Valmistuneiden työllisyys hyväThe employment of the SAMK graduates is good

4

Työhyvinvointi – 2000-luvun trendisanaOccupational well-being is based on dialogue

6

Hankalat tyypit:Tunteet, tarpeet ja persoonat mellastavat työpaikoilla?

8

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

Teemana TyöhyvinvoinTi

Well-being is born ouT of moTivaTion

2| 2

01

1

AGORA 2|2011

Sisäl lysluettelo Index4

6

12

14

16

18

19

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISETSATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

2•11

3

4

6

8

10

12

14

16

18

19

Pääkirjoitus

Editorial

SAMKista valmistuneiden työllisyys on hyvä

The employment of the SAMK graduates is good

Työhyvinvointi – 2000-luvun trendisana

Occupational well-being is based on dialogue

Hankalat tyypit: Tunteet, tarpeet ja persoonat mellastavat työpaikoilla?

Hyvinvoinnin polttopisteessä–täydennyskoulutuksesta apua esimiehille

Continuing Education Centre provide tools for superiors

Voimaa työyhteisön ulkopuolelta

Strength from outside the work community

Kemiat kohtaavat SAMKissa – belgialaiset vaihto-opiskelijat tutkivat

opinnäytetyössään nikkelisuolan valmistusta

Belgian exchange students prepare their thesis on chemistry at SAMK

Kaiken takana motivaatio: ”Jostain täytyy luopua, jotta jotain pystyy saavuttamaan”

Well-being is born out of motivation

Vihreän kylän farmarikaveri – ikkuna erilaiseen arkeen

Ravitsemuksesta ja liikunnasta janotaan tietoa

Nutrition and exercise is a popular course

AGORA 2|2011

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISETSATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISETSATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

JulKaisiJa PublisherSatakunnan ammattikorkeakouluSatakunta University of Applied SciencesTiedepuisto 3, 28600 Poripuh./tel. + 358 (0) 2 620 3000fax + 358 (0) 2 620 3030

PÄÄToimiTTaJa eDiTor in ChiefHanna Isoaho

ToimiTusKunTa eDiTorsEeva-Leena FormaSari KahriSusanna RuohomäkiElina ValkamaKatri Väkiparta

KÄÄnnöKseT TranslaTions Arja Liikala (s. 3 ja 5)Jarmo Nousiainen

TaiTTo layouTLinda Kuparinen & Heidi Valtonen / Vida Design

Kannen Kuva Cover PhoToAnssi Pajala & Milka Nousiainen by Veera Korhonen/Vida Studio

PainoPaiKKa PrinTEuraprint

Painos CirCulaTion4 000 kpl

sÄhKöPosTiT emailetunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi

seuraava agora ilmesTyyfolloWing agora Will be PublisheDSyyskuussa/in September 2011www.samk.fi

osoiTTeenmuuToKseT, lehTiTilauK-seT, PalauTTeeT Changes of aDDress, subsCriPTions, feeDbaCK:agora@samk.fi

ISSN 1456-114X

Työhyvinvointi

TeKsTi TeXT: Päätoimittaja Editor in Chief Hanna Isoaho

Well-beInG At WORk In the SpOtlIGht

Agoran teemana on tällä kertaa työhyvinvoin-

ti. Hyvinvointi työ-etuliitteellä tai ilman on mo-

nitahoinen ja monipuolinen asia, kuten lehden

artikkeleista ilmenee. Se tuo haastetta johdolle

ja esimiehille, mutta myös työntekijöille itselleen.

Oli sitten missä asemassa tahansa, olisi osatta-

va olla ja elää niin, että jaksaisi. Ja pystyisi ole-

maan kuormittamatta työtovereitaan silloin, kun

on huono päivä.

Työhyvinvoinnin monipolvisuus johtuu myös

siitä, että vapaa-aika heijastuu työelämään ja

päinvastoin. Vain harva meistä on niin rautai-

nen, että pystyy sulkemaan mielensä oven sekä

kotoa että töistä lähtiessään.

Työhyvinvointi on päivän puheenaihe aivan

samalla tavoin kuin hankalat tyypit työpaikal-

la. Taustalla ovat samat työelämän muutoksiin

liittyvät tekijät: tulos- ja laatuvaatimukset, rajal-

liset resurssit, kiire ja suorituspaine. Mutta yhä

enemmän myös yksilöön kohdistuvat odotuk-

set. Pitäisi olla yhtä aikaa nopeaoppinen, luova,

ulospäin suuntautunut, hauska, eteenpäinpyr-

kivä ja yksilöllinen, mutta myös loistava tiimi-

työntekijä ja sparraaja. Enää ei riitä, että osaa

työnsä, vaan pitää olla kykyä toimia myös yh-

dessä, kuten organisaatiopsykologi Pekka Jär-

vinen totesi puhuessaan persoonallisuushäiri-

öistä ja hankalista tyypeistä SAMKin Perjantain

huiput -seminaarissa keväällä.

Toivottavasti tämän lehden artikkelit antavat

uutta vinkkiä ja nostetta työhyvinvoinnin kysy-

myksiin, joita olemme yrittäneet valottaa sekä

työntekijöiden että esimiesten näkökulmasta.

Kannattaa tutustua myös SAMKista valmistuneil-

le tehdyn seurantatutkimuksen tuloksiin. Ammat-

tikorkeakouluista valmistuneiden työllistyminen

nousee säännöllisesti esiin mediassa. SAMKissa

työllisyydestä on tutkittua tietoa yli kymmenen

vuoden periodilla. Viimeisin tutkimus on uunituo-

re. Ja sen mukaan tilanne on varsin positiivinen.

nousee muutoksista

This issue of Agora focuses on well-being at work.

Increasing demands on work performance and

results, limited resources and tight schedules are

putting more and more pressure on employ-

ees. Expectations on personal qualities are also

getting higher. Today it is not enough to master

your profession – you should be at least socially

capable, creative and funny as well. In addition,

keeping matters related to leisure time and work

completely separate is usually quite impossible

for most of us. The articles in this magazine aim at

giving hints and food for thought on well-being at

work, as seen through the eyes of both employees

and supervisors.

The follow-up study about SAMK graduates has

been published again. The results show that the

employment of the SAMK graduates has been

fairly positive. And that of course is a good thing.

Satakunnan ammattikorkeakou-lu on tehnyt jo kymmenen vuo-den ajan SeurantatutkimuSta pe-ruStutkinnoSta valmiStuneille ja heidän työnantajilleen.

Tavoitteena on seurata erityisesti koulutuksen laadullista onnistumista. Tutkimus tehdään kahden vuoden välein ja uunituore tutkimus on sarjassaan viides. Sen mukaan valmistu-neet ovat työllistyneet valtakuntalaiseen ja satakuntalaiseen tasoon nähden hyvin.

Selvä enemmistö työnantajista (83 %) oli sitä mieltä, että SAMKista valmistuneen työntekijän osaaminen vastaa hyvin yrityk-sen osaamistarpeita.

Kyselyhetkellä, syksyllä 2010, vastanneis-ta 74 prosenttia työskenteli palkansaajina, ja työssä olevista lähes 70 prosenttia oli vakitui-sessa työssä. Erityisesti tekniikan alalta valmis-tuneet olivat saaneet vakituisia työpaikkoja.

Osa vastaajista oli äitiyslomalla tai päätoimi-sesti opiskelemassa. Kolme prosenttia toimi yrittäjänä ja saman verran oli työttömänä. Työttömien osuus oli sama kuin vuonna 2007. Ero Satakunnan työttömyysasteeseen oli −6 prosenttiyksikköä, joten SAMKista valmis-tuneiden työllisyystilannetta voi pitää hyvänä.

YKSITYISSEKTORI TYöLLISTääSuurin valmistuneiden työllistäjä on yksi-tyissektori (52 %). Kuntatyönantajien osuus oli 19 prosenttia, missä oli laskua 11 prosent-tiyksikköä edelliseen tutkimukseen verrattu-na. Toimialoista tärkeimpiä ovat teollisuus sekä sosiaali- ja terveysala.

Yksityiset työnantajat ovat palkanneet ammat-tikorkeakoulututkinnon suorittaneita melko

SAMKISTA VALMISTUNEIDEN TYöLLISYYS ON hYVä–LäHeS PuoLeT SiJoiTTuu SATAKunTAAn

AGORA 2|20114

TeKsTi TeXT: Hanna Isoaho KuvaT PhoTos: Futureimagebank

INFOArtikkelin lähteenä on käytetty toukokuussa

2011 ilmestynyttä teosta KUURILA, ERJA:

Mitä teille kuului vuonna 2010? Satakunnan

ammattikorkeakoulusta vuosina 1995–2009

valmistuneille ja heidän työnantajilleen suun-

nattu seurantatutkimus. Sarja A, Tutkimukset

1/2011. Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori.

KUURILA, ERJA: How were you in 2010?

A follow-up study directed at the Satakunta

University of Applied Sciences graduates of

1995–2009 and their employers. Pori 2011.

the emplOyment Of the SAmk GRAduAteS IS GOOdThe aim of the fifth follow-up study at Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) was to find out how SAMK has succeeded in its mission as a higher education institution. At the same time, the study and its report provide an excellent means of rendering an account of the operations to those parties SAMK is accountable to. Effectiveness was reviewed from the standpoint of both the graduates and their employers.

When compared to the national and local levels, the employment of the SAMK graduates was good. Of all respondents, 74% were employed, 8% on maternity leave, 7% full-time students, 3% entrepreneurs and 3% unemployed in September 2010. Of the employed, 67% had a permanent job, with a majority (64%) full-time.

Satisfaction with the chosen field of study was reasonably good. 48% of the respondents had never considered moving to another sector. The loyalty to

universities of applied sciences had stayed strong. Of the respondents, nearly three out of four would still choose a university of applied sciences and 58% would choose SAMK as their first choice. As a whole, 71% of the respondents were satisfied with the education acquired at SAMK, with only 1% being clearly unsatisfied. 48% of the graduates had settled down in the Satakunta region, which was exactly the same percentage as in 2007, followed by the Uusimaa region (15%), Southwest Finland (15%) and the Tampere region (11%).

The views of the employers and graduates on the skills needed in working life, their importance and future trends were very homogeneous. For the graduates, the five most important areas of competence were exactly the same as in 2007: management of one’s own professional skills, con-versational and negotiation skills, co-operative

and social skills, problem-solving skills and ef-fective time management. For the employers, the top five competences were as follows: manage-ment of one’s own professional skills, cooperative and social skills, conversational and negotiation skills, change management skills and quality improvement skills. As the three least important competences, the graduates regarded entrepre-neurial skills, research and development skills and management of social media and web com-munications. The employers ranked entrepre-neurial skills, international skills and manage-ment of social media and web communications as the least important areas of competence.

A clear majority (83%) of the employers’ representatives estimated the skills of the employed SAMK graduate to correspond well with the competence required in the company. The employers’ representatives were in general satisfied (65%), with no unsatisfied respondents.

tasaisesti asiantuntijatehtäviin, johtotehtäviin ja suoritustason tehtäviin. Kuntasektorilla suo-ritustason tehtävissä oli edelleen 54 prosenttia, asiantuntijoina työskenteli 30 prosenttia ja esimiehinä 10 prosenttia vastanneista. Suori-tustason tehtävissä työskentelivät erityisesti so-siaali- ja terveysalalta valmistuneet kun taas tek-niikan ja merenkulun alalta päästiin helpommin ja nopeammin asiantuntija- ja johtotehtäviin.

Suurin osa vastaajista (59 %) koki tekevänsä koulutustaan vastaavaa työtä, mutta osuus oli pudonnut kymmenen prosenttiyksikköä edelliseen tutkimukseen verrattuna.

Valmistuneet olivat suhteellisen tyytyväisiä valitsemaansa koulutusalaan. 48 prosenttia vastaajista ei ollut missään vaiheessa harkin-nut alan vaihtoa. 11 prosenttia vastaajista oli päätynyt alan vaihtoon.

Vastaajista 71 prosenttia oli tyytyväisiä SAMKista saamaansa koulutukseen ja vain yksi prosentti oli selvästi tyytymätön. Lähes kolme neljäsosaa vastaajista valitsisi edelleen koulutusväyläkseen ammattikorkeakoulun ja 58 prosenttia valitsisi edelleen SAMKin. Aiemmissa tutkimustuloksissa tekniikan alalta valmistuneet ovat olleet SAMK-uskol-lisimpia, mutta nyt sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet ovat kirineet ohi.

LäHES PUOLET SIJOITTUU SATAKUNTAANValmistuneista 48 prosenttia oli sijoittunut Satakuntaan. Tulos oli täsmälleen sama kuin edellisessä tutkimuksessa vuonna 2007. Seuraa-vaksi eniten valmistuneita oli sijoittunut Uudel-lemaalle, Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle.

Vastanneiden kotimaakunnat ennen opiske-lua olivat Satakunta (52 %), Varsinais-Suomi (14 %), Pirkanmaa (10 %), Uusimaa (4 %) ja Etelä-Pohjanmaa (4 %). Suurin voittajamaakunta oli Uusimaa kuten edellisessäkin tutkimuksessa.

Alun perin satakuntalaisista muualle muut-taneista 60 prosenttia olisi halukkaita palaa-maan Satakuntaan, jos heille löytyisi töitä. Vastaavasti SAMKissa opiskelleista muual-ta tulleista ja pois muuttaneista 39 prosent-tia olisi halukkaita muuttamaan takaisin Satakuntaan työn perässä.

OSAAMISTARPEET KOHTAAVATTyönantajien ja valmistuneiden näkemykset työelämän osaamistarpeista, niiden tärkey-destä ja muutossuunnista olivat hyvin yhtenevät. Valmistuneiden mielestä viisi tärkeintä osaamis-aluetta olivat samat kuin edellisessä tutkimuk-sessa: oman ammatin hallinta, keskustelu- ja neuvottelutaidot, yhteistyö- ja ihmissuhdetaidot, ongelmanratkaisutaidot ja ajankäytön hallinta. Työnantajat korostavat nyt myös muutoksen hallintataitoja ja laadunkehittämistaitoja.Valmistuneiden mielestä vähiten tärkeitä työelämätaitoja ovat yrittäjyystaidot, tutki-mus- ja kehittämistaidot sekä sosiaalisen me-dian ja verkkoviestinnän taidot. Työnantajat mainitsivat näiden lisäksi vähiten tärkeänä kansainvälistymistaidot.

AGORA 2|20115

AGORA 2|20116

OCCupAtIOnAl Well-beInG IS bASed On dIAlOGueThe occupational well-being of an employee consists of his or her mental and physical coping skills. The working conditions, physical workload, motivation, consideration of competence, appreciation and commitment are all matters which can be influenced by management. The responsibility of the employee comprises attitude issues and the personal responsibility for influencing the working conditions. Development discussions and other forms of dialogue with employees provide opportunities for superiors in noticing occupational ill-being and reacting to it.

Työhyvinvointi – 2000-luvun trendisanaTeKsTi TeXT: Elina Valkama KuvaT PhoTos: Veera Korhonen

AGORA 2|20117

työterveySlaitokSen määri-telmän mukaan ”työhyvin-vointi tarkoittaa, että työ on mielekäStä ja Sujuvaa turval-liSeSSa, terveyttä ediStäväSSä Sekä työuraa tukevaSSa työ-ympäriStöSSä ja työyhteiSöS-Sä”. hyvinvoinniSta puhutaan nykyään paljon, mutta mitä jokainen voi Sen eteen konk-reettiSeSti tehdä?

SAMKin Liiketoiminnan ja kulttuurin toimi-alajohtajan ja kokeneen esimieskouluttajan anne Kleemolan mielestä jaksaminen muo-dostuu fyysisen hyvinvoinnin päälle. Ilman henkistä hyvinvointia saattaa jaksaminen kuitenkin olla vaarassa.

– Työhön liittyvään henkiseen hyvinvointiin vaikuttavat esimerkiksi työpaikan ilmapiiri, asenteet, työnkuva ja johtaminen. Lisäk-si yksilön oman osaamisen, taipumusten, kuormituksen ja työn hallinnan tuntemusten huomioiminen vaikuttavat henkiseen hyvin-vointiin. Omat lukunsa ovat myös työpaikan turvallisuus ja työolosuhteet.

TUNTOSARVET TUNNISTAVAT TYöPAHOINVOINNINTyöhyvinvoinnin vastakohta on työpahoin-vointi, joka aiheuttaa monenlaista oireilua työpaikalla ja usein myös vapaa-ajalla. Se il-menee poissaoloina, pitkinä sairauslomina ja viime vaiheessa varhaisena eläköitymisenä. Haluttomuus tulla työpaikalle, innottomuus työhön liittyvien asioiden hoitoon, motivaa-tion puute ja erilaiset pelkotilat ovat työpa-hoinvoinnin ensiasteita.

Usein pahoinvointi on pienistä asioista kiin-ni ja se voidaan korjata suhteellisen helpostikin kuten ergonomisten teki-jöiden ja työturvallisuuden kuntoon saattamisella. Työ-yhteisöön kuulumattomuuden tunteet, eristäytyminen ja ulko-puolelle jätetyksi tulemisen tunne ovat vaikeampia korjata ja ylipäänsä paikallistaa. Oivaltava esimies osaa huomata oireet ja rea-goida niihin heti, kun oireita ilmenee. Ylei-sin pahoinvointia nykyään aiheuttava syy on kiire ja kuormitus. Yhteiskunta vaatii meiltä

tehokkuutta ja teknologian kehitys on saanut aikaan sen, etteivät työt enää jää työpaikalle.

ESIMIES JA TYöNTEKIJä JAKAVAT VASTUUN– Työhyvinvointi liittyy esimiestyöhön kiin-teästi, koska johtamisella on suuri merkitys työssä jaksamiseen. Toki hyvälläkään joh-tamisella ei korvata esimerkiksi puuttuvaa terveyttä. Erityisesti asiantuntijaorganisaa-tiossa toimittaessa johtaminen nousee hyvin merkittäväksi tekijäksi, koska työolot ja töi-den fyysinen kuormittavuus ovat lähtökoh-taisesti kunnossa.

Asiantuntijatyössä tekijät kuten motivaa-tio, osaamisen huomioiminen ja sen ar-vostus, innostus sekä sitoutuminen ovat asioita, jotka ratkaisevat työn laadun. Näi-hin tekijöihin pystytään vaikuttamaan joh-tamisella – kumpaankin suuntaan – joko parantavasti tai heikentävästi.

Yhtä paljon on myös työntekijän vastuulla. Omat asenteemme työpaikalla ja

kuinka pyrimme vaikuttamaan työoloihimme, on jokaisesta

itsestä kiinni. Jollei työnte-kijä välitä ilmoittaa tun-nistamistaan epäkohdista, voi hän välillisesti aihe-

uttaa muille työntekijöille jopa turvallisuushaittoja.

Täytyy myös muistaa, että jokaisella johtajalla on johdetta-

vansa ja johdettavilla on omat roolinsa yhteisön hyvinvoinnin hyväksi.

Työhyvinvoinnin arvioimiseen ja seurantaan on onneksi olemassa välineitä. Työtyytyväi-syysmittaukset ovat suoranainen keino, mut-

ta ne paljastavat harvoin todellisia pahoin-voinnin syitä. Syyt pitää etsiä muulla tavalla. Toinen hyvä tapa on seurata poissaolojen määriä ja erityisesti trendejä niissä, poissa-olojen pituuksia ja viime kädessä syitä, jos ne lääketieteellisesti on määritelty. Henkilöstön runsas vaihtuvuus kertoo pahoinvoinnista, mutta jälleen syyt saattavat jäädä hämärän peittoon.

– Parasta ja välitöntä arviointia hyvinvoin-nista saa keskustelemalla henkilöstön kans-sa kehityskeskusteluissa sekä epävirallisissa tapaamisissa. Luottamukselliset ja välittävät suhteet henkilöstöön auttavat parhaiten pää-semään sekä työhyvinvoinnin että -pahoin-voinnin jäljille.

ESIMIES TURVAA HENKISEN JA FYYSISEN HYVINVOINNINJos työolot ja turvallisuus ovat niin hyvällä mallilla kuin ne nykyajan asiantuntijaorgani-saatiossa voivat olla, jää työnantajalle mah-dollisuus tukea henkilöstön henkistä ja fyy-sistä hyvinvointia. Henkisen hyvinvoinnin puolella työnantajan tehtävä on huolehtia oikeanlaisesta kuormituksesta. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien luominen, pal-kitseminen ja kuuleminen ovat asioita, jois-ta esimiehen on huolehdittava. Hänen tulee olla alaisten käytettävissä, kuulemassa ja nä-kemässä mitä organisaatiossa tapahtuu.

Jokaisen kannattaa ainakin kerran

viikossa pysähtyä miettimään, miksi

olemme töissä, mikä on meidän pe-

rustehtävämme ja teemmekö oikeita

asioita. Kerran viikossa on myös hyvä

mennä peilin eteen ja kiittää itseään

tekemästään työstä. Kaikki tekevät

tärkeää työtä, mutta kiitosta kuulemme

siitä ihan liian vähän.

ParasTa Ja vÄliTönTÄ arvioinTia

hyvinvoinnisTa saa KesKusTelemalla

henKilösTön Kanssa.

Toimialajohtaja anne Kleemolan mielestä tykytoi-minnan tulisi olla muutakin kuin kerran vuodessa tapahtuva kulttuuri-, koulutus- tai liikuntapäivä. Työkyvyn edistäminen kuuluu jokaiseen päivään rutiininomaisesti niin esimiehellä kuin alaisillakin.

AGORA 2|20118

TeKsTi TeXT: Hanna Isoaho KuvaT PhoTos: Futureimagebank

Persoonallisuushäiriöisiä ihmisiä on suh-teellisen vähän, mutta heidän aiheutta-mansa ongelmat voivat paisua suuriksi, ellei asioihin puututa ajoissa. Esimiehillä ei aina ole kykyä tai lujuutta tähän. Silloin voidaan hakea konsultoinnista ja koulu-tuksesta.

Hankalien tyyppien problematiikka on tut-tua organisaatiopsykologi Pekka Järviselle, joka luennoi aiheesta SAMKin Perjantain Huiput -seminaarissa. Järvinen kouluttaa esi-miehiä, konsultoi hankalan tyypin jäytämiä työyhteisöjä ja kirjoittaa aiheeseen liittyviä teoksia. Eikä hän ole asialla yksin. Aihe on

hANKALAT TYYPITtunteet, tarpeet ja persoonat mellastavat työpaikoilla?

henkilölähtöiSet ongelmat voivat vakavaSti haitata työ-hyvinvointia ja työSSä Suoriu-tumiSta. työpaikan hankalat tyypit tuottavat harmaita hiukSia työtovereille ja ovat haaSte eSimiehille.

AGORA 2|20119

suosittu niin kirjamarkkinoilla kuin netissä-kin. Päivän sana on ”conflict management”. Äskettäin on ilmestynyt mm. valkokaulus-psykopaatteja käsittelevä teos ”Käärmeet liituraidoissa”, jonka kirjoittaja, professori Robert de Hare, on psykopatian arviointime-netelmän luoja.

TYöELäMäN VAATIVUUS NOSTAA ONgELMAT ESIINHankalia tyyppejä on työpaikoilla ollut maa-ilman sivu. Miksi aihe polttelee kuumana juuri nyt?– Työelämä on kiristynyt. Tulos- ja laa-tuvaatimukset ovat kovat, kaikkea seura-taan. Lusmuilijoita ei siedetä, kun kenellä-kään ei ole aikaa löysäillä, Pekka Järvinen selvittää.– Toiseksi vaikuttaa tiimimäinen työkulttuu-ri. Ei riitä, että osaa työnsä, vaan pitää olla kykyä toimia yhdessä.

Muun muassa nämä seikat vaikuttavat hen-kilölähtöisten ongelmien korostumiseen työ-paikoilla.– Kulmikkaiden ja yhteistyökyvyttömien haittavaikutus on kasvanut ja työelämän kon-fliktiherkkyys lisääntynyt. Tämä korostuu erityisesti asiantuntijayhteisöissä, joissa on edustettuna useita eri näkökulmia.– Omat tarpeet ja tunteet voivat olla niin voi-makkaita, ettei tiedetä ja tajuta, miten työ-paikalla pitäisi käyttäytyä.

TAUSTALLA JOHTAMIS- JA RAKENNEONgELMATTyöpaikan ongelmista ei kuitenkaan voi syyt-tää pelkästään luonteeltaan hankalia tyyppe-jä. Yksittäisten työntekijöiden muut henkilö-kohtaiset ongelmat kuten päihdeongelmat, elämänkriisit ja arkiuupumus heijastuvat yhtä hyvin työyhteisöön. Myös työpaikan sisäiset muutostilanteet, johtamispuutteet, epäselvät vastuut ja työuupumus vaikuttavat suuresti. Ja kaikki nämä kietoutuvat monimutkaisesti toisiinsa.– Suurin osa työpaikkojen toiminnallisista ongelmista ja ilmapiiriongelmista johtuvat siitä, että rakenteet ja prosessit eivät ole kun-nossa. Vain pieni osa johtuu henkilöongel-mista ja jonkun yksittäisen henkilön persoo-nallisuudesta, Pekka Järvinen toteaa.– Mutta kohdalle osuessaan ne ovatkin sitten työyhteisölle ja esimiehelle erittäin vaikeita ja rasittavia, Järvinen jatkaa.

VALLOITTAVA PSYKOPAATTI JA LUMOAVA NARSISTIArkikielessä persoonallisuushäiriöllä tarkoi-tetaan hankalaa tai itsekkäästi käyttäytyvää henkilöä. Psykiatriassa käsite liittyy diag-noosiin ja tiettyihin lääketieteellisiin kritee-reihin. Kriteerit täyttää noin 10 prosenttia väestöstä.

Työelämässä törmätään erityisesti menesty-viin psykopaatteihin, joita on Järvisen mu-kaan 3,5 prosenttia merkittävistä johtajista. Heiltä puuttuu kriminaalipsykopaatin epäso-siaaliset piirteet. Sen sijaan he ovat viehätys-voimaisia, valloittavia, teennäisiä, kaksinaa-maisia, häikäilemättömiä, röyhkeitä, työlle omistautuneita ja joustamattomia. Heillä on suuret luulot itsestään ja heiltä puuttuu em-patian kyky.

Psykopaatilla on yhteneväisiä luonteenpiir-teitä narsistisen persoonallisuuden kans-sa. Narsistilla on suuret kuvitelmat omasta erinomaisuudestaan ja ylivertaisuudestaan ja hän vaatii ylikorostunutta ihailua.

Miksi sitten hankalaksi koetut ihmiset me-nestyvät työelämässä?– He ovat hyvin voimakastahtoisia, itsevar-moja ja hurmaavia ja antavat työpaikkahaas-tattelussa hyvän kuvan itsestään. Ja koska he suosivat joitakin ihmisiä, heillä on aina myös tukijoukkoja ympärillään.

Järvinen puhuu narsistin lumosta. Kun nar-sisti saa osakseen ihailua ja menestystä, suu-ruusmielikuvat paisuvat ja lumovoima kasvaa, mikä johtaa suuruudenhulluihin hankkeisiin, jotka voivat johtaa katastrofeihin.

Kaiken taustalla on kuitenkin erittäin haa-voittuvainen itsetunto.

LääKKEENä ENNALTAEHKäISYVaikka persoonallisuushäiriöisiä henkilöitä on suhteellisen vähän, heidän aiheuttamansa häiriöt ilmenevät ja korostuvat tiimityömäi-sessä työkulttuurissa, joka korostaa itseluot-tamusta, vastuunottoa, ongelmien ratkai-sukykyä, paineen hallintaa ja sopeutumista pelisääntöihin.

Pekka Järvinen suosittelee lääkkeeksi henkilö-lähtöisten ongelmien ennaltaehkäisyä:– Työpaikkahaastattelut ja koeaika ovat avain-asemassa. Samoin erilaiset turvaselvitykset. Esimerkiksi työhaastattelussa on syytä ky-syä asioita, joissa haastateltava ei pysty ru-noilemaan. Monet persoonallisuushäiriöiset ovat ammattilaisia hyvän mielikuvan anta-misessa. – Jos tyyppi tuntuu liian hyvältä ja erinomai-selta, hälytyskellojen pitäisi soida…

Kun ongelmat ovat jo päällä, jämäkkä ja ammattitaitoinen johtaminen on keskeistä. Samoin varhainen reagointi ja puuttuminen. Ihmiset tottuvat helposti työyhteisön ongel-miin ja syyllistävät itseään. Ilmapiiri tulehtuu ja sairauspoissaolot lisääntyvät.

Järvinen haastaa esimiehet puuttumaan roh-keasti asioihin.– Pitää muistaa organisaation perustehtävä ja siihen liittyvät työsuoritukset ja työkäyt-täytyminen. Työyhteisön jäsenten diag-nosointi ei kuulu perustehtävään. Ongelmi-en käsittelyssä on tärkeää tilanteen arviointi ja suunnitelman teko. Henkilölähtöinen ongelma vaatii yksilökeskeisiä toimenpitei-tä, rakenteellinen ongelma yhteisöllisiä toi-menpiteitä.

Jos esimies itse on työyhteisön ongelma?– Yleensä esimiehelläkin on esimies ja esi-miestyötä arvioidaan. Avuksi voivat tulla myös henkilöstöhallinto ja muut tukijärjestelmät, työsuojeluviranomaiset sekä konsultointi ja työnohjaus.

AGORA 2|201110

hYVINVOINNIN POLTTOPISTEESSä:täydennyskoulutuksesta apua esimiehille

TeKsTi TeXT: Hanna Hannukainen & Anu-Mari Nieminen KuvaT PhoTos: Veera Korhonen

Johtava sosiaalityöntekijä leila linnain-maa osallistui Esimies ristiriitojen ratkai-sijana -koulutukseen. Leilan kokemuksen mukaan esimiehen puoleen käännytään usein tilanteiden kärjistyessä ja esimiehel-tä odotetaan ratkaisua riitatilanteeseen. Ratkaisun hakeminen vaatii esimieheltä tasapuolista, asiallista ja oikeudenmukaista kohtelua, mikä on tunnelatautuneessa ti-lanteessa jo sinällään haastavaa. Esimiehen on myös tunnettava oman osaamisensa rajat ja tiedostettava, milloin ristiriidan ratkaisu edellyttää ulkopuolista henkilöä. Lisäksi ristiriitatilanteessa esimies tarvitsee oman esimiehensä tukea. –Koen, että esimiehen jaksamista tukee tieto siitä, mistä kaikista tahoista ristirii-

tatilanteissa voi saada apua, Leila mainit-see.

Esimies ristiriitojen ratkaisijana -koulutuk-sen tärkeänä antina Leila pitää uutta lähes-tymistapaa ristiriitatilanteisiin. – Työyhteisössä ei pidä jumiutua näkemään vain hankalia persoonia ristiriidan osapuo-lina, vaan asioita kannattaa usein lähestyä työn tekemisen näkökulmasta. Henkilöi-denkin välisiin riitatilanteisiin ratkaisu löytyy usein esimerkiksi huonosti organi-soidusta työstä, mihin esimiehen on mah-dollista vaikuttaa. – Koulutus antoi lisäksi käytännön vink-kejä siihen, miten vaikeita asioita voi ot-taa puheeksi rakentavasti. Sain muun mu-

assa malleja keskustelun johdattamiseksi onnistuneisiin asioihin – pois epäonnistu-misten vatvomisesta. Koulutuksessa myös vahvistui ajatus, että huoli tulisi ottaa puheeksi mahdollisimman pian. Kun huo-lesta on kerran puhuttu, on sen puheeksi ottaminen uudelleen aina helpompaa. Tällöin konfliktit eivät pääse kasvamaan liian isoiksi ja ne ovat paremmin ratkais-tavissa.

Yhteenvetona Leila toteaa, että koulutuksen myötä hän osaa esimiehenä kiinnittää huo-miota entistä enemmän hyvinvointia edistä-viin seikkoihin, kuten työnjaon selvyyteen, tiedonkulkuun, työpaikan pelisääntöihin ja johtamistapaan.

ESIMIES RISTIRIITOjEN RATKAISIjANAKoulutuksen (2 op) keskiössä ovat erilaiset ris-

tiriitatilanteet, niiden ilmeneminen ja esimiehen

tehtävät ristiriitatilanteissa. Koulutuksessa sy-

vennytään myös erilaisiin menetelmiin ja työs-

kentelytapoihin ristiriitatilanteiden purkamiseksi

sekä pohditaan eri menetelmien toimivuutta.

Johtava sosiaalityöntekijä leila linnainmaa Porin kaupungilta on osallistunut esimies ristiriitojen ratkaisijana -koulutukseen.

Samk täydennySkoulutuS järjeStää eri laajuiSia eSimieSkoulutuk-Sia. pitkien erikoiStumiSopintojen liSäkSi valittavana on täSmä-koulutukSia, joiSSa pureudutaan eSimieStyön kiperiin tilanteiSiin.

esimies r i i tojen ratkaisi jana

AGORA 2|201111

henkilöstöasianhoitaja sari lahtinen rTK-Palvelu oy:stä on ollut mukana esimiestyön valmennusohjelmassa.

Puolen vuoden pituinen esimiestyön val-mennus muodostuu lähipäivistä, oppimis-tehtävistä, työfysioterapeutin tekemästä henkilökohtaisesta kuntotestistä ja tavoit-teellisesta kunto-ohjelmasta.

Yksi valmennusryhmään kuuluvista on ol-lut RTK-Palvelu Oy:n henkilöstöasiainhoi-taja sari lahtinen. Hän työskentelee tällä hetkellä palkkaryhmän esimiestehtävissä. Sari oli juuri koulutuksen kuluessa siirty-mässä yrityksen sisällä nykyisiin tehtäviin-sä, joten esimiesvalmennus tuli juuri oike-aan aikaan.

Konkreettisimpana arjen esimiestyöhön hyödynnettävänä työkaluna Sari mainitsee osallistujille tehdyn DiSC-analyysin. – Suurin oivallus valmennusohjelman ai-kana tuli ihmisten erilaisuuden ymmärtä-

misestä ja erilaisten ihmistyyppien huomi-oonottamisesta myös työpaikalla. Myös se ajatus kirkastui, että esimiehen tulee olla asemassaan enemmänkin valmentaja, kuin vanhanaikainen auktoritäärinen hahmo kai-ken yläpuolella, toteaa Sari.

Valmennusohjelman parasta antia oli Sarin mielestä teorian yhdistyminen käytäntöön ryhmän jäsenten kokemusten kautta. Eri-laisten ongelmatilanteiden ratkominen ryh-missä toi esiin uusia näkökulmia ja monia eri ratkaisuvaihtoehtoja. Sari kiitteleekin valmennusohjelman kouluttajia positiivisen ja avoimen ilmapiirin luomisesta ryhmän keskuuteen. – Myös valmennusohjelman aikana jaetut materiaalit ovat edelleen työpaikalla ko-vassa käytössä, ja niihin tulee aika ajoin palattua, kertoo Sari.

Esimiesvalmennus syyskuusta 2011

toukokuuhun 2012. Mukaan voit

ilmoittautua jo nyt.

www.samk.fi/esimiehen_tyokalut

SAMK’s Continuing Education Centre arranges superior training sessions of varying extents. In addition to long-term specialisation studies, it offers tailored training events focusing on the in-tricate situations of managerial work. The train-ing, entitled “A Superior’s Role in the Resolution of Conflicts”, is centred on different conflict situ-ations, their manifestation and a superior’s tasks in conflict situations. The training also provides an insight into various methods and practices to dissolve conflicts. The preparatory programme “Superior’s Tools and Everyday Management” is based on the development of the superior’s physi-cal, mental, social and professional capability. It provides the superior with concrete tools based on the needs of working life to support the manage-rial work. The topics are treated during the train-ing with a preparatory, stimulating and solution-focused approach. The module consists of direct contact teaching, work-related learning exercis-es, a personal fitness test and fitness programme.

tOOlS fOR SupeRIORS

ESIMIEhEN TYöKALUT jA ARjEN jOhTAMINENValmennusohjelman lähtökohtana on esimiehen

fyysisen, henkisen, sosiaalisen ja ammatillisen

kuntoisuuden kehittäminen. Koulutus antaa

esimiehelle työelämälähtöisiä ja konkreettisia

työkaluja esimiestyönsä tueksi. Lähestymistapa

on valmentava, herättelevä ja ratkaisukeskei-

nen.

koulutuksen ja kuntoi lun kautta ar jen esimiestyöhön

AGORA 2|201112

TeKsTi TeXT: Tuukka Hakala Kuva PhoTo: Veera Korhonen

– Työssä jaksamista edesauttaa merkittäväs-ti tasapainoinen ja aktiivinen vapaa-aika, kiireisen työn lukitsemat ajatukset vapautu-vat toisentyyppisellä toiminnalla, kuvailee Liisa Karinen.

Tiina Pennasen mielestä olisi tärkeää löytää itseä kiinnostavaa ja motivoivaa toimintaa. Silloin sille löytää aikaakin, oli kyseessä sitten tanssi, lukeminen, puutarhanhoito tai lasten harrastukset. Elämän kiireellisyydestä huoli-

matta ajanpuutetta ei tulisi käyttää tekosyynä paikalle jäämiseen.

TYöNTEKIJäN OMA VASTUUMahdollisuuksia on siis aina tarjolla. Työn-antajatkin tukevat usein työntekijöidensä vapaa-ajan toimintaa erilaisin keinoin, mutta niiden hyödyntäminen on jokaisen oma pää-tös. – Liikuntaseteleiden lisäksi osalla SAMKin kampuksista tarjotaan työpäivän päätteek-

VOIMAA työyhteisön ulkopuolelta

liisa Karinen ja Tiina Pennanen ovat molemmat Siirtyneet opet-tajan tehtäväStä koulutuSjoh-tajakSi tänä vuonna. molemmat työSkentelevät raumalla, liiSa tekniikan ja merenkulun toimi-alalla ja tiina SoSiaali- ja terve-ySalalla. molemmilta kySeltiin, mikä mahtaiSi olla vapaa-ajan merkityS työhyvinvoinnille ja työSSä jakSamiSelle?

Koulutusjohtajat liisa Karinen (vas.) ja Tiina Pennanen

AGORA 2|201113

si uinti- ja kuntosaliaikojakin, Tiina ker-too.

Työ- ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen on mahdollista, sillä opettaja voi työskennellä kotonakin ja nykyajan laitteet tarjoavat töil-le mahdollisuuden seurata tekijäänsä minne tahansa. Harvemmin meistä kukaan on täy-sin tavoittamattomissa. Tällaisissa tilanteissa oma vastuu ja rajanveto työ- ja vapaa-ajan käytöstä korostuvat entisestään.– Esimerkiksi sähköpostit ovat omiaan luo-maan kierteen ”roikkua” työasioissa illat pit-kät , Liisa toteaa.– Olisikin tärkeää, että työntekijä yksinker-taisesti lähtisi välillä johonkin joka todella irrottaa ajatukset työnteosta, lisää Tiina.

Vapaa-ajan toiminta ja harrastukset eivät välttämättä yksinään pelasta ketään varsi-naiselta työpahoinvoinnilta, mutta niiden tärkeyttä työhyvinvoinnin ja kokonaisval-taisen hyvinvoinnin tukemisessa ei kuiten-kaan voi kiistää. Harrastukset auttavat myös ennaltaehkäisemään uupumusta työyhtei-sön puolella.

Tarvittaessa työntekijän tulisi tuoda rohkeas-ti esimiehen tietoon kokemuksensa työkuor-

masta ja työssä jaksamisesta. Esimiehen voi olla todella vaikea havaita työssä jaksamista uhkaavia ensimerkkejä. – Eihän kukaan voi mennä toisen ajatuksiin tai tunnelmiin, omasta tilasta tulisi viestiä itse, Tiina tiivistää.

Myös Liisa näkee tilanteessa yksilön oman vastuun, mutta huomauttaa, että nähdessään uupumisen oireita on esimiehen vastuu puut-tua tilanteeseen.

TANSSIFRIIKKI JA HIMOHARRASTAJAEnergisellä kaksikolla on itsellään monen-laista vapaa-ajan harrastusta, mutta kumpi-kin muistaa myös läheisten ihmisten merki-tyksen ja rauhoittumisen tärkeyden.

– Tanssi on intohimoni, se näkyy työpaikal-lakin, kun lähetän erilaisia tanssileiriviestejä työyhteisön jäsenille, Tiina naurahtaa. – Luen paljon, myös perhe ja ystävät ovat to-della tärkeitä.

Himoharrastajaksi itseään kuvaileva Liisa myöntää toisinaan nauttivansa myös täydelli-sestä rauhoittumisesta.– Kaikenlaista on tullut harrastettua, tällä het-kellä käydään myös mottimetsässä. Välillä te-kee kyllä hyvää vain istua nojatuoliin ja lukea tai kuunnella musiikkia, itse tarvitsen sellaistakin.

VOIMAA työyhteisön ulkopuolelta Liisa Karinen and Tiina Pennanen have

both transferred from a teacher’s duties to the position of a Director of Education this year. They both work in Rauma – Liisa in the Faculty of Technology and Maritime Management and Tiina in the Faculty of Social Services and Health Care. We asked them about the significance of leisure time for occupational well-being and coping at work.

“Coping is notably furthered by a well-balanced and active leisure time; thoughts locked by work pressures are released by activities of a different kind,” Liisa describes. Tiina thinks it is impor-tant to find activities that are personally interesting and motivating to you, then you will also find the required time. Lack of time should not be used as a pretext since opportunities are always available.

Every employee can make a personal decision whether to use the opportunities provided by the employer or not.

“Besides vouchers entitling the use of exercise and fitness services, employees can also use swimming pools and gyms at some campuses of SAMK after office hours,” Tiina says.

The distinction between working hours and lei-sure time may become blurred since a teacher can work at home too. In such cases, the personal respon-sibility and the boundary between working hours and leisure time become even more important.

“For example, email messages may easily lead to the habit of clinging to work matters until late in the evening,” Liisa says.

“Therefore, it is important that the employee, quite simply, every now and then leaves for something that truly disconnects his or her thoughts from work,” Tiina adds.

What about their own leisure time hobbies?“Dancing is my passion but I also read a lot, and my family and friends really mean a lot to me,” Tiina describes.

Liisa says she is active with several hobbies but also enjoys moments when she can quiet down completely.“I have tried many kinds of hobbies; currently, I even spend some of my leisure time felling fire-wood. Sometimes it is good to simply sit in an armchair and read or listen to music, which is also something I need.”

StRenGth fROm OutSIde the WORk COmmunIty

tiina: Yritä löytää

sellaista tekemistä,

mistä itse nautit. Se tuottaa

mielihyvää, mikä taas parantaa yleistä

fiilistä.

liisa: Kyllä, on nimenomaan tärkeää

tehdä sitä, mikä tuntuu itsestä

mukavalta vaikka se naapurista kuu-

lostaisikin idioottimaiselta.

AGORA 2|201114

TeKsTi TeXT: Eeva–Leena Forma Kuva PhoTos: Harri Joensuu

SuomalaiSella kemian alan oSaa-miSella on hyvä maine BelgiaSSa.

Se ja halu kokea uutta houkuttelivat bel-gialaiset kemian opiskelijat nick van houcken, Don simolan ja rob van laet-hemin Suomeen. Kaikki kolme ovat nyt ensimmäisessä ulkomaanvaihdossaan ja ovat valmiita suosittelemaan tätä koke-musta muillekin. Heillä on tavoitteenaan valmistua tänä keväänä opinahjostaan Katholieke Hogeschool Brugge–Oosten-de (KHBO), joka on Ostendissa sijaitse-va 3800 opiskelijan monialainen korkea-koulu.

Opinnäytetyönsä aiheen Nick ja Rob saivat insinööritoimisto Chematur Ecoplannin-

gista. SAMKissa heidän opinnäytetyötään valvoo yliopettaja Tuula vanha-aho. Che-matur Ecoplanningissa yhteyshenkilö on prosessi-insinööri, DI Don simola. matt-hias Windelsin opinnäytetyötä SAMKissa valvoo koulutusjohtaja Timo hannelius.

KULTTUURIEROIHINKIN ON SOPEUDUTTUKemiantekniikka ei Belgiassa ole kovin vetovoimainen ala, minkä opiskelijat kääntävät voitokseen, sillä pienet ryh-mät turvaavat mahdollisuuden hyvään yhteistyöhön opettajien ja opiskelijoiden välillä. Opetuksen tasoa he kuvaavat Bel-giassa ja Suomessa hyvin samankaltaisek-si. Myös yhteistyö SAMKilaisten kanssa sujuu hyvin.

nikkelisulfaatti on vihreä jauhe, jota käytetään raaka-aineena mm. nikkelimetallin valmistuksessa. Kuvassa projektin parissa rob van laethem, nick van houcke, matthias Windels, Don simola ja Tuula vanha-aho, joka kiittää opiskelijoiden innovatiivista ja oma-aloitteista otetta työhön. – näkee, että heillä laboratoriotöi-

den osuus opiskelussa on suuri. Työmoraali on myös hyvä, pohtii Tuula vanha-aho.

KEMIAT KOhTAAVAT SAMKISSA:BELgIALAISET VAIhTO-OPISKELIjAT TUTKIVAT OPINNäYTETYöSSääN NIKKELISUOLAN VALMISTUSTA

Kokemuksiaan opiskelijat kuvaavat:– Suomalaiset ovat täsmällisiä, arvostavat työtään eivätkä aina edes huomaa, milloin työpäivä on aika päättää. Ilmapiiri on rento ja stressiäkin siedetään paremmin. Suomessa opettajia voidaan puhutella etunimellä, Bel-giassa ei niin tehdä–ainakaan oppilaitosym-päristössä. Käsitys siitä, että suomalaiset oli-sivat etäisiä, ei ainakaan tässä oppilaitoksessa pidä paikkaansa. – Kaikki ovat ystävällisiä ja haluavat, että tun-nemme viihtyvämme täällä. Suomalaisessa ai-kakulttuurissa kaikki tuntuu alkavan vähintään tunnin aikaisemmin kuin Belgiassa. Töihin tullaan aamulla aikaisin ja työt on saatu myös tehtyä aiemmin, kaupat aukeavat aikaisemmin ja iltakin alkaa ja päättyy aikaisemmin. Syö-määnkin on pitänyt tottua aikaisemmin.

AGORA 2|201115

TeKsTi TeXT Kirsi Uola KuvaT PhoTos: Juho Hermikoski

Belgian exchange students Rob Van Laethem, Nick Van Houcke and Matthias Windels are preparing their thesis on chemical engineering at SAMK. The thesis, prepared for the engineering office Chema-tur Ecoplanning, deals with the crystallisation of nickel sulphate out of a solution containing sul-phuric acid. It is part of the development work intended to make the technology planned and

supplied by the company to act in production even more efficiently than before. Finnish expertise in chemistry enjoys a good reputation in Belgium, which made Finland an attractive destination for student exchange. All three students are partici-pating in international exchanges for the first time now and are willing to recommend this experience to other students too.

Maailman energiatarpeen kasvua ei ole mah-dollista pysäyttää. Energiaa on tuotettava lisää tehokkaasti ja mahdollisimman saasteettomas-ti. Maailma ei pelastu ideologisella näpertelyl-lä. Nämä olivat tähtitieteen professori esko valtaojan viestit Satakunnan ammattikorkea-koulun Tekniikka ja merenkulku Rauman Lo-gistiikkasymposiumissa, jossa keskeisenä tee-mana oli hiilijalanjäljen pienentäminen.

Valtaojan tarjoamat keinot tuottaa tehok-kaasti energiaa ja säästää ympäristöä olivat ydinvoiman kehittäminen uuden sukupol-

ven reaktorien avulla sekä fuusiovoima-loiden perustaminen. Erilaisia bioperäisiä energianlähteitä pitää myös etsiä ja käyttää, mutta niiden tuottamat määrät ovat pieniä tarpeeseen nähden.

Logistiikkasymposium on ensimmäisen vuo-den logistiikkaopiskelijoiden vuosittainen voimannäyte, jossa on aina jokin ajankoh-tainen teema. Energiatalouden yleisten nä-kymien lisäksi tällä kertaa puhuttiin myös jäteöljyn kierrätyksestä, sähköautoista ja bio-dieselin valmistuksesta.

OPINNäYTETYöSSä KEHITETääN NIKKELISUOLAN VALMISTUSPROSESSIATyössä tutkitaan nikkelisulfaatin kiteytystä rikkihappoisesta liuoksesta. Don Simola ker-too tämän opinnäytetyön olevan osa kehitys-työtä, jolla yrityksen suunnittelema ja toimit-tama teknologia on tavoite saada toimimaan tuotannossa vielä aiempaa tehokkaammin. Yritys on toimittanut kyseisiä laitoksia eri puolille maailmaa. Erityisiä haasteita aset-taa kiteytettävän nikkelisulfaatin kidekoon kasvattaminen väkevöidyssä rikkihapossa. Tavoitteena on saada rikkihappo uudelleen käyttöön prosessin jälkeen. – Laboratoriossa  nikkelisulfaatin kiteytys tehdään väkevöimällä liuosta alipaineessa n. 120   C:n lämpötilassa. Liuos sisältää epäpuh-tautena mm. alumiinia, kuparia, sinkkiä, rautaa ja kromia, joiden vaikutusta saatuun nikkelisul-faattituotteeseen tutkitaan. Tiettyjen epäpuh-tausmetallien arvellaan vaikuttavan kiteytyvän nikkelisulfaatin kidekokoon, suodatettavuu-teen ja kosteuspitoisuuteen. Tuotteesta analy-soidaan hiukkaskokojakauma ja  epäpuhtaus-metallien määrät, kuvaa Tuula Vanha-aho.

Yliopettaja Tuula

Vanha-aho: Olen

yrittänyt noudattaa

entisen kollegani Tuokko

Pavelan ohjetta: kemistillä pitää olla

hyvä fysiikka! Fyysisestä hyvinvoinnista

huolehtiminen on työssä jaksamisen

kannalta ensiarvoisen tärkeää. Parhaat

opetustyöhön liittyvät ideatkin ovat ehkä

syntyneet pitkillä hiihtolenkeillä!

Tulevaisuuden energiatalous herätti keskustelua raumalla pidetyssä logistiikkatapahtumassa, vas. satakun-nan ammattikorkeakoulun Tekniikka ja merenkulku rauman opettaja heikki leino (vas.), tilaisuudessa

esitelmöinyt professori esko valtaoja ja juontaja, logistiikan opiskelija Joonas eklund.

PROFESSORI ESKO VALTAOjA RAUMALLA:

MAAILMAN ENERgIATALOUSEI hOIDU NäPERTELYLLä

belGIAn eXChAnGe StudentS pRepARe theIR theSIS On ChemIStRy At SAmk

AGORA 2|201116

Kesäkuussa 2009 perustetun Motivaatio-verkko Oy:n tiedostamaton suunnittelu lähti liikkeelle vuotta aiemmin nykyisen toimitus-johtajan Tuukka niemisen kokemasta ko-lauksesta jalkapallokentän reunalla. Valmen-taessaan poikansa jalkapallojoukkuetta, hän pyysi poikaansa vaihtoon. Tuolloin 103 kiloa painanut isä huomautti pojalleen aktiivisuu-den olevan kentällä tärkeää. Kuin pistoksen

saaneena Tuukka alkoikin miettimään omaa kuntoaan ja lupasi pojalleen juosta seuraava-na kesänä 90 minuutin futispelin.– Pojalle silmä silmästä lupaus oli tärkein motivaation lähde, Tuukka kertoo.

Tästä motivaatiosta lähti liikkeelle jotakin suurempaa; liikeidea, joka toi markkinoille Motivaatioverkon sekä sen tuotteen Moti-

viren. Motiviren tarkoitus on pienellä leik-kimielisellä kisailulla saada ihmiset ajattele-maan hyvinvointiaan.

MOTIVAATIOTA MIETTIMääNHyvinvoinnin parantamisen ensimmäinen vaihe on tietenkin startata toiminta käyn-tiin. Lyhyet dieetit tai painonpudotukset ovat useimmiten huonoimpia kunnolle sekä

TeKsTi TeXT: Marika Elo KuvaT PhoTos: Veera Korhonen

Kaiken takana motivaatio:”Jostain täytyy luopua, jotta jotain pystyy saavuttamaan”

JOKAISEN LIIKKUMAAN LÄHTEVÄN JA TERVEELLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN NOUDATTAJAN ON MIETITTÄVÄ ITSELLEEN SOPIVA MOTIVAATION LÄHDE ONNISTUAKSEEN HAASTAVASSA TEHTÄVÄSSÄ. ONKO MOTIVAATION LÄHDE VAATTEET, KENGÄT, LASILLINEN PUNAVIINIÄ VAI KENTIES MATKA ULKOMAILLE? VASTAUS RIIPPUU IHMISESTÄ JA PERSOONASTA, OMIEN MIELIHALUJEN MUKAAN.

anssi Pajala ja milka nousiainen toimivat päätoimisina tuntiopettajina raumalla.

AGORA 2|201117

keholle, joten tavoitteet on asetettava konk-reettisiksi, mutta ei täydellisiksi.– Ihmisen tarvitsee oppia itse, mikä saa hä-net liikkeelle, syömään säännöllisesti sekä etsimään itselle sopivinta ruokavaliota. Ih-misten passiivinen suhtautuminen omaan hyvinvointiinsa ei useinkaan ole kiinni tie-donpuutteesta, vaan motivaatiosta ja sen yl-läpitämisestä.

Mitään tärkeää maailmassa ei tehdä yksin –lausahdus osuu kuin neula napin reikään täs-sä tilanteessa. Liikkumisen tulee olla kivaa, eikä siihen saa liittyä minkäänlaisia pakkoja. Hyvän ystävän ottaminen mukaan apuun tavoitteiden saavuttamiseksi helpottaa kan-keaa alkua. – Miettikää kaverinne kanssa ensin omat ta-voitteenne ja motivaationne. Istutte yhdessä alas ja kirjaatte ne vaikka siihen epäterveel-lisen tupakka-askin kanteen. Näin tavoitteet on jaettu, kirjattu sekä hankittu sosiaalinen paine. Pelkästään tämä auttaa jo alkuun.

Kun yksinään liikkuminen ei riitä, vaan pitää yhdistää monta eri asiaa, niin on hyvä tasai-sin välein muistuttaa itseään noista sovituista tavoitteista ja motivaation lähteistä. Tuukan pojalleen tekemä lupaus on pitänyt ja mies on huippuvireessä.

LIIKETOIMINTA JA KULTTUURI MUKANA MOTIVIRESSäLiiketoiminnan ja kulttuurin toimiala on ollut mukana Motiviren haasteessa tammi-kuusta 2011 alkaen. Kampukset kisaavat sii-tä, mikä joukkueista on ensimmäisenä ehti-nyt maailman ympäri – tietysti kävellen.

Liiketoiminta Rauman henkilökunta on ot-tanut Motiviren haasteen tosissaan, mutta ei totisena. Leikkimielinen kilpailu on lisännyt henkilökunnan liikkumista sekä yhteishen-keä. milka nousiainen, anssi Pajala sekä Ju-hani härkälä kuuluvat Rauman kilpailuhen-kiseen joukkueeseen.– Motiviren myötä olen kävellyt lisälenkkejä saavuttaakseni tavoitteeni. Olemme haas-taneet myös pieniin lisäkisoihin kollegoita, kertoo Juhani.

Askelmittarien tultua ja pienen kilpailuhen-gen lisäännyttyä huomataan jo konkreettisia muutoksia. Tulevaisuutta ajatellen ekolo-gisuus parantuu ja hiilijalanjälki pienenee,

mikä vaikuttaa tulevien sukupolvien hyvin-vointiin.– Monia Motivire on kannustanut liikku-maan enemmän. Suuri osa on alkanut kul-kemaan työmatkansa pyörällä tai kävellen. Huomaa, että autojen määrä parkkipaikalla on huomattavasti vähentynyt, Milka kertoo.– Tilanteessa, jossa pitää valita ottaako jääs-sä olevan ja skrapaamista tarvitsevan auton vai meneekö kävellen, valitsee mieluummin kävelyn, Anssi kertoo.

Motiviren myötä Anssi on alkanut kävellä työmatkansa, Juhani on tehnyt extra-lenk-kejä koiransa kanssa ja Milka on keskitty-nyt vedenjuomiseen sekä herkkupalojen vähentämiseen.

Tuukka nieminen innostaa liikkumaan omalla hyvätuulisuudellaan ja vireydellään.

Motivaatioverkko Ltd has introduced Mo-tivire, which is designed to enhance the well-being of work communities. This small play-ful competition aims at making the company staff think about their well-being and ways of improving it. Well-being is born almost entirely out of motivation. Without motivation, it is

difficult to attain the objectives. Whether you want to lose five kilos or feel more healthy and lively, you must find the motivation to do it. Your motivation can take the form of a desire to fit in certain trousers by the summer, or you can reward yourself upon reaching intermediate goals. However, it takes certain sacrifices to attain these goals.

Well-beInG IS bORn Out Of mOtIVAtIOn

liiketoiminta rauma:

– Kampuksen käytävillä hypitään jopa hyppynaruilla, kokeile sinäkin.

– Valitse kaapista housut, joihin aiot mahtua esim. puolen vuoden päästä.

– Valitse työmatkan kulkuun mieluummin kävely tai pyöräily auton sijasta.

– Hanki sellainen liikuntaharrastus, joka on mielestäsi kivaa. Lajeja on monia.

– Liikkua voi yksin musiikin kera tai mennä mukaan ryhmäpeleihin.

tuukka:

– Mieti motivaation lähde.

– Tärkeää muistaa liikkuminen, säännöllinen ruokailu ja

monipuolinen ravinto sekä riittävä lepo.

– Kirjaa oma viereystilasi asteikolla 1–10 ennen ruokailua ja

ruokailun jälkeen. Vireystilasi ollessa matalampi ruokailun

jälkeen, olet todennäköisesti syönyt liikaa tai vääränlaista ruokaa.

AGORA 2|201118

VIhREäN KYLäN FARMARIKAVERI – IKKUNA ERILAISEEN ARKEEN

TeKsTi TeXT: Arja Liikala Kuva PhoTo: Terhi Hyvönen

maissi on yksi yleisempiä viljelykasveja sambiassa.

Vihreä kylä on kehitysyhteistyöprojek-ti sambialaisen Green Living Movement (GLM)-kansalaisjärjestön kanssa. Hanke on aloitettu vuonna 2008, ja Ulkoministe-riö myönsi sille kolmen vuoden jatkorahoi-tuksen 2011–2013. Hankkeessa on mukana myös Turun ammattikorkeakoulun opis-kelijakunta TUO, joka aloitti yhteistyön GLM:n kanssa jo vuonna 2008.

KOULUTUKSET KANNUSTAVAT OMAVARAISUUTEENSambiassa maanviljely on pääsääntöisesti hyvin pienimuotoista ja sitä harjoitetaan lähinnä omaan tarpeeseen. Viljelykasveja ovat mm. maissi, bataatti, maapähkinät,

hirssi, durra, erilaiset pavut ja maniokki. Kyl-vökausi on marraskuusta huhtikuuhun. Apu-naan viljelijällä on useimmiten vain kuokka, karjaa on ani harvalla. Teknisiä kastelujärjestel-miä ei ole – sateet hoitavat kastelun. Kemialliset lannoitteet ovat hyvin kalliita, eikä köyhillä vilje-lijöillä ole niihin varaa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös Sambias-sa. Peltometsäviljely säästää ympäristöä ja tarjoaa vaihtoehdon maaperää kuluttavalle kaskeamiselle. Pelloilla kasvat puut tarjoavat suojaa paahtavalta auringolta, sitovat vettä ja ravinteita maaperään ja tarjoavat hyvän lisän päivittäiseen ruokavalioon. Ylijäänyt sato myydään ja sitä kautta saadaan käteistä ra-

haa. Sambiassa teiden huono kunto vaikeut-taa sadon kuljettamista. Entistä haasteellisem-maksi tehtävä tulee, kun yleisin kulkuneuvo on polkupyörä. Siksi viljelijöiden on useimmiten pakko myydä tuotteensa kyliin tuleville osta-jille, joilta he eivät yleensä saa kunnon hintaa.

Vihreä kylä -hankkeessa tuetaan sambia-laisten maaseutukylien toimeentuloa ja osallistetaan ihmisiä toimimaan aseman-sa parantamiseksi. Keskeisiä keinoja ovat maanviljelijöille järjestettävät koulutukset ja työpajat. Ryhmissä viljelijät pohtivat elinkei-nonsa haasteita, iloitsevat onnistumisista ja kehittävät työkaluja luodakseen omavaraisen kyläyhteisön. Viljelijät opetetaan viljelemään ilman äärimmäisen kalliita lannoitteita, markkinoimaan tuotteitaan ja yhdistymään hintatakuun turvaamiseksi. Mehiläistenhoi-toon kouluttaminen tuo puolestaan lisätuloja huonojen satojen varalle.

FARMARIKAVERIN KAUTTA APUA KOKO KYLäYHTEISöLLE Farmarikaverius on kummitoiminnan moderni muoto. Farmarikaverille annettu tuki käytetään koko yhteisön hyväksi, ei yksittäiselle viljelijälle.

Kuka tahansa voi hankkia itselleen farmari-kaverin Vihreä kylä-hankkeen kautta. Avus-tussumman voi päättää itse – se voi olla 10 euroa kuukaudessa, 100 euroa vuodessa tai jotain muuta. Varat ohjautuvat oikeaan koh-teeseen GLM-järjestön kautta ja varojen käyttöä kohdekylissä seurataan säännöllises-ti. Hanketta toteutetaan projektisuunnitel-man mukaisesti vuoteen 2013 asti. Päätavoite on, että projektin päättyessä maanviljelijät ovat saaneet riittävän hyvät eväät jatkamaan yksin ja yhdessä kestävän maanviljelyn tiellä.

SAMMAKKO kerää projektille varoja Vihreä kylä -klubitapahtumilla Porissa, Huittisissa ja Raumalla. Näiden tapahtumien pääsytulot ohjataan suoraan hankkeelle. Tämän vuoden lopulla järjestetään Vihreä kylä -gaala, johon kutsutaan paikallisia yrityksiä ja yhteisöjä. Hanke tarjoaa myös suomalaisille opiskeli-joille harjoittelupaikkoja niin Suomessa kuin Sambiassa.

Vihreä kylä -hanke on ainutlaatuinen opiskeli-jakuntakentällä, sillä TUO ja nyt myös SAM-MAKKO ovat ainoat suomalaiset opiskelija-kunnat, joilla on oma kehitysyhteistyöhanke.

Satakunnan ammattikorkeakoulun opiSkelijakunta Sammakko on lähtenyt mukaan kehitySyhteiStyöhankkeeSeen SamBiaSSa. vihreä kylä-projekti tarjoaa monia mahdolliSuukSia auttaa SamBialaiSten pikkukylien maanviljelijöitä.

AGORA 2|201119

Opintojaksolle voidaan ottaa 25 opiskelijaa, mutta tulijoita riittäisi aina jopa kaksinker-tainen määrä myös oman oppilaitoksen ul-kopuolelta. Miksi ravitsemus ja liikunta kiin-nostaa niin monia?– Ravitsemus ja liikunta koskettavat kaikkia. Kaikki syövät ja kaikkien tulisi liikkua. Opin-tojakso koetaan henkilökohtaisesti kiinnos-tavaksi, Kati kertoo.

Hyvinvointi on viime vuosina noussut tär-keäksi asiaksi. Sen lisäksi, että aihe kiin-nostaa henkilökohtaisesti, se kiinnostaa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita am-matillisesta näkökulmasta ja nykyään myös esimerkiksi liiketalouden opiskelijoita yrittäjyyden ja hyvinvointipalveluiden nä-kökulmasta.

HARHALUULOJA TERVEELLISESTä RUOKAVALIOSTAUsein opintojakson aikana opiskelijat yllätty-vät siitä, että luuloistaan huolimatta he eivät syökään riittävän terveellisesti. Ruokavalio saattaa olla liian yksipuolinen ja ruokailu-rytmi pielessä.– Jokainen pitää opintojakson alussa sekä ruoka- että liikuntapäiväkirjaa ja selvittää sitten eri lähteiden avulla ruokavalionsa ter-veellisyyden sekä vertaavat energiansaannin suhdetta energiankulutukseen, Kati kertoo.Myös arkiliikunnan merkitystä energianku-lutukselle usein aliarvioidaan. Kati Karinhar-ju kehottaakin kaikkia liikunnan käsitteen laajentamiseen.– Ei saa väheksyä sitä, jos itselle mieluisin tapa liikkua on lenkkeily koiran kanssa tai metsässä samoilu. Tärkeintä olisi oppia sel-lainen tapa toimia, josta itse tykkää. Liikun-taa ei pidä arvottaa, hän toteaa.

Koululiikunnasta on voinut toisille jäädä mie-leen negatiivisia kokemuksia, jotka vaikutta-vat nykyiseenkin liikunnalliseen minäkuvaan.– Kannattaa pitää mielessä, että voidaanko oikeasti määrittää kuka on liikunnallinen ja kuka ei. Koululiikuntakin kuitenkin usein on vain yksi näkemys asiasta, Kati kannustaa.

RUOKA VARASTOITUU, MUTTA LIIKUNTA EINiin tylsältä kuin se kuulostaakin, ei oiko-tietä onneen painonhallinnon ja terveyden suhteen edelleenkään ole.– Ihmisen elimistö vaatii fyysistä ponniste-lua. Helppoa ja vaivatonta keinoa esimerkiksi painonhallintaan ei ole, Kati toteaa.

Ikävä kyllä emme voi varastoida liikuntaa, vaan sitä on harrastettava säännöllisesti. Syö-mämme ruoka sen sijaan varastoituu ja siksi kannattaakin syödä säännöllisesti ja perusruo-kaa, jolloin energiaa riittää tasaisesti niin ar-kiaskareisiin kuin liikkumiseenkin. Tasainen ateriarytmi pitää myös herkuttelun kurissa.

TeKsTi TeXT: sari Kahri Kuva PhoTo: veera Korhonen

samKin toimintakyvyn tukemisen lehtori Kati Karinharju kehottaa kaikkia liikunnan käsitteen

laajentamiseen. hänen mielestään liikuntaa ei pidä arvottaa, vaan kaikki tekeminen on yhtä tärkeää.

nutRItIOn And eXeRCISe IS A pOpulAR COuRSeStudents take great interest in the course Nutri-tion and Exercise offered by SAMK’s Faculty of Social Services and Health Care. The number of students registering for the course has often been double the number which can be accepted. The course interests students because it is regarded as personally significant.

Nutrition and Exercise is a course with an ex-tent of 3 ECTS credits, implemented entirely on-line, usually once during a semester. During the course, the students pay attention to their dietary and physical exercise habits. The stu-dents find it surprising that, contrary to their beliefs, their diets are not very healthy after all, and their meal rhythms may be inappropriate.

RAVITSEMUKSESTA jA LIIKUNNASTA jANOTAAN TIETOA

Varaa arjestasi aikaa asioille, jotka

antavat sinulle energiaa ja hyvää oloa!

toimintakyvyn tukemiSen leh-tori KaTi KarinharJu on kuuden vuoden ajan vetänyt vapaava-lintaiSta ravitSemuS ja liikunta -verkkokurSSia Samkin SoSiaali- ja terveySalan opiSkelijoille ja muille aiheeSta kiinnoStuneille.