Agora Magazine

Opiskelu nuorentaaDouble-generation graduates

4

Työn ja perheen yhdistäminenCombining family and work

6

Kirjasto sähköistyyElectronic services in the library

17

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

Opiskelu On kunnianhimOinen

harrastusstudying can

alsO be a hObby

1| 2

01

0

AGORA 1|2010

Sisäl lysluettelo Index4

8

6

10

14

17

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISETSATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

1•10

3

4

6

8

10

12

13

14

16

17

18

Pääkirjoitus

Editorial

Opiskelu nuorentaa ja antaa voimaa

Double-generation graduates

Miksi työn ja perheen yhdistäminen tuntuu hankalalta?

Why is it difficult to combine family and work?

Kunnianhimoinen opiskelu käy myös harrastuksesta

Studying can also be a hobby

Käyttäjäystävälliset tuotteet ja palvelut kehitetään arjen keskellä

Aurinkoenergiasta liiketoimintaa Länsi-Suomessa

Uudet tuotteet vahvistamaan aikuiskoulutusta Huittisissa

New additions to adult studies at Huittinen

Esitystaide elävöittää kuvataiteen koulutusta

Performance Art in Fine Arts

Kolumni: Kirjasto sähköisen ja painetun maailman välissä

Joustavuutta sähköisillä aineistoilla

E-learning has increaced demand for electronic library services

Uutisia

News

AGORA 1|2010



JulkaisiJa publisherSatakunnan ammattikorkeakouluSatakunta University of Applied SciencesTiedepuisto 3, 28600 Poripuh./tel. + 358 (0) 2 620 3000fax + 358 (0) 2 620 3030

pÄÄtOimittaJa editOr in chieFHanna Isoaho

tOimituskunta editOrsEeva-Leena FormaAnna-Maria MoisioAnna-Liisa MontonenInna SaarinenElina ViitanenKatri Väkiparta

kÄÄnnökset translatiOns Beverley Griffiths

taittO layOutHeidi Valtonen/Vida Design

kannen kuVa cOVer phOtOHeidi Valtonen

painOpaikka printPainorauma Oy

painOs circulatiOn4 000 kpl

sÄhköpOstit [email protected] [email protected]

seuraaVa agOra ilmestyyFOllOWing agOra Will be publishedkesäkuussa/in June 2010www.samk.fi

OsOitteenmuutOkset, lehtitilaukset, palautteet changes OF address, subscriptiOns, Feedback:[email protected]

ISSN 1456-114X

Ihmisten työurien pidentämisestä ja eläkeiän

korottamisesta voidaan olla montaa eri miel-

tä. Viime kädessä jokaisella kansalaisella

pitäisi mielestäni olla mahdollisuus itse päät-

tää, viettääkö viimeiset vuosikymmenensä

työssä vai vapaalla, osatyössä tai osava-

paalla tai vaikkapa opiskellen. Nähtäväksi

jää, mitä valtiovalta tulee päättämään ja mitä

uudistuksia tehdään ja missä aikataulussa.

Kaikissa vaihtoehdoissa koulutus tulee

olemaan keskiössä, sitä tarvitsevat sekä

lyhyen että pitkä uran ihmiset. Omasta

kunnianhimosta ja kiinnostuksesta riippuu,

mihin koulutustasoon ja -muotoon tuntee

eniten vetoa ja mistä omalla uralla on eniten

hyötyä. Esimerkiksi SAMKissa voi opiskella

pitemmän kaavan mukaan päätoimisesti

päiväopinnoissa tai työn ohessa monimuo-

tokoulutuksessa, jälkimmäinen vaihtoehto

on hyvä niille, jolla jo on sekä opiskelu- että

työkokemusta takanaan. Ammattiosaamis-

taan voi terävöittää erikoistumisopinnoilla, ja

jos haluaa opiskella pienempiä jaksoja ker-

rallaan, voi valita avoimen AMK:n opinnot.

Koulutustarjonta on tänään monipuolisem-

paa kuin koskaan. Se tuottaa uusia käyttäy-

tymismalleja. Ilmiöiden äärelle tullaan, kun

katsotaan, mitä ihmiset itse tänä päivänä

tekevät oman tulevaisuutensa hyväksi.

Ilmiöksi voidaan kai kutsua myös sitä,

että opiskellaan useita tutkintoja ja

opiskelusta muodostuu elämään sisältöä

tuova harrastus. Se ei kuitenkaan tarkoita,

että opintoihin suhtauduttaisiin yhtään

vähemmän kunnianhimoisesti, päinvastoin,

kuten voimme tässä lehdessä lukea

ylempää AMK-tutkintoa suorittavan Kirsin

asenteesta. Itse pitäisin ilmiönä myös

sitä, että aikuisiällä, kun omat lapset ovat

hankkineet oman elämänsä, perheensä

ja ammattinsa, lähdetään opintielle ja

toteutetaan omat nuoruuden haaveet. Tai

opiskellaan uusi tutkinto toisen jatkoksi.

Tästä ovat ilahduttavina esimerkkeinä tässä

Agorassa Haapiot ja Rosenqvistit, jotka

muodostavat ilmiön myös siinä mielessä,

että kaksi sukupolvea opiskelee samassa

koulutusohjelmassa yhtä aikaa. Sukupolvien

kuilu on tällä saralla madaltunut, ja se kertoo

toivottavasti myös siitä, että opetustarjonta

vastaa entistä paremmin ihmisten

elämäntilanteisiin ja tarpeisiin.

Studies are gaining in importance in people’s

lives. Studying can lead to living the professional

dream and achieving that ambitious career

target. Based on the amount of time available

for studying, you can decide whether to take a

whole degree programme or whether to hone

your present knowledge with specialisation stud-

ies. The range of degree programmes offered in

adult education has widened, which means that

you can make a total career change at an ad-

vanced age if you wish. Furthermore, represent-

atives of two generations can find themselves

on the same school bench, as described in this

magazine. Having your dreams come true gives

you a boost and renewed enthusiasm at any age.

Ilmiöiden äärelläteksti teXt: Päätoimittaja Editor in Chief Hanna Isoaho

PROfeSSIOnAl dReAmS cOmInG tRue

AGORA 1|20104

teksti teXt & kuVat phOtOs: Hanna Isoaho

piia Ja Jyrki haapiO hakiVat Ja

ValmistuiVat yhtÄ aikaa.

Joka iässä voi opiskella, mutta kahden sukupolven edustaJat samalla koulunpenkillä ovat satakunnan ammattikorkeakoulunkin kokoisessa oppilaitoksessa harvinaisuus. harJavallan kampuksen viimeisenä valmistumispäivänä saatiin kuitenkin todistaa peräti kaksia tuplaJuhlia, kun piia Ja Jyrki haapiO valmistuivat sairaanhoitaJiksi Ja Outi Ja kirsti rOsenqVist sosionomeiksi.

OPISKELU NUORENTAA jA ANTAA VOIMAA

AGORA 1|20105

Outi ja kirsti rosenqvist keskustelivat paljon ja tekivät opinnäytetyönkin yhdessä.

Isä ja tytär, Jyrki ja Piia Haapio hakivat yhtä aikaa sairaanhoitajakoulutukseen. Piialla oli takanaan lähihoitajan tutkinto, Jyrkillä viisi-toista vuotta elintarviketeollisuudessa.

Piiaa sairaanhoitajan ammatissa viehättää monipuolisuus, ihmisläheisyys ja erikoistumi-sen mahdollisuus.– Lähihoitajana ei oikein päässyt psykiatrisiin töihin ja juuri se kiinnosti minua eniten, Piia kertoo.

Myös Jyrki on aina tuntenut vetoa hoitotyö-hön. Lääketiedekin kiehtoi ylioppilaskir-joitusten jälkeen, mutta armeija ja perheen perustaminen menivät tuolloin sen edelle.

SE LEIMAHTI– Siinä vaiheessa, kun Piia haki jatkokou-lutukseen, minulla jotenkin leimahti, Jyrki kertoo.– Sanoin, että jos sinä kerran haet, niin pistä nyt sitten minunkin hakupaperit sisään.

Jyrki jäi työstään opintovapaalle, ja ratkaisu oli loppujen lopuksi helppo. Hän valitsi päätoimi-sen opiskelun, vaikka aikuiskoulutustakin olisi ollut tarjolla.

OPINNOT SUJUIVAT ONGELMITTAJyrki oli opintoryhmässään vanhin opiskelija ja ainoa mies, mutta kaikki meni ongelmitta. – Hyvin tultiin juttuun ja valmistuttiin nor-miajassa. Alusta lähtien oli selvää, että tämä on sitä, mitä haluan tehdä.– Kaksikymmentä vuotta oli työelämää taka-na ja saman verran on vielä edessä. Oli hienoa lopulta saada tämä ammatti, Jyrki sanoo.

MIESHOITAJAT VIEDääN KäSISTäValmistumisen jälkeen Piia suunnisti Turkuun, jonka kaupunginsairaalasta hän oli saanut sijaisuuden.

Koska mieshoitajista on kysyntää, myös Jyrkil-lä riitti vientiä koko opiskeluajan. Hän sai töitä jo puolen vuoden opiskelun jälkeen sairaalan psykiatriselta puolelta.– Tein töitä periaatteessa koko ajan opintojen ohella. Vakituinen työpaikka odottaa nyt mielenterveyskuntoutujien parissa.

Mitä Haapiot tekevät tulevaisuudessa, vieläkö opinhaluja löytyy vai imaiseeko työelämä?

Piia haaveilee lääkärin ammatista ja jättää oven auki siihen suuntaan. Jyrki aikoo hankkia ylem-män AMK-tutkinnon taloushallinnon alalta. Hän haaveilee osastonhoitajan tehtävistä. – Kipinä jäi. Muutama vuosi työssä, ja sitten taas uudella innolla eteenpäin!

YHTEISTYöN KRUUNASI YHTEINEN OPINNäYTEÄiti ja tytär, Kirsti ja Outi Rosenqvist ovat mo-lemmat tunteneet itsensä sosiaalialan ihmisiksi ja mahdollisuus opiskella aikuiskoulutuksessa työn ohessa oli lopullinen sysäys haaveiden toteuttamiseksi. Molemmilla oli ennestään sosi-aali- ja terveysalan ammatillinen perustutkinto.

Yhdessä opiskelu tuntui naisista luonnolliselta.– Ihminen on eri tilanteissa eri rooleissa. Opis-kellessa olimme enemmän luokkakavereita kuin äiti ja tytär, Kirsti sanoo.

Silti yhdessä opiskelussa oli molempien mielestä etunsa. Opiskeluaiheista tuli keskusteltua paljon. – Niin hyvin yhteistyö sujui, että teimme opinnäy-tetyönkin yhdessä. Siinä huomasi, että täyden-nämme toisiamme hyvin. Toinen ymmärtää puolesta sanasta ja voi sanoa suoraan, Outi kertoo.– Ikäero toi myös tiettyä etua, toisen elä-mänkokemus ja toisen paremmat valmiudet tietotekniikassa, Kirsti lisää.

Työn ohessa opiskelu, perjantait ja lauantait koulunpenkillä, oli välillä raskasta. Kirsti tosin oli myös opintovapaalla.– Olin todella motivoitunut opiskelusta. Minusta tänne oli aina niin hieno tulla ja ryh-mähenki oli todella hyvä, hän sanoo.

You can study at any age, and even within the family. Living proof of this are Jyrki and Piia Haapio, father and daughter, who graduated at the same time in nursing, and mother and daughter Kirsti and Outi Rosenqvist, graduating as Bachelors of Social Services. Studying together is motivating, while in class everyone is their own person and fellow students. In both families studying has brought with it strength, the joy of success and the opportunity to fulfill long-term professional dreams.

dOuBle-GeneRAtIOn GRAduAteS

− Opetus Harjavallan kampuksella päättyi

vuoden 2009 lopussa. Sosionomiksi

voi valmistua Porissa, sairaanhoitajaksi

Porissa ja Raumalla.

FAKTA

Molemmilla naisilla on ennestään vakituinen työpaikka, joten opinnot eivät tuo heti suurta muutosta elämään. Tarkoitus on kuitenkin aktiivisesti alkaa hakea uuden alan töitä. Naiset uskovat, että muutaman vuoden sisällä alan näkymät ovat todella hyvät. Sosionomi-koulutus pätevöittää laajalle kentälle ja hyvin eri-ikäisten ihmisten pariin.

Mitä Outi ja Kirsti sanoisivat aikuisopintoja pohtiville?– Ikä ei ole este opiskella. Siitä saa voimaa, energiaa ja itsevarmuutta. Tuntee itsensä nuoremmaksi. Se on mahdollisuus edetä. Suosittelen opiskelua kaiken ikäisille, kiteyttää Kirsti Rosenqvist.

AGORA 1|20106

Miksi työn ja perheen yhdistäminen tuntuu hankalalta?teksti teXt: Hanna NieminenkuVat phOtOs: Katri Väkiparta ja Futureimagebank

onko työn Ja perheen yhdistämisestä tullut vaikeampaa vai onko se ollut sitä aina? Juha siltala kuvasi perJantai huiput -seminaarissa työssä Ja työsuhteissa tapahtuneita muutoksia Ja niiden vaikutuksia työn Ja perheen yhdistämiseen.

Seminaarin alussa Siltala kuvaa, miten työelämää koskevissa ratkaisuissa rahoittajien ja osakkeenomistajien sana painaa nykyisin huomattavan paljon. Kun yksittäiset osakkeenomistajat ovat menestyneet markkinoilla harvinaisen hyvin, on syntynyt harha, että se olisi mahdollista kaikille. Niinpä suurien osakevoittojen tavoittelusta on tullut lähes kaikkia kiinnostava pelikenttä,

sillä isompien yritysten osakevoittojen havittelu koskettaa myös alihankkijoita ja perheyrityksiä. Vastaavasti kilpailun kovenemisen myötä pätkä- ja osa-aikatyöt ovat lisääntyneet. Voidaankin sanoa, että työelämän muuttuessa työtä koskevat joustavuusvaatimukset ovat kohdistuneet hyvin pitkälle työntekijäpuoleen. Ja joustot tuntuvat myös kotona.

Siltala kuvaa pätkätyöläisten arkea jatkuvana ylioppilaskokeissa olemisena. Kun odottelet soittoa töihin, olet jatkuvasti valppaana ja varautunut nopeaan lähtöön. Et myöskään voi kieltäytyä työtarjouksesta, sillä olet jatkuvan testauksen alaisena. Sinun suoriutumistasi, motivaatiotasi ja joustavuuttasi tarkkaillaan kaiken aikaa. Sinun on yritettävä kaikkesi, jotta saat

AGORA 1|20107

Ft, suomen historian professori Juha siltala puhui työelämän muutoksesta perjantain huiput -seminaarissa.

kerättyä ansioluetteloosi jatkon kannalta tärkeitä työpätkiä. Sinun on myös mietittävä tarkoin, kannattaako työhön liittyvistä epäkohdista valittaa, sillä se voidaan tulkita motivaation tai joustavuuden puutteeksi. Ja sinuthan voidaan korvata henkilöllä, joka yrittää enemmän, valittamatta. Yksittäisen pätkätyöläisen on siis sitouduttava, vaikka työnantaja ei olisikaan valmis samanlaiseen satsaukseen. Voidaankin sanoa, että sinun ”on juostava yhä lujempaa, jotta pysyisit edes paikallaan”. Ja kysymys kuuluu, millaisen työn tekemisen mallin annat lapsillesi.

TYö TULEE KOTIINSiltala korostaa, että hallittu stressi on vielä aivoille hyväksi. Stressipiikki kuitenkin edellyttää palautumista suvantovaiheeseen. Mikäli näin ei käy ja ylitöiden palkkana on vain lisää ylitöitä, uhkana on uupuminen ja työhön sitoutumisen mureneminen. Tutkimusten mukaan puolet vanhemmista on aika-ajoin uupuneita töiden jälkeen ja 80 % kärsii kiireestä, mikä taas näkyy huonotuulisuutena kotona.

Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että lapsiperheiden vanhempien, erityisesti isien, viikkotyöaika on suurempi kuin lapsettomien. Kun töitä ei ehdi tehdä työaikana, moni kantaa töitä kotiin. Tällöin lapsen näkökulmasta kotona oleva vanhempi on saavuttamattomissa – äiti tai isä on paikalla, muttei läsnä. Siltala mainitseekin, että monessa perheessä ollaan tilanteessa, jossa lapsi ei saa kuormittaa vanhempia, jotka ovat jo valmiiksi kuormittuneita. Tällöin menetetään yhteiset joutilaisuuden hetket; kokemus vanhemman saatavilla olosta ja turvallisuudesta jää lapsen ulottumattomiin. Lisäksi on muistettava, ettei kyse ole vain nykyhetkestä. Tutkimusten mukaan uupuneiden vanhempien lapsilla on suurempi riski uupua itsekin.

Yhtenä työkeskeisen kulttuurin haasteena voidaan pitää työn suoritusluonteen siirtymistä vapaa-ajalle. Tällöin työn suorittaminen jatkuu esimerkiksi

harrastusten parissa, niin aikuisilla kuin lapsillakin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa 4–11-vuotiaiden lasten leikkiaika on puolittunut 1980-luvulta ja vaihtunut ”hyödyllisiin” harrastuksiin. Vaikuttaakin siltä, että suorittaja-vanhempien lasten on hankittava arvonsa ja hyväksyntä osoittamalla osaamisensa koulussa ja harrastuksissa. Tästä huolestuneena Siltala peräänkuuluttaa vielä uudelleen yhteistä joutilaisuutta ja lasten arvostamista omina itsenään.

MITä SIIS ON TEHTäVISSä?Synkähkön johdannon jälkeen kuulija alkaa pohtia, mitä tässä on enää tehtävissä.

Ratkaisuksi Siltala tarjoaa työntekijän näkökulmasta joustavaa työaikaa.

Hän uskoo, että moni lapsiperheen vanhempi

tekisi mielellään lyhempää työviikkoa, esimerkiksi kuusituntista työpäivää – edellyttäen, että töitäkin

on vain kuudeksi tunniksi. Tätä ratkaisua tukevat myös

työhyvinvointitutkimukset, joiden mukaan 30-tuntista

työviikkoa noudattavat työyhteisöt voivat parhaiten. Tällä hetkellä hyviä osa-aikatyön mahdollisuuksia on kuitenkin niin rajatusti, että valittavana on täysipäiväinen työnteko tai jättäytyminen töiden ulkopuolelle. Siltala sanookin, että Suomi on kausittaisen kotiäitiyden luvattu maa.

Toinen Siltalan tarjoama konkreettinen ratkaisu työssä jaksamisen edistämiseksi on luottamus. Luottamus ilmenee esimerkiksi turhan seurannan ja tuloksellisuuden arvioinnin purkamisena. Kun luottamus on riittävä, aikaa ei tarvitse käyttää tehdyn työn raportointiin ja työntekijöiden välisen työn tuottavuuden vertailuun, siis erilaisten byrokraattisten selvitysten tekemiseen. Luottamuksellisen työilmapiirin lähtökohtana on, että työntekijä hoitaa työnsä ilman raskasta seurantabyrokratiaakin ja saa rauhassa keskittyä ydintehtäväänsä.

Siltala mainitsee, että seuranta saattaa aiheuttaa myös työn ydintehtävän kannalta täysin epätarkoituksenmukaista toimintaa. Esimerkiksi työterveydenhuollossa tehokkuuden yhtenä mittarina käytetään asiakkaiden käyntikertojen seurantaa – periaatteella ”mitä enemmän käyntejä, sitä tehokkaampaa”. Seurauksena kuitenkin on, että saadakseen avun nuhaiseen oloon, asiakkaan on käytävä työterveyshuollossa kolmesti. Näin työ näyttää paperilla tehokkaalta, mutta turhauttaa sekä asiakasta että työterveyshuollon ammattilaista. Mahdollisuus keskittyä ydintyöhön, asiakkaan auttamiseen, hankaloituu, mikä heikentää sitoutumista. Sitoutumisen heikentyminen on taas yhteydessä työmotivaatioon ja huonosti töissä viihtyvä vanhempi vie työhuoliaan helpommin myös kotiin.

Has combining family and work become more difficult recently or has it always been the case? On Friday seminar held on January 29 Juha Siltala described the changes in working life and their effects on combining work and family.

Why IS It dIffIcult tO cOmBIne fAmIly And WORk?

On JuOstaVa yhÄ

luJempaa,

JOtta pysyisi edes

paikallaan.

AGORA 1|20108

KUNNIANhIMOINEN OPISKELU KäY MYöS hARRASTUKSESTA

Olen halunnut nÄyttÄÄ kynteni

työelÄmÄssÄ. yksi tutkintO ei

riitÄ.

teksti teXt: Hanna IsoahokuVat phOtOs: Heidi Valtonen

AGORA 1|20109

ylempää ammattikorkeakou-lututkintoa suorittava kirsi kellOkangas on Jo kolmekymp-pisenä opintomaailman konkari. hän on koulutukseltaan mer-konomi, multimediaan erikois-tunut tradenomi, painopinnan valmistaJa Ja medianomi (amk). tutkinto samkiin on loppusuo-ralla Ja myös opettaJan pätevyys työn alla. kaiken lisäksi hän vielä työskentelee koulussa. silti aikaa Jää harrastuksille Ja erityisesti komealle paroni-hevoselle.

Kirsi työskentelee projektipäällikkönä Satakunnan koulutuskuntayhtymässä eli Sa-taedussa. Takana on graafisen suunnittelun ja painoalan työtehtäviä ja graafisen suun-nittelun opettamista. Mikä on vienyt nuoren naisen moiseen koulutus- ja työputkeen?– Ura ja kunnianhimo. Olen halunnut näyttää kynteni työelämässä. Nykypäivänä työelämän vaatimukset ovat niin kovat, että täytyy kouluttautua aina lisää ja lisää. Yksi tutkinto ei riitä.

Markkinointi, viestintä ja sosiaalinen media kiinnostavat Kirsiä eniten, ja niiden parissa hän haluaisi tehdä töitä jatkossakin.– Se on se unelma, hän kiteyttää.

Myös opettajan työ on Kirsin mielestä todel-la antoisaa.– Siinä pysyy koko ajan hermolla, koska jou-tuu miettimään työelämän uusia vaatimuk-sia ja ennakoimaan tulevaa.

YLEMPI AMK -KOULUTUSOHJELMA SIIVITTI NETTIPROJEKTIASAMKin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaa-misen koulutusohjelman Kirsi bongasi lehti-ilmoituksesta ja kiinnostus heräsi heti.– Kun opinnot alkoivat, tiesin, että tämä on minun juttuni. Ensimmäiset puoli vuotta tuntuivat rankimmalta. Mutta kun opiske-luun tuli enemmän rutiinia, koulun ja työn oppi sovittamaan paremmin yhteen.

Opinnot ovat tukeneet Kirsin projektipäälli-kön työtä Sataedussa, missä hänen vastuul-laan on ollut verkkopalvelun kehittäminen. Uudet nettisivut avautuivat vuodenvaihtees-sa ja projekti jatkuu nyt intran puolella.

– Opinnot ovat hyvin työelämälähtöisiä. En-sin hankintaan kunnon teoriapohja asioista ja sitten tehdään paljon käytäntöön liittyviä harjoituksia ryhmissä. Pääasiassa koulutus tapahtuu verkossa, kontaktitunteja on ollut muutaman kerran kuukaudessa.

Opintoihin oleellisesti kuuluvan työelämän kehittämistehtävän aiheeksi tuli luonnolli-sesti nettisivujen kehittäminen tiedonhallin-nan avulla.– Olen tutkinut todella paljon tiedonhallin-nan teorioita ja tutkimuksia. Sen pohjalta lähdin miettimään, miten seitsemässä eri toimipisteessä oleva tieto kootaan yhteen ja valjastetaan tekniikalla ja miten sitä hyödyn-netään, Kirsi kertoo.

Uusien nettisivujen kehittämisessä lähtö-kohtana on ollut tiedon kohdennettavuus. Teknologian avulla luotiin dynaamiset sivut. – Sivuilla hyödynnettiin sosiaalisen medi-an työkaluja ja tehtiin käyttäjiä kiinnos-tavaa interaktiivista sisältöä. Sivuilla on mm. toiminto, jolla voi jakaa sivuja verk-koyhteisöissä, blogimainen verkkolehti, RSS-syötteet, Google Maps sekä uutisten kommentointimahdollisuus.

VARMUUTTA SUURTEN KOKONAISUUKSIEN HALLINTAANKirsin mukaan ylempään AMK-tutkintoon kuuluva koulutus on tuonut rohkeutta tart-tua isoon projektiin ja varmuutta kokonai-suuksien hallintaan.

kirsi tapaa paronin joka päivä.

– Uskon, että projekti ja tutkinto ovat myös tärkeä näyttö tulevaisuuden työtehtäviin.

Kirsi kannustaa opiskelemaan työn ohessa. Opiskelu on samalla palkitseva ja hyvä harrastus.– Voin suositella tutkintoa kaikille kunnian-himoisille ihmisille, jotka haluavat menestyä ja edetä urallaan. Se teettää töitä, mutta siitä on myös hyötyä.

Opiskelu ei ole ehtiväisen naisen ainoa harrastus. Aikaa riittää myös kahdelle koiralle ja poikaystävälle. Sekä tietenkin ratsastukselle.– Käyn tallilla joka päivä, Kirsi hymyilee.

Kirsi Kellokangas is a seasoned student. Cur-rently studying for her Master of Business Administration on the Entrepreneurship and Business Management, Kirsi has devoted a lot of her time in many and diverse education courses during her lifetime. Kirsi already has several degrees, and is especially interested in marketing, communication and social media. Her studies at SAMK have been useful in her present job as leader of a development project targeting internet services. Kirsi believes that an ambitious study regime can also be a hobby. Between work and study, she still makes the time to go horse riding every day.

StudyInG cAn AlSO Be A hOBBy

FAKTA − Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

koulutusohjelma on 90 opintopisteen

laajuinen tradenomi (ylempi AMK)/

Master of Business Administration -tutkinto

− Raumalla toteutettava kansainvälinen

Business Management and

Entrepreneurship -koulutusohjelma

suoritetaan kokonaan englannin kielellä

− Keväällä 2010 voi hakea lisäksi sosiaalialan

ja terveyden edistämisen ylempiin

koulutusohjelmiin

− Lisätietoja: www.samk.fi/ylempiamk

AGORA 1|201010

Käyttäjäystävälliset tuotteet ja palvelut kehitetään arjen keskellä

kun uusia tuotteita tai palveluJa kehitetään, on tärkeää, että uutuudesta tulee alusta lähtien käyttäJäystävällinen Ja toimiva. tämän takia uusia keksintöJä, innovaatioita, on alettu kehittää Ja testata aidoissa käyttötilanteissa arJen keskellä. systeemiä kutsutaan living labiksi. tällaisessa elävässä laboratoriossa keksintöJen kehittäJät, käyttäJät, hyödyntäJät Ja mahdollistaJat puhaltavat yhteen hiileen.

Ammattikorkeakouluissa innovaatiot liittyvät oleellisesti tutkimus- ja kehittä-mistoimintaan. Ammattikorkeakouluilla on ollut oma Living Lab -verkostonsa. Sen toimintaa jatketaan tulevina vuosina ns. Neloskierre-hankkeella, jonka tarkoituk-sena on varmistaa toiminnan laatu ja oh-

jeistaa käytännön toteuttamisessa. Living Labien toimivuutta on tarkoitus testata esimerkiksi asuinympäristöissä, ikään-tyneiden ja vammaisten hoidossa sekä langattoman tietotekniikan palveluissa.– Kun tavallinen ihminen on mukana Living Lab -toiminnassa, hän elää testatta-

teksti teXt & kuVat phOtOs: Hanna Isoaho

tietotekniikan insinööriopiskelija iiro uusitalo esittelee innovaatiolaboratoriossa kehitettyä konenäköön perustuvaa uutispalvelua. näyttötaulussa uutinen vaihtuu aina, kun henkilö kulkee ohi tai heilauttaa päätään.

van tai kehitteil lä olevan tuotteen kanssa normaalia elämää, hän ei siis siirry mihinkään laboratorioon. Jos tuote tai palvelu liittyy ruuhkabussiin, hän käyttää sitä ruuhkabussissa, selvittää Neloskierre-hankeen konsulttina toimi-va Janne Orava.

AGORA 1|201011

SAMKin tutkimusjohtaja anne kärki ker-too, että sosiaali- ja terveysalalla Soteekki on hyvä esimerkki Living Lab -tyyppisestä toiminnasta.– Opiskelijat tekevät esimerkiksi työky-vyn arviointiin liittyvän palvelupaketin, jonka toimivuus testataan kyseisellä työ-paikalla. Jos tutkitaan liikkumisen esteitä, se tehdään oikeasti jonkun liikuntarajoit-teisen kotona.

Oikeassa ympäristössä toimien huomataan puutteet ja syntyy parannusehdotuksia. Käyttäjistä tulee arkipäivän innovaatto-reita.

Kärki näkee Living Lab -toiminnassa rajattomia mahdollisuuksia esim. juuri ikäihmisten tai kuntoutettavien olosuhtei-den ja kotihoidon parantamisessa.– Palvelupaketit voidaan tehdä yksilöl-lisiksi, kunkin erityistarpeen mukaan. Lisämahdollisuuksia antaa eri ammatti-alojen välinen yhteistyö. Hoitotyön, kun-toutuksen ja rakennusalan ammattilainen voivat yhdessä tuottaa ratkaisun johonkin turvallista asumista estävään haittaan asiakkaan kotona.

SAMKissa Living Lab -mallia toteutetaan myös tekniikan ja merenkulun Innovaatio-laboratoriossa. Kuten sosiaali- ja terveys-alan Soteekkia, myös Innovaatiolaborato-riota pyörittävät opiskelijat.

KOSKETTELE PöYTää JA NäET ENEMMäNYksi Innovaatiolaboratorion työnteki-jöistä on tietotekniikan opiskelija iiro uusitalo.

Iiro on viittä vaille tietotekniikan insinöö-ri ja suuntautunut opinnoissaan ohjelmis-totekniikkaan. Opinnäytetyön aiheena hänellä on monikosketusnäyttö, joka on tyypillinen ”elävässä laboratoriossa” testattava tuote.

Iiro kertoo, että kyseessä on tietokoneen kosketusnäyttöä muistuttava pöytä, jota voidaan hyödyntää vaikkapa kokouksissa. Esimerkiksi kokouksen pöytäkirjan laa-dinta on reaaliaikaisesti kaikkien osallis-tujien nähtävillä. Etuna on, että käyttäjiä voi olla useita yhtä aikaa.

Järjestelmälle voidaan keksiä melkein mitä tahansa muutakin käyttöä. – Tämän pohjalle voidaan kehittää palve-luja esimerkiksi vanhuksille ja liikuntara-joitteisille. Pöydällä voisi selata sanoma-lehteä tai siihen tulisi automaattisesti posti, vaikkapa sähkölaskut tai sähköpos-tissa lähetetyt kirjeet. Sen kautta voitai-siin hoitaa pankkiasioita ja periaatteessa kaikkea muutakin, mitä nykyisin tehdään kotitietokoneella. Erona tavalliseen tietokoneen naputteluun on kosketusnäyttö, jossa asiat saadaan esitettyä yksinkertaisessa ja helppokäyt-töisessä muodossa.– Pöytä tunnistaa myös kaikki esineet. Jos tulet pöydän ääreen lukemaan sanomaleh-

− kehitetään tekniikan ja merenkulun toimialan

innovaatiotoiminnan oppimisympäristöä

sekä SAMKin ja pk-yritysten välistä innovaa-

tioyhteistyötä.

− kehitetään uusia menetelmiä innovaatio-

yhteistyöhön pk-yritysten kanssa sekä

testataan niitä

− kehitetään ja hankitaan informaatiotekno-

logian työkaluja innovaatiotoiminnan ja sen

johtamisen tukemiseksi sekä kytkeydytään

erilaisiin virtuaalisiin innovaatioyhteisöihin ja

toimitaan niissä

− tuloksina syntyy uusia toimintamalleja

ammattikorkeakoulun ja pk-yritysten inno-

vaatioyhteistyöhön sekä uusia informaatio-

teknologian työkaluja innovaatiotoiminnan ja

sen johtamisen tueksi.

Kiinnostaako innovaatioyhteistyö? Ota yhteyttä:

projektipäällikkö Kari Laine; [email protected]

INNOVAATIOLABORATORIOSSA

samkin tutkimusjohtajat (vas.) antti soini ja anne kärki ja projektipäällikkö kari laine sekä ammattikorkea-koulujen neloskierre hankkeen vetäjä Janne Orava suunnittelevat living lab -toiminnan ohjeistamista samkissa.

teä ja lasket lautasen sen päälle, lehti siirtyy automaattisesti sellaiseen koh-taan, ettei se jää lautasen alle piiloon.

Monikosketusnäytössä yhdistyvät kameratekniikka, joka tulee SAMKin konenäkötekniikan osaamisesta, sekä innovaatiolaboratoriossa kehitettävä ohjelmistopuoli. Tulevien loppukäyttä-jien lisäksi tarjotaan haastetta bittinik-kareille.

– Kosketuksentunnistus perustuu avoi-meen lähdekoodiin, Iiro vinkkaa.Innovaatiolaboratoriossa on jo tehty paljon muutakin, muun muassa interak-tiivisia pelejä ja kehitetty joukkoteks-tiviestipalvelu. Automaatiotekniikka ja konenäkö palvelevat monia sovelluksia.

AGORA 1|201012

Aurinkoenergiasta liiketoimintaa Länsi-Suomessa

Aurinkoenergiasta liiketoimintaa -projektissa edistetään aurinkoenergiayritysten tuote-kehitystä ja verkostoitumista sekä tuetaan aurinkoenergian vientiä edistävän suomalaisen sisämarkkinan syntyä. Projektin pilottikohteita ovat talopaketit, julkiset kohteet ja toimistot, teollisuus- ja liikekiinteistöt sekä kerrostalot.

TUTKIMUS JALKAUTUU MAAKUNTIINJokaisen osallistuvan maakunnan alueella kartoi-tetaan aurinkoenergiaa hyödyntämään soveltuvat rakennuskohteet, aurinkoenergian integroinnista kiinnostuneet yritykset ja niiden tuotekehitys-aikeet. Tämän kartoituksen pohjalta valitaan pilotoitavat kohteet, joissa testataan aurinkoener-gian integrointia suoraan talojen rakenteisiin. Hankkeen suunnitteluprosessi ja pilotit on jaettu neljään alaryhmään, jotka kartoittavat oman maakuntansa mahdolliset pilottikohteet.

Satakunnassa tutkimuskohteena on aurinko-energian hyödyntäminen julkisissa kohteissa ja toimistoissa. Vastuuhenkilö on projektipäällik-kö suvi karirinne Satakunnan ammattikor-keakoulusta.

Pohjanmaalla pyritään kattavasti kartoitta-maan Suomessa aurinkoenergian integroin-nista kiinnostuneet talopakettien toimittajat ja heidän alihankkijansa. Vastuuhenkilö on

teksti teXt: Eeva-Leena FormakuVa phOtO: Futureimagebank

aurinkoenergiateknologi-assa on käynnissä vaihe, Jossa teknologiaa pyritään yhdis-tämään huomaamattomaksi osaksi rakenteita, kuten ikku-noita, kattoJa Ja seiniä. tämä kehitys tarJoaa suomalaisille yrityksille hyvän markkina-mahdollisuuden.

länsirannikolla panostetaan aurinkoenergian tulevaisuuteen. suomen aurinkoenergiaosaamisen voi sanoa Jo nyt suurelta osin keskittyvän länsi-suomeen, sillä alueella on yli 20 yritystä suomen 50 yrityksen aurinkoklusterista.

projekti-insinööri anna-kaisa karppinen teknologiakeskus Merinova Oy:stä.

Etelä-Pohjanmaalla Teollisuus- ja liikekiinteistöt -ryhmässä selvitetään aurinkoenergian hyödyn-tämismahdollisuudet rakenteisiin integroidulla teknologialla teollisuus-, tuotanto- ja liikekiin-teistöissä. Hankkeen aikana muodostetaan yhteistyöverkosto aurinkoenergiaklusterin, rakennussuunnittelijoiden, rakennuselementtien valmistajien, rakentajien sekä rakennuttajien välille. Vastuuhenkilö on toimitusjohtaja hannu mars Thermopolis Oy:stä.

Keski-Suomessa selvitetään mahdollisuuksia aurinkoenergiajärjestelmien integroimiseksi osaksi uusien ja saneerattavien asuinkerros-talojen energiaratkaisuja. Vastuutahona on LUOVARA-tulosalue Jyväskylän ammattikor-keakoulun teknologiayksiköstä.

Pilottien seuranta tuottaa tutkittua aineistoa erilaisissa kohteissa toteutetuista aurinkoener-giaratkaisuista. Teknisessä seurannassa kerätään aineistoa esimerkiksi lämpötiloista ja virtauksista aurinkolämpöjärjestelmässä sekä energianjär-jestelmien energiantuotannosta ja -kulutuksesta. Vastuutahona on Jyväskylän yliopisto.

Hanke toteutetaan Satakunnan, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkan-maan maakuntien alueella korkeakoulujen ja yritysten yhteistyönä. Sitä koordinoi Prizztech Oy ja projektipäällikkönä toimii TkT Suvi Karirinne Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Hankkeessa ovat mukana Merinova Oy, Ther-mopolis Oy, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy. Teknologiakeskus Hermia Oy osallistuu Pirkanmaan alueen pilot-tikohdekartoitukseen ja ohjausryhmätyöskente-lyyn. Hanke toteutetaan 1.10.2009–31.8.2011 ja sitä rahoittavat EAKR ja kunnat.

AGORA 1|201013

Uudet tuotteet vahvistamaan aikuiskoulutusta Huittisissa

Syksyllä 2009 työryhmä kartoitti tulevai-suuden koulutustarpeita. Lopputuloksena syntyi kaksi uutta koulutuspakettia täyden-tämään aikuiskoulutuksen tuoteperhettä. Kolmantena jatkaa yritysjuridiikka eli oikeustradenomi.

JULKISHALLINNON TAI RAHOITUSALAN OSAAJAKSI Julkishallinnon opinnot antavat val-miuksia työskennellä asiantuntija- tai esimiestehtävissä esimerkiksi kunnissa, kuntayhtymissä, julkisyhteisöissä ja hyvin-vointialan yrityksissä. Opinnoissa käsitel-lään kuntien päätöksentekojärjestelmää, julkisyhteisöjä palvelujen tuottajina, valtion ja EU:n tehtäviä sekä kunnallisten liikelaitosten toimintaa.

Rahoitusalan tradenomi voi työskennellä pankeissa, vakuutusyhtiöissä tai yritys-

ten ja julkisen sektorin rahoitustehtävissä. Opinnoissa käsitellään rahoitus- ja sijoitus-toimintaa, riskienhallintaa, raha- ja pankki-taloutta sekä finanssialan juridiikkaa.

JOUSTAVAA OPISKELUA VERKOSSA Aikuiskoulutus on suunnattu kaikille, jotka haluavat kehittää omaa osaamistaan tai suunnata kokonaan uudelle uralle. Opinnot voi suorittaa joustavasti työn ohessa. Verk-ko-opiskelun päätyökaluna toimii Moodle verkko-oppimisympäristö, joka kokoaa yh-teen luentomateriaalit, tehtävät, palautteet, aikataulut. Verkkopainotteinen opiskelu ei tarkoita vuorovaikutusmahdollisuuksien katoamista. Verkko-oppimisympäristöllä on tärkeä rooli myös tiedon ja osaamisen jaka-misväylänä, opintojen ohjaustyökaluna sekä ryhmäytymisen apuna. Lisäksi ohjauksen ja opetuksen tukena toimivat erilaiset sosiaali-sen median välineet, kuten Facebook.

teksti teXt: Jatta SalmikuVa phOtO: Jussi Partanen

huittisten kampuksella on pitkät perinteet aikuiskoulutukses-sa. perinteet yhdistettynä uuden teknologian Ja uusien opetus-menetelmien hyödyntämiseen luovat vahvan osaamisen, Johon tulevaisuudessa panostetaan.

The traditions in adult education at Faculty of Business and Culture Huittinen run deep. Those traditions, paired with the exploitation of new technology and new teaching methods, create solid knowhow in which to invest in the future.

In the autumn of 2009, a task force set about mapping out future training needs. This research gave rise to the launching of study programmes in finance and in public administration, for spring applications. BBA degree program, specialized in law continues as the third “product”.

neW AddItIOnS tO Adult StudIeS At huIttInen

MUKAAN RAKENTAMAAN MENESTYSTUOTETTAUusien tuotteiden sisällön takana on selkeä työelämästä nouseva tarve. Alueen yritykset ovat ottaneet koulutuspaketit innostuneesti vastaan ja yhteistyö sisällön rakentamisessa sekä työharjoittelu- ja opinnäytetyömahdollisuuksista on käyn-nistynyt. – Toivomme löytävämme lisää kumppaneita rakentamaan menestystuotteita aikuiskou-lutukseen. Nyt on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua, sanoo julkishallinnon tuotevas-taava timo mattila.

Yritysten lisäksi Mattila haluaa haastaa myös alan opettajat ja asiantuntijat. – Tämä on oiva tilaisuus olla mukana kehit-tämässä uudenlaista toimintamallia, sekä mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ja saada uusia haasteita työhönsä.

tradenomiksi aikuiskoulutuksessa opiskelevat voivat jatkossa erikoistua yritysjuridiikkaan, julkishallintoon ja rahoitusalalle huittisissa.

AGORA 1|201014

Esitystaiteen juuret ovat 60-luvun happening-kulttuurissa, ja siinä yhdistyvät performanssi-taiteen ja esittävän taiteen traditiot. Esitystai-de on elävää nykytaidetta, jonka monipuoliset muodot tulevat lähelle ihmisiä – myös sinne, missä ihmiset luontaisesti ovat. Esitystaide yllättää yleisönsä, joka ei usein tiedä ole-vansa yleisöä. 2000-luvun aikana Suomeen on syntynyt vahva verkosto itsenäisiä alan tapahtumia, jotka yhdistävät taiteilijoita ja yleisöjä – ja herättävät yhteiskunnallista keskustelua.

SAMK on edelläkävijä esitystaiteen AMK-koulutuksessa, kuten satakuntalaiset taiteili-japiirit ovat osaltaan olleet performanssi- ja esitystaiteen tapahtumien edistäjinä: Porissa

järjestetään toukokuussa 2010 jo kuudet-ta kertaa nykyisin varsin kansainvälinen PERF-performanssitapahtuma, joka on vain yksi esimerkki esitystaiteen vireästä tarjon-nasta Satakunnassa. Esitystaide synnyttää elävää yhteisöllisyyttä paitsi eri alan taiteili-joiden yhteistyöprojekteissa myös taiteilijoi-den ja yleisöjen välisissä kohtaamisissa.

– Esitystaide on jatkuvasti uudistuva, suo-raan ilmaiseva ja monipuolista osaamista vaativa taiteenlaji, painottaa aapo kustaa korkeaoja, esitystaiteen koulutusohjel-man sisältöjä valmistellut ja koulutuksessa kiinteästi mukana oleva taiteilija. Hän toimii taideprojektiensa ja koulutustyönsä lisäksi Presentaatio - Performanssi- ja esi-

ESITYSTAIDE ELäVöITTää KUVATAITEEN KOULUTUSTAteksti teXt: Outi Katajamäki kuVat phOtOs: Jan Virtanen PERF-tapahtuma 2008

satakunnan ammattikor-keakoulussa alkaa syksyllä 2010 esitystaiteen koulutus osana kuvataiteen koulu-tusohJelmaa. esitystaide on kuvataiteen yksi erikoistu-misvaihtoehto kuvanveiston, maalauksen Ja taidegrafiikan ohella.

Performance Art is a brand-new part of a degree programme in Fine Arts at SAMK. Fine Arts Kankaanpää will kick-off these specialized studies in autumn 2010. The students will graduate to become professional artists after four years of multifaceted studies.

Performance art is one part of the studies including the basics of sculpture, painting and graphic arts. Students will concentrate on performing art skills, such as dramaturgic artistry , dance and body expression. A becoming artist is able to make good use of media like web, graphic design and multimedia.

The best of Finnish professionals of Performance art are teaching – or more like coaching – these versatile skills by interactive discoursing and supporting individual and personal learning processes.

PeRfORmAnce ARt In fIne ARtS

AGORA 1|201015

tystaiteen tiedotuskeskuksen puheenjoh-tajana edistäen aktiivisesti esitystaiteen arvostusta ja rahoitusmahdollisuuksia.

Tulevat taiteilijat perehtyvät opinnoissaan kuvanveiston, maalauksen ja taidegrafiikan perusteisiin. Esittävän taiteen osuuksissa herätellään dramaturgista osaamista, tanssi-ilmaisua ja muita kehon ilmaisun muotoja. Esitystaiteilija mediaosaajana hallitsee verkkoviestinnän, graafisen suunnittelun sekä videon ja äänen mahdollisuudet osana esitystaiteen projekteja – monipuolinen käytännön osaaminen kasvattaa vahvoja ja oma-aloitteisia taiteilijoita, jotka hallit-sevat myös tuotannolliset ja taloudelliset prosessit.

kuvataiteilijaksi opiskeleva maya syrjälä arvostaa teoskilpailun mukanaan tuomaa käytännön kokemusta. kuvassa carita ahlqvistin, assi lammisen ja laura myllykankaan teos dispersio, 2008.

satakunnan ammattikorkeakoulu kuvataide kankaanpää JärJesti opiskeliJoilleen taideteoskilpailun kairokosken alueen kyläseura ry:n tilauksesta loppuvuonna 2009. kilpailun ideana oli saada opiskeliJoilta ehdotuksia parkanon keskustan läheisyyteen toteutettavasta Julkisesta taideteoksesta.

Puhuri iskee Kairokoskelle

Kilpailuun osal l istui kuusi kuvataiteen opiskelijaa teosehdotuksineen, joista kyläseuran ja SAMKin edustajat val it-sivat voittajaksi maya syrjälän Puhuri-teoksen.

Puhuri-teokseni ajatuksena on kuvata liikettä, joka on yhteistä teoksen sijoitus-alueella sijaitseville koskille, myllyille ja rautatielle. Puhuri on tuulenpuuskan muo-toinen, eri tasoissa olevista teräslevyistä

Satakunta University of Applied Sciences organized an art competition for its fine art students last fall. The idea for the competition came from the Village Society of Kairokoski. They wanted a work of art to their village.

Six students participated in the competition with their proposals for the work of art. Maya Syrjälä’s work “Gust” was selected as the winner. Gust’s idea symbolizes the movement that is similar to rapids, mills and railways that are situated in the village of Kairokoski, Maya Syrjälä explains.

Satakunta University of Applied Sciences organizes competitions to its fine art students almost every year. Examples of the outcome from these competitions can be seen, for example, at Kirjurinluoto in Pori.

GuSt StRIkeS tO kAIROkOSkI

rakentuva teos, teoskilpailun voittaja Maya Syrjälä kertoo.

Teoksen toteuttamisesta neuvotellaan kevään 2010 aikana Parkanossa toimivan Ammatti-instituutti Iisakin ja kyläseuran kanssa.

SAMKin Kuvataiteen kampuksella järjes-tetään lähes joka lukuvuosi opiskelijoille teoskilpailuja, joiden satoa on nähtävissä muun muassa Porissa Kirjurinluodossa ja

teksti teXt & kuVa phOtO: Sari Kahri

Karjarannan kerrostaloissa sekä Kankaan-pään keskustassa.

Tällaisten yhteistyöprojektien kautta kuvataiteen opiskelija saa paljon parem-man käsityksen siitä, mitä tilausteoksen tekeminen todellisuudessa on. Pelkän materiaalin ja idean lisäksi huomioon on otettava tilaajien toiveet, kuljetukset ja sijoittaminen, Maya Syrjälä toteaa teoksen toteuttamisesta.

AGORA 1|201016

teksti teXt: Kirjastonjohtaja Jussi Kärki

Ensimmäiset sähköiset aineistot SAMKin kirjasto-

ja tietopalveluihin hankittiin jo 1990-luvun loppu-

puolella, alkuun kyse oli lähinnä cd-rom-muo-

toisista tietokannoista. Vuosituhannen vaihteen

aikoihin saimme ensimmäiset verkkolehtiaineistot.

Tietokannat ovat ajan myötä myös muuttuneet

sellaisiksi, että niistä löytää nykyisin alkuperäisen

artikkelin tai lähteen eikä enää siis tarvitse erikseen

metsästää painettua julkaisua.

Viimeisin tulokas tarjonnassamme on verk-

kokirjat. Verkkokirjojen läpimurtoa odoteltiin

kiivaasti vuosikausia ja viime aikoina odotus

onkin palkittu yhteyksien parannuttua ja

tarjonnan lisäännyttyä. Verkkokirjojen käytössä

on toki omat haasteensa, mutta niillä on

opetuskäytössä painettuihin verrattuna monia

lyömättömiä etuja. Ajatellaan vaikka kurssikir-

joja: kirjallisuus vaihtuu parhaillaan vuosittain

ja hankimme siten painettuna useita kappalei-

ta joka vuosi. Kymmenenkään kurssikirjaa ei

riitä, kun samanaikaisesti ryhmä opiskelijoita

odottaa tenttikirjaansa – verkkokirjana taas

voimme tarjota kaikille yhtäaikaisen pääsyn

aineistoon. Verkkoaineistot ovat pääosin opis-

kelijoiden ja henkilöstön käytettävissä myös

etänä, toisaalta hankkimamme aineistot ovat

kaikkien käytössä kirjaston tiloissa olevilta

työasemilta.

Kirjasto- ja tietopalvelujen rooli sähköisten ai-

neistojen osalla on tuoda tarjontaa ja vaihtoeh-

toja esiin. Sähköisten aineistojen tunnettuutta

on pyritty tehostamaan erilaisilla teemapäivillä

ja tempauksilla, jolloin kampuskirjastoissa

esitellään hankkimiamme tai koekäytössä

olevia aineistoja.

Hyvä esimerkki sähköisistä palveluistamme on

ammattikorkeakoulujen yhteistyönä syntynyt The-

seus-verkkokirjasto, jonne tallennetaan opinnäy-

tetöitä ja julkaisuja. SAMKin osalta Theseuksessa

on nykyisellään jo lähes tuhat vapaasti luettavissa

olevaa opinnäytetyötä.

Erityisesti ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjas-

tojen kohdalla sähköisten aineistojen tarjonta on

niin laajaa, että tuskinpa kukaan enää hallitsee

kaikkia moninaisia käyttöliittymiä. OPM:n ra-

hoittamana onkin käynnistetty KDK (Kansallinen

Digitaalinen Kirjasto) -hanke, jonka tarkoituksena

on koota maamme kirjastojen, arkistojen ja

Kirjasto sähköisen ja painetun maailman välissä

nykyaikainen ammattikorkeakoulukirJasto on vaativan haasteen edessä – asiakkaille pitää tarJota kattavat painetut aineistot esim. kurssikirJoJa Ja tieteellistä taustamateraalia, toisaalta kirJaston on hankittava Ja hyödynnettävä erilaisia verkkoaineistoJa.

museoiden aineistot yhden hakuliittymän alle

ja parantaa näin aineistojen saatavuutta: tällöin

siis yhdellä haulla olisi mahdollista löytää niin

kirjastossa olevat painetut kirjat, verkkolehden

artikkelit, verkkokirjat, valitut verkkosivut yms.

Ideaalia ehkä, mutta kenties totta SAMKin kirjas-

toja tietopalvelujenkin osalta jo 2011–2012. Tätä

odotellessa pyrimme järjestämään pääsyn

aineistoihin mahdollisimman yksinkertaiseksi

ja toisaalta edistämään aineistojen tunnet-

tuutta. Kannattaa siis tutustua kirjasto- ja

tietopalvelujen tarjontaan ja käydä katsomassa

tarkemmin nettisivuiltamme:

www.samk.fi /kirjasto.

AGORA 1|201017

Joustavuutta sähköisillä aineistoilla

taina huhtinen opettaa taloushallintoa nuo-risoasteen, aikuis- ja täydennyskoulutuksen sekä ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijoille. Hän työskentelee Huittisten kampuksella. Mitä verkkoaineistoja hän käyttää työssään säännöllisesti?– Itse haetuista aineistoista ihan ykkönen on WSOYPron yritys- ja juridiikka-online sekä ajankohtaisuutiset. Erityisesti englan-ninkielisessä ja ylemmän AMK-tutkinnon opetuksessa käytän Ebraryä, sieltä varsin-kin Management Accounting ja Strategic Planning -tyyppisiä aineistoja. Minulle tulevat uutiskirjeet sähköpostiin monista lehdistä.

kari laine toimii tutkimus- ja kehittämis-toiminnan projektipäällikkönä tekniikan ja merenkulun toimialalla Porissa. – Enimmäkseen käytän tieteellisiä artikkeleita, joita haen täsmähakuina tai tilaamieni sähkö-postialerttien ansiosta. Tämän lisäksi erilaiset uutislinkkilistat ja -sähköpostit ovat päivittäises-

sä käytössä. Olen kerännyt Googlen kotisivuille-ni uutisgadgetit minua kiinnostavista lähteistä.

anne kärki vastaa sosiaali- ja terveysalan tutki-mus- ja kehittämistoiminnasta SAMKissa. – Ilman sähköisiä aineistoja ei tällä hetkellä oikeasti tehdä mitään. Käytän kirjaston tieto-kantoja ja artikkelitietokantoja tietenkin. Etsin aineistoa katsaustietokannoista ja laajemmista review-tietokannoista. Tallennan aineistoja kokonaisuuksiksi. Minulla on Moodlessa tieteel-lisen lukemisen opintojakso. Säilytän siellä linkkien takana tarvittavat artikkelit.

KäTEVäSTI KOTOA KäYTTööNNäyttääkin siltä, että sähköiset aineistot ovat muuttaneet opetus-, tutkimus- ja kehittämistyö-tä, mutta millä tavalla? – Sähköinen, ajan tasalla oleva materiaali on todella paljon auttanut opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Taloushallinnon lait ja ohjeet muuttuvat niin nopeasti, että painetut teokset

toni hakala opastaa asiakkaita sähköisten aineistojen käyttöön liiketoiminta huittisten kampuskirjas-tossa. kuvassa myös Jari suvila ja terhi puisto.

teksti teXt: Elina Laineenoja, Katja Lempinen, Susanna Ruohomäki, Irina VikmankuVa phOtO: Nelli Aalto

verkko-oppiminen on lisännyt sähköisten palveluJen kysyntää. kysyimme kolmelta aktiiviselta verkko-aineistoJen käyttäJältä, millaisia etuJa sähköisistä aineistoista on heidän opetus-, tutki-mus- Ja kehittämistyölle.

eivät pysy ajan tasalla, kertoo Taina Huhtinen. – Tutkimusta voi tehdä ajasta ja paikasta riippu-matta, koska sähköisiin materiaaleihin pääsee kätevästi kirjaston etäkäyttöliittymän kautta. Tutkimusten seuranta on parantunut alert-palvelujen myötä. Tiedon haku on nopeutunut huomattavasti, kun haluamansa artikkelin saa käsiinsä minuutissa, tuumii Kari Laine.

– Ihan täysin. Kun tein väitöskirjaani, niin keräsin aineistoa systemaattisesti sitä varten vuosina 1997–1998. Tuolloin ei juuri mitään ollut sähköisenä, vaan kaikki oli paperisina. Nyt reilu vuosikymmen myöhemmin tutkimusta on saatavilla melkein mistä aiheesta tahansa. Sähköisten aineistojen olemassaolo on kokonai-suudessaan muuttanut tiedon löydettävyyttä, kiteyttää Anne Kärki.

e-leARnInG hAS IncReASed demAnd fOR electROnIc lIBRARy SeRVIceSIn the last few years, SAMK library and information services have invested in the acquisition of electronic material and in promoting their use. E-learning has increased the demand for electronic services. We asked three active users of online material how their teaching, research, and development work have benefited from electronic material. The interviewees regularly used magazine and newspaper newsletters, and “breaking news” alerts they had ordered to their email. The study module material was linked to the Moodle study platform. Electronic material aids in the planning and carrying out of teaching. Thanks to online material and the library’s remote user interface, research can be done regardless of time and place. Availability of information has been improved.

FAKTA − Verkkolehdet: Arkisto, ePress, Nelli,

PressDisplay

− Verkkokirjat: DawsonEra, Ebrary, Ellibs,

Juridica, Safari Books, WSOYPro

− Sähköiset palvelut löydät SAMKin kirjaston

nettisivuilta www.samk.fi/kirjasto.

AGORA 1|201018

LIIKETOIMINTA RAUMA KOULUTTAA KANSAINVäLISEN LIIKETOIMINNAN OSAAjIA

INTERNATIONAL BUSINESS ExPERTS gRADUATE FROM RAUMA

PERhEYRITTäjYYTTä TUKEMASSA

TEKSTI TEXT: Elina Viitanen

KUVA PHOTO: Futureimagebank

Raumalla toteutettavan kansainvälisen kaupan

koulutusohjelman opetussuunnitelma on

uudistettu vastaamaan paremmin työelämän

tarpeita nyt ja tulevaisuudessa. Syksyllä 2010

käyttöönotettavassa uudessa opetussuun-

nitelmassa liiketoiminnan logistiikan opinnot

on yhdistetty kansainvälisen kaupan koulutu-

sohjelman sisältöön.

Uudistetussa opetussuunnitelmassa

korostuvat kaksi vaihtoehtoista tai rinnakkaista

erikoistumisvaihtoehtoa: Aasian liiketoiminta ja

liiketoiminnan logistiikka. Globalisaation edetessä

suomalaisten yritysten mielenkiinto kohdistuu en-

tistä enemmän Aasiaan. Aasian jättiläiset – Japani,

Kiina ja Intia – ovat merkittäviä maailmankaupan

toimijoita. Monelle yritykselle ne ovat tärkeitä

investointikohteita tai vienti- ja tuontimaita. Sama

koskee kasvavassa määrin myös Kaakkois-Aasian

aluetta. Aasian liiketoiminnan ohella koulutu-

sohjelma tarjoaa erikoistumisen liiketoiminnan

logistiikkaan, jossa korostuu yritysyhteistyö ja

verkostoituminen etenkin Euroopan Unionin

alueella. Logistiikan merkityksen liiketoiminnan

menestystekijänä odotetaan kasvavan, koska es-

imerkiksi Satakunnassa logistiikka-alan tehtävien

arvioidaan lisääntyvän alueen kahden suomalaisit-

tain ison sataman ja eri kuljetusmahdollisuuksien

hyvän toimivuuden myötä.

Kansainvälisen kaupan koulutusohjelmassa

opiskellaan ongelmakeskeisen oppimisen

(Problem Based Learning) metodein. Myös

projektimuotoista oppimista ja sosiaalista

mediaa hyödynnetään. Liiketoiminta Rauman

laaja kielitarjonta, johon sisältyy kiinan, japanin

uutisia news 1|10

TEKSTI: Eeva-Liisa Vallin

SAMK, Satakunnan osuuspankit ja Pohjola

Vakuutus sekä Satakunnan Perheyritysver-

kosto ovat sopineet kolmivuotisesta laajasta

yhteistyöstä, jolla tuetaan satakuntalaista

perheyritystoimintaa. Muun tuen lisäksi Sata-

kunnan osuuspankkien ja Pohjola Vakuutuksen

rahallinen tuki on 30 000 euroa.

– Yhteistyön tavoitteena on edistää

eri tavoin Satakunnan hyvinvointia muun

muassa lisätä yritysten vuorovaikutusta ja

kasvattaa onnistuneen omistajuuden liike-

toimintaosaamista, toteaa vararehtori Matti

Lähdeniemi.

– Omistaja- ja liiketoimintaosaamista

kehitetään koulutuksen, tutkimuksen ja

keskinäisen verkostoitumisen keinoin. Tämä

tarkoittaa tutkimusten tekoa sekä erilaisten

seminaari- ja koulutuspäivien järjestämistä

ajankohtaisista perheyrittäjyyteen liittyvistä

asioista. Hänen mukaansa perheyritysten

keskinäistä vuorovaikutusta pyritään lisää-

mään myös vapaamuotoisten tilaisuuksien

avulla.

– Yhteistyö paikallisen rahoitusosaajan

kanssa antaa meille satakuntalaisille perhe-

yrittäjille vahvan tuen koulutuksen ja asian-

tuntijuuden osalta. Erityisesti sukupolvenvaih-

dostilanteissa paikallistuntemuksen merkitys

korostuu, toteaa Satakunnan Perheyritysver-

koston työryhmän puheenjohtaja Samu Pere

Pintos Oy:stä.

– Pyrimme tukemaan maakuntamme yrit-

täjyyttä monipuolisesti. Nyt tekemällämme

sopimuksella haluamme korostaa jatkuvaa

yritysten kehittämistä, kasvua ja koulutusta

sekä edesauttaa pitkällä aikavälillä maa-

kunnan työllisyyden kehitystä, korostaa

Länsi-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja

Simo Kauppi.

Vuonna 2008 perustettua Satakunnan

Perheyritysverkostoa koordinoi Satakunnan

ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuskes-

kus. Verkostossa on jo nyt mukana noin 120

satakuntalaista yritystä sekä niiden omista-

jayrittäjiä useasta sukupolvesta.

ja thai-kielten opetusta, tukee kansainvälisen

kaupan osaajien opetusta.

Koulutusohjelmasta valmistunut tradenomi

pystyy hoitamaan itsenäisesti monipuolisia

kansainväliseen liiketoimintaan liittyviä tehtäviä

erityisesti EU:n alueella ja Aasiassa. Tehtäviä

ovat esimerkiksi kansainvälinen markkinointi,

liiketoiminnan logistiset ratkaisut, vienti- ja tuon-

tioperaatiot sekä sähköinen liiketoiminta, joihin

kaikkiin liittyy alueiden kulttuurinen tuntemus.

Kevään 2010 valtakunnallisessa yht-

eishaussa on tarjolla 40 aloituspaikkaa kan-

sainvälisen kaupan koulutusohjelmaan.

Lisätietoja: www.samk.fi/kv-kauppa

The curriculum of the International Business

degree programme at Faculty of Business and

Culture Rauma has been remodelled to better

meet the needs of working life. In the new

curriculum, to be introduced in autumn 2010,

business logistics studies have been combined

with the content of the International Business

degree programme.

In the remodelled curriculum, two speciali-

sation alternatives are emphasised: Asian busi-

ness and business logistics. With advancing

globalization, Finnish companies are becoming

ever more interested in Asia. Japan, China,

and India are significant world players. For

many companies they are important targets for

investment, or import/export countries.

In addition to Asian business, the degree

programme offers specialisation in business

logistics, where the emphasis is on cooperation

between businesses and networking, particularly

within the European Union. The significance

of logistics as a success factor of business is

expected to grow, as for example in the region of

Satakunta activities in the area of logistics is es-

timated to increase thanks to the two ports, large

on the Finnish scale, and to the good functional-

ity of the various transportation opportunities.

The International Business degree pro-

gramme studies are made using Problem Based

Learning methods. Project-type studies and

social media are also utilised. The broad lan-

guage studies offered at Faculty of Business and

Culture Rauma, including instruction in Chinese,

Japanese and Thai, act to support the education

of international business experts.

AGORA 1|201019

häPEä ESILLE PERjANTAIN hUIPUISSA

UUDET KATUVALOT TESTISSä PORISSA

LIIKETOIMINTA RAUMA jA URhEILUSEURAT YhTEISTYöSSä – LIIKETOIMINTAOSAAMISTA UUDELLA TAVALLA

TEKSTI: Elina Viitanen KUVA: Futureimagebank

Liiketoiminta Rauman opiskelijat ovat syksystä

2009 alkaen voineet suorittaa osan vapaava-

lintaisista opinnoistaan toimimalla paikallisten

urheiluseurojen valmennus- ja johtotehtävissä.

Yhteistyöseuroina ovat salibandyseura SalBa,

Pallo-Iirojen jalkapallojuniorit ja Rauman Lukon

juniorikiekkoilu.

Opiskelijat saavat opintopisteitä toimimalla

esimerkiksi joukkueenjohtajana, päävalmentajana

tai turnauspäällikkönä. Projekti antaa opiskelijoille

käytännön kokemusta johtamisesta, markkinointi-

viestinnästä, neuvottelutaidoista ja esiintymisestä.

Opiskelijoilta vaaditaan käytännön työn lisäksi

kirjallinen raportti projektista. Oheistuotteena on

syntynyt ohje- ja opaskirjoja seuratoiminnasta.

TEKSTI: Katri Väkiparta

Ben Malinen tietää kokemuksen ja tutkimuksen

kautta, mitä häpeä on. Malinen on helsinkiläinen

insinööri ja teologian maisteri. Parhaillaan hän

valmistelee väitöskirjaa häpeän syntymeka-

nismeista. Perjantaina 16.4.2010 Ben Malinen

puhuu SAMKin Täydennyskoulutuskeskuksen

Perjantain Huiput -seminaarissa häpeän vaiku-

tuksesta persoonallisuuteen ja ihmissuhteisiin.

Malisen mukaan kulttuuri määrittelee pitkälti

sen, mistä tunnetaan häpeää. Häpeä onkin

erityisesti suomalaisten ongelma, sillä kulttuu-

riimme kuuluu, että perheen ikävät asiat pysyvät

perheen sisäisinä asioina.Tämä salaaminen ja

puhumattomuus aiheuttavat ja lisäävät häpeää.

Tietty määrä häpeää on kuitenkin tarpeen,

jotta ihmiselle kehittyy terve syyllisyyden tunne

ja hän kantaa vastuun tekemisistään, muistut-

taa Malinen. Lisätietoja seminaarista:

www.samk.fi/perjantainhuiput

TEKSTI: Eeva-Leena Forma

KUVA: Futureimagebank

Satakunnan ammattikorkeakoulu on Pori Energia

Oy:n ja Porin kaupungin Teknisen palvelukeskuk-

sen kanssa käynnistänyt pilottihankkeen katuva-

lojen uusimiseksi Porissa. Hankkeen pohjalla on

EU:n lamppudirektiivi, joka kieltää elohopealamp-

pujen markkinoille saattamisen vuonna 2015.

Porissa näitä lamppuja on 15 500 kappaletta.

Pilottihankkeessa selvitetään elohopealamp-

pujen tilalle hankittavien lamppuvaíhtoehtojen

ominaisuuksia ja kustannustehokkuutta. SAMKin

Tekniikan ja merenkulun toimialalla opiskelevat

sähkötekniikan opiskelijat suorittavat vuoden

2010 aikana mittauksia, joilla eri valaisintyyppien

ominaisuuksia voidaan verrata. Koevalaistus

on asennettu Pohjoisrantaan Nyrkkilänpuiston

pyörätieosuudelle, jossa pyörätietä on valaistu

neljällä erityyppisellä valonlähteellä. Syksyllä

järjestetään tietoisku, jossa SAMKin opiskelijat

ovat vastaamassa kysymyksiin ja kertomassa

lamppujen ominaisuuksista. Kaupunkilaisilla on

mahdollisuus syksyllä myös äänestää mielestään

miellyttävintä lampputyyppiä ja kertoa näkemyk-

sensä eri lampputyypeistä.

SAMKin julkaisusarjassa (Sarja D, Muut julkai-

sut) on ilmestynyt kaksi uutta julkaisua:

TYöNOHJAUKSEN KäYTäNNöN POLKUJA

Kirja esittelee työnohjauksen erikoistumis-

opintoihin kuuluvien kehittämishankkeiden

tuloksia. Se koostuu yhdeksästä artikkelista,

joissa kuvataan monipuolisesti työelämän

ja työnohjauksen menetelmiä, kokeiluja ja

tarpeita.

Harju, Teija (toim.): Työnohjauksen käytän-

nön polkuja. ISBN 978-951-633-060-3.

AVAUTUVIEN MAHDOLLISUUKSIEN

PERHETYö NEUVOLASSA

Kirjan sisältö johdattelee ennaltaehkäisevän

perhetyön mallin kehittämiseen ja siinä on

myös kurkistus hanketyön arkeen ja hankear-

viointiin. Kirja on tarkoitettu sekä kehittämis- ja

projektityöstä että perhetyön kehittämisestä

kiinnostuneille sosiaali- ja terveysalan ammat-

tilaisille.

Rouhiainen-Valo, Tuula & Sirola, Kirsi

(toim.) Avautuvien mahdollisuuksien perhetyö.

ISBN 978-951-633-061-0

Julkaisuja voi tilata julkaisukaupasta:

www.samk.fi/julkaisut, jossa ne ovat myös

ilmaiseksi ladattavina pdf-tiedostoina.

Toimintamallia on kehitetty ja testattu jo

aikaisempina vuosina yksittäisillä turnauspro-

jekteilla. Kokeiluista saadut erinomaiset koke-

mukset ovat kannustaneet seuroja ja SAMKia

laajentamaan yhteistyötä koko kauden kestä-

väksi kehitystyöksi. Ensimmäisen toimintavuo-

den aikana mukana on vajaat parikymmentä

opiskelijaa, joilla kaikilla on taustalla omaa

lajikohtaista kokemusta useiden vuosien ajalta.

Opiskelijoilta ja urheiluseuroilta saatu pa-

laute toiminnasta on osoittanut, että tällaisella

toimintamallilla saavutetaan oppimistuloksia

aidossa toimintaympäristössä. Urheiluseuroille

tulevaisuuden business-osaajat ovat arvokkai-

ta seuratyön kehittäjiä.

UUSIA jULKAISUjA

AGORA 1|201020

AMK-TUTKINNOT (NUORET) − Automaatiotekniikka

− Fysioterapia (Pori)

− Hoitotyö (Pori ja Rauma)

− Kansainvälinen kauppa (Rauma)

− Kemiantekniikka

− Kone- ja tuotantotekniikka (Pori, Rauma)

− Kuvataide (Kankaanpää)

− Liiketalous (Huittinen, Pori, Rauma)

− Logistiikka (Rauma)

− Matkailu (Pori)

− Merenkulku (Rauma)

− Rakennustekniikka (Pori)

− Sosiaaliala (Pori)

− Sähkötekniikka (Pori)

− Tietojenkäsittely (Pori)

− Tietotekniikka (Pori)

− Tuotantotalous (Rauma)

− Viestintä (Pori)

AMK-TUTKINNOT (AIKUISKOULUTUS)

− Fysioterapia (Pori)

− Hoitotyö (Pori, Rauma)

− Kone- ja tuotantotekniikka (Rauma)

− Liiketalous (Huittinen, Pori)


− Tekniikan alan muuntokoulutus (Pori)

tutkintOOn JOhtaVa kOulutus yhteishaussa 1.3.–16.4.2010

YLEMMäT AMK-TUTKINNOT − Degree Programme in Business Management and Entrepreneurship

(Rauma)


− Terveyden edistäminen (Pori)

− Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen (Pori)

www.samk.fi/haku

hAKU SYKSYLLä ALKAVIIN ERIKOISTUMISOPINTOIhIN 1.3.–16.5.2010 Tilitoimistojen erikoistumisopinnot 30 op, Laitila

Johtaminen ja esimiestyö 30 op, Pori

Logistiikka 30 op, Pori

Isännöinti 60 op, Pori

Isännöinti 30 p, Huittinen

Korjausrakentaminen 30 op, Pori

Etäisännöinti 30 op, Huittinen

Akuuttihoitotyö 60 op, Pori

Diabeteksen ehkäisy ja hoito 30 op, Pori

www.samk.fi/erikoistumisopinnot

LISäTIETOjA hAKEMISESTA

Hakutoimisto

[email protected]

Puh. (02) 620 3033

Agora Magazine

Documents

Transcript of Agora Magazine