioiden tuomisen

suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen pi-tää itseään realistina suomen talouden suhteen, ei pessimistinä. suurimmat haasteet liittyvät teollisen tuotannon pienentymiseen, korkeisiin kustannuksiin ja julkisen sektorin rahoitukseen. Päätöksiä on tehtävä, ja niiden tueksi tarvitaan asiantuntijoiden tuottamia faktoja.

PäätöstEn Pitää PErustuA FAktoihin

TEKSTI PATRIK LINDFORS KUVA SUOMEN PANKKI

suomalaiseen taloudelliseen keskusteluun. Suomen Pank-ki väitti myös ensimmäisenä, että Suomessa ei ole fi nans-si- tai velkakriisiä, vaan rakennekriisi. Pankki esitti tämän näkemyksen kesällä 2013 ja painotti silloin mm. maltillis-ten palkkaratkaisujen tärkeyttä.

”Vuosi sitten puhuttiin Kreikan kriisistä, ei Suomen kriisistä. Olimme silloin kaikki ahkerasti kertomassa muil-le maille, mitä niiden pitäisi tehdä. Vasta viime vuoden ke-sällä huomattiin, että myös Suomessa on kriisi”, sanoo Lii-kanen.

Suomen Pankin panokset talouskriisien ratkaisuun ovat mm. taloudellisen tutkimustiedon tuottamisen ja kansain-välisten kokemusten ja käytäntöjen esiintuominen. Asian-tuntijoiden tehtävä on Liikasen mukaan tarjota päättäjille oikeat luvut. Poliitikkojen on näiden tietojen perusteella tehtävä päätöksiä omien arvovalintojen perusteella.

”Poliittisessa keskustelussa on erittäin tärkeää, että päät-täjät puhuvat samoista luvuista. Keskustelu ei etene, jos osapuolilla ei ole yhtenäistä käsitystä keskeisten talouslu-kujen suuruudesta.”

Kaikki keskeiset osapuolet ymmärtävät Liikasen mu-kaan vallitsevan tilanteen vakavuuden, eikä mikään taho ole tällä hetkellä esittämässä mahdottomia vaatimuksia.

”Myös kansa ymmärtää, mistä on kyse ja että ongelmiin on tartuttava.”

oPPEjA ruotsistA jA sAksAstASuomella on Liikasen mukaan omat vahvuutensa. Suomen hallitus on myös tehnyt merkittäviä päätöksiä rakenneuu-distuksista – nyt ne on vain toteutettava. Myös suomalai-nen opetusjärjestelmä on kansainvälisessä vertailussa erit-täin hyvä, kuten myös tiestön ja muun infrastruktuurin tila.

”Olen realisti enkä pessimisti Suomen tilanteen suh-teen”, toteaa Liikanen.

Suomella on kuitenkin myös heikkoutensa, verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Ruotsissa tehdään kauemmin töitä ja työmarkkinat toimivat tehokkaammin. Toinen onnistu-neita uudistuksia tehnyt maa on Saksa, joka teki mittavan


erKKi liiKAnen

• Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja 12.7.2004 alkaen • Syntynyt Mikkelissä 19. syyskuuta 1950 • Euroopan keskuspankin neuvoston jäsen 2004 alkaen • Euroopan komission jäsen vastuualueenaan yritystoiminta ja tietoyhteiskunta 1999–2004• Euroopan komission jäsen vastuualueenaan talousarvio, henkilöstö ja hallinto, kääntäminen ja komission tietotekniikka 1995–1999• Suurlähettiläs Suomen edustaja Euroopan unionissa 1990–1994• Valtiovarainministeri 1987–1990

työreformin ja taas kerran toimii Euroopan kiistattoma-na taloudellisena veturina.

”Jos yrittää kopioida toisen maan tekemiä ratkaisuja, on yleensä muutaman vuoden myöhässä. Järkevämpää on keskittyä siihen, mitä elementtejä uudistuksista voi-si soveltaa omassa maassa ja mitä ei”, sanoo Liikanen.

väLttämätön ELäkEuuDistusVäestön ikääntyminen luo kasvavia paineita julkisen sektorin rahoitukselle, ja valtion velanoton taittaminen pitkällä tähtäimellä on tämän takia päätöksentekijöi-den suurimpia haasteita. Eläkejärjestelmän taloudellisia kannustimia on Erkki Liikasen mukaan lisättävä työuri-en pidentämiseksi.

”Suomessa on tehtävä eläkeuudistus, jotta todellinen eläköitymisikä nousisi. Luotan siihen, että työmarkkina-osapuolet ottavat vastuunsa, ja onnistuvat ratkaisemaan eläkeikään liittyvät ongelmat.”

Toinen keskeinen tekijä on työnantaja- ja työntekijä-liittojen väliset palkkaneuvottelut. Ensimmäinen palk-kaneuvottelukierros oli Liikasen mielestä onnistunut. Siinä sovittiin 2+1 -mallista, jonka mukaan palkat nou-sevat maltillisesti kolmen vuoden ajan.

”Suomen kilpailukykyä on vahvistettava. Tarvittavat päätökset ovat kuitenkin erittäin vaikeita ja tuovat mu-kanaan myös henkilökohtaisia riskejä päätöksentekijöil-le”, sanoo Liikanen.


Työryhmissä yrityk-set pääsivät keskuste-lemaan yhteistyön hi-dasteista ja esteitä, ja keskustelu kävikin vilk-kaana koko aamupäi-vän.

Vaasa EnergyWeek kokoaa vuosittain yhteen parituhatta energia-alasta innostunutta. Yritykset ja julkisen sektorin edustajat kokoontuvat kuulemaan ajankohtaisia esityksiä ja verkostoitumaan sekä käymään kauppaa Wind Exchange -tuulivoimatapahtumaan. EnergyWeek järjestettiin kolman-nen kerran 17.–20.3.

Yhdysvaltain Suomen suurlähetti-läs Bruce Oreck sekä joukko lähetys-tön asiantuntijoita tapasivat yritysten edustajia ConnectUSA-tapahtumassa Vaasassa helmikuussa.

– Te haluatte tehdä kauppaa ame-rikkalaisten yritysten kanssa, ja meitä kiinnostaa, millaisia haasteita olette kohdanneet yhteistyössä amerikka-laisten kanssa sekä auttaa teitä rai-vaamaan nuo esteet, linjasi Oreck ti-laisuuden luonnetta.

Suurlähettilään puheenvuoron jäl-keen paikalla olleiden parinkymme-nen yrityksen edustajat siirtyivät pienempiin työryhmiin, joita vetivät lähetystön asiantuntijat.

Vaasa energyWeek

WE Techin Mårten Storbacka, Jakamon Jarl Matti Anttila ja Tähtipyörän Jan Peter Bonn olivat tyytyväisiä tilaisuu-den antiin.

ConnectUsA

VAUHTIA YHTEISTYÖHÖN

Vaasa

Bruce Oreckin jää-kiekkovertauksia vilisevä puhe antoi ConnectUSA-tapah-tumalle innostavan lähdön.

Energia- ja ympäristöseminaarin ensimmäisen alustuksen pitänyt kehitysministeri Pekka Haavisto kehotti energia- ja ympäristöbisnestä katselemaan kengänkärkiään pidemmäl-le. Kotimaan markkinat ja merkitys ympäristöongelmien se-lättäjänä on pieni verrattuna kehittyviin maihin. - Suoma-laisten suurin ilmastoteko on viedä cleantechiä Kiinaan niin paljon kuin ikinä mahdollista, kannusti Haavisto.

EnergyWeekin toisena päivänä Vaasan kaupun-gintalon juhla-sali muokkautui WindExchange-tapahtumaa var-ten messutilaksi.

VA

ASA

EN

ERG

YW

EEK

IN K

UV

AT

JAA

KK

O J.

SA

LO


Temat för årets framtidsseminarium, som hölls i februari i Jakobstad, var fl ygplatsen och regionens tillgänglighet. Anthony Elliott från Adelaide Haw-ke Research Institut i Australien var huvudgäst och presenterade internationellt aff ärsresande, inter-nationella fl ygplatser och transnationella nätverk. Han konstaterade att trots ökade mobila lösningar kommer inte resandet att minska. Däremot fl yttas tyngdpunkten från aff ärsresande till fritidsresan-de. Seminariedeltagarna delades också upp i grup-per där olika förslag på utvecklingsmöjligheter för den lokala fl ygplatsen diskuterades.

Vaasa energyWeek

Energia- ja ympäristöseminaarin puheenvuorois-sa siirryttiin tilaisuuden edetessä laajemmasta perspektiivistä alueelliseen näkökulmaan. Kahvi-tauon jälkeen Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi moderaattorina siirryttiin pohtimaan INKA-ohjelman merkitystä alueelle ja alueen yri-tyksille. Esiintymisvuorossa ABB:n teknologiajoh-taja Heikki Uusitalo.

Framtid2014-seminariet: READY FOR TAKE-OFF?

Nordens och Finlands bästa Private Banking-tjänst*

Välkommen att bekanta dig med våra tjänster. Boka tid för ett personligt möte på numret 08001-98989 eller läs mer på adressen: nordeaprivatebanking.fi/valkommen.

* Euromoney: Annual Private Banking and Wealth Management Survey 2014.

Anthony Elliott i samspråk med Ulrika Ahlbäck från Rani Plast

Energia- ja ympäristö-seminaarin alustukset kirvoittivat keskustelua niin seminaarisalissa, kahvitauolla kuin illal-la Vaasan kaupungin järjestämällä vastaan-otollakin. Kuvassa Vaa-san Sähkön toimitus-johtaja Hannu Linna.


Kortti käy yhteensä yli 1600 S-ryhmän toimipaikassa.

Maagikko

Kortti käy yhteensä yli 1600 S-ryhmän toimipaikassa.

Maagikko

Hanki maksuton korttisi

osoitteessa s-business.fi

Eroon kuittisirkuksestaS-Business -kortilla.

CB-Connecting Business 2/2014

Documents

Transcript of CB-Connecting Business 2/2014