multikult.files.wordpress.com · Web viewOman perheen jälkeen koulu on lapsen toiseksi tärkein...

Käännös

Kääntäjät: Terhi Rinkinen, Soile Luhtanen, Enonkosken kirkonkylän ala-asteen 6-luokkalaisia opettajansa Sirkka-Liisa Nuotion johdolla

Alkuperäinen teos:Education pack - ideas, resources, methods and activities for informal intercultural education with young people and adults.

KANSI:

KAIKKI ERILAISIA - KAIKKI SAMANARVOISIA

KOULUTUSAINEISTO- ideoita, keinoja, menetelmiä ja aktiviteetteja nuorten ja aikuisten parissa tapahtuvaan epämuodolliseen kulttuurien väliseen kasvatukseen

Euroopan neuvosto

SIVU i:KAIKKI ERILAISIA - KAIKKI SAMANARVOISIAEurooppalainen nuorisokampanja rasismia, vierasvihaa, juutalaisvastaisuutta ja suvaitsemattomuutta vastaan

KOULUTUSAINEISTO- ideoita, keinoja, menetelmiä ja aktiviteetteja nuorten ja aikuisten parissa tapahtuvaan epämuodolliseen kulttuurien väliseen kasvatukseen

1. painos syyskuu 1995Euroopan Nuorten KeskusNuorisodirektoraatti30 rue Pierre de CoubertinF-67000 StrasbourgFax: + 33/88 41 27 77

Sivu 2:SisällysluetteloJohdanto

Osa A:TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET JA KULTTUURIEN VÄLISEN KASVATUKSEN PERUSTA

Luku 1:HAASTEITA, ONGELMIA JA NIIDEN ALKUPERIÄ

YHTEISKUNTIEMME TODELLISUUS: ERILAISUUS- ihmisten välisiä eroja ei arvosteta, vaan ne johtavat yleensä epäluuloon ja torjuntaan - nykyiset monikulttuuriset yhteiskunnat ovat suuressa määrin poliittisten ja taloudellisten prosessien seuraamusta

POHJOINEN-ETELÄ, KYSYMYS TASAPAINOTTOMUUDESTA- kansainvälinen taloudellinen järjestelmä- meidän jokaisen tasapainottomuutemme ylläpitää tilannetta

ITÄ-LÄNSI: UUDENLAINEN TASAPAINON ETSINTÄ- Euroopan muuttuvat kasvot

- erilaiset Euroopat

VÄHEMMISTÖT EUROOPASSA- paikalliset vähemmistöt- siirtolaiset, maahanmuuttajat, pakolaiset

LAILLINEN “TERVETULOA” NIILLE JOTKA SAAPUVAT ULKOPUOLELTAJA MITÄ OVAT OMAT REAKTIOMME TÄHÄN KAIKKEEN?- malli, jonka voi muokata mielensä mukaan

JOS...NIIN...

Luvun 1 aihepiiriin liittyvää vieraskielistä kirjallisuutta

Sivu 3:

LUKU 2:ERILAISUUDEN JA SYRJINNÄN YMMÄRTÄMINENMONIKULTTUURISISTA KULTTUURIEN VÄLISIIN YHTEISKUNTIIN

PUHETTA KULTTUURISTA- omaan kulttuurin oppiminen: yhtä luonnollista kuin hengittäminen- identiteetti

MEILLÄ KAIKILLA ON MIELIKUVIA- toisiin kulttuureihin liittyvät stereotypiat- ennakkoluulot- ennakkoluulot ja stereotypiat - etnosentrismi

MIELIKUVIEN JA NIIDEN SEURAUSTEN LIITTÄMINEN TOISIINSA- syrjintä- vierasviha- suvaitsemattomuus- juutalaisvastaisuus- rasismi

on myyttion ideologiaon syvälle juurtunut historiaanvoi muuttua

MIHIN TÄSTÄ OLLAAN MENOSSA?


LUKU 3:KULTTUURIENVÄLINEN KASVATUS: MYÖNTEINEN NÄKÖKULMA ERILAISUUTEEN

KULTTUURIENVÄLISEN KASVATUKSEN TAUSTAKasvatukselliset reaktiot monikulttuurisessa yhteiskunnassa

KULTTUURIENVÄLINEN KASVATUS: SOSIAALINEN KASVATUSPROSESSIEnemmistöjen ja vähemmistöjen tarpeet ovat erilaisia, mutta ne ovat toisiinsa sidoksissa Nuoret: kulttuurienvälisen kasvatuksen tärkein voimavara

Sivu 4:KAKSI TAPAA TAITTAA MATKAA1. KOULUN KULTTUURIENVÄLINEN KASVATUS- vähemmistöryhmien ja -kulttuurien kasvatus- enemmistöryhmien ja -kulttuurien kasvatus

- koulu uudessa tilanteessa

2. NUORISOTYÖ: KULTTUURIENVÄLINEN KASVATUS KOULUN ULKOPUOLELLA - PITKÄKESTOINEN PROSESSI- kuvitella itsensä ulkopuolelta - ymmärtää maailmaa, jossa elämme- tutustua toisiin todellisuuksiin - kokea erilaisuus myönteisenä voimavarana- suosia positiivisia asenteita, arvoja ja käyttäytymistä

KASVATUKSEN MAHDOLLISUUDEN JA RAJOITUKSET- yhteenvetoa


OSA B:AKTIVITEETIT, MENETELMÄT JA AINEISTOT

JohdantoAktiviteettien ja menetelmien kuvauksetSisällysluetteloLiitteetArviointilomake

Sivu 5:JohdantoOn helppoa sanoa “Minulla ei ole ennakkoluuloja” tai “En ole rasisti, joten asia ei koske minua” tai “En ole kutsunut noita pakolaisia”. On vaikea sanoa “Minua ei saa syyttää siitä, mitä menneisyydessä on tapahtunut, mutta haluan ottaa vastuun siitä, ettei sitä jatku tulevaisuudessa”.

Kaikki erilaisia - kaikki samanarvoisia -kampanjaEuroopan yhteiskunnat kärsivät enenevästä rasismista ja vähemmistöihin kohdistuvasta suvaitsemattomuudesta. Monet julkiset tahot, ei-valtiolliset yhdistykset ja paikalliset aloitteentekijät yrittävät löytää keinon tarttua näihin ongelmiin. Eurooppalainen Nuorisokampanja (“Kaikki erilaisia - kaikki samanarvoisia”) rasismia, vierasvihaa, juutalaisvastaisuutta ja suvaitsevaisuutta vastaan yrittää saada nämä tahot yhteen ja antaa erityisen impulssin taistelussa kaikkia suvaitsemattomuuden muotoja vastaan.

Rasismin ja suvaitsemattomuuden kasvava ongelma oli esityslistan päällimmäisenä asiana, kun poliittiset johtajat silloisista 32 Euroopan Neuvoston jäsenmaasta tapasivat toisensa Wienin kokouksessa 1993. He tekivät yhteisen toimenpidesuunnitelman, joka rasismin vastaisen kampanjan lisäksi, ottaa huomioon yhteisen toiminnan jäsenvaltioiden välillä erityisesti lainsäädännön ja koulutuksen keinoin rasismia, vierasvihaa, juutalaisvastaisuutta ja suvaitsemattomuutta vastaan (ks. liite 1). Rasismin vastaista kampanjaa tuki täysin kaksi ei-valtiollista nuorten järjestöjen yleiseurooppalaista periaateohjelmaa CENYC JA ECB (ks. liite 2). On tärkeää huomata, että tämä kysymykset ovat maailmanlaajuisia, mikä on syynä siihen, että UNESCO päätti nimittää vuoden 1995 Kansainväliseksi suvaitsevaisuuden vuodeksi.

Kampanjan avulla yritetään saada liikkeelle kaikki yhteiskunnan osa-alueet suvaitsevaisuuden, yhdenvertaisuuden, arvokkuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian tavoitteiden vuoksi. Lisäksi halutaan kannustaa se, että asioihin kiinnitetään huomio myös tulevina vuosina. Näitä tavoitteita ei voida “saavuttaa”, vaan kysymyksessä on pikemminkin jatkuva prosessi, joka vaatii kaikkien ihmisten yhteistä osallistumista asian hyväksi.

TÄMÄ KASVATUSAINEISTO

Nuorten on vaikea mieltää itseään yhteiskuntaan, hankkia tietoa ja hallita sitä ilman että ymmärtävät riittävästi maailmaansa muokkaavien kansainvälisten ja kansallisten olosuhteiden ymmärtämistä. Kulttuurien välinen kasvatus voi helpottaa tätä prosessia. Tarkoituksena on tarjota käytännönläheistä ja teoreettista aineistoa, jota voisivat käyttää niin kasvattajat, kouluttajat, nuorisotyöntekijät kuin opettajatkin epävirallisessa opetuksessa. Kirjan tekijät ovat pystyneet hyödyntämään kokemustaan “ALIEN 93 - YOUTH ORGANISATIONS COMBATING RACISM AND XENOPHOBIA”- kampanjan tekemisessä, jonka kampanjan Nuorisodirektoraatti julkaisi vuonna 1993. Tämä kasvatusaineisto ei ole tieteellinen tutkimus. Kirjasta on yritetty tehdä helposti luettava kokonaisuus. Kokeneet kasvattajat löytävät aineistosta uusia ideoita, mutta tärkein kohderyhmä kirjalla ovat ne, jotka ovat aloittamassa työskentelyään nuorten parissa tällä aihealueella. Vaikka kirjassa puhutaan nuorista, kasvatusaineisto ja aktiviteetit soveltuvat myös muille ikäryhmille epävirallisiin koulutus- ja kasvatustilanteisiin.

Sivu 6:

Osa A on yleiskatsaus nykyiseen tilanteeseen Euroopassa ja siinä korostetaan kulttuurien välistä tuntemusta. Kirjassa paneudutaan historialliseen, poliittiseen ja taloudelliseen kehitykseen, jotka vaikuttavat yhteiskuntamme muodostumiseen. Joidenkin tärkeimpien käsitteiden määrittelemisen jälkeen kirjassa tarkastellaan kulttuurien välisen kasvatuksen perusteita. Lopussa olevien kirjallisuuslähteiden avulla aiheisiin voi tutustua tarkemmin. Kysymyksiä on tarkoituksella aseteltu pitkin tekstiä, jotta aiheet elävöityisivät ja antaisivat keskustelun lähtökohtia. Osassa A on kasvatuksellinen viitekehys niihin lähestymistapoihin, joita käsitellään osassa B.

Osa B tarjoaa menetelmien ja aktiviteettien työkalupakin, jota voi käyttää tehtäessä nuorten kanssa kulttuurien välistä kasvatusta. Yleisen menetelmien käyttämisen kuvauksen jälkeen kirjassa on esitelty aktiviteetteja, jotka perustuvat ryhmätöihin ja osallistumiseen. Kokemukselliseen oppimiseen perustuvasti osassa B rohkaistaan nuoria toimintaan.

Tämän osan tuottamiseen on yritetty löytää tapa, jolla kirjan lukija voisi löytää parhaimman mahdollisen tavan, joka sopii omaan toimintamalliin. Tätä kasvatusmenetelmä kirjaa voi alkaa lukemaan mistä osasta tahansa oman kiinnostuksen mukaan. Lukijaa pyydetään olemaan kriittinen ja soveltamaan menetelmiä omiin käyttötarkoituksiinsa sopivalla tavalla.

Toivomme, että kirjassa esitettyjen toimintojen avulla nuoret oppisivat ymmärtämään enemmän rasismin ja suvaitsemattomuuden syitä ja että he kykenisivät tunnistamaan olemassaolonsa vaikutuksen yhteiskunnassa. Kulttuurien välisen kasvatuksen avulla yritetään saada nuoria arvostamaan ihmisten, kulttuurien ja näkemysten välisiä eroavaisuuksia. Sen kautta saamme välineitä elää ja työskennellä yhdessä yhteistoiminnan hengessä. Sen kautta voimme myös rakentaa uutta, rauhanomaista yhteiskuntaa, jossa samanarvoisuudesta on löydettävissä oma arvokkuutensa.

KIRJAN TUOTANTOYKSIKKÖ JA SEN TYÖMENETELMÄTMiksi on tärkeää julkaista tällainen koulutusaineisto?Keskustelimme Kampanjan osallistujien kesken ja sanoma oli selvä: kasvatuksellisten toimenpiteiden on oltava Kampanjan perustana, jos sillä aiotaan saavuttaa kestävä vaikutus. Lisäksi Euroopassa tarvitaan kasvatusaineistoa tämän prosessin tueksi.

Tämä aineisto eroaa toisista vastaavista aineistoista siinä, että se on kehitetty ja kirjoitettu monista eri kulttuureista lähtöisin olevien kokeneiden nuorisotyöntekijöiden yhteistyönä Kampanjan yhteydessä. Mielestämme on tärkeää

valottaa hieman aineiston valmistumista, koska se saattaa auttaa ymmärtämään joitain niistä haasteista ja ongelmista, joihin saattaa törmätä yrittäessään työskennellä yhdessä eri kulttuureista lähtöisin olevien kesken. Suuren ryhmän koordinointi ei ole helppoa, kommunikointi ei aina toimi puhelimen ja faksin välityksellä, yhteiset tapaamiset tulevat kalliiksi ja aikarajat saattavat muodostua uhaksi.

Sivu 7: Alkuperäinen kirjan tuotantoyksikkö ryhmä tapasi ensimmäistä kertaa European Youth Centressa Strasbourgissa syyskuussa 1994. Ryhmään kuuluivat:

Pat Brander, Beccles, Englanti - ohjaaja ja kirjailijaCarmen Cardenas, Madrid, Espanja - Equipo ClavesPhilippe Crosnier de Bellaistre, Berliini, Saksa - ohjaajaMohammed Dhalech, Gloucester, Englanti, CEMYC, the European Steering Group of the Campaignin edustaja Rui Gomes, Strasbourg, Ranska, tutor, EYCErzsebet Kovacs, Budapest, Unkari - ohjaajaMark Taylor, Strasbourg, Ranska, ohjaaja ja kirjailijaJuan de Vicente Abad, Madrid, Espanja - Colectivo AMANI

Kaikki ryhmän jäsenet ovat olleet mahdollistamassa tämän julkaisun syntymistä. Ikävä kyllä henkilökohtaisista ja ammattiin liittyvistä syistä muutama ryhmän jäsen ei päässyt osallistumaan joulukuussa 1994 pidettyyn toiseen tapaamiseen Centro Eurolatinamericano de Juventud Mollinaan Espanjaan.

Ryhmän jäsenet olivat työn aikana rakentavissa ristiriitatilanteissa: kuinka yhdistää eroavat kokemuksemme, määritelmät, ideologiat ja kasvatuksellisen kokemuksemme? kuinka pitkälle tämä Kampanja todella auttaa taistelemaan syrjinnän ja suvaitsemattomuuden syitä vastaan? kuinka suhtautua erilaisiin realiteetteihin Euroopan valtioiden ja kulttuurien välillä? kuinka yhdistämme eroavat analyysimme näistä syistä? miksi unkarin kielessä ei ole olemassa suoraa käännöstä sanasta “intercultural”? (ei ole myöskään suomen kielessä, vaan käytettävä “kulttuurienvälinen”. Voisi käyttää myös “interkulttuurinen”, suom. huom.) onko kirjan kieli britti englantia vai kansainvälistä englantia? miksi ette osaa espanjaa? minkälainen järjestys tällä koulutusaineistolla tulisi olla? onko mahdollista muuttaa käsitteitä ilman että ne tulevat yksinkertaistetuiksi? ja, hyvin käytännön läheinen kysymys, kuinka paljon informaatiota tarvitaan menetelmän tai aktiviteetin kuvaamiseen?

Jotta yllämainittuihin kysymyksiin voitaisiin löytää vastaus, vaatii kaikilta jäseniltä sitoutumista sekä kykyä selittää asioita luovalla tavalla. Ovatko sitten kirjan tekijät onnistuneet kulttuurien väliseen synergiaan pääsemisessä, se voi olla vain kirjan käyttäjien päätettävissä.

Päätimme käyttää Equipo Clavesin ja Cruz Roja Juventudin julkaisua “En un mundo de diferencias ... un mundo diferente” osan A pohjana. Paljon siitä on radikaalisti uudelleen muotoiltu ja uudelleen kirjoitettu, jotta saataisiin huomioiduksi Euroopan realiteettien moninaisuus.

Se, että keksimme ja muokkasimme menetelmiä yhdessä osaan B, auttoi meitä ymmärtämään paljon paremmin, mihin olimme menossa ja miten tavoitteisiin päästäisiin. Monta kertaa päädyimme täysin ennalta arvaamattomiin päämääriin - kun tarkastelimme näitä päätökseen johtaneita seikkoja, pääsimme johtopäätökseen, että kulttuurien välinen kasvatus on päättymätön prosessi.

Sivu 8:

Jännittävät kiistelyt niistä arvoista, joille kasvatusaineisto tulisi perustua, johti meidät johtopäätökseen, jossa tämän aineiston tulisi edistää: niitä tapoja, joiden kautta erilaisuutta ja syrjintää voi oppia uutta tai erilaista yhteiskunnan ymmärtämystä yhteiskunnan kaikkien jäsenten yhdenmukaisen arvon etsintää ja siihen sitoutumista toimintaan ja muutokseen johtamista

Ymmärsimme kaikki sen, että kulttuurien välisellä kasvatuksella on rajansa ja ollakseen tehokasta, se vaatii poliittista ja taloudellista tukea. Wienin toimenpidesuunnitelma esittää joitain kohtia, joilla tätä prosessia voidaan auttaa (ks. liite 1). Vain Kampanjan jälkeisinä vuosina on mahdollista arvioida niiden sitoumusten vakavuus.

Varoituksen sana terminologiasta

Sanoilla on valtaa. Sanat edustavat arvoja. Asiayhteydestä riippuen sanat voivat muuttaa merkitystään jopa saman kielen sisällä. Olemme yrittäneet selittää käyttämiemme sanojen yhteyttä ja merkitystä. Tämä koko alue, jossa kulttuurien välisiä suhteita käsitellään, on hyvin pitkälle politisoitu, koska sanoja ei voida ymmärtää kunnolla niiden sosio-taloudellista yhteyttään. Kokemuksestasi ja ymmärtämyksestäsi riippuen voisit päätyä siihen, ettet koskaan itse olisi voinut käyttää samoja sanoja tai ilmaisuja. Haluaisimme kuitenkin pyytää sinua miettimään sitä, että miksi omasta mielestäsi jotkut sanat tai lauseet ovat vääriä ja etsimään mahdollisia uusia muotoja niille. Tämä kasvatusaineisto tullaan kääntämään myös monille eri kielille, ja vaikka kaikin tavoin kääntämisessä pyritään täsmällisyyteen, tämä prosessi tulee muuttamaan merkityksiä. Eikö olekin jännittävää?

Sivu 9:Luku 1Haasteita, ongelmia ja niiden alkuperiä

Tarkastelemme erilaisuuden arvostamista maailman taloudellista jakautumista Pohjoiseen ja Etelään muuttuvaa mannertamme liikkeessä olevia ihmisiä reaktiotamme muutoksiin uusien vastausten tarpeellisuutta uusissa tilanteissa

Yhteiskuntiemme todellisuus: erilaisuusOlemme ihmisinä erilaisia monessa suhteessa ja meidät voidaan tunnistaa monien kriteerien perusteella: sukupuoli, ikä, fyysiset ominaisuudet, seksuaalinen suuntautuminen, persoonallisuus, harrastukset, elämän taso, uskomme ... Tässä aineistossa keskitymme kulttuurisiin, sosiaalisiin ja etnisiin eroihin. Tarkastelemme erilaisten, elämäntyyleiltään, arvoiltaan ja kulttuuritaustoiltaan erilaisten ihmisten välistä kanssakäymistä yhteiskunnassamme vallitsevien enemmistöjen ja vähemmistöjen välillä.

Lähtökohtanamme on erilaisuus: erilaisten mielipiteiden, ideoiden, arvojen ja käyttäytymisen ymmärtäminen lähtökohtana, josta voi työskennellä eteenpäin kohti yhteistä maaperää. Erilaisuuden vuorovaikutuksen kautta on mahdollista saavuttaa uusia ratkaisuja ja päästä uusiin toimenpide periaatteisiin. Ne perustuvat arvojen yhdenmukaisuuteen ja kaikkien oikeuksiin.

Tällaiset kysymykset saattavat vaikuttaa selvemmiltä, kun ajattelemme muista yhteiskunnista tai maista lähtöisin olevia ihmisiä, mutta meidän on myös keskusteltava siitä, mitä tapahtuu maantieteellisten rajojemme sisällä. Me

tunnemme olevamme erilaisia niihin nähden, jotka ovat syntyneet ja asuvat maassamme ja elämäntapamme eroavat jonkin verran meidän omastamme. Suuri haasteemme on ymmärtää se, kuinka elää ja toimia luovasti yhdessä erilaisuuden kanssa.

Läpi historian on tapahtunut maahanmuuttoliikehdintää niin että nykyisin Eurooppa on monista eri kulttuureista lähtöisin olevien koti. Tämä tekee elämän haasteellisemmaksi ja jännittävämmäksi sekä monimutkaisemmaksi. Tämä on tosiseikka, kun siirrymme 21. vuosituhannelle: elämme monikulttuurisissa yhteiskunnissa.

Ihmisten välisiä eroja ei arvosteta, vaan ne johtavat yleensä epäluuloon ja torjumiseen

Elämme hämmennyttävässä maailmassa. Jollakin tavalla näytämme lähentyvämme toisiamme. Joillekin pääsy informaation valtateille tai satelliittitelevisioon mahdollistaa yhteydenpidon planeettamme toiselle laidalle muutamassa sekunnissa. Mutta lähempänä kotia etäisyydet ihmisten välillä kasvavat. Emme nauti monikulttuurisista yhteiskunnistamme niin kuin voisimme tehdä: ilmiönä, joka rikastuttaa meitä monimuotoisuudellaan ja jota meidän ei tulisi sallia tuhlaavamme.

Sivu 10: Ikävä kyllä, “erilaisten” ihmisten läsnäolo maassa saattaa johtaa piittaamattomuuteen ja välinpitämättömyyteen ellei jopa syrjintään ja suvaitsemattomuuteen. Yhteiskunnassa syrjintää tapahtuu kaikilla elämän tasoilla: julkisten palveluiden tarjoamisessa, työllistymismahdollisuuksissa, viranomaisten suhtautumisessa, asumisessa, poliittisissa järjestöissä ja edustamisessa, koulutukseen pääsemisessä.

Suvaitsemattomuus johtaa usein väkivaltaan ja äärimmäisissä tapauksissa aseelliseen yhteydenottoon. Uppsalan yliopiston rauhantutkimusyksikön (The Department of Peace and Conflict Research) mukaan vähintään 90 aseellista yhteydenottoa tapahtui vuosien 1989 ja 1994 välisenä aikana. Näistä vain neljä tapahtui valtioiden välillä ja loput 86 valtioiden sisällä. Niihin kuuluivat sisällissodat, jotka johtuivat alueellisista tai poliittisista seikoista sekä etnisistä, kansallisista tai uskonnollisista välikohtauksista.

Melkein kaikki maat ovat rakentuneet erilaisten kulttuurien yhteen sulautumisen myötä. Euroopassa ainoastaan Islannin voidaan sanoa olevan monokulttuurinen yhteiskunta. Ja myös siellä asiat ovat muuttumassa!

Jos monimuotoisuus on yhteiskunnissamme vallitseva normi, miksi suvaitsemattomuutta on havaittavissa erilaisina pitämiämme ihmisiä kohtaan? On selvää, että tähän ei ole olemassa yhtä ainoaa vastausta ja kaikkien näkökulmien käsitteleminen ei tämän kirjan tila riittäisi. Kaikesta huolimatta auttaisi selvittämään asioita, jos yrittäisimme päästä selville näiden uusien monikulttuuristen yhteiskuntien alkulähteille.

KYSYMYS: Milloin ensimmäisen kerran kuulit ilmaisun “monikulttuurinen yhteiskunta”? Mitä se merkitsi silloin sinulle? Mitä se merkitsee sinulle nykyään?

Nykyiset monikulttuuriset yhteiskunnat ovat suuressa määrin poliittisten ja taloudellisten prosessien seuraamusta.

Euroopassa monikulttuuristen yhteiskuntien kehitys kehittyi huomattavasti toisen maailmansodan jälkeen. Kun ideologiat jakaantuivat itä-länsi suunnassa edelleen, ihmisiä liikkui suurin joukoin Neuvostoliiton vaikutusalueen sisällä ja ympärillä. Taloudellinen jälleen syntyminen Pohjois- ja Keski-Euroopassa

(pääasiassa Iso-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa ja Alankomaissa) merkitsi lisääntyvän työvoiman tarvetta.

50- ja 60-luvun aikana esiintyi pääasiassa kahdentyyppistä muuttoliikehdintää. Ensinnäkin ne, joista voitiin sano “me olemme täällä, koska te olitte siellä”. Maahanmuutto siirtomaista ja entisistä siirtomaista oli isänmaahansa palaavia ja henkilöitä, jotka kuuluivat erilaisiin etnisiin ryhmiin esimerkiksi Iso-Britanniasta Intiaan, Ranskasta, Alankomaista Indonesiaan. Toiseksi teollistuneemmat maat alkoivat rekrytoida ihmisiä Etelä-Euroopasta (Espanjasta, Portugalista, Italiasta, Kreikasta, Jugoslaviasta, Turkista) ja muista lähellä sijaitsevista maista.

Yleisesti he tulivat uuteen maahan työmarkkinoille käsityöläisinä ja saivat ystävällisen vastaanoton. Heitä “tarvittiin”.

Sivu 11: KYSYMYS: Minkälaista muuttoliikettä tapahtui omassa maassasi vuosien 1950 ja 1970 välisenä aikana?

Taloudellinen kriisi, joka alkoi 1973, muutti tilannetta. Ennalta odottamaton öljyn hinnannousu kiihotti uuden teknologian kehittymisen ja tuotantomuotoja. Sen seurauksena nopeat työttömien määrän lisääntymiset koettiin jokaisessa teollistuneessa maassa.

Tämä oli rakenteellista työttömyyttä ja vaikutti pääasiassa “heikoimpiin” tuotantojärjestelmässä, toisin sanoen, niihin, jotka työskentelivät ammattitaidottomien töissä, erityisesti ulkomaalaisiin maahanmuuttajiin. Alkuperäinen ystävällinen vastaanotto kääntyi peloksi tai epäluuloksi: “teitä ei enää tarvita”. Ulkomaalaisista tehtiin sijaiskärsijöitä taloudellisiin ongelmiin ja heitä syytettiin työpaikkojen viemisestä alkuperäisväestöltä. Monet siirtolaiset palasivat kotimaahansa, joka myöskin kärsi taloudellisesta kriisistä. Eräs vähemmän tunnetuista massiivista muutoksista Keski- ja Itä-Euroopassa viime vuosina on ollut väkinäinen työläisten ja opiskelijoiden muuttoliike takaisin Vietnamiin, Mosambikiin ja Kuubaan - heitäkään ei enää “tarvittu”. Euroopasta on tullut 70-luvun loppupuolella tärkeä määränpää uusille, pääasiassa eteläisen Välimeren alueelta ja ns. “Kehitysmaista” saapuville siirtolaisille. Vastakohtana 50- ja 60-luvun maahanmuutolle tätä siirtolaisuutta ei ole Euroopan valtioista käsin aloitettu, mutta sillä on juurensa ja selityksensä epäilyttävässä maailman maiden enemmistön yhteiskunnallisessa, taloudellisessa ja poliittisessa tilanteessa.

Pohjoinen-Etelä, kysymys tasapainottomuudestaKansainvälinen taloudellinen järjestelmä.

Kautta historian ajan on maailmamme ollut monien jakaantumisien kohteena. Roomalaiset jakoivat maailman Rooman valtakuntaan ja barbaarien maailmaan, Kolumbuksen merimatkojen jälkeen ihmiset puhuivat uudesta ja vanhasta maailmasta, rautaesirippu rakennettiin erottamaan itäinen ja läntinen Eurooppa toisistaan toisen maailman sodan lopussa, ja nykyään olemme alkaneet puhua maailmasta, joka on jakaantunut pohjoiseen ja etelään.

KYSYMYS: Mitä muita jakoja tulee mieleesi?

Maailman jakaantuminen Pohjoiseen ja Etelään ei viittaa maantieteelliseen jakoon, joka jokaisella maalla on suhteessa päiväntasaajaan (Australia on taloudellisesti katsoen Pohjoista aluetta!), vaan paljon monimutkaisempaan taloudelliseen ja poliittiseen tilanteeseen.

Vain pieni vähemmistö tämän planeetan asukkaista nauttii tämän aikaisemmin viittaamamme pienemmän maailman eduista: teknologian kehittyneisyys ja kuluttamisen tasot, jotka ylittävät perustarpeemme. Termit “Pohjoinen” ja “Etelä” ovat

Sivu 12:yleistyksiä ja näihin molempiin ryhmiin kuuluvilla mailla on keskenään paljon eroja. Mutta ei voida kiistää etteikö oikea se raja, joka jakaa Pohjoisen Etelästä, ole köyhyys. Vaikka köyhyyttä esiintyy myös Pohjoiseen kuuluvissa maissa, on näiden maiden köyhien tilanne kuitenkin nähtävä etuarvoisena asiana verrattuna niihin, jotka elävät köyhyydessä Etelässä.

KYSYMYS: Mikä mielestäsi on köyhyyttä? Kuinka monia köyhiä asuu omassa lähiympäristössäsi?

Equipo Slavesin tilastot vuodelta 1990 kertovat seuraavaa: silloisista 159 Yhdistyneitten kansakuntien jäsenmaasta vain 16 voitiin sanoa olevan kehittyneitä, loppujen 143 sanottiin olevan alikehittyneitä. Kaikkein merkittävimmin “alikehittyneisyyden” tila määritellään siten, että maa menettää oikeuden sanella oman kehittymisensä ehdot ja sen täytyy olla riippuvainen taloudellisesti ja kulttuurisesti muista maista.

KYSYMYS: Mitä on “kehitys”? Kuka määrittelee kehityksen kriteerit?

Köyhyyden tilaan ei olla jouduttu luonnollisesti: monissa tapauksissa kyseessä olevissa maissa on enemmän luonnonvaroja kuin niitä on kehittyneissä maissa ja ennen näillä mailla talous kukoisti. Joten, mitkä ovat ne syyt, jotka ovat johtaneet tähän eriarvoiseen ja epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen? Yksinkertaistamisen uhalla voidaan sanoa, että näiden maiden tilanne juontaa juurensa kansainvälisestä järjestelmästä, joka maailmassamme vallitsee poliittisesti ja ennen kaikkea taloudellisesti.

Meidän jokaisen epätasapainottomuus ylläpitää tilannettaToisen maailman sodan jälkeen nykyinen kansainvälinen taloudellinen järjestys luotiin pienen “Pohjoisen” maiden joukon avulla. Nämä maat asettivat sääntöjä ja loivat rakenteita, jotka heijastivat niiden etuja (esim. Kansainvälinen Valuuttarahasto, Maailman pankki, kauppasopimukset...) ja käyttivät hyödykseen resursseja, jotka eivät olleet heidän omiaan... Lyhyesti sanoen: he loivat järjestelmän, joka avulla näiden muutamien maiden kehitystä tuettiin enemmistön köyhyyden avulla. Vuosien 1950 ja 1990 välisenä aikana todellinen tulo henkilöä kohden kolminkertaistui rikkaissa maissa, mutta vaivoin kehittyi köyhemmissä maissa.

Toisia, hiuksenhienoja riippuvuuden muotoja tuli vallitsevaksi normiksi ja niitä voidaan kutsua käsitteellä ulkomaan velka, joka rasittaa useimpia kehitysmaita. Etelän maat jäivät ansaan siinä järjestelmässä, jossa ne tulivat hyväksikäytetyiksi ja myivät pääasialliset varansa voidakseen maksaa koneistuksesta ja teknologiasta.

KYSYMYS: Filippiinien kaltaisen maan on vaikea kehittyä, kun nykyään se joutuu maksamaan 47 prosenttia sen koko valtion budjetista hoitaakseen valtion velkaa. Kenen katsot olevan syyllinen tällaiseen tilanteeseen? Mikä vaikutus tällaisella määrällä valtion velkaa olisi omaan maahasi?

Sivu 13:

Taloudellisen järjestelmän peruseriarvoisuus, sisällissodat (Ruanda, El Salvador...), luonnon ja ympäristön mullistukset (aavikoituminen, maanjäristykset), nälänhätä ja nopea väestönkasvu (etenkin Afrikassa) kaikki yhdessä aikaan saavat hälyttävän tilanteen. Ihmisten määrän kasvu on pakottanut kipeään, jollei peräti traumaattiseen valintaan: jättämään kodin, muuttamaan

maasta tai etsimään turvapaikkaa. Ihmiset tekevät tätä pysyäkseen hengissä, huolimatta niistä vaikeuksista, jotka liittyvät vieraassa maassa elämiseen.

KYSYMYS: Mikä mielestäsi on ero “siirtolaisen”, “pakolaisen” ja “syrjäytyneen” välillä?

Joulukuussa 1994 Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisjärjestöllä High Commission for Refugees oli huolenaan 23 miljoonaa pakolaista (vuonna 1974 luku oli 2,4 miljoonaa). Tähän lukuun tulee lisätä 25 miljoonaa “syrjäytynyttä”. Voitko kuvitella, että nämä luvut todella tarkoittavat ihmiskunnan tragediaa? Lisääntyvässä määrin Pohjoisessa mielenkiintomme on siirtynyt pois Etelästä. Erityisesti Euroopassa olemme keskittyneet vain itseemme.

ITÄ-LÄNSI: Uudenlaisen tasapainon etsintä

Euroopan muuttuvat kasvot

Mikä on Eurooppa? Mistä se alkaa? Mihin se päättyy? Kuinka monta maata kuuluu Eurooppaan? Kuka voi väittää olevansa eurooppalainen? Onko olemassa eurooppalaista kulttuuria? Onko sillä merkitystä? Yrittäessämme vastata näihin kysymyksiin huomaamme sen olevan vaikeampaa vuodesta 1989 lähtien. Ei ole enää olemassa Neuvostoliittoa, mitä oli Jugoslavia kolmen sota vuoden aikana, Saksojen yhdistyminen, Tsekin ja Slovakian tasavaltojen itsenäistyminen - näiden muutosten seuraukset ovat olleet massiiviset.

KYSYMYS: Mitkä ovat olleet kaikkein tärkeimmät muutokset siinä maassa, jossa asut, vuodesta 1989 alkaen?

Vaikka Strasbourg on maantieteellisesti lähempänä Prahaa kuin Pariisia, mielessämme kestää kauan aikaa ennen kuin saamme mielessämme vallitsevan etäisyyden pienemmäksi. Tällaiset monumentaaliset muutokset saavat aikaan monia tunteita: toivon “Yhteisestä Eurooppalaisesta Talosta” (Common European House), joka ei tunne rajoja, pelon massiivisesta muuttoliikehdinnästä, toivon uusien valtioiden syntymisestä, lisääntyvän konfliktien pelon. Valtioiden ja ihmisten väliset suhteet, jotka kerran näyttivät vakiintuneilta, täytyy neuvotella uudelleen. (Jopa tuo lausunto voidaan hajottaa, jos tarkastellaan esimerkiksi Kyproksen historiaa tai Pohjois-Irlanti vuodesta 1960-luvulta lähtien.) Se, millä tavalla näemme toisemme, on tullut monimutkaisemmaksi erilaisten “Euroopan” muotojen kautta, jotka ovat muotoutumassa.

Erilaiset EuroopatEi ole mikään salaisuus, että Euroopan yhdentymisen puolesta taistelevat tahot kohtaavat monia vaikeuksia. Ymmärretään yhä enenevässä määrin se, että valtiot muodostuvat ihmisistä, joilla on erilaiset taustat ja arvot. He eivät ole pelkästään taloudellisia yksiköitä, joita saatetaan yhteen taloudellisen vaa’an eduksi. Esimerkiksi Euroopan Unionin laajeneminen ei ole osoittautunut niin yksinkertaiseksi kuin oletettiin.

Sivu 14:Kysymys: Ruotsi, Itävalta ja Suomi äänestivät hiljakkoin Euroopan Unioniin liittymistä. Miksi luulet, että enemmistö äänestäjistä Norjassa äänesti vastaan?

Euroopan Neuvoston jäsenyys on noussut 23:sta 34:ään valtioon vuosien 1989 ja 1995 välillä ja se ei vielä ole suurin foorumi Euroopan maiden yhteistyön välillä. Tämä kunnia kuuluu Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle OSCElle (Organisation for Security and Co-operation in Europe), jonka jäsenmäärä on yli 50 jäsentä mukaan lukien Yhdysvallat ja Kanada. Tällaisilla instituutioilla on erityinen roolinsa, mutta niillä on jotain yhteistä - ne etsivät “eurooppalaisia” ratkaisuja niihin haasteisiin, jotka meillä on edessämme siirtyessämme 21. vuosituhannelle.

Hallitukset ja teollisuus eivät ole ainoastaan lisäämässä niiden yhteistoiminnan intensiteettiä ja muotoja Euroopan laajuisesti. Ammattijärjestöt, nuorisojärjestöt ja kulttuuriprojektit työskentelevät jäseniensä kanssa saadakseen Euroopan inhimilliseksi.

Kysymys: Mitä muita eurooppalaisen yhteistoiminnan muotoja tiedät? Miten ne ovat onnistuneet ja mitä ongelmia niillä on?

On mielenkiintoista havaita, ettei jokainen asukas tunne olevansa eurooppalainen. Kirjassa keskustellaan identiteetistä myöhemmin kappaleessa kaksi, mutta nyt on syytä esittää kysymys: onko mahdollista omistaa eurooppalainen identiteetti? Se yhteistyö, johon aikaisemmin viitattiin joidenkin maiden kohdalla, johtaa loogisesti toisten maiden pois sulkemiseen. Sitä mukaa kun rajavalvonta häviää tiettyjen Euroopan maiden väliltä, esteet lisääntyvät näiden maiden ulkopuolelle jääville. Eräs esimerkki tästä voidaan nähdä Schengenin sopimuksen välittömissä seurauksissa: tämä on hallitusten välinen sopimus, joka yrittää poistaa rajavalvonnan tiettyjen maiden väliltä, eheyttää viisumikäytännön, koordinoida rikosten ehkäisyn ja etsintäoperaatiot sekä vaihtaa tietoja turvapaikan hakijoista. Tämän kirjan kirjoittamisen hetkellä tämän sopimuksen ovat ratifioineet Saksan, Luxemburgin, Belgian, Ranskan, Alankomaiden ja Espanjan hallitukset sekä Italia, Kreikka, Portugal ja Itävalta aikovat liittyä siihen. Sinä päivänä, kun sopimus tuli voimaan vuonna 1995, oli 24 tunnin mittaiset jonot Saksan ja Puolan välisellä rajalla.

Kysymys: Sitä mukaa kun Euroopan ulkoiset rajat vahvistuvat, voitaisiin väittää, että eräänlainen eurooppalainen linnake on rakenteilla. Miten pitkälle olet samaa mieltä tämän arvion kanssa?

Olemme hahmotelleet jotakin suuria kehityssuuntia mantereellamme ja suhteita toisten maailman osien välillä. Nyt on aika tutustua tarkemmin siihen, mitä itse kentällä tapahtuu.

Sivu 15:Vähemmistöt EuroopassaHuomio! Vähemmistö jossain paikassa voi helposti olla enemmistö jossain toisessa paikassa.

Kysymys: Milloin vähemmistö ei ole vähemmistö? Milloin se on voimakas eliitti? Oletko samaa mieltä?

Paikalliset vähemmistötMelkein jokaisessa valtiossa on omat “perinteiset” vähemmistönsä: etniset ryhmät, jotka ovat olleet olemassa vuosisatojen ajan, mutta joilla on erilaiset, enemmistöstä poikkeavat piirteet, tavat, käytänteet ja elämäntapa. Monia tällaisia esimerkkejä voitaisiin mainita: tässä niistä joitakin. Euroopan historia on täynnä laajentumisyrityksistä, kauppasuhteista, uskonnollisista ja sotilaallisista valtauksista. Kaikki nämä ovat yllyttäneet ihmisten ja kulttuurien liikehdintään: 1000-luvulla normanniritarit onnistuivat ulottaa valtaherruutensa Britanniaan, Espanjaan ja Sisiliaan saakka, Ottomanin valtakunnan voimakkuus ulottui Wieniin saakka vuonna 1529 ja uudelleen vuonna 1683, Liettua oli suurin valtio 14. vuosituhannella Euroopassa. (Meidän on oltava tarkkoina tällaisten historiallisten “faktojen” kanssa; esimerkiksi näkökannasta riippuen, suurimmaksi valtioksi 1300-luvulla voitaisiin nimetä myös Puola eikä Liettuaa - tästä kiistellään vielä nykyäänkin). Kuten Richard Hill toteaa: Ilokin kaupunki Itä-Kroatiassa tarjoaa hyvän esimerkin ajan tuomasta muutoksesta: vuonna 1992 väestö muodostui 3.000 serbistä, vuotta aikaisemmin se oli koostunut 3.000 kroaatista, 500 serbistä ja vuonna 1990 slovakkien 1800-luvulla tulleista maahanmuuttajien jälkeläisistä. Ottomanin valtakunnan aikana, Ilok oli muslimien asuinaluetta. Ennen sitä se oli katolinen.

Kysymys: Onko lähettyvilläsi kaupunkia, jonka historia olisi samankaltainen?

Espanjassa nämä perinteiset vähemmistöt ovat pääosin mm. roomalaisia, ihmisiä, jotka ovat etnisiä vähemmistöjä monissa muissa maissa sekä muslimit, juutalaiset ja hindu yhdyskunnat, jotka asuvat Ceutassa ja Melillassa. Ruotsissa on huomattava suomalainen vähemmistö. Turkissa on arvioitu kurdeja olevan noin 17 % väestöstä. 21.000 matkalaista asuu Irlannissa. Noin 9 % Romanian väestöstä on unkarilaisia.

Vuoteen 1980 asti näytti ulkopuolelta siltä, että Jugoslavia olisi yksi kaikkein positiivisimmista esimerkeistä maasta, jossa asuu erilaisia ihmisiä rauhassa toistensa kanssa. Nyt on vaikea tietää, oliko se mielikuva väärä tai missä määrin todelliset eriarvoisuudet olivat peitossa. Se mikä on selvää, on suhteiden monimutkaisuus sloveenialaisten, bosnialaisten, kroatien, muslimien, serbien, montenegrolaisten, makedonialaisten, romanialaisten, bulgarialaisten, unkarilaisten, albaanien, romanien ja kreikkalaisten välillä. Tämä vain esimerkkinä niistä, jotka olivat osallisena vuoden 1991 väestönlaskennassa.

Sivu 16:

Kysymys: Kuinka monta ihmistä tarvitaan, jotta voitaisiin puhua “vähemmistöryhmästä”?

Entisen Jugoslavian liittovaltion aikana vähemmistönä olleet slovakit muodostavat nykyään 87,6 % enemmistön Sloveniassa. Itsenäisyysjulistukset ja maa-alueen pilkkomiset sotien jälkeen ovat näytelleet suurta osaa vähemmistöjen “luomisessa”. Neuvostoliiton romahtamisen myötä 25 miljoonaa venäläistä asui Venäjän liittovaltion ulkopuolella - erityisesti Eestissä, Liettuassa ja Latviassa - ja he muodostivat jonkin suuruisen vähemmistön näissä vastaitsenäistyneissä maissa. Trianon Sopimus vuonna 1920 leikkasi 2/3 osaa Unkarin maaperästä ja 1/3 sen väestöstä ja monet näistä ihmisistä jäi kaupunkeihinsa ja kyliinsä. Heidän jälkeläisiään on pääasiassa Slovakiassa, Romaniassa ja entisen Jugoslavian alueella.

Ihmisryhmän tunnistamisesta tai nimittämisestä “vähemmistöksi” on perustavaa laatua oleva haaste ja vaara. Se on vaarallista siksi, koska se voi johtaa lisääntyneeseen syrjintään ja rotuerotteluun. Toisaalta se voi johtaa tietyn ryhmän oikeuksien ja velvollisuuksien lisääntymiseen.

Missään Euroopan maassa ei ole rajojensa sisällä vain yhtä kieltä puhuvaa väestöä, vaikka niitä on, jotka ovat valinneet maahansa vain yhden virallisen kielen. Kielet näyttelevät valtavan suurta osaa ihmisten kulttuurissa,. Erityisesti viime vuosikymmeninä vähemmistökielten puhujat ovat vaatineet julkista tunnustamista saadakseen koulunkäynnin omalla äidinkielellään ja saadakseen mahdollisuuden oman median luomiseen (julkaisut, radio- ja tv-ohjelmat).

Kysymys: Mitä muita oikeuksia pitäisi tai voisi tällaisilla vähemmistöillä olla?

Euroopan Neuvosto on tutkinut “kansallisten vähemmistöjen” tilannetta monissa tapauksissa vuodesta 1949 eli aina sen olemassa olosta alkaen. Vaikkakin on mahdollista ymmärtää, että termi viittaa niihin ihmisiin, jotka ovat pakon edessä joutuneet muuttamaan toiseen valtioon tai ketkä huomaavat asuvansa toisessa maassa, koska rajaviivaa on muutettu, on osoittautunut mahdottomaksi saavuttaa konsensusta “kansallisten vähemmistöjen” termin tulkinnassa. Wienin julistus vuodelta 1993 (The Vienna Summit’s Declaration of 1993") (ks. liite 1) antaa uutta kimmoketta vähemmistöjen suojelemiseksi. Tämän seurauksena jäsenvaltiot ovat päättäneet käyttää pragmaattista lähestymistapaa kansallisten vähemmistöjen suojelemiseksi tehtyä sopimusta marraskuulta 1994: Sopimus ei sisällä “kansallisen vähemmistön” määritelmää ja täten se jättää tulkinnan varaa sen tilanteen mukaan, mitä kussakin jäsenvaltiossa on. Ne valtiot, jotka allekirjoittavat ja ratifioivat sopimuksen pitäytyvät lain mukaan kansallisten

vähemmistöjen oikeuteen säilyttää identiteettinsä osalta oleelliset elementit, koskien erityisesti heidän uskontoaan, kieltään, tapojaan ja kulttuuriperintöä. Oma määritelmä on myös tärkeää ja Artikla 3.1. tunnustaa henkilön oikeuden vapaasti valita sen kohdellaanko häntä kansalliseen vähemmistöön kuuluvana vai ei.

Sivu 17:Kysymys: Onko Suomi allekirjoittanut ja ratifioinut tämän sopimuksen?

Siirtolaiset, maahanmuuttajat, pakolaiset

Terminologia on vaikea myös tällä alueella. On hyväksytty käytäntö monissa Euroopan maissa, että puhutaan “siirtolaisista” tarkoitettaessa ihmisiä, jotka ovat lähtöisin jostain toisesta maasta. On jopa olemassa Euroopan Yhteisöjen Komission perustama siirtolaisten Foorumi (Migrants Forum). Niille nuorille brittiläisen passin omistajille Manchesterista, jotka ovat kotoisin - sanokaamme vaikka - Jamaikalta ja joiden vanhemmat ovat syntyneet Britanniassa, on yllätys saada tietää, että tämä Foorumi voisi olla heitä varten. Jotkut puhuvat “maahanmuuttajista”, toiset taas “vierasmaalaisesta työvoimasta” ja jotkut Euroopan Neuvoston raportit puhuvat “vierasmaalaisten väestön sukujuurista”. Vaikkakin joillekin valtaapitäville sopisi se, että siirtolaiset jäisivät siihen asemaan, on tullut kuitenkin yhä selvemmäksi se tosiasia, että useimmat heistä ovat tulleet jäädäkseen. Ja monet heistä ovat niiden maiden kansalaisia, jossa maassa he asuvat.

Kysymys: Jos vierasmaalainen aviopari saa lapsen omassa maassasi, onko lapsi myös “vierasmaalainen”?

Määrittelyn ja tilastojen keräämisen erilaisten menetelmien ongelmat tuovat mukanaan sen ongelman, että vertailukelpoista aineistoa maiden välillä ei ole. Melkein mahdotonta on laskea “laittomia siirtolaisia”, mutta erityisesti häikäilemättömät poliitikot osaavat arvioida heidän määräänsä. (On kysymyksessä sama ilmiö kuin hiljainen enemmistö - kun se on hiljaa, kuka tahansa voi väittää puhuvansa sen puolesta.) Ihmiset eivät ole “laittomia”, vaan lainmukainen järjestelmä määrittelee heidät sellaisiksi. Jos näihin ajatuksiin liitetään ajatuksia siitä tosiasiasta, että joka maalla on erilaiset säännöt ja tahti kansallisoikeuksien antamiseen, näyttää ilmeiseltä, että tilastoja tulee katsella äärimmäisen varovaisesti. Aivan, jopa niitä muutamaa, jota käytämme tässä kirjassa.

Kysymys: Mistä voimme löytää sellaista tietoa? Kuka sitä tuottaa? Kuka sitä käyttää?

Olemme viitanneet aikaisemmin siirtolaisuuden erilaisiin muotoihin, jotka tapahtuvat Euroopassa ja suuntautuen Eurooppaan. Ennen tämän vuosikymmen alkua maahanmuuton suurin syy oli niiden siirtolaisperheiden uudelleen yhdistyminen, jotka olivat muuttaneet 60- tai 70-luvuilla. Italiasta, Portugalista ja Espanjasta on hiljattain tullut maahanmuuttajien maita, kun ne aikaisemmin olivat maasta muuttajien maita. Ranska, Italia ja Espanja ovat Pohjois-Afrikasta muuttaneiden siirtolaisten pääkohteita. Useimmissa maissa vierasmaalainen väestö on kansallisten ryhmien hallitsemaa: esimerkiksi vuonna 1990 Ranskassa 39 % vierasmaalaisesta väestöstä oli Algerian, Marokon tai Tunisian kansalaisia, Sveitsissä oli italialaisia 32 % ja Alankomaissa 29 % väestöstä oli turkkilaisia.

Euroopan Neuvoston siirtolaiskonferenssissa vuonna 1991 ennustettiin, että kolmen vuoden sisällä peräti 20 miljoonaa ihmistä saattaisi muuttaa länteen entisen Neuvostoliiton maista. Tätä ilmiötä ei ole tapahtunut, mutta tällaiset villit ennusteet ovat auttaneet saamaan julkista tukea lisääntyvässä määrin tiukentuviin maahanmuuttajia koskeviin kontrolleihin läntisessä Euroopassa.

Sivu 18:

Kysymys: Mitä eroa on pakolaisen ja turvapaikan hakijan välillä?

Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden määrä viime vuosikymmenenä on lisääntynyt rajusti ympäri maailmaa. Erään arvion mukaan heidän määränsä on lisääntynyt Euroopassa 980 % vuosien 1983 - 1992 aikana: 70.000:sta 685.700:aan. Turvapaikan hakijoiden syntyperä on maailmanlaajuinen. Suurin osa heistä tulee Itä-Euroopasta ja Turkista. Eurooppaan tulevien pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden määrä on noin 5 % kaikista maailman pakolaisista. Kroatiassa ja Bosnia-Herzegovinassa on tapahtunut kauheita välikohtauksia, mikä on lisännyt paljon Euroopan pakolaisten määrää. Pakolaisneuvoston (High Commission on Refugees) mukaan vuoden 1994 huhtikuussa tämä on näkynyt turvapaikan hakijoiden määrässä, kun he ovat saapuneet pääosin seuraaviin maihin:

Saksa: 309.449 Ruotsi: 76.189 Itävalta: 55.000 Alankomaat: 42.253 Turkki: 33.817 Ranska: 15.917 Englanti: 8.027Ei saa kuitenkaan unohtaa sitä, että vielä kolme miljoonaa pakolaista tai syrjäytynyttä henkilöä asuu entisen Jugoslavian alueella.

Kysymys: Vuonna 1951 Yhdistyneiden Kansakuntien Geneven Sopimus turvapaikan hakijoiden vastaanottamisen rajaukset ja menettelytavat. Miten Suomi toteuttaa sopimusta?

Laillinen “tervetulotoivotus” niille, jotka tulevat muualta

Asuinpaikasta, kansallisuudesta ja taloudellisesta tilanteesta riippuen on helpompaa tai vaikeampaa liikkua ja työskennellä eurooppalaisessa maassa (tai maasta toiseen siirryttäessä).

Jos pankissa on vähintään 100.000 dollaria (noin 500.000 markkaa), on useimmissa maissa odotettavissa jonkin verran ongelmia viisumin tai oleskeluluvan saamisessa. Monet maat ovat lopettaneet viisumien myöntämisen ulkomaan kansalaisille, jotka ovat jo maan rajojen sisäpuolella. Otetaan esimerkki henkilöstä, joka on vierailulla perheensä luona turistiviisumilla ja toivoo saavansa jäädä. Tällaisen henkilön on ensin poistuttava maasta ja haettava uutta viisumia kaikkine kuluineen ja eron tuoman tuskan kera. Tiukkoja säädöksiä on asetettu kuljetusyhtiöille, jotta voitaisiin varmistua siitä, että niiden mukana kulkee matkustajia, joilla on oikeus tulla tiettyyn maahan. Kuljetusyhtiö, joka rikkoo säädöksiä, saa sakot ja sen täytyy kattaa tällaisten matkustajien palautus kotimaahan.

Sivu 19:

Kysymys: Mitä eroa on viisumilla ja Amerikan Expressilla?

Jollei työskentele suuren valtioiden välisen yhtiön palveluksessa, on edessä paljon ongelmia, jos aikoo saada työ- ja oleskeluluvan missä tahansa Euroopan talousalueen maiden (ETA) alueella. Mutta näiden maiden kansalaiset saavat liikkua suhteellisen vapaasti maasta toiseen. Vaikka säädökset eroavat yksityiskohdissa, perus haasteet ovat yhtäläisiä. Jos haluaa asua yhdessä näistä maista laillisesti, tulee muistaa seuraavia asioita:

Oleskelulupa. Sen saa, jos on jo saanut työluvan. Työsopimus arvostetussa yrityksessä. Ilman sitä ei voi saada työlupaa.

Työlupa annetaan, jos työnantaja voi osoittaa, ettei kukaan paikallisväestöstä pysty tekemään sitä työtä. Viralliset käsittelyjärjestykset ja viivytykset työluvan saannissa vaikuttavat työnantajiin siten, etteivät he edes yritä saada työvoimaa kolmansien maiden kansalaisista. Jos, sillä välin, aloittaa työnteon ilman virallista lupaa, on riski joutua maastakarkoitetuksi. On olemassa joitain rikoksia, joita vain ulkolaiset tekevät. Lailliset säädökset muuttuvat ja on omalla vastuulla varmistaa, että tuntee ne.

Kysymys: Kuinka monta ihmistä on tullut asumaan ja työskentelemään siihen maahan, jossa asut?

Säännöistä on olemassa poikkeuksia. Keski- ja Itä-Euroopassa, ja erityisesti Saksassa, pysyvä maahanmuuttajien asutus on viime vuosina yhdistetty tiettyihin etnisiin ryhmiin, jotka “palaavat” kotimaahansa, josta he automaattisesti saavat asumisluvan. Näiden joukossa ovat mm. saksalaiset siirtolaiset, inkerinsuomalaiset, Bulgarian turkkilaiset ja Romanian unkarilaiset.

Ja mikä on reaktiomme tähän kaikkeen?

Olemme tarkastelleet joitain näkökohtia ja historiaa, valottaneet joitain niistä voimavaikuttajista, jotka vallitsevat yhteiskunnassamme. Samaan aikaan meitä on lähennetty toisiimme ja revitty erilleen toisistamme. Euroopan kasvot ovat muuttuneet dramaattisesti viimeisten vuosikymmenten aikana. Meidän on vaikeampaa kohdata nykyiset monikulttuuriset yhteiskunnat kuin koskaan aikaisemmin.

Sivu 20:Sovellettava malli

Vuoden 1993 symposiumissa, joka valmisteli “Kaikki erilaisia - kaikki samanarvoisia” - kampanjaa, esitettiin tuore tutkimus, joka esitteli niitä haasteita, joita meillä on edessämme. Tämä tutkimus tehtiin Belgiassa ja siinä todetaan, että väestö on mahdollista jakaa neljään pääryhmään:

A ihmiset, jotka ovat jo tietoisia rasismin ongelmista ja ovat enemmän tai vähemmän aktiivisia rasismin vastaisissa toiminnoissa (noin 10 %)B ne, jotka ovat suvaitsevia, mutta eivät (vielä) osallistu rasismin vastaisiin toimintoihin (noin 40 %)C ne, joilla on rasistisia taipumuksia, mutta eivät tee rasismin vastaisia tekoja (noin 40 %)D rasistit, jotka avoimesti näyttävät mielipiteensä (noin 10 %)

Se, mikä ehkä edustaa Belgiaa, ei ole välttämättä sovellettavissa koko Euroopan alueella, mutta rasismin vastaiset aktivistit (muista maista), jotka ovat nähneet nämä luvut eivät ole samaa mieltä, vaan heidän mielestään ryhmiin A ja D kuuluu enemmän väestöä.

Kysymys: Luuletko, että tämä malli pätee omassa maassasi?

Olivatpa luvut yhtä suuret tai ei, mallia voi käyttää tilanteen analysoimiseen omassa maassasi. Saattaa ehkä olla myös tarpeellista päätettäessä niistä toimenpiteistä, jotka suunnataan tietyille ryhmille, kun yritetään kasvattaa tai neuvoa ihmisiä. Yritämmekö lisätä aktiivista suvaitsevaisuutta B-ryhmään kuuluviin? Näytämmekö avointa vastustusta D-ryhmään kuuluvia kohtaan? Työskentelemmekö A-ryhmään kuuluvien kanssa kyseenalaistaaksemme joitain omia käsityksiämme? jne.

Yksi tuore esimerkki on La Republica -sanomalehti 19.5.1995, joka raportoi tutkimuksesta, joka tehtiin 2500 nuoren italialaisen keskuudessa. Tutkimuksessa, joka tehtiin Milanossa (Instituto di ricerche sociali di Milano), myöskin jaetaan tulokset neljään ryhmään: A “xenofobi” - (vierasvihaa tunteva, ne jotka pelkäävät tai ovat vierasmaalaisia vastaan - 12,3 %B “instabili” - (epävakaat) - 31,6 %C “neutrali” - (neutraalit) - 20,9 %D “antixenofobi” - (vierasvihaa vastustavat) - 20,9 %

Sivu 21:

Nämä neljä ryhmää ovat kenties vertailukelpoisia Belgian tutkimuksen kanssa, mutta on tärkeää huomata terminologian täydellinen eroavaisuus.

Rasismi, juutalaisvastaisuus, vierasviha ja suvaitsemattomuus ilmenevät eri tavoin eri puolilla Eurooppaa ja saattaa olla, että niille löytyy eri kuvauksia ja analyysejä näille eri ryhmille. Seuraavassa luvussa tarkastellaan niitä haasteita, jotka liittyvät näiden termien määrittelemiseen.

Jos .... niin.....Tämän kappaleen yhteenvetona voi todeta, että tarvitaan uusia vastauksia siihen uuteen tilanteeseen, joka vallitsee Euroopassa.

Jos monikulttuuriset yhteiskunnat ovat todellisuutta ja ne ovat sitä myös tulevaisuudessa...

Jos monien hyväksikäyttöä tapahtuu vain etuoikeutettujen yhteiskuntien tukemiseen...

Jos maailmassamme, joka tulee yhä pienemmäksi ja riippumattomammaksi, hyvin harvat ongelmat pysyttelevät nykyisten rajojen sisäpuolella ja tulevat vaikuttamaan meihin ennemmin tai myöhemmin...

Jos maat ja/tai valtiot ovat tietoisia mahdottomuudesta pysyä eristäytyneenä...

Jos uskomme kaikkien tasa-arvoisiin ihmisoikeuksiin...

Niin tekojemme tulisi ilmaista näitä sitoumuksia, jotka aikaan saavat muutoksen.

Niin vastauksemme ei voi rakentua institutionaaliselle tai henkilökohtaiselle esteelle, joka “pitää jokaisen omalla paikallaan”.

Niin vastauksemme ei voi olla holhoava tai ylemmyyden tunto.

Niin meidän tulisi suhtautua toisiimme samalta tasolta - joko erilaisten yhteiskuntien ja kulttuurien tai enemmistöjen ja vähemmistöjen välillä samassa yhteiskunnassa.

Niin kansainvälisen talousjärjestelmän syrjintää vastaan tulee taistella, muuten marginalisaatio ja köyhyys jatkuvat maailmanlaajuisesti.

Niin yritämme työskennellä ymmärtämisen puolesta ja ennakkoluuloja ja stereotypioita vastaan.

Lyhyesti sanottuna, meidän on muodostettava tapa, jolla muuttaa monikulttuuriset yhteiskuntamme hitaasti kulttuurien välisiksi yhteiskunniksi.

Sivu 22:


Equipo Claves/Cruz Roja Juventud (1992): En un mundo de’differencias ... un mundo diferente, Madrid

Barlett, Robert (1993): The Making of Modern Europe - Conquest, Colonization and Cultural Change 950 - 1350, Penguin, London

Colectivo AMANI (1994): Educación Intercultural. Análisis y resolución de conflictos, editorial popular, Madrid

Council of Europe (February 1995), Framework Convention for the Protection of National Minorities and Explanatory Report, H(95)10, Strasbourg

Dublin Travellers Education and Development Group (1992): Irish Travellers: New Analysis and New Initiatives, Pavee Point Publications, Dublin

Hill, Richard (1992): We Europeans, Brussels

Le Monde diplomatique (February 1995): Manière de voir: Le bouleversement du monde, Paris

Race and Class (January-March 1991): Europe: Variations on a Theme of Racism, London

La Republica (19.5.95): Milano

Salt, John (1993): Current and Future International Migration Trends in Europe, CDMG (93) 28E, Council of Europe, Strasbourg

Todd, Emmanuel (1994): Le destin des immigrés, Seuil, Paris

UNESCO (1995): 1995 - A Year of Tolerance, Paris

Van der Gaag, N and Gerlach, L (1985): Profile on Prejudice, Minority Rights Group, London

Youth Directorate (1993): Preparation of the Youth Campaign, Symposium Report, Council of Europe, Strasbourg

Sivu 23:

Luku 2

Erilaisuuden ja syrjinnän ymmärtäminen

Tarkastelemme:

kulttuuria minua, meitä, heitä rajojamme

kuvia syrjinnästä rasismiin mahdollisia kysymyksiä ja vastauksia

Määrittelemistä, kuvailua, selittämistä - näitä kaikkia yritämme tehdä tässä tehtävässä. Tarkkaile itseäsi, mitä ajattelet asioista lukiessasi tätä lukua. Jos olet jostain eri mieltä tai löydät jotain huomautettavaa kirjan väitteissä, tee muistiinpanoja omista mielipiteistäsi ja tee ehdotuksia niiden tilalle.

Monikulttuurisista kulttuurien välisiin yhteiskuntiin

Ensi silmäyksellä termit “monikulttuurinen yhteiskunta” ja “kulttuurien välinen yhteiskunta” näyttävät samalta, mutta ne eivät ole synonyymeja keskenään. Joten miten määrittelisimme niiden välisen eron? Tässä joitain perusajatuksia, joihin voit lisätä omia mielipiteitäsi.

MONIKULTTUURISET YHTEISKUNNAT: erilaisia kulttuureja, kansallisia, etnisiä, uskonnollisia ryhmiä, jotka kaikki asuvat samalla alueella, MUTTA eivät välttämättä ole tekemisissä toistensa kanssa. Yhteiskunta, jossa erilaisuus nähdään usein negatiivisena ja jossa tapahtuu syrjintää. Vähemmistöjä suvaitaan passiivisesti, mutta niitä ei hyväksytä tai arvosteta. Jopa niissä tapauksissa, joissa on lakivelvoitteita tällaisen käytännön lopettamiseen, lakia ei sovelleta yhtenäisesti.

KULTTUURIEN VÄLISET YHTEISKUNNAT: erilaisia kulttuureja, kansallisia ryhmiä jne., jotka kaikki asuvat samalla alueella, ovat keskenään avoimesti vuorovaikutuksessa, vaihtavat ja molemminpuolisesti tunnustavat omat ja toistensa arvot ja elämäntavan. Tämä käsittää aktiivin suvaitsevaisuuden ja yhdenvertaisten suhteiden ylläpidon, joten kaikki ovat yhtä arvostettuja, ei ole parempia tai huonompia, ylempiä tai alempia ihmisiä...

“Kulttuurien välisyys” on prosessi eikä itseisarvo sinänsä. Seuraavaksi tarkastelemme joitain tämän prosessin tärkeitä osia.

Sivu 24: Puhetta kulttuurista

“Miehet ja naiset eivät ole vain itse itsensä; he ovat myös seutu, jolla he syntyivät, kaupunkilaisasunto tai maalaistalo, jossa he oppivat kävelemään, pelit, joita he lapsena pelasivat, tarinat, joita he kuulivat, ruoka, jota he söivät, koulut, joita he kävivät, urheilulajit, joita he seurasivat, runoilijat, joita he lukivat ja se jumala, johon se uskoivat” (W. Somerset Maugham. The Razor’s Edge. Ilmestynyt suomeksi nimellä: Veitsen terällä.)

Kysymys: Mitä kulttuuri-sana merkitsee Sinulle?

Kulttuurilla on satoja määritelmiä. Jokainen niistä on yhä pidempi ja vaikeaselkoisempi kuin edellinen. On myös yleistä puhua järjestöllisistä kulttuureista, erityisesti kansojen välisiä yrityksiä tarkasteltaessa.

Ensimmäinen asia, joka kulttuurista tulee mieleen, voi olla sitä, jonka kohtaa sanomalehden kulttuurisivuilla: baletti, ooppera, musiikki, kirjat ja muut älylliset tai taidetoiminnot.

Tässä me ymmärrämme kulttuurin paljon laajemmasta näkökulmasta. Tarkastelemme sellaisen käyttäytymisen arvoja ja järjestelmiä, jotka auttavat ihmistä ymmärtämään maailmassa vallitsevia asioita. Jotta voisimme ymmärtää omaa ja vierasta kulttuuria, on meidän tarkasteltava monia elämän osa-alueita. Jotkin näistä ovat heti nähtävissä, toisia taas joutuu tutkimaan hieman syvemmältä:

mikä on “hyvä” ja “paha”? keitä perheeseen kuuluu? millainen on miehen ja naisen välinen suhde? miten aika käsitetään? mitkä perinteet ovat tärkeitä? mitä kieliä puhutaan? mitkä säännöt hallitsevat ruoan ja juoman kulutusta? kuinka tietoa jaetaan? kenellä on valta ja kuinka se on saavutettu? mitä reaktioita on toista kulttuuria kohtaan? mikä on hassua? mitä osaa uskonto näyttelee?

Tämä lista voisi olla paljon pidempi ja silti sitä pystyisi jatkamaan. On tärkeää painottaa sitä, että tällaisiin kysymyksiin vastaaminen on suurelta osin samankaltaistan samaan kulttuuriin kuuluvien kesken - se on luonnollista ja niin sen pitääkin olla. Ihmiset käyttäytyvät samalla tavalla, heillä on samanlaisia mieltymyksiä ja he arvioivat asioita samalla tavoin. Tämä on havaittavissa varsinkin silloin vierasta kulttuuria kohdattaessa tai ulkomaille matkustettaessa. Kulttuurit eivät ole pysähtyneessä tilassa, ne muuttuvat, joten myös kysymykset ja jopa vastauksetkin muuttuvat ajan kuluessa.

Sivu 25:

Kysymys: Ota jokin edellä luetelluista kysymyksistä. Kuinka omat isovanhempasi olisivat vastanneet siihen?

Ne erot, jotka ovat kulttuurien välillä, heijastavat jokaisen yhteiskunnan pyrkimystä tietyssä todellisuudessa selviämisestä. Tämä todellisuus muodostuu: a) maantieteellisestä taustasta, b) sosiaalisesta taustasta, joka tarkoittaa niitä ihmisten muodostamia ryhmiä, joihin se on ollut yhteydessä; ja c) “metafyysisestä” taustasta, jonka kautta yritetään löytää elämälle mielekkyyttä. Kysymys: Jos on olemassa erilaisia kulttuureja, tarkoittaako se sitä, että toiset niistä ovat parempia kuin toiset?

Jopa kulttuurien sisällä on henkilöitä, jotka eivät noudata kaikkia yhteiskunnan tavallisia normeja ja heitä saatetaan kutsua alakulttuureiksi. Alakulttuurien jäsenet ovat usein yhteiskunnassamme suvaitsemattomuuden uhreja. Heihin kuuluvat esimerkiksi vammaiset, homot ja lesbot, jotkin uskonnolliset yhteisöt ja suuri joukko nuorten alakulttuureja. Näiden ryhmien erottavana piirteenä saattaa olla kielenkäyttö, vaatteiden valinta, musiikki tai juhlinta.

Kysymys: Mihin alakulttuuriin/-kulttuureihin Sinä kuulut?

Oman kulttuurin oppiminen: yhtä luonnollista kuin hengittäminen

Synnymme tietyn kulttuurin pariin, elämämme ensimmäiset vaiheet tutustuttavat omaan kulttuuriimme. Tätä prosessia kutsutaan joskus sosialisaatioksi. Jokainen kulttuuri siirtää omiin jäseniinsä sen arvojärjestelmän, joka kulttuurissa vallitsee. Lapset oppivat ymmärtämään ja käyttämään merkkejä ja symboleja, joiden merkitykset muuttuvat mielivaltaisesti kunkin kulttuurin piirissä. Ilman tätä prosessia lapsi ei kykenisi olemaan oman kulttuurinsa jäsen. Tavallinen esimerkki: ajattele, mitä tapahtuisi, jos lapsi ei ymmärtäisi punaisen liikennevalon merkitystä. Ei ole olemassa mitään syytä, jonka mukaan punainen tarkoittaisi “pysähdy” tai jonka mukaan vihreä tarkoittaisi “mene”. Vanhemmat, koulu, ystävät ja tiedotusvälineet, erityisesti televisio, kaikki yhdessä vaikuttavat lasten sosialisaatiossa. Emmekä edes tiedä olevamme osa tätä prosessia.

Kysymys: Mitkä ovat olleet suurimmat vaikuttajat omassa sosialisaatiossasi?

Me jokainen koemme kulttuurin eri tavoin. Jokainen henkilö on oman kulttuurinsa, omien henkilökohtaisten luonteenpiirteidensä ja kokemustensa sekoitus. Tähän prosessiin on lisäksi sekoittunut muutakin, jos asut kahdessa tai kolmessa kulttuurissa samanaikaisesti. Esimerkiksi toisen sukupolven maahanmuuttajana saattaa oppi alkuperäistä kulttuuriaan perheensä kautta ja sen maan kulttuuria, jossa asuu, koulun ja tiedotusvälineiden kautta.

Sivu 26:

Identiteetti

Kuka minä olen? Mikä minä olen? Identiteetti on, kuten kulttuurikin, monivivahteinen asia. Jotkut asiat ovat piilossa, jotkut näkyviä. Yksi tapa tarkastella omaa identiteettiään on keino, jossa itsensä kuvittelee ikään kuin sipuliksi (vaikka ei pitäisikään niiden syömisestä). Jokainen kerros vastaa oman identiteetin eri osia.

Kysymys: Mitkä ovat tärkeimmät asiat, joista oma identiteettisi muodostuu? Kirjoita ne numeroiden 1 - 5 kohdille. Numero 1 on kaikkein tärkein, 2 seuraavaksi tärkein, jne.

Voit ajatella esimerkiksi seuraavia asioita:

roolit omassa elämässäsi tyttärenä, ystävänä, opiskelijana, leipurina, pankkiirina...

tietyn tyyppisen musiikin ihailijana, poliittisen puolueen jäsenenä, tietyn pukeutumistyylin edustajana...

missä olet syntynyt, missä asut nyt

johonkin vähemmistöryhmään kuuluvana tai ei-kuuluvana

sukupuolesi ja seksuaalisuutesi

uskontosi

tai, ehkä vielä voimakkaammin:

mitä et ole tai et halua olla: ei nainen, ei sosialisti, ei ranskalainen, ei alkoholisti...

Sivu 27:

Identiteetissä ei ole kysymys siitä, kuinka itse koemme itsemme.

Toiset ihmiset tunnistavat meidät jostain. Emme ehkä pidä siitä leimasta, jonka he ovat antaneet meille. Jos jatketaan vihannesten parissa: mitä tapahtuu, jos yksi sipuli kutsuu toista sipulia tulppaanin sipuliksi. Palataksemme erääseen edellisen luvun tärkeimmistä asioista: jotkut saattavat leimata toiset “vähemmistöryhmäksi”. Keitä ovat jotkut? Keitä ovat ne toiset? Oma sosiaalinen identiteettimme koostuu arvoista ja symboleista. Jaamme ihmiset ryhmiin, koska koemme tarvetta erottua muista. Meidän on annettava omalle ryhmällemme (luokka, perhe, ystävät) itseemme kohdistuvia positiivisia arvoja. Vaara piilee siinä, että annamme negatiivisia arvoja toisiin, jotka eivät kuulu omaan ryhmäämme. Asettaessamme ihmisiä tiettyihin lokeroihin, kiellämme heiltä mahdollisuuden olla jotain muuta.

Kysymys: Mainitse kaksi yksinkertaista (tai typerää!) piirrettä, jotka ulkomaalainen saattaisi yhdistää siihen maahan, jossa asut. Esimerkiksi: Sveitsi = kellot ja pankit, Venäjä = vodka ja karvahatut. Ovatko nämä asiat oman identiteettisi tärkeitä osia?

Kysymys: Onko kansakunta kulttuuri?

Meillä kaikilla on mielikuvia

Kuten olemme jo havainneet, ei henkilön identiteettiä voi leimata jollain yhdellä asialla. Usein kuitenkin pyrimme keskittymään rajoittuneisiin tai vääristyneisiin asioihin. Tämä johtuu siitä, että erilaisten ihmisryhmien väliset vastakaiut ovat seurausta monimutkaisista sosiaalisista suhteista ja vallankäytöstä. Havaitaksemme hieman sitä, kuinka tämä mekanismi toimii käytännössä, meidän on tarkasteltava stereotypioita, ennakkoluuloisuutta ja etnosentrismiä.

Stereotypiat

Stereotypiat ovat pohjimmiltaan seurausta yhteisestä uskomuksesta tai tiedosta, joka koskee tiettyä ihmisryhmää. Stereotyyppi on luonteenpiirteiden keräytymä ryhmän käytöksestä, tavoista jne.

Sivu 28:

Stereotyyppien tavoitteena on yksinkertaistaa todellisuutta sanomalla “he ovat tuollaisia”. Pomot tyrannisoivat, nuo ovat täsmällisiä ihmisiä, sen kaupungin osan ihmiset ovat vaarallisia - yksi tai jotkut heistä saattavat olla, mutta kaikkiko? Käytämme joskus stereotypioita siitä ryhmästä, johon tunnemme kuuluvamme, jotta tuntisimme itsemme voimakkaammaksi tai paremmaksi kuin toiset. (Niin todellakin, jotta voisimme puolustella omia virheitämme - “mitä sille mahdan? Me olemme kaikki sellaisia!”). Stereotypiat perustuvat tavallisesti jonkinlaisiin mielikuvaan, jonka olemme saaneet koulun, tiedotusvälineiden tai

kodin välityksellä. Nämä mielikuvat yleistetään koskemaan kaikki ihmisiä, jotka vain näihin mielikuviin voidaan liittää.

Kysymys: On sanottu, että tarvitsemme stereotypioita, jotta voisimme elää. Kuinka hyödyllisinä Sinä pidät niitä?

Arkipäivän kielenkäytössä on joskus vaikea erottaa toisistaan stereotypiat ja ennakkoluulot.

Ennakkoluulot

Ennakkoluulo on mielessämme muodostettu arvio toisesta henkilöstä, jota emme tunne kunnolla. Ennakkoluulo voi olla luonteeltaan joko negatiivinen tai positiivinen. Ennakkoluuloja opimme yhtenä osana omaa sosiaalistumisprosessiamme. Niitä on erittäin vaikea muokata. Siksi on tärkeää, että tiedostamme sen, että meillä on ennakkoluuloja.

Jotta voisimme selittää tätä käsitettä paremmin, tarkastellaan omia ystävyyssuhteitamme. Meillä saattaa olla erilaisia ystäviä eri tilanteissa: elokuviin mentäessä, kävelylenkille lähdettäessä, auttamassa kotiläksyjen teossa, jalkapalloa pelatessa, konsertissa käymisessä. Tiedämmekö, mistä musiikista jalkapalloa pelaava ystävämme pitää? Vai arvaammeko vain? Olettamusten tekeminen on helppoa ja yleistä. Jos on helppoa tehdä olettamuksia ystävistämme, ajattele kuinka helppoa on tehdä vääriä johtopäätöksiä ihmisistä, joita emme tunne.

Kysymys: Miksi luulet, että ennakkoluuloista on vaikea päästä?

Ennakkoluulot ja stereotypiat ovat kaavioita, jotka auttavat meitä ymmärtämään todellisuutta. Kun todellisuus ei vastaa ennakkoluulojamme, on helpompaa omille aivoillemme muuttaa todellisuuden tulkitsemista kuin muuttaa ennakkoluuloa. Ennakkoluulot auttavat meitä täydentämään tietoamme, jos meillä ei ole sitä. Siang Be kuvailee tätä prosessia pyytämällä yleisöään kuuntelemaan seuraavaa tarinaa:

“Mary kuuli, että jäätelöauto oli tulossa tietä pitkin. Hän muisti syntymäpäivärahansa ja juoksi sisälle.”

Tämän tarinan voisi tulkita näin: Mary on lapsi, hän haluaisi jäätelön, hän juoksee talon sisälle hakemaan rahaa, jotta voisi ostaa jäätelön. Mistä tiedät tämän? Yritä muuttaa jokin substantiivi kertomuksessa (“raha”vaikkapa sanalla “ase”) ja katso, mitä tapahtuu.

Sivu 29:

Toisiin kulttuureihin liittyvät ennakkoluulot ja stereotypiat

Sulautamme joskus toisiin kulttuureihin liittyviä ennakkoluuloja ja stereotypioita tiedostamattamme - mutta ne ovat peräisin jostain ja niillä on monta tarkoitusta. Ne:

auttavat arvioimaan omia kulttuureitamme

auttavat arvioimaan toisia kulttuureita ja elämäntapoja auttavat hallitsemaan suhteita, joita omassa kulttuurissamme vallitsee toisiin kulttuureihin nähden

auttavat perustelemaan toisista kulttuureista kotoisin olevien ihmisten kohtelua ja syrjintää

Etnosentrismi

Etnosentrismi vaikuttaa voimakkaasti tekemiimme arvosteluihin, arviointeihimme ja puolusteluihimme. Tämä tarkoittaa sitä, että uskomme oman reaktiomme maailmassa olevan oikeita ja toisten ihmisten vastakaiku ei ole mitenkään normaalia. Mielestämme omat arvomme ja elämäntapamme ovat maailman laajuisia ja oikeita kaikille ihmisille. “Toiset” ihmiset vain ovat liian tyhmiä ymmärtääkseen tätä selvää tosiasiaa. Pelkkä kontakti toisesta kulttuurista kotoisin olevan ihmisen kanssa voi itseasiassa vahvistaa omia ennakkoluulojamme. Omat etnosentriset näkymme sokaisevat meidät kaikelta muulta kuin siltä, mitä odotamme näkevämme. Muut kulttuurit saattavat näyttää houkuttelevilta tai eksoottisilta, mutta tavallisesti meidän mielemme on negatiivisia ennakkoluuloja ja stereotypioita täynnä, joten hylkäämme ne.

Mielikuvien ja niiden seurausten liittäminen toisiinsa

Tämä hylkäämisreaktio ilmenee syrjintänä, vierasvihana, suvaitsemattomuutena, juutalaisvihamielisyytenä ja rasismina. Valta on hyvin merkittävä osa kulttuurien ja alakulttuurien välillä. Nämä reaktiot pahenevat joka kerta, kun enemmistöt kohtaavat vähemmistöjä.

Syrjintä

Kun ennakkoluulot toteutuvat käytännössä, puhutaan syrjinnästä. Ryhmät leimataan erilaisiksi ja niitä syrjitään. Ryhmien jäsenet saattavat joutua eristäytymään, heistä saatetaan tehdä lain mukaan rikollisia, joka aiheuttaa näiden ryhmiin kuuluvien ihmisten elämäntavan muuttumisen laittomaksi. Ryhmien jäsenet joutuvat elämään epäterveellisissä olosuhteissa, heiltä riistetään poliittinen äänivalta, annetaan huonoimmat työt tai ei työtä lainkaan, kielletään diskoihin pääsy, heihin kohdistetaan yllättäen tarkastuksia poliisin toimesta.

Kysymys: Osaatko ajatella muita esimerkkejä syrjinnästä?

Vähemmistöryhmien parissa on niitä, jotka ovat taistelleet tällaista negatiivista syrjintää vastaan. Joskus heitä on ollut tukemassa enemmistöön kuuluvia jäseniä. He väittävät, että tasa-arvoisuuden saavuttamiseksi on välttämätöntä suosia myös positiivista syrjintää.

Sivu 30:

Kysymys: Tällaisia toimenpiteitä kutsutaan myös “positiiviseksi toiminnaksi”. Voisitko ehdottaa jotain positiivisia toimenpiteitä, joilla voisi taistella yllälueteltujen kaltaista negatiivista syrjintää vastaan? (Yksi esimerkki voi olla sopivien ostospaikkojen luominen - asiaa voitaisiin kysyä esim. romaneilta, jotta he saisivat tarvitsemansa ostokset).Vierasviha

Sana vierasviha (engl. xenophobia) tulee kreikan kielen sanasta, joka tarkoittaa “muukalaisiin kohdistuvaa vihaa”. Tästä meillä on olemassa hyvä noidankehä esimerkki: Pelkään niitä, jotka ovat erilaisia, koska en tunne heitä ja en tunne heitä, koska pelkään heitä. Kuten ennakkoluuloja ja rasismia, myös vierasvihaa ruokkivat stereotypiat ja ennakkoluulot, vaikkakin vierasvihan alkujuuret ovat epävarmuudessa ja pelossa. Tämän “toiseen” kohdistuva pelko on usein tulkittu muista maista tulleita tai vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä kohtaan tunnetuksi hylkäämiseksi, vihamielisyydeksi tai väkivallaksi. Vierasvihaa käyttävät usein vaikutusvaltaiset eliittiryhmät “suojellakseen” maataan ulkopuolisilta vaikutuksilta. Yhtenä esimerkkinä entinen Romanian presidentti, syrjäytetty diktaattori Ceausescu, joka mielellään siteerasi runoilija Mihai Eminescua:

Hän, joka välittää muukalaisistaolkoon koirien syömätuhotkoon lika hänen kotinsaliatkoon huono maine hänen nimensä!

Kysymys: Xenophilia on rakkaus vieraita kohtaan. Osaisitko muuttaa runoa tällaisen rakkauden hengen mukaiseksi?

Suvaitsemattomuus

Suvaitsemattomuus on muiden kuin omien tapojen ja uskomusten kunnioituksen puutetta. Tämä näkyy sillä tavalla, kun joku ei voi sallia toisen ihmisen käyttäytyvän eri tavalla tai omaavan erilaisia mielipiteitä. Suvaitsemattomuus voi merkitä ihmisten torjumista tai hylkäämistä uskonnollisen vakaumuksen, seksuaalisuuden tai jopa heidän vaatteidensa tai hiustyylinsä vuoksi.

Kysymys: Milloin omasta mielestäsi on hyvä olla suvaitsematon?

Juutalaisvastaisuus

Vallan, ennakkoluulojen, vierasvihan ja suvaitsemattomuuden muotoja, jotka kohdistuvat juutalaisia ihmisiä kohtaan, kutsutaan juutalaisvastaisuudeksi, antisemitismiksi. Tämä uskonnon suvaitsemattomuuden muoto johtaa syrjintään ja vainoihin juutalaisia vastaan. Kaikkein kamalin juutalaisvastaisuuden ilmenemismuoto toteutui Hitlerin vallan aikana natsien rotuoppi-ideologiaan perustuen. Kuusi miljoonaa juutalaista kuoli keskitysleireillä vainojen aikana. Pelottavaa kyllä, jotkut “historioitsijat” kuten David Irving, ovat yrittäneet “todistaa” ettei keskitysleirejä ollut olemassa tai ne eivät olleet niin pahoja kuin miksi ne on kuvattu.

Sivu 31:

Kysymys: Mitä Sinulle opetettiin juutalaisvainoista koulussa? Minkälaista juutalaisvastaisuutta esiintyy nykyään?

Rasismi

Kysymys: Milloin olet käyttänyt tai kuullut jonkun käytettävän termiä “rasisti”?

Rasismin seuraukset ovat kauhistuttavia, jopa itse sana rasismi on pelottava. “Rasismin” määrittely ei ole helppoa. Rasismi perustuu uskomuksella, että erottuvat ihmisen luonteenpiirteet, ominaisuudet, jne ovat rodun määrittämiä ja että on olemassa parempia ja huonompia rotuja. On loogista, että jotta tähän väitteeseen voisi yhtyä, täytyy uskoa, että on olemassa erilaisia ihmisrotuja.

Rasismi muuttaa muotoaan ajan myötä ja sitä saatetaan kutsua myös muilla nimillä eri paikoissa. Juuri paremmuus-käsite on niin vaarallinen - toisen ihmisryhmän paremmuus toiseen ihmisryhmään kohtaan. Jos alamme uskoa sellaiseen, riippuen ajasta ja paikasta, tuemme joko hiljaisesti tai aktiivisesti:

400.000 romanin tappamista natsihallituksen aikana

entisen Jugoslavian kokonaisten ihmisyhteisöjen verilöylyä ja joukkotuhoa “etnisen puhdistamisen”vuoksi

työpaikkojen ja palvelujen varaamista tietyille yhteiskunnan jäsenille

“Eurooppa eurooppalaisille”, “Ranska ranskalaisille”, “Venäjä venäläisille” jne.

“Algeria on algerialaisia varten - joten miksi he eivät kaikki palaa sinne”, “Turkki on olemassa turkkilaisia varten - joten miksi he eivät kaikki palaa sinne” jne.

kehitysapua, joka ei auta

kirjepommeja, jotka on lähetetty turvapaikka-anomuksia käsitteleville järjestöille

Tämä koulutusaineisto perustuu tällaisten teorioiden tai uskomusten täydelliseen kieltämiseen. Laji on ihmiskunta. On olemassa vain yksi rotu: ihmisrotu. Piste.

Sivu 32:

Kysymys: Leimaisitko rasistiseksi nämä paremmuudesta johtuvat esimerkit? Jos et, niin mitä sanoisit?

Seuraavaksi esitellään monia tapoja ja selitysmalleja, jotka tarkastelevat rasismikäsityksiä eri tavoin:

Rasismi on myytti

Kaikkiin käytännön yhteiskunnallisiin tarkoituksiin “rotu” ei ole niinkään biologinen ilmiö kuin se on yhteiskunnallinen myytti. Rasismin myytti on saanut aikaan valtavan paljon vahinkoa ihmisille ja yhteiskunnalle. Viime vuosina se on verottanut ihmishenkiä ja aiheuttanut sanoin kuvaamatonta kärsimystä. Se estää yhä miljoonien ihmisten luonnollisen kehittymisen ja riistää tehokkaan ja hedelmällisen yhteistyön kehittymisen ihmisten välille.

“Statement on Race”, UNESCO, Pariisi, heinäkuussa 1950

Vuonna 1935 Julian Huxley siteeraa teoksessa “We Europeans” (Me eurooppalaiset) vastauksenaan natsien rasistiseen propagandaan: “Rasismi on myytti - vaarallinen myytti. Se on viitta itsekkäille taloudellisille pyrkimyksille, jotka näyttäisivät liian rumilta ilman sitä.

Totesimme, että rasismi voidaan kuvailla syrjinnäksi, joka kohdistuu yhden ryhmän taholta toiseen ryhmään. Syrjintä perustuu ennakkoluuloihin, jotka ovat fyysisiin piirteisiin liittyviä. Korostimme, että rasismi on yritys luoda vääränlaista kahtiajakoa ihmisrodun sisällä ja sillä ei ole pätevää tieteellistä perustaa. Maan päällä on yksi ainut rotu: IHMISROTU ja jopa käyttämällä sellaista terminologiaa kuten “rotusyrjintä” tai “rotujen väliset suhteet” on vaarassa oikeuttaa niihin valheellisiin lupauksiin, joita rasistiset teoreetikot tai ryhmät käyttävät.”

[International Youth and Student Movement for the United Nations, “Multiracial coexistence in Europe”, Study Session, EYC, 1983]

Rasismi on ideologia

“Julkisessa keskustelussa termit ’Ausländerfeindlichkeit’ tai ’Fremdenfeindlichkeit’ (joka tarkoittaa vihamielisyyttä ulkomaalaisia kohtaan) ovat kaikkein käytetyimpiä kun älyllistä tai aktiivista ulkomaalaisten torjumisesta puhutaan. Vain harvoin käytetään termiä ’Rassismus’ (rasismi). Emme haluamme käyttää termiä ’rasismi’ vain siksi, että se välittää terävämmän moraalisen ja poliittisen syytteen - vastakohtana toisille termeille - ja myös

sen vuoksi, että se ilmaisee jotain niistä torjunnan yhteyksistä ja syistä sekä ulkomaalaisia kohtaan tunnetusta vihasta.

Rasismi ei ole ainoastaan näkemyksellinen kysymys, ideologia, koska ei ole olemassa “rotuja”. Ei ole olemassa todistettuja yhteyksiä ihmisten fyysisten tai kulttuuristen piirteiden ja heidän peruslaatunsa tai mahdollisuuksien välillä. “Rotujen” termin hyväksyminen on ideologisesti perusteltu ja kulttuuriin syvälle juurtunut - se täyttää olemassaolevien valtarakenteiden turvaamisen tärkeät tehtävät:

Sivu 33:

Rasismi saa yhteiskunnallisen luokkien välisen eriarvoisuuden, poissulkemisen ja ristiriidat näyttämään luonnolliselta - eikä se näytä olevan yhteiskunnallisten tekijöiden vaikutuksesta johtuvaa. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja sorto on täten poliittisen ja kulttuurillisesti laillistettu ja jopa kohtalon sanelemaa niille, joihin se kohdistuu.

Ne ryhmät, jotka määritellään “rodullisten piirteiden” perustella voidaan sanoa olevan oletettu seuraus taloudellisista ja yhteiskunnallisista kriiseistä. Heidät asetetaan sijaiskärsijöiksi, jotka vetävät huomion todellisista kriisin seurauksista ja täten he saavat osakseen yhteiskunnan närkästyksen.

“Uus-rasismi” ei perustu pääosin fyysisiin ominaisuuksiin, vaan se ottaa lähtökohdakseen kulttuuriset erot. Väitteet paremmuudesta osittain unohdetaan ja sen sijaan “pelkästään” huomio kohdistetaan kansan (’Volk’) tai kansakuntien kulttuuri identiteetin vuoksi on välttämätöntä ja se vaarantuu kulttuurien ja yhteiskuntien sekoittuessa. “[Jusos in der SPD, “Asyl statt Avschrecking”; Argumente 5, Bonn, 1992]

Rasismi on juurtunut syvälle historiaan

“On tärkeää erottaa rasismin ilmenemismuodot. Isossa Britanniassa, Ranskassa ja Belgiassa eli kolonialismin imperialistisissa maissa rasistiset ideologiat, jotka harjoittavat selvästi mustien riistoa ja alistamista länsimaisen kapitalismin lisääntymisen seurauksena. Antropologit ja biologit sekä myöhemmin sosiobiologit esittivät tieteellisiä syitä ja selityksiä mustien kohtelemisesta ihmistä alempana rotuna. Esitettiin ja uskottiin, että tietyn ihonvärin omaavat ihmiset omasivat geneettisiä ja sosiaalisia piirteitä, jotka olivat tiettyjä muuttumattomia eikä näihin piirteisiin vaikuttanut sivistys eikä ympäristö. Tämä johti laajalti levinneeseen uskomukseen, että afrikkalaiset ihmiset olivat alempiarvoisia valkoiseen “kaukasialaiseen” rotuun verrattuna moraalisesti, sosiaalisesti ja älyllisesti. Tämän vuoksi afrikkalaisiin heihin eivät päde samat ihmisarvot. Heitä voidaan kohdella orjina, samanlaisena omaisuutena kuten karjaa tai hevosia ja käyttää työvoimana hyvinvoinnin lisäämiseen.” [European Confederation of Youth Clubs, “Racism in Europe - the Challenge for Youth Work”, Study Session, EYC, lokakuu 1989]

Rasismi voi muuttua

“Rasismi on erilaista kuin rodullinen ennakkoluulo, viha tai syrjintä. RASISMI käsittää yhteiskunnan pääinstituutioiden systemaattisesti harjoittaman syrjinnän. Sitä vastoin ennakkoluulo on epäsuotuisa mielipide tai tunne, joka on muodostettu ennakkoon ilman tietämystä, ajattelua tai syytä.

Sivu 34:

Rasismi = Valta + Ennakkoluulo

RASISMIA esiintyy avoimena sekä peiteltynä. Sillä on kaksi läheistä muotoa: individuaalinen RASISMI ja institutionaalinen RASISMI. Näistä ensimmäinen

käsittää avointa rasismia, jota harjoittavat yksityiset henkilöt. Tämä voi johtaa kuolemaan, henkilövahinkoihin, omaisuuteen kohdistuvaan väkivaltaan. Toinen muoto ei ole niin silminnähtävää. Joitain kaikkein huomiotaherättävimpiä esimerkkejä ovat asumismallit, mustien ja valkoisten omat koulut ja kirkot, syrjivä työhönottomenettely, rotupolitiikka sekä kirjat, jotka eivät huomioi monien etnisten vähemmistöjen roolia. RASISMIA tulee tarkastella kulttuurin kannalta. Kulttuurisesta RASISMISTA on kysymys silloin, kun käytämme voimaa ikuistaaksemme omaa kulttuuriperintöämme ja määräämme sen myös toisille kun samanaikaisesti tuhoamme toisten kulttuureja, mikä tuo meidät etnosentrismiin. Vieraiden kulttuurien paheksuminen johtaa synnynnäiseen paremmuuden tunteeseen, jota kutsutaan ETNOSENTRISMIKSI.

Kulttuurinen Rasismi = “Valta + Etnosentrismi”

[International Federation of Liberal and Radical Youth, “Put the Hands Together: IFLRY Against Racism and Xenophobia”, 1986]

Kysymys: Mitä nyt ajattelet?

Mitä tästä eteenpäin?

Jos aloitamme kulttuurien välisten realiteettien luomisen meidän tulee haastaa peliin mukaan:

omat henkilökohtaiset mielipiteet ja eriarvoisuuteen johtavat kontrollin ja vallanjärjestelmät

Kulttuurien välinen vuoropuhelu vaatii paljon aikaa ja kokemusta. Kulttuurien välisten lähestymistapojen kehittyminen ei riipu ainoastaan ihmisten avoimuudesta, vaan myös poliitikoista, joiden tulee toteuttaa paljon toimenpiteitä tämän prosessin helpottamiseksi.

Voimme kuitenkin ymmärtää, että on tarpeellista käydä läpi tiettyjä tasoja, jotta voisimme ottaa tietyn käyttäytymisihanteen seuraavia asioita mukaillen:

1 Hyväksymme, että jokainen on samalla tasolla. Hyväksymme oikeuksien, arvojen ja kykyjen samanarvoisuuden. Emme hyväksy rasismia

ja syrjintää.

2 Pyrimme tutustumaan toisiimme paremmin keskustelemalla, toisten kansojen kulttuureihin tutustumalla, lähestymällä heitä.

3 Tekemällä asioita yhdessä: yhdessä järjestämällä asioita, tekemällä työtä yhdessä, auttaen toinen toistamme.

4 Vertailemalla ja vaihtamalla ajatuksia, kokemuksia toistemme kulttuureista ja ajatuksista, hyväksymällä molemminpuolisen kriittisyyden, sovinnon tekemisen ja yhteiset päätökset.

Mikä rooli tässä voi olla kulttuurien välisellä koulutuksella? Seuraavassa luvussa esitellään joitain ideoita...

Sivu 35:


Equipo Claves/Cruz Roja Juventud (1992): En un mundo de differencias ... un mundo diferente. Madrid.

Casula, Georgio (1992): Education for an Intercultural Society, European Youth Centre, Council of Europe, Strasbourg

Colectivo AMANI (1994): Educación Intercultural. Análisis y resolución de conflictos, editorial popular, Madrid

Comité espanol (1995): Guia de campana. Comité espanol de la Campana Europea de la Juventud, Instituto de la Juventud, Madrid

Dublin Travellers Education and Development Group (1992): Irish Travellers: New Analysis and New Initiatives, Pavee Point Publications, DublinEuropean Confederation of Youth Clubs (1989): Racism in Europe - the Challenge for Youth Work, Study Session, EYC, Strasbourg

European Youth Centre (1991): Intercultural Learning - Basic Texts, Training Courses Resource File, Council of Europe, Strasbourg

International Federation of Liberal and Radical Youth (1986): Put the Hands Together: IFLRY Against Racism and Xenophobia, IFLRY, 1986

International Youth and Student Movement for the United Nations (1983): Multiracial coexistence in Europe, Study Session, EYC, Strasbourg

Jusos in der SPD (1992): “Asyl statt Abschreckung” in Argumente 5, Bonn

Liégeois, Jean-Pierre (1994): Roma, Gypsies, Travellers, Council of Europe, Strasbourg

Shafir, Michael (December 1989): “Xenophobic Communism - the Case of Bulgaria and Romania” in The World Today, The Royal Institute of International Affairs, London

Siang Be (May 1994): ’Überwindung’/’Abbau’ von Vorurteilen/Stereotypen durch politische Bildung?, Manuscript, Internationale Begegnungsstätte Jagdcshloss Glienicke, Berlin

Taylor, Mark (1993): ALIEN 93 Youth Organisations Combatting Racism and Xenophobia, Youth Directorate, Council of Europe, Strasbourg

Van der Gaag, Nikki and Gerlach, Lynne (1985): Profile on Prejudice, Minority Rights Group, London

Sivu 36

Luku 3

KULTTUURIENVÄLINEN KASVATUS:MYÖNTEINEN NÄKÖKULMA ERILAISUUTEEN

Tarkasteltavat aiheet:

Yhteyksien etsiminen Mekanismit ja voimavarat Koulun rooli Koulun ulkopuolella tapahtuva kasvatus Kulttuurienvälisten prosessien eri vaiheet Pelien ja harjoitusten käyttö

KULTTUURIENVÄLISEN KASVATUKSEN TAUSTAA

Me tämän kasvatusmateriaalipaketin laatijat olemme koettaneet olla huolellisia käyttäessämme sanoja “monikulttuurinen” ja “kulttuurienvälinen”. Emme valinneet termejä sattumalta, emmekä halua vain leikkiä sanoilla. Pyrimme haastamaan lukijoiden käsityksiä, ja samoin toivomme sinun, hyvä lukija, suhtautuvan terveen kriittisesti tässä esitettyihin ajatuksiin.

Kasvatus ja yhteiskunnan monikulttuurisuus

Jo 1. luvussa todettiin, että yhteiskunnan muutosnopeus on kasvanut rajusti viime vuosikymmeninä. Eri kulttuurien kohtaaminen on tässä muutoksessa samalla sekä osasyy että seuraus. On myös havahduttu huomaamaan, että valtakulttuuriinkin kuuluu normeista poikkeavia, eri alakulttuureita edustavia ihmisiä. Vähitellen on alettu tunnustaa, että "poikkeavillakin" ihmisillä on oikeuksia ja tarve saada hyväksyntää ja arvostusta.Koulutusjärjestelmät ovat reagoineet näihin muutoksiin eri maissa ja jopa saman maan sisällä monin eri tavoin. Jo 60-luvulla monissa maissa alettiin järjestää koulutusohjelmia maassa asuville ulkomaalaisille ja äskettäin tulleille siirtolaisille. Kunkin maan poliittisesta ja kulttuurisesta kontekstista riippuen ohjelmille on asetettu erilaisia päämääriä. Esimerkiksi:

Sen varmistaminen, että siirtolaisten lasten olisi mahdollista palata kotimaahansa ja sopeutua uudelleen sen koulujärjestelmään ja sosiaaliseen ympäristöön. Vähemmistöjen lasten sopeuttaminen valtakulttuuriin kieltämällä heidän oma kulttuurinsa. Tätä on nimitetty assimilaatiopolitiikaksi, jonka mottona voisi pitää muokattua versiota sananparresta "maassa maan tavalla": "Ajattele, tunne, usko ja toimi maassa maan tavalla".

Sivu 37

Vähemmistöihin kuuluvien lasten sopeuttaminen valtakulttuuriin siten, että he kuitenkin saavat säilyttää osa kulttuuri-identiteetistään - jotkut nimittävät tätä integraatiopolitiikaksi. Motto: "Maassa maan tavalla. Voit kuitenkin laittaa mitä ruokaa haluat - kunhan ensit pistät ovet ja ikkunat tiukasti kiinni".

Monenlaisia koulutus- ja kasvatusohjelmia onkin kokeiltu. Monet ovat olleet yllä mainittujen perustyyppien yhdistelmiä. Kuitenkin näihin päämääriin ja käytäntöihin sisältyy eräs periaatteellinen ongelma: ne perustuvat ajatukseen ylivoimaisesta valtakulttuurista, jonka pitäisi säilyä "puhtaana" muiden kulttuurien vaikutuksista. Kulttuurien vuorovaikutusta onkin usein ajateltu yksisuuntaisen katuna: vain "vierailta" on odotettu valmiutta muuttua.

Lisäksi on syytä muistaa, että ylivoimaisesti suurin osa siirtolaisista ei koskaan palannutkaan kotimaihinsa. Näillä kulttuurienvälisen kasvatuksen perinteisillä päämäärillä on siksi hyvin vähän tekemistä nykypäivän todellisuuden ja aidon kulttuurienvälisen kasvatuksen päämäärien kanssa.

"Kun tutustumme muihin ihmisiin, löydämme yhteyksiä - emme muureja." (Claude Levi-Strauss)

Käsitykset monikulttuurisesta yhteiskunnasta ovat vähitellen muuttuneet. Monikulttuurinen yhteiskunta ei ole mosaiikki, jossa kulttuurit elävät rinnakkain vaikuttamatta mitenkään toisiinsa. Eikä se ole kulttuurien sulatusuuni, jossa moninaisuus pelkistyy pienimpään yhteiseen nimittäjään. Kulttuurien välinen kasvatus tarjoaa keinoja vastavuoroisten suhteiden luomiseksi ja henkisten muurien murtamiseksi. Se liittyy läheisesti muihin suvaitsevaisuuskasvatuksen filosofioihin kuten ihmisoikeuksien edistämiseen, rasismin vastaisuuteen ja kehitysyhteistyöhön. Ei olekaan ihme, jos huomaat, että tässä kirjassa esitellyt aiheet liittyvät kokemuksiisi näillä alueilla.

Me kirjoittajat olemme myös oppineet paljon eräiden kulttuurienvälisen kasvatuksen pioneerien uraauurtavasta työstä.

Me päätimme käyttää termiä "kulttuurienvälinen" (engl. intercultural). Siihen sisältyy ainakin seuraavaa: vuorovaikutus kokemusten vaihtaminen muurien murtaminen vastavuoroisuus objektiivinen solidaarisuus KULTTUURIENVÄLINEN KASVATUS - SOSIAALINEN KASVATUSPROSESSI

Aidosti monikulttuurisessa yhteiskunnan kaikkien sosiaalisten ryhmien tulisi voida elää tasa-arvoisissa olosuhteissa kulttuuritaustasta, elämäntavasta ja syntyperästä riippumatta. Suhtautumista toisiin kulttuureihin on arvioitava uudelleen. Uudelleenarviointia vaativat myös käsitykset muista syrjityistä vähemmistöistä, kuten homoseksuaaleista ja vammaisista. Suvaitsevaisen yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan kaikki käytettävissä olevat sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset voimavarat. Kulttuurienvälisellä kasvatuksella on tässä prosessissa avainrooli. Sen tehtävänä on auttaa saavuttamaan aidosti monikulttuurisen yhteiskunnan mukanaan tuomat monet edut.

sivu 38

Kulttuurienvälisen kasvatuksen yleinen päämäärä on edistää vastavuoroista vuorovaikutusta eri yhteisöjen sekä enemmistöjen ja vähemmistöjen välillä.

Tähän päämäärään sisältyy seuraavia asioita:

Tasa-arvoisuus on monimuotoisuuden edellytys. Erilaisuus ei oikeuta minkään ryhmän marginalisointiin. On pyrittävä hyväksymään erilaisten kulttuuristen identiteettien ja vähemmistöjen olemassaolo. Eturistiriidat on pyrittävä ratkaisemaan rauhanomaisesti.

Näiden päämäärien saavuttaminen edellyttää, että kulttuurienvälistä kasvatustyötä tehdään kautta koko yhteiskunnan. Pelkästään vähemmistöjen tai pelkästään enemmistöjen parissa tehty työ ei riitä. Enemmistöjen ja vähemmistöjen tarpeet ovat erilaisia, mutta ne ovat toisiinsa sidoksissa.

Useimpien etnisten vähemmistöjen ensisijainen tarve on selviytymisen kannalta keskeisten tietojen ja taitojen hankkiminen. Näihin kuuluu mm. arkielämässä pärjäämiseen tarvittava kielitaito. Enemmistön (valtakulttuurin) ensisijainen tarve taas on oppia luopumaan turhista stereotypioista ja jähmettyneistä ajattelutavoista. Etenkin vähemmistöihin kohdistuvista negatiivisista stereotypioista ja ennakkoluuloista olisi pyrittävä irti. On myös tärkeää hahmottaa yhteiskunnassa vallitsevia valtasuhteita ja niiden vaikutuksia kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen.

On loogista, että eri ryhmien tarpeet asettavat kasvatukselle erilaisia päämääriä. Enemmistöön kohdistuvan kasvatuksen päämääriä ovat:

Edistää käsitystä monikulttuurisesta ja vuorovaikutteisesta maailmasta elämän realiteettina, ja kannustaa tätä käsitystä vastaavaan toimintaan. Nähdä ennakkoluulojen ja stereotypioiden taakse. Edistää myönteistä käsitystä erilaisuudesta ja monimuotoisuudesta.

Etsiä ja tuoda esiin yhtäläisyyksiä eri ryhmien välillä. Kannustaa myönteisiin asenteisiin ja käytökseen muista kulttuureista tulevia ihmisiä kohtaan. Solidaarisuuden ja siviilirohkeuden periaatteiden muuttaminen rakentavaksi toiminnaksi.

Sivu 39

Lisäksi vähemmistöryhmien on tärkeää oppia elämään valtakulttuurissa menettämättä samalla omaa kulttuuri-identiteettiään.

Nuoriso: kulttuurienvälisen kasvatuksen tärkein voimavara.

Vaikka kulttuurienvälistä kasvatusta tarvitaan kaikilla yhteiskuntaelämän alueilla, on selvää, että sen painopiste on lapsissa ja nuorissa. Mielestämme nuorten priorisointi on oikeuttua, sillä juuri he ovat tulevaisuuden monikulttuuristen yhteiskuntien jäseniä. Nuoret ovat myös tärkeä kommunikaatiokanava vanhempiensa suuntaan: he pystyvät usein vakuuttamaan myös vanhemmat sukulaisensa muutosten tarpeellisuudesta. Emme kuitenkaan missään tapauksessa halua vähätellä aikuiskasvatuksen merkitystä ja monet tässä kasvatusmateriaalipaketissa käsitellyt periaatteet pätevät siihenkin.

Lasten ja nuorten kulttuurienvälinen kasvatus toimii pääasiallisesti kahdella tavalla:

Nuoria autetaan saavuttamaan kyky tunnistaa epätasa-arvoa, epäoikeudenmukaisuutta, rasismia, stereotyyppejä ja ennakkoluuloja. Heille annetaan tiedot ja taidot, jotka auttavat suhtautumaan näihin mekanismeihin kriittisesti ja työskentelemään asioiden muuttamiseksi.

Koulussa ja koulun ulkopuolella tapahtuva kasvatus on kumpikin erittäin tärkeää.

Kaksi tapaa taittaa matkaa

1. Koulun kulttuurienvälinen kasvatus

Koulun toiminta on osa “virallista” kulttuurienvälistä kasvatusta.Oman perheen jälkeen koulu on lapsen toiseksi tärkein sosiaalistumiskasvattaja. Koulu ei jaa pelkästään tietoa, vaan lapset oppivat siellä myös suuren osan kulttuurinsa koodistosta. Nykypäivänä on tärkeää, että kulttuurikoodisto kehittyy avoimeksi toisten kulttuurien, elämäntapojen ja uskontojen suuntaan. Koska koululla on näin tärkeä rooli, saattaa myös koulun ulkopuolinen kulttuurienvälinen kasvatus valua hiekkaan, jos se ei saa koulusta tukea. Siksi tässä lähinnä “epämuodolliseen” kasvatukseen suuntautuneessa materiaalissa on myös ajatuksia, joita voidaan soveltaa koulussa tapahtuvassa kasvatuksessa.

Kulttuurienvälinen kasvatus edellyttää koululta valmiutta muuttua ja uudistua. Opetussuunnitelmia on tarvittaessa muutettava niin, että ne vastaavat monikulttuurista todellisuutta. Jo nykyään koulutyön perusta on yleensä kaikkien ihmisten tasa-arvoisuus. Kulttuurienvälinen kasvatus on koululle lisähaaste: koulun olisi myös hyväksyttävä kulttuurierot eri yksilöiden välillä ja kunnioitettava niitä.

Sivu 40 Koulun kulttuurien välisen kasvatuksen yleiset päämäärät voidaan määritellä seuraavasti:

Tasaveroisen koulutuksen ja sosiaalisten mahdollisuuksien takaaminen vähemmistöihin kuuluville lapsille.

Myönteisen tietoisuuden lisääminen kulttuurieroista syrjinnän vastustamiseksi.

Kulttuurisen pluralismin tukeminen ja puolustaminen.

Lasten ja nuorten ohjaaminen myönteiseen ongelmanratkaisuun yhteisiä etuja ja päämääriä etsimällä.

Koulun kansainvälisyyskasvatuksella on kaksoisrooli: sen kohderyhmiä ovat sekä vähemmistö- että enemmistökulttuurit.

Vähemmistöryhmien ja -kulttuurien kasvatus

Koulun korvaamattoman tärkeä tehtävä on saada vähemmistöjen lapset tuntemaan itsensä tervetulleiksi ja auttaa heitä sosiaalistumaan ja löytämään paikkansa yhteiskunnassa. Kulttuurienvälinen kasvatus tarvitsee toimintatapoja, jotka on suunniteltu vastaamaan vähemmistöjen perustarpeita, joita ovat mm. aseman vakiinnuttaminen ja hyväksynnän saavuttaminen yhteiskunnassa.

Kasvatusohjelmat perustuvat valtakulttuurin arvoille, mutta niiden täytyy pysyä avoimina muutoksille. Niiden pitäisi auttaa lapsia vähitellen hahmottamaan valtakulttuurin koodistoja, ja tarjota keinoja henkilökohtaisen autonomian ja toimintakyvyn saavuttamiseksi yhteiskunnassa.

Näihin päämääriin sisältyy seuraavanlaisia asioita:

Saada riittävästi tietoa ympäröivästä yhteiskunnasta ja ihmisten välisistä suhteista.

Hankkia perustiedot talouden toiminnasta, etenkin niiltä osin, kun niitä tarvitaan taloudelliseen selviytymiseen ja työpaikan hankkimiseen.

Tuntea lähiympäristö ja hyödylliset koulun ulkopuoliset yhteisöt. Oppia perustiedot poliittisesta järjestelmästä ja vaikutusmahdollisuuksista siinä.

sivu 41

Enemmistöryhmien ja -kulttuurien kasvatus

Valtakulttuuriin kuuluvien lasten ja nuorten on tärkeää oppia, kuinka elää erilaisten ihmisten kanssa luovalla, myönteisellä tavalla.

Koulun opetussuunnitelmia olisi täydennettävä elementeillä, joissa:

vastustetaan etnosentrisiä ajatusmalleja ja luuloa, että kulttuureja voisi asettaa "paremmuusjärjestykseen".

tutustutaan asuinalueella esiintyvien vieraiden kulttuurien ominaisuuksiin ja tapoihin objektiivisesti, kunnioittaen.

pyritään avartamaan lasten ja nuorten maailmankuvaa. Tämä on erityisen tärkeää alueilla, joilla on vähän vähemmistöjä!

Koulu uudessa tilanteessa

On selvää, että koulun on aika arvioida oma asemansa uudestaan. Aivan liian usein se vain vahvistaa negatiivisia stereotypioita toisista kulttuureista ja ihmisryhmistä. Koulun toimintamuodoista on käytävä rakentavaa vuoropuhelua kaikkien kasvatusprosessin osapuolten kesken: opettajien, oppilaitten, vanhempien, hallinnon, paikallisviranomaisten jne. Jotta kulttuurienvälinen

kasvatus saataisiin kantamaan hedelmää luokkahuoneessa ja sen ulkopuolella, tarvitaan todellisia rakenteellisia muutoksia - pelkkä hyvä tahto ei riitä. Tästä löytyy Euroopasta monia hyviä esimerkkejä:

Kulttuurienvälisen kasvatuksen pitäisi olla opettajankoulutuksen avaintekijä. Ehkä paras tapa kokea monikulttuurisuus omakohtaisesti on työskennellä jonkin aikaa toisessa kulttuurissa. Näin opettaja kokee itse, miltä tuntuu elää vieraassa maassa ja saa keinoja aktiivisen suvaitsevaisuuden välittämiseen myös oppilaille.

Oppikirjat ja muu opetusmateriaali kaipaavat uudistamista ja nykyistä monipuolisempia näkökulmia. Esimerkiksi, mitä eri maiden historiankirjat kertovat Waterloon taistelusta? Mikä maa tai alue on sijoitettu keskustaan maantiedon kirjojen maailmankartoissa?

Muutosten tekeminen on vaikeaa, mutta toisaalta myös saavutettavat edut ovat suuria. Tässä yhteydessä emme kuitenkaan voi käsitellä näitä kysymyksiä laajemmin, joten suosittelemme kiinnostuneille lähdeluettelossa mainittuihin ja muihin alan teoksiin tutustumista. Eräs suositeltava kirja on Antonio Perottin The Case of Intercultural Education, johon on koottu havainnollisesti eurooppalaisia kokemuksia yli kahdenkymmenen vuoden ajalta.

sivu 42

2. Kulttuurienvälinen kasvatus koulun ulkopuolella Epämuodollisen kulttuurienvälisen kasvatuksen päämäärät ovat samoja kuin koulun harjoittaman kasvatustyön. Suurimmat erot ovat metodeissa ja kasvatustyön tekijöissä. Jotkut nimittävät prosessia mieluummin nimellä "kulttuurienvälinen oppiminen", mikä vastaa myös tämän opetusmateriaalipaketin lähtökohtia. Me pidämme nuoria oman oppimisensa subjekteina, jotka etsivät omia tapojaan hahmottaa ympäröivää maailmaa mielekkäällä tavalla ja elää siinä rauhanomaisesti.

Kulttuurienvälistä kasvatusta tapahtuu koulun ulkopuolella mitä moninaisimmissa yhteyksissä: kerhoissa, järjestöissä, nuorten neuvontapisteissä, koulujen iltapäiväkerhoissa, kaupunkien kaduilla, vaihto-oppilastoiminnassa, retkeilymajoissa, nuorille työttömille suunnatuissa toiminnassa... Eikä tämän listan ole tarkoituskaan olla täydellinen! Monet kasvattajat toimivat vapaaehtoispohjalta ilman palkkaa, pelkästä kutsumuksesta tähän työhön. Ehkäpä kaikkein tehokkaimpia asennemuokkaajia ovat toinen toistaan "kasvattavat" nuoret itse. Kulttuurienvälinen kasvatus on siis hyvin monimuotoinen ilmiö.

Epämuodollisella kulttuurienvälisellä kasvatuksella on eräitä ominaispiirteitä, jotka erottavat sen koulun kasvatustyöstä:

Epämuodollinen kasvatus on vapaaehtoista. Siinä ei ole pakollisuuden leimaa, joka herättää joissain oppilaissa vastareaktioita koulun oppiaineita kohtaan.

Usein on tehtävä paljon työtä, jotta nuorten mielenkiinto säilyisi. Kaupallinen viihdeteollisuus tarjoaa jatkuvalla syötöllä houkuttelevia vaihtoehtoja.

Epämuodollisessa kasvatuksessa ryhmän jäsenten väliset siteet muodostuvat kiinteiksi. Tämä helpottaa kommunikaatiota - joskin voi joskus tehdä siitä myös stressaavampaa!

Koulutuksen sisältö räätälöidään tilanteen ja tarpeiden mukaan.

Tavoitteiden määrittely ja menetelmien valinta on vapaata.

Toimivat, aktiiviset, osallistavat metodit innostavat kasvattajia ja nuoria!

Sivu 43

Ihannetilanteessa koulukasvatus ja epämuodollinen kasvatus pelaavat saumattomasti yhteen. Tätä yhteispeliä voidaan parantaa monin eri tavoin. Jos olet opettaja, on hyvinkin mahdollista, että voit hyödyntää joitain osassa B kuvattuja strategioita omassa työssäsi. Silti tämän oppaan painopiste on epämuodollisen kasvatuksen strategioissa. Seuraavassa tutustutaan tarkemmin eri toimintamuotojen lähtökohtiin.

NUORISOTYÖ - PITKÄKESTOINEN PROSESSI

Tuskin kukaan, joka ensimmäistä kertaa elämässään törmää monikulttuurisen yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin, voi suoraan hypätä välinpitämättömyydestä kriittiseen tiedostamiseen ja toimintaan. Kulttuurienvälinen kasvatusprosessi mahdollistaa asteittaisen “asennehypyn”. Epämuodollisessa (eli koulun ulkopuolella tapahtuvassa) kasvatuksessa voidaan käyttää monia erilaisia aktiviteetteja ja toimintamuotoja.

Kulttuurienvälisen kasvatuksen tavoite on auttaa hahmottamaan rasismin, suvaitsemattomuuden, muukalaisvihan ja antisemitismin syitä ja mekanismeja. Omakohtainen kokemus voi johtaa toimintaan. Meidän kasvattajien rooli on luoda tälle prosessille puitteet. Myös poliittisen ja taloudellisen sektorin tulisi myös tehdä oma osansa: kasvatuksella on velvollisuuksia, mutta myös omat rajoituksensa.

Monet kirjoittajat ovat kuvanneet kulttuurienvälisten kasvatusohjelmien suunnitteluun liittyviä polttavia kysymyksiä. Tässä kuvataan kulttuurienvälistä kasvatusta yksinkertaistetulla mallilla tiestä, jonka varrella on virstanpylväitä. Nämä virstanpylväät muodostavat kulttuurienvälisen kasvatuksen painopistealueet.

Kulttuurienvälisen tien “virstanpylväät” ovat:

i) kuvitella itsensä ulkopuolelta ii) ymmärtää maailmaa, jossa elämmeiii) tutustua toisiin todellisuuksiiniv) kokea erilaisuus myönteisenä voimavaranav) suosia positiivisia asenteita, arvoja ja käyttäytymistä

Voi olla, että päätät omassa kasvatustyössäsi painottaa joitain virstanpylväitä muita enemmän. Ehkä jopa haluat lähteä aivan toiselle tielle. Näitä virstanpylväitä voidaan soveltaa monissa eri kombinaatioissa ja eri järjestyksessä. Seuraavassa käsittelemme virstanpylväitä yksi kerrallaan.

sivu 44

i) Kuvitella itsensä ulkopuolelta

Kulttuurienvälisen kasvatuksen lähtökohta on nuoren oma minä ja oma todellisuus.

Ajatukset ja sisällöt:

Oma sosiaalinen ja kulttuurinen todellisuus:

Mitkä ympäröivän todellisuuden asiat tuntuvat myönteisiltä, mitkä kielteisiltä?

Omat tottumukset, ajattelutavat, elämäntyyli jne. eivät ole ainoita mahdollisia reaktioita ympäröivään maailmaan: on olemassa vaihtoehtoisia todellisuuksia, jotka eivät ole sen parempia tai huonompia kuin omamme - vain erilaisia.

Oman todellisuuden ja maailmankuvan selittäminen sellaiselle, joka ei sitä tunne, hyödyttää samalla itseäkin: se voi antaa uusia näkökulmia elämään.

Reaktioita muihin sosiaalisiin ja kulttuurisiin todellisuuksiin:

Ennakkoluulot, stereotypiat Mistä ennakkoluulot ja stereotypiat saavat alkunsa? Miksi on olemassa sekä positiivisia että negatiivisia stereotypioita? Kuinka stereotypiat vaikuttavat siihen, miten suhtaudumme toisiin ihmisiin?

Syrjintä - sattumanvarainen ilmiö

Kuka tahansa saattaa joutua jossain tilanteessa syrjinnän kohteeksi. Mistä syrjintä johtuu? Mitä eri syrjinnän muotoja on?

ii) Ymmärtää maailmaa, jossa elämme

Yhteiskunnat, maat ja valtiot eivät voi kehittyä muista eristettyinä.

Ajatukset ja sisällöt:

Asumme maailmassa, jossa kaikki riippuu kaikesta:

Yhteiskunnat tarvitsevat toisiaan Eurooppa ei ole erillinen planeetta! (Eurooppalaisen pohjois-etelä -neuvoston slogan)

Yhteinen vastuu:

Syyt, jotka pakottavat monet ihmiset jättämään kotinsa, johtuvat suurelta osin samoista taloudellisista tekijöistä, joille oma länsimainen elämäntapamme perustuu.

sivu 45

iii) Tutustua toisiin todellisuuksiin

Erilaisiin kulttuureihin, yhteiskuntiin ja elämäntyyleihin kohdistuvat pelot ovat usein todellisuudessa tuntemattoman pelkoa. Siksi vieraiden kulttuurien kohtaamiseen kannustaminen ja tiedon välittäminen ovat olennainen osa kulttuurienvälistä kasvatusta. Kohtaaminen ei tarkoita turismia, jossa kohdekulttuuria tarkastellaan turvallisen välimatkan päästä. Aito kohtaaminen on osallistumista ja kulttuurivaihtoa, jossa pitää olla valmis näkemään vaivaa ja laittamaan itsensä likoon.

Ajatuksia ja sisältöjä:

Mitä todella tiedämme toisista kulttuureista ja elämäntyyleistä?

Mistä saadaan tietoa toisista yhteiskunnista ja kulttuureista?

Kuinka suuri osa on informaatiosta on todellista tietoa, ja kuinka suuri osa ennakkoluuloisten asenteiden värittämää?

Missä määrin on syytä kyseenalaistaa medioiden välittämää informaatiota?

Kuinka voi kokea omakohtaisesti, miltä toisesta ihmisestä tuntuu?

Ei ole olemassa hyviä tai huonoja kulttuureita!

Jokainen kulttuuri on sopeutuma erilaiseen ympäröivään todellisuuteen.

Kaikissa kulttuureissa on myönteisiä ja kielteisiä piirteitä, joista voi oppia tai joita voi kritisoida. Kuinka nämä voidaan erottaa toisistaan?

Erilaisuus ei merkitse huonommuutta

Miksi ihmisten erilaisuus nähdään niin usein vain kielteisenä asiana?

iv) Kokea erilaisuus myönteisenä voimavarana

Kuinka voi nähdä erilaisuuden myönteisessä valossa?

Ajatuksia ja sisältöjä:

Oma kulttuurimmekin on “erilaisuuden ilotulitus”:

Sosiaalinen ja kulttuurinen todellisuus syntyy monista erilaisista tekijöistä.

Ihmisten välisiä eroja ei yleensä pidetä ylivoimaisena esteenä sopuisalle yhdessä elämiselle.

sivu 46

Kulttuurierot ovat myönteinen asia:

Eri kulttuurien välinen vuorovaikutus ja yhteistyö rikastaa yksilöiden elämää ja on samalla koko yhteiskunnan voimavara. Kulttuurien väliset kontaktit voivat olla suuri ilon ja innoituksen lähde.

Jokaisella kulttuurilla on jotain opittavaa ja jotain opetettavaa.

Kuinka voidaan välttää kaiken erilaisen tuomitseminen suoralta kädeltä?

Kuinka käsitellä kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen mahdollisesti herättämiä (väliaikaisia) epävarmuuden tunteita?

Kuinka voi parhaiten hyödyntää kulttuurienvälisen kohtaamisen tuomista tilaisuuksista löytää uusia puolia omasta identiteetistämme?

v) Suosia positiivisia asenteita, arvoja ja käyttäytymistä

Virstanpylväiden saavuttaminen vaatii tuekseen myönteisten arvojen edistämistä. Näitä ovat ihmisoikeudet, aktiivinen suvaitsevaisuus, toisten kunnioittaminen, rauhanomainen konfliktien ratkaisu ja solidaarisuus.

Kuten Jean-Marie Bergeret on sanonut: "Jos haluaa solidaarisuutta, on myös velvollinen osoittamaan sitä itse". Tämä johtopäätös on yksi kulttuurienvälisen kasvatuksen lähtökohta. Mutta vain nuoret itse voivat tehdä omat johtopäätöksensä ja muuttaa asennoitumistaan, me kasvattajat voimme vain olla apuna ja luoda prosessille mahdollisimman hyvät puitteet.

Myönteisten asenteiden edistäminen rohkaisee myös positiiviseen suhtautumiseen vieraista kulttuureista tulevia ihmisiä kohtaan. Tämä edellyttää kuitenkin

samanaikaisesti tapahtuvaa rehellisyyden, yhteistyökyvyn, kommunikaatiotaitojen, kriittisen ajattelun ja organisointitaitojen oppimisen tukemista.

KASVATUKSEN MAHDOLLISUUDET JA RAJOITUKSET

Kulttuurienvälinen kasvatus ei ole mikään valmis koulutusohjelma, jota voitaisiin toistaa vuosi vuoden jälkeen ilman muutoksia ja sopeuttamista. Käytettävissä on hyvin paljon erilaisia metodeja ja aktiviteetteja, mutta tärkeintä on pitää koko ajan peruskysymykset kirkkaana mielessä: mitä olemme tekemässä ja miksi? Ei ole olemassa mitään taikatemppua, joka takaisi kulttuurienvälisen projektin menestyksen.

Missä sitten ovat kulttuurienvälisen kasvatuksen rajat? On tärkeää huomioida seuraavat tekijät:

Järjestettävän toiminnan päämäärien ja laajuuden välinen suhde. Kuten espanjalainen sananlasku sen ilmaisee: "Norsua ei kannata metsästää onkivavalla".

sivu 47

Tilanteen asettamat rajoitukset. Osallistujien motivoituneisuus riippuu tilanteesta, paikasta ja osallistumisen syistä. Kuinka tuttuja nuoret ovat? Jos tuntee hyvin nuoret, joiden kanssa tekee töitä, ja jos heidän kanssaan voidaan toimia pitkäjänteisesti, kasvatukselle voidaan asettaa laajempia päämääriä. Tilanne on aivan erilainen kuin silloin, kun kyse on ennestään tuntemattomille nuorille suunnatusta lyhytkestoisesta aktiviteetista.

Osallistuminen. Lopputulos on parempi, jos nuorille annetaan tilaisuus olla mukana vaikuttamassa toiminnan muotoihin ja toteutukseen, kuin jos heitä pidetään vain passiivisina tiedon vastaanottajina.

Toisaalta täytyy ottaa huomioon myös seuraavat tekijät:

Yksittäisten aktiviteettien vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Kulttuurienvälisessä kasvatuksessa on kyse arvoista, asenteista ja käyttäytymisestä. Siksi kaiken toiminnan pitäisi mieluiten tapahtua osana laajempia prosesseja. Jos tämä ei ole mahdollista, kannattaa kuitenkin hyödyntää vaatimattomatkin mahdollisuudet.

Toiminnan lähtökohtana on oltava osallistujien jokapäiväinen elämä. Tarkoitus on kehittää myönteisiä asenteita omaa elinympäristöä kohtaan ja suhteuttaa omaa ympäristöä ympäröivään maailmaan.

Kasvatuksessa käytettävät toimintamuodot riippuvat konkreettisista toimintamahdollisuuksista ja osallistujista. Olemme käyttäneet tässä esitettyjä oivalluksia ja periaatteita B -osan harjoitusten pohjana, mutta ymmärrämme, ettei ole mahdollista eikä järkevää laatia tiukkoja sääntöjä tai ohjeita.

Yhteenveto:

Aktiivisen ja dynaamisen metodologian avulla... työskentelemme sellaisten prosessien parissa...

joiden kautta, kuten myös antamalla tietoa ja tarkastelemalla kriittisesti ympäröivää todellisuutta,...

osallistujat voivat oppia:

toimimaan arkielämässään myönteisesti eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa...

ja muuntamaan myönteiset asenteet rakentavaksi toiminnaksi.

sivu 48


Equipo Claves/Cruz Roja Juventud (1992): En Mundo de differencias... un mundo differente, Madrid

Bergeret, Jean- Marie (March 1995): “A propos d’interculturel/Re: Intercultural Learning”in Multiplier, European Youth Centre, Council of Europe, Strasbourg

Chisholm, Lynne (1995): “The Council of Europe’s Youth Centre Past, Present and Future: an Interview with Peter Lauritzen” in Circle for Youth Research Co-Operation in Europe, The Puzzle of Integration, European Yearbook on Youth Policy and Research. Volume One, De Gruyter, Berlin/New York

Colectivo AMANI (1994): Educacion Intercultural. Análisis y resolución de conflictos, Editorial Popular, Madrid

Council of Europe (1995): Domino - A Manual to Use Peer Group Education as a Means to Fight Racism, Xenophobia, Antisemitism and Intolerance, Strasbourg

Dublin Travellers Education and Development Group (1994): Reach Out - report by the DTEDG on the ‘Poverty 3' Programme 1990-1994, Pavee Point Publications, Dublin

European Commission (1994): Community Learning - Intercultural Education in Europe, Luxembourg

European Commission (1994): Report on the Education of Migrant’s Children in the European Union, Luxembourg

European Youth Centre (1991): Intercultural Learning Basic Texts, Training Courses resource File Volume 3, Strasbourg

Hope, A., Timmel, S. and Hodzi, C. (1985): Training for Transformation - A Handbook for Community Workers, 3 vols, Mambo Press, Gweru, Zimbabwe.

Jones, Crispin and Kimberley, Keith (1986): Intercultural Education -Concept, Context, Curriculum Practice, Council of Europe, Strasbourg

Office of Multicultural Affairs (1994): Local Diversity, Global Connections, (2 volumes), Australian Government Publishing Service, Canberra.

Otten, Hendrik and Treuheit, Werner (1994): Interkulturelles Lernen in Theorie und Praxis, Leske + Budrich, Opladen, 1994 Perotti, Antonio (1994): Plaidoyer pour l’interculturel/The Case for Intercultural Education, Council of Europe, Strasbourg

Ruffino, Roberto (1995): “Interview about Intercultural Education” in International Christian Youth Exchange, ICYE Handbook - European Youth Exchanges, ICYE, Brussels

Rey, Micheline (1986, reprinted 1992): Training Teachers in Intercultural Education, Council of Europe, Strasbourg

Vink, Caroline and Groot, Klaas (1994): Over en weer: werkboek internationale groepsuitwisseligen in het jongerenwerk, Stichting IVIO/Exis, Lelystad

sivu 49:

OSA B AKTIVITEETIT

1. SisällysluetteloJohdantoKuinka käyttää aineistoaKasvatuksellinen lähestymistapaTyöskentely nuorten kanssaKulttuurien välisen kasvatuksen kehittäminenVinkkejä ohjaajalle Keskustelujen johtaminenRistiriitatilanteiden ratkaiseminenArviointi ja arvosteluAktiviteetitKiitokset

Aktiviteettien lista

Aktiviteetit, joiden kautta käsitellä rasismia, vierasvihaa, juutalaisvastaisuutta ja suvaitsemattomuutta

suvaitsevaisuuden A-B-CAntonia ja Aliilmapallotkulttuurileikkihei ystäväni...dominothaaveetSehän on vaan vitsi!“Euro-rail à la carte”Jokainen kuva kertoo oman tarinansaensivaikutelmiaryhmään tunkeutuminenArvaa kuka on tulossa päivälliselle?historian linjojameidän asuinalueellakohtaaminen saarellaSiitä vaan!Knysna Blue nimikyltittavoitteena 20uutisia tekemässäminä myösmedian harhatminun lapsuuteniminun tarinanikansallinen vapaapäiväyksi tästä pelistä poiskaikki samanarvoisia kehityksen polku

sivu 50:

henkilökohtaiset sankaritmuotokuvatpakolainen

pelin henkieroja ja yhtäläisyyksiäjaettu syrjintä maailman tarinatmonimuotoisuuden jäljilläelämänpuuMitä näet?Kenen joukossa seisot?mustat ja valkoiset lampaatjäänsärkijät Mistä aloittaa?

II Johdanto

Aktiviteetit tässä osassa kirjaa on tarkoitettu kaikille yli 14-vuotiaiden lasten tai aikuisten kanssa työskenteleville. Ne soveltuvat kouluun ja koulun ulkopuolelle tai epämuodollisiksi kasvatus toimenpiteiksi, joissa käsitellään yhdenvertaisuutta, rasismia, vierasvihaa, juutalaisvastaisuutta ja suvaitsemattomuutta. Tämä osa kirjassa on tarkoitettu erilaisten tilanteiden mukaan soveltuvaksi aineistoksi. Aineisto soveltuu esimerkiksi nuorisotyöntekijöille, ryhmän vetäjille, seminaarin järjestäjille, kirkon keskustelupiiriläisille, opettajille tai aikuiskasvatuksen tutoreille. Aineistoa voi käyttää ryhmän kanssa säännöllisin väliajoin tai satunnaisesti. Sitä voi työstää pienen tai suuren ryhmän kanssa, joissa osanottajat eivät tunne toisiaan (esim. seminaareissa). Ryhmissä voi olla samaa sukupuolta edustettuna tai se voi koostua sekä pojista, tytöistä, miehistä ja naisista. Ryhmissä voi olla yhden tai useamman kulttuurin, maan tai uskonnon edustajia. Olipa tilanne mikä hyvänsä, aineisto tarjoaa mahdollisuuden käyttää ja soveltaa aineistoa ryhmän omiin tarpeisiin.

Kuinka käyttää aineistoaAineisto on suunniteltu niin joustavaksi käyttää kuin mahdollista. Voit käyttää opasta aivan kuten haluat. Jokaista tehtävää voi käyttää itsenäisesti. Suosittelemme kuitenkin, että joitain tehtäviä yhdistettäisiin ja käytettäisiin osana suurempaa kokonaisuutta. Näin aiheita voisi tarkastella kokonaisvaltaisemmin.

Ennen kuin aloitamme, suosittelemme, että selailet aineiston läpi saadaksesi siitä yleiskuvan. Lukemalla osan A läpi, saa tehtävien tekemisen taustaksi teoriatietoa.

Sivu 51:

Osasta A saa myös taustatietoa niistä aiheista, jotka auttavat kysymyksissä, jotka nousevat esiin tehtävien tekemisen aikana.

Tehtävät on luokiteltu tasoihin 0 - 3. Tasot ilmaisevat yleistietoa, keskustelutaitoja ja kykyä, joita vaaditaan tehtävien tekemisessä. 0-tason tehtävät ovat lyhyitä, erittäin yksinkertaisia aiheeseen johdattelevia tehtäviä. Ne eivät vaadi hyviä keskustelu- tai ryhmätyötaitoja. Tason yläpäässä 3:ssa tehtävät ovat pidempiä, ja ne vaativat hyviä ryhmätyö- ja keskustelutaitoja, keskittymiskykyä sekä osanottajien välistä yhteistyökykyä. Ne vaativat myös huolellista ja pidempää valmistelua. Ne käsittävät enemmän asioita, jotta saavutettaisiin laajempi ja syvempi näkemys käsiteltäviin asioihin.

Olemme myös luokitelleet nämä tehtävät neljään eri teemaan, jotka ovat seuraavanlaisessa kasvatuksellisessa järjestyksessä:

G tehtävät, jotka auttavat luomaan hyvän ryhmähengen ja vahvistavat vuorovaikutustaitoja ja ryhmädynamiikkaa

I tehtävät, joissa käsitellään niitä mielikuvia, joita meillä on vieraista kulttuureista, maista tai yhteiskunnallisista taustoista kotoisin olevista ihmisistä

M tehtävät, jotka tutustuttavat meidät yhteiskunnallisiin, taloudellisiin, kulttuurillisiin tai kasvatuksellisiin mekanismeihin, jotka vaikuttavat syrjinnän, kieltojen ja pois sulkemisen takana

A tehtävät, jotka innostavat erilaisuuden hyväksymiseen

Saatat haluta aloittaa työstämään mielikuvista, sen jälkeen siirtyä pois sulkemisen mekanismeihin ja tämän jälkeen tutkia tapoja, joilla vaikuttaa asioihin. Tehtävät muodostavat ikään kuin verkoston, jossa voi liikkua haluamallaan tavalla.

Tarkoituksena on ollut antaa selkeä kuvaus jokaisesta tehtävästä ja niistä ideoista, joita voi tehdä seuraavaksi. Haluamme painottaa, että nämä ovat vain ohjeellisia neuvoja ja jokainen voi tehdä tehtäviä omien tarpeidensa ja mieltymystensä mukaan.

Työskenteletpä minkälaisen ryhmän kanssa hyvänsä, aloitat luultavimmin asioista, jotka koskettavat omaa aluettasi tai jotain, mistä ryhmäsi jäsenet ovat kiinnostuneita. Aineiston ideoita tulisi käyttää siten, että ryhmän jäsenet oppisivat ymmärtämään paremmin käsiteltyjä asioita ja tulisivat empaattisimmiksi niitä ihmisiä kohtaan, joita tehtävissä käsitellään. Kuitenkaan pelkkä ymmärrys ei riitä, tärkeää on pyrkiä rakentamaan kulttuurien välistä yhteiskuntaa, jossa monimuotoisuutta ja erilaisuutta kunnioitetaan ja yksilön arvokkuutta korotetaan. Tämä toiminnan tekijä on tärkeä tulos, joka syntyy aineiston tehtävien tuloksena. Asioista tietäminen ei pelkästään riitä,

Sivu 52:

meidän tulee myös yrittää yhdenmukaistaa omat mielipiteemme ja tekomme. Tässä suhteessa kulttuurien välinen kasvatus tulisi nähdä osana laajempaa kasvatusprosessia “Koulutusta kansalaisuuteen”, jossa korostetaan sellaisia arvoja kuten solidaarisuutta, suvaitsevaisuutta, vastuuntuntoa, rohkeutta ja kunnioitusta. Se perustuu ja myötävaikuttaa ihmisoikeuksiin, rauhaan sekä maailmanlaajuiseen kasvatukseen.

III Kasvatuksellinen lähestymistapa

Tämän kirjan tehtävät on suunniteltu kulttuurien välisen kasvatuksellisten kysymysten lähestymisen kahdelta suunnalta: osallistumalla sekä ryhmätöiden avulla.

Nuoret eivät ole kasvatustyömme kohde, vaan he ovat se voimavara, jonka varaan laskemme. Tämän aineiston kanssa työskentely on pikemminkin nuorten kanssa työskentelyä kuin työn tekemistä heidän puolestaan. Meidän pää tehtävämme ja haasteemme on rohkaista nuoria ottamaan vastuun omista teoistaan.

Ryhmätyöskentely on sopiva tapa saavuttaa syvempää ymmärtämystä ja kokemusta, tietoa, taitoja ja mielipiteitä. Tällä tapaa ryhmätyö on sellainen väline, jonka avulla jokainen yksilö oppii, mutta myös sillä on tämän lisäksi myös sosiaalinen vaikutus.

Kulttuurien välisessä kasvatuksessa (ks. tarkemmin osa A) on kysymys sosiaalisesta kasvatusprosessista, jonka avulla ihminen oppii tuntemaan omaa kulttuuriaan ja eri kulttuurien välisiä riippuvuussuhteita. Tämä sisältää erilaisuuden kunnioituksen, liittyipä se sitten itse kulttuuriin, uskontoon,

etniseen taustaan, seksuaaliseen käyttäytymiseen, kansallisuuteen, yhteiskunnalliseen arvoasemaan, suhtautumisen terveitä tai vammautuneita ihmisiä kohtaan. Täten ihmiset oppivat arvostamaan omaa kulttuuriaan laajemmassa merkityksessä ja pystyvät ymmärtämään ihmisiä, jotka ovat erilaisia sekä lisäksi työskentelemään paremman ja tasa-arvoisemman maailman puolesta.

Kulttuurien väliseen kasvatukseen kuuluu mielipiteiden, tunteiden, käsitysten, arvojen ja kokemusten kanssa työskenteleminen. Näitä ei saavuteta pelkästään älyllisesti, vaan tarvitaan myös käytännön elämän sovellutusta. Jos esimerkiksi halutaan edistää nuorten solidaarisuutta maahanmuuttajia kohtaan, ei riitä maahanmuuttajista kertovan tiedon jakaminen. Nuorten tulee myös saada syvempiä tunteita ja ymmärtämystä siitä, ettei maahanmuuttoa tapahdu sattumalta ja että ihmisten käyttäytyminen voi pakottaa toiset ihmiset muuttamaan maasta ja myös siitä, etteivät ne maat, josta maahanmuuttajat tulevat, ole alunperin köyhiä vaan ne on köyhdytetty. Samoin romaaniheimon syrjintää voi käsitellä siten, että antaa ihmisille mahdollisuuden kokea, miltä tuntuu olla syrjitty. Tämä ei kuitenkaan vähennä tarvetta jakaa perustietoa, joka tarpeellista syvälle juurtuneita asenteita ja ennakkoluuloja kohtaa. Esimerkiksi se, että useimmat romaanit eivät asu teltoissa tai karavaanareissa, vaan he elävät tavallista elämää.

Sivu 53:

Nuoret ymmärtävät tilanteen, jos aloitamme työskentelemisen heidän omasta tiedosta, tunteista ja kokemuksesta lähtöisin. Tästä lähtökohdasta he pystyvät oppimaan omaksumaan erilaisen lähtökohdan, jonka kautta pystyvät työstämään uutta tietoa. Täten emme työskentele ainostaan kognitiivisella tai intellektuaalisella tasolla, vaan elämän kokemuksista lähtöisin tehokkaalla ja emotionaalisella tasolla. Emme myöskään saa unohtaa, että arvojen löytäminen kulttuurien välisen kasvatuksen, solidariteetin, kunnioituksen ja empatian kautta onnistuu ainostaan silloin, jos samanaikaisesti autamme ihmisiä kehittämään yhteistyö-, keskustelu- ja analyysin taitoja.

Voimme ajatella tätä kasvatustehtävää kolmella tasolla: Ajattelu, Tunne ja Toimi. Työskentely tapahtuu myös kolmessa paikassa: Päässämme, Sydämessämme ja Käsillämme.

Työskentely nuorten kanssa

Kulttuurien välinen kasvatus osallistuvan ryhmädynamiikkamenetelmän avulla tapahtuu joidenkin perusperiaatteiden pohjalta:

1. Aloitamme siitä, mitä nuoret jo tietävät omien mielipiteidensä ja kokemustensa kautta. Tästä lähtökohdasta autamme heitä etsimään ja löytämään yhdessä uusia ideoita ja kokemuksia.

Meillä kaikilla on ideoita ja mielipiteitä niistä asioista, jotka kuuluvat meidän jokapäiväiseen elämäämme, jota elämme perheissämme ja yhteiskunnassa. Nämä kokemukset syntyvät oman kokemuksen, lukemiemme tekstien, koulusta, TV:stä ja radiosta saamamme tiedon ja mm. keskustelujen kautta. Tämä kokonaisuus muodostaa ikään kuin suodattimen, jonka kautta näemme “todellisuuden”. Tehtävien ohjaajan velvollisuutena on aloittaa näistä lähtökohdista, joilla rakentaa uusia kokemuksia.

2. Rohkaisemme nuoria osallistumaan keskusteluihin ja oppimaan toisiltaan niin paljon kuin mahdollista.

Meillä jokaisella on jotain opittavaa ja annettavaa. Ryhmätyöskentely vahvistaa oppimiskykyämme ja mahdollistaa uuden tiedon käsittelemisen yhdessä ja täten aikaansaa henkilökohtaista kehittymistä. Lisäksi silloin, kun ihmiset ottavat aktiivisesti osaa johonkin, kuten tässä tapauksessa kulttuurien väliseen

kasvatukseen, he tuntevat asian koskettavan heitä itseänsä ja sen vuoksi he pystyvät enempään.

3. Ajattelemme sitä, kuinka ihmiset pystyvät kääntämään konkreettiset kokemuksensa kulttuurien välisestä kasvatuksesta yksinkertaisiksi, mutta toimiviksi teoiksi, jotka osoittavat heidän olevan kaikenlaista syrjintää vastaan.

Sivu 54:Kulttuurien välinen kasvatus ei tapahdu pelkästään älyllisellä tasolla, vaan se vaatii myös työskentelyä henkilötasolla niin yksilönä kuin yhteiskunnassakin. Tehtävillämme on sen vuoksi selvä käytännön lähtökohta, jolla on yhtymäkohtia jokapäiväisessä elämässä.

Luotamme tehtävien tekemiseen ja sen kautta nuorten oppimiseen. Oppiminen tapahtuu mielipiteiden ja kokemusten kertomisen avulla sekä uusien ulottuvuuksien löytämisen kautta, samoin kuin vaihtoehtojen punnitsemisella ja rasismin, vierasvihan, juutalaisvastaisuuden ja suvaitsemattomuuden havaitsemisella.

Nämä kirjan tehtävät on kehitetty työkaluiksi. Se, miten niitä haluaa käyttää, riippuu nuorten iästä, kyvyistä ja mielenkiinnosta sekä käytettävästä ajasta sekä tilasta. Tehtävät on merkattu seuraavasti:

G tehtävät, jotka auttavat ryhmähengen muodostumisessa. Tehtävät vahvistavat vuorovaikutustaitoja ja ryhmädynamiikkaa.

Jos henkilöillä ei ole vuorovaikutustaitoja tai he eivät osaa käyttäytyä ryhmässä (ryhmässä toimiminen on yhteinen päämäärä yhteisymmärryksen saavuttamisessa), heillä on etenkin tason 3 tehtävien kanssa vaikeuksia tai ne voivat osoittautua mahdottomaksi tällaisille henkilöille. Kulttuurien väliseen kasvatukseen perustuvat tehtävät perustuvat ihmisten väliseen yhteisymmärrykseen ja siihen, että jokainen kasvaa kokemustensa kautta ja kokeellinen oppiminen on hauskaa, nautinnollista, palkitsevaa ja positiivista ja johtaa henkilökohtaiseen ja yhteiskunnan kehittymiseen. Jos tätä ei täysin ymmärretä, saattaa ristiriitatilanteita ja vaikeuksia syntyä. Hyvä ryhmä on turvallinen paikka tutkia omia ajatuksiaan ja tunteitaan omista ennakkoluuloistaan, uskomuksistaan tai maailmankäsityksestään.


On tärkeää käsitellä mielikuvia, koska on olemassa voimakas sidos mielikuvien ja stereotypioiden välillä sekä ennakkoluulojen ja syrjinnän välillä. Ellemme ymmärrä sitä, mistä nämä mielikuvat tulevat ja opi olemaan niitä kohtaan kriittisiä, emme myöskään pysty ymmärtämään niiden vaikutusta meihin ja meidän maailmankuvaamme. Jos emme pysty käymään taisteluun rasismia ja

Sivu 55

suvaitsemattomuutta vastaan, ensimmäinen askel on tunnistaa ne mielikuvat, joilla ei ole paljoakaan yleensä yhteyttä todellisuuden kanssa.

M aktiviteetit, jotka auttavat ihmisiä huomaamaan ja analysoimaan niitä yhteiskunnallisia, taloudellisia, kulttuurisia tai kasvatuksellisia syitä, jotka ovat syrjinnän, kieltämisen, poissulkemisen ja marginalisaation takana.

Jollemme ole kykeneväisiä tunnistamaan niitä mekanismeja, jotka ovat syrjinnän taustalla, emme koskaan pysty käymään tilanteeseen kiinni ja muuttamaan niitä.

On olennaista, että näkökykyä myös niihin konflikteihin, jotka ovat kytköksissä valtaan ja politiikkaan paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Harvat ihmiset olisivat valmiita jättämään kotinsa, ellei oli sota, nälänhätä, työttömyys, poliittiset tai uskonnolliset vainot, tms. Myös kilpailu asunnoista, työpaikoista, koulutuksesta ja terveyspalveluista saa ihmiset asettumaan toisiaan vastaan. Meidän on kysyttävä itseltämme, miksi maailman tilanne on sellainen kuin se on ja miksi sitä on niin vaikea muuttaa.

A aktiviteetit, jotka kehittävät tietoisuutta niistä yksilöiden ja ryhmien mahdollisuuksista, jotka ovat vaikuttamassa yhteiskunnalliseen muutokseen, joka perustuu solidaarisuuteen, kunnioitukseen, “erilaisuuden” hyväksymiseen ja ajatuksien vapaaseen vaihtoon.

Tämän koulutusaineiston käyttämisestä ei ole hyötyä ellei sen seurauksena opita tekemään muutoksia omassa käyttäytymisessä. Muutos voidaan nähdä olennaisena aktiviteettien seurauksena. Toimintaa voi tapahtua siis henkilökohtaisella tasolla, esimerkiksi siten, että olemme tietoisempia itsestämme ja maailmankatsomuksestamme ja tunnistamme henkilökohtaisen käyttäytymisemme tärkeyden. Se voi olla myös niitä seikkoja, joita ihmiset tekevät yhdessä paikallisella tasolla omissa yhteisöissään kannattaakseen vähemmistöryhmiä ja muita, jotka ovat “erilaisia”. Toimintaa voi olla myös se, että työskennellään yhdessä muutoksen aikaansaamiseksi paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla oikeudenmukaisemman ja suvaitsevaisemman kulttuurienvälisen maailman aikaansaamiseksi.

Englannin kielessä on sellaisia fraaseja kuin “Kukaan ei ole koskaan tehnyt sen suurempaa virhettä kuin he, jotka eivät tehneet mitään, koska he pystyivät tekemään vain vähän” ja “Mailin pituinen matka alkaa ensimmäisestä askeleesta”. Tällaisia fraaseja on myös muissa kielissä ja ehdotamme, että alat itse kerätä omaa kokoelmaasi. Löydät muita ideoita, joilla pääset alkuun sivulta 62, jossa esitellään suvaitsevaisuuskampanjan A-B-C.

IV Kulttuurienvälisen kasvatusaineiston luominen

On tärkeää muistaa, että todellisuudet eri Euroopan maissa eroavat huomattavasti toisistaan sekä maiden sisällä että niiden välillä. Siksi suosittelemme, että sinä aktiviteettien ohjaajana, sopeutat tehtäviä paikalliseen tilanteeseen, joka vallitsee omalla alueellasi tai kaupungissasi. Jos annetut esimerkit ja ehdotetut kysymykset, raportointi ja arviointi eivät ole sopivia yhteiskunnalliseen ja kulttuurilliseen tilanteeseen, voit keksiä muita tilanteeseen sopivia esimerkkejä tai kysymyksiä.

Sivu 56

Hyvin harvat näistä aktiviteeteista voidaan suoraan kääntää kielestä toiseen. Kielellisten erityispiirteiden lisäksi ryhmien kulttuuriset ja yhteiskunnalliset eroista tai teemojen tuttuudesta riippuu, miten tehtäviä tulee soveltaa juuri kyseiseen tilanteeseen. Kuten jo edellä mainitsimme, niin kasvatuksellinen onnistuminen riippuu osallistujien omista kokemuksista, tuntemuksista, mielipiteistä, taidoista ja tiedosta.

Älä ole huolissasi! Aina ei ole tarpeen muuttaa koko aktiviteettia! Useimmissa tapauksissa arvioinnin ja keskustelun soveltaminen riittää. Esimerkiksi, jos aiot käsitellä uskonnollista suvaitsevaisuutta, joissain maissa keskustelu voidaan kääntää muslimien ja kristittyjen välisiin suhteisiin. Toisissa tilanteissa voi olla paikallaan keskustella juutalaisvastaisuudesta tai suhteista katolisten ja ortodoksien välillä. Joka maalla on omat ongelmansa, joihin tehtäviä voi soveltaa. “Vinkkejä ohjaajalle” antaa joitain ideoita ja apua tähän menetelmien ja teeman soveltamiseen.

Vinkkejä ohjaajalle

Nuorisotyötä tehtäessä meidän tulisi muistaa päämäärämme, jotka koskevat sekä kulttuurienvälistä kasvatusta ja itse ryhmän kehittymistä. Eräs päätehtävistämme on vahvistaa ja edistää hyvän ilmapiirin syntymistä ryhmän jäsenten välillä ja vahvistaa heidän omaa luovuuttaan sekä pyrkimyksiään. Tämä auttaa osallistujia tuntemaan, että heidän työnsä on arvokasta ja tuottoisaa ja johtaa hyviin ja mielenkiintoisiin kokemuksiin sekä johtopäätöksiin.

Keskustelujen johtaminen

Keskustelu on oleellinen osa kasvatustyötä. Jokaisen aktiviteetin jälkeen tulisi varata aikaa, vaikka kuinka vähän tahansa, raportointiin ja arviointiin. Olemme tehneet kysymyksiä, jotka helpottavat keskustelun käymisessä. Sinun tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että jokainen ryhmässä voisi halutessaan sanoa oman mielipiteensä. Esimerkiksi:

luo hyvä työilmapiiri, joka antaa jokaiselle osanottajalle kommentoimisen mahdollisuus. Tarvitset aikaa, jotta saisit ryhmän tutustumaan toisiinsa ja tuntemaan olonsa turvalliseksi sekä fyysisen ympäristön järjestelyihin.

pyydä osallistujia ilmaisemaan omia mielipiteitään ja kokemuksiaan keskustelun aikana.

käytä sanoja, ilmaisuja ja kieltä, jotka ryhmä tunnistaa, viittaa menneisiin tapahtumiin tai faktoihin, joita on ollut osallistujien lähiympäristössä. Ota käsiteltäviksi osallistujien omaan elämänpiiriin kuuluvia asioita.

Sivu 57

Konfliktin hoitaminen

On mahdollista, että aktiviteettien aikana syntyy joitain konflikteja. Se on odotettavissa. Käsiteltävinä on erittäin vaikeita ja haasteellisia aiheita ja rohkaisemme osallistujia ilmaisemaan oman mielipiteensä ja ajattelemaan kriittisesti. Tämä on osa kulttuurienvälistä kasvatusprosessia, mutta se ei ole koskaan helppoa ja saattaa olla erittäin menestyksellistä.

Konflikteihin johtavia tilanteita, jotka katkaisevat kasvatusprosessin, tulee välttää kaikin mahdollisin tavoin. Ohjaajana sinun tulisi huomioida jokaisen ryhmän jäsenen olemassa olo ja myös herkät tunteet, joita saattaa tulla ilmi tietyn aktiviteetin ja roolipelin seurauksena.

Varmista, että jokainen tietää sen, ettei heitä missään vaiheessa painosteta sanomaan enempää itsestään tai asioistaan, kuin mitä he haluavat sanoa. Anna osallistujille aikaa lämmittelyyn ennen aktiviteetin alkua sekä alussa rooliin pääsemiseen ja tehtävän lopussa siitä pois pääsemiseen. Jätä tarpeeksi aikaa raportoinnille ja keskustelulle.

Ole tästä kaikesta huolimatta valmistautunut konflikteihin, jotka saattavat kehittyä osallistujien välillä, koska tehtävissä käsitellään aiheita, jotka liittyvät omiin tunteisiimme, kokemuksiimme ja arvoihimme. Älä hätäänny! Näitä kysymyksiä käsiteltäessä on luonnollista, että tunteet tulevat mukaan. Konflikti ei ole välttämättä negatiivinen, sillä edellytyksellä, ettet menetä tilanteen hallintaa. Tässä on joitain vinkkejä, joiden avulla konflikteista pääsee positiivisesti eroon ja ilman, että tehtävät kärsivät niistä:

varaa tarpeeksi aikaa raportointiin ja keskusteluun. Pidennä aikaa tarvittaessa.

auta ihmisten tilanteiden, mielipiteiden ja mielenkiinnon kohteiden selventämisessä jännityksen poistamiseksi ryhmässä. Anna esimerkiksi ryhmän jäsenten keskustella 3 minuutin ajan pienissä ryhmissä.

rohkaise jokaista kuuntelemaan aktiivisesti toisiaan. Painota sitä, mikä yhdistää ihmisiä pikemminkin kuin sitä, mikä erottaa heitä. Etsi konsensusta. Yritä saada ihmiset kompromissien tekemisen sijaan etsimään heille yhteisiä mielenkiinnon kohteita.

etsi ratkaisuja, joiden kautta pääsee ratkaisuun ilman että “syntyy” konflikteja

tarjoudu keskustelemaan konfliktin osapuolten kanssa kahden kesken jonain toisena ajankohtana

Jos vakavampia konflikteja syntyy ja niiden kautta syntyy jännitteitä ryhmässä, on ehkä parempi lykätä sovintoon pääsemistä ja miettiä muu ajankohta, jolloin ongelma voidaan ratkaista. Tämä saattaa olla sekä tarpeellista että positiivista. Konfliktin ratkaisun lykkäämisellä saat lisää aikaa konfliktin osapuolille ja pääset uusiin ratkaisuihin. Kuitenkin täytyy huomata, että joka tilanteessa konfliktia ei tule sivuuttaa, piilottaa tai kieltää. Konfliktin kieltäminen on hyödytöntä ja usein negatiivista.

Sivu 58

Raportointi ja arviointi

Joskus emme suhtaudu kriittisesti omiin kokemuksiimme, vaan olemme tietoisia hyvästä tai pahasta olostamme tai jostain, mikä on tapahtunut. Kuitenkin arviointi ja tilanteen läpikäyminen ovat olennaisia osia oppimisprosessissa ja suosittelemme lämpimästi, että käytätte ryhmän kanssa aikaa keskusteluun siitä, mitä ryhmässä opittiin ja kuinka se on sovellettavissa omaan elämäänsä, yhteisöön ja maailmaan yleensä.

Ehdotamme, että käyt osallistujien kanssa läpi seuraavia asioita:

mitä tapahtui aktiviteetin aikana ja mitä osallistujat kokivat mitä he oppivat itsestään mitä he oppivat käsitellyistä aiheista ja lopuksi... miten he voivat edetä asian suhteen ja käyttää oppimaansa hyödykseen

Asian käsittelemisen ryhmässä ei tarvitse tapahtua keskustelun kautta. Voit käyttää myös muita tekniikoita esim. kehon kieltä tai piirtämistä. Voit tutustua kirjallisuusluetteloon, joissa näitä asioita käsitellään. Suosittelemme, että jokaisen tehtävän jälkeen käytätte aikaa tilanteen läpikäymiseen. Tee joitain muistiinpanoja:

Miten aktiivisuus sujui omalta kannaltasi: valmistelut, omien tarkoitustesi perille saaminen jne. Mitä osallistujat oppivat ja Mitä tulokset ovat, mitä osallistujat tulevat tekemään toiminnan tuloksena?

Arvioinnin ja tilanteen läpikäymisen prosessi ei lopu tähän! Palautteen saaminen on ollut olennainen osa tämän koulutusaineiston kehittämisessä, mutta työ ei ole täydellinen. Tämä vedos päivitetään kampanjan lopussa ja olemme hyvillämme, jos voitte kommentoida sitä ja sen käyttämistä. Löydät tämän palautelomakkeen tämän kirjan lopusta. Ole hyvä ja palauta se meille täytettynä.

V AKTIVITEETIT

Tämän osan aktiviteetit on kehitetty eri ryhmien kanssa eri maissa. Kuitenkin on muistettava, että eri ryhmät reagoivat aktiviteetteihin eri tavoilla ja siksi voimme vain esittää karkeita arvioita ajasta, ryhmän koosta, vaaditusta tasosta, jne. Voit varata lisää aikaa erityisesti raportointia ja arviointia varten.

Aktiviteetit on luokiteltu neljään eri teemaan, jotka on kuvailtu sivulla 51:

G tehtävät, jotka auttavat ryhmähengen muodostumisessa. Tehtävät vahvistavat vuorovaikutustaitoja ja ryhmädynamiikkaa.

Sivu 59


M aktiviteetit, jotka auttavat ihmisiä huomaamaan ja analysoimaan niitä yhteiskunnallisia, taloudellisia, kulttuurisia tai kasvatuksellisia syitä, jotka ovat syrjinnän, kieltämisen, poissulkemisen ja marginalisaation takana.

A aktiviteetit, jotka ovat vaikuttamassa yhteiskunnalliseen muutokseen, joka perustuu tasa-arvoisuuteen ja “erilaisuuden” hyväksymiseen.

Aktiviteetit on lisäksi luokiteltu tasoihin 0 - 3, jotka osoittavat ymmärtämyksen tasoa, keskustelutaitoja ja kykyä, jota vaaditaan tehtävän suorittamisessa. Tason 0 tehtävät ovat lyhyitä ja hyvin yksinkertaisia aiheeseen johdattelevia tehtäviä ja niiden tekeminen ei edellytä hyviä keskustelu- tai ryhmätyöskentelytaitoja. Asteikon toisessa päässä olevat tehtävät tasolla 3 ovat pitempiä ja niiden tekeminen vaatii hyviä keskustelu- ja ryhmätyöskentelytaitoja. Niiden tekeminen edellyttää myös pidempää ja huolellisempaa valmistelua. Ne ovat lisäksi syvällisempiä aiheeltaan.

VI KIITOKSET

Tässä kirjassa esitetyt aktiviteetit ovat syntyneet aivoriihessä keskustelujen ja kokeilujen avulla yhden viikon aikana Ceulajissa (Centro Eurolatinoamericano de Juventud), Mollinassa Espanjassa. Ihmiset esittivät ajatuksiaan, joita sitten yhdessä työstettiin. Kuitenkaan sitä, mistä ideat alunperin olivat lähtöisin, ei ole helppo muistaa. Joitain aiheita otettiin kirjoista tai niitä tuli keskusteluissa ilmi. Tästä syystä ei ole helppoa löytää alkuperäistä lähdettä. Pyydämme anteeksi kaikilta niiltä yksityisilta tai organisaatioilta, joille kiitos kuuluisi, mutta heidän nimeään ei mainita. Tämän asian haluaisimme oikaista seuraavassa painoksessa.

Kiitämme seuraavia järjestöjä, joiden kautta kirjan tekijät saivat ideoita tämän koulutusaineiston aktiviteettien kehittämiseen:

The European Youth Centre of the Council of Europe, Strasbourg

Colectivo AMANI, Madrid

Equipo Claves, Madrid

The Woodcraft Folk Britanniassa

The Adult Education Centre (Wensum Lodge) Norwich, Englanti

The Norfolk Youth and Community Service, Englanti

Sivu 60

Julkaisut, jotka erityisesti innoittivat meitä, ovat:

Educacion Intercultural. Analisis y resolucion de conflictor, Colectivo AMANI y Escuela de Animacion y Educacion Juvenil, Paseo de la Castellana, 101, 2. ISBN 84 7884 129 6

En un mundo de differencias...un mundo diferente, Equipo Claves y Cruz Roja Juventud.

Racetracks, Greenwich Education Service, Greenwich, London, UK. ISBN 1 898443009

Muut erityiset kiitokset on esitetty ao. aktiviteetin kohdalla.

Sivu 61:

Aktiviteetit: Tasot ja käsiteltävät teemat

AKTIVITEETIT TASO TEEMATehtävien A-B-C, Taso 0, Teema AAntonio ja Ali, Taso, 1, Teema I Ilmapallot, Taso 1, Teemat G ja AKulttuurileikki, Taso 1, Teema IHei ystäväni, Taso 3, Teemat G, M ja ADominot, Taso 1, Teema GHaaveet, Taso 2, Teema G, I, M ja ASehän on vain vitsi!, Taso 3, Teemat I ja MEuro-rail à la carte, Taso 2, Teema IJokainen kuva kertoo oman tarinansa, Taso 2, Teemat I, M ja AEnsivaikutelmia, Taso 1, Teema IRyhmään tunkeutuminen, Taso 1, Teemat I ja MArvaa kuka on tulossa päivälliselle?, Taso 3, Teemat I ja MHistorian linjoja, Taso 1, Teemat G ja MMeidän asuinalueella, Taso 3, Teemat M ja AKohtaaminen saarella, Taso 3, Teema MSiitä vaan!, Taso 2, Teema MKnysna Blue, Taso 1, Teemat G ja IEtiketit, Taso 2, Teemat I ja MTavoitteena 20, Taso 3, Teema MUutisia tekemässä, Taso 3, Teemat I, M ja AMinä myös, Taso 1, Teema GMedian harhat, Taso 3, Teemat I, M ja AMinun lapsuuteni, Taso 1, Teemat G ja IMinun tarinani, Taso 1, Teemat G ja MKansallinen vapaapäivä, Taso 1, Teemat I ja MYksi tästä pelistä pois, Taso 1, Teema GKaikki samanarvoisia, Taso 1, Teema GKehityksen polku, Taso 2, Teema GHenkilökohtaiset sankarit, Taso 1, Teemat I ja AMuotokuvat, Taso 2, Teemat I ja MPakolainen, Taso2, Teemat I, M ja APelin henki, Taso 3, Teema MEroja ja yhtäläisyyksiä, Taso 1, Teema GJaettu syrjintä, Taso 2, Teemat M ja AMaailman tarinat, Taso 1, Teemat G ja I

Monimuotoisuuden jäljillä, Taso 3, Teemat I ja MElämänpuu, Taso 2, Teema MMitä näet?, Taso 1, Teemat I ja MKenen joukossa seisot?, Taso 3, Teemat M ja AMustat ja valkoiset lampaat, Taso 2, Teemat I ja MJäänsärkijät, Taso 0, Teema GMistä aloittaa, Taso 0, Teemat G ja I

Sivu 62:

Suvaitsevaisuuden A-B-C

A aktiivisuus auttaa B banaalit puheet poisC cielun silmin näet kaiken paremminD duunikin sujuu paremmin yhdessäE erilaisuuden arvostaminenF fiheliäistä seuraa vältä G gaikkien ystävänä ole H heikkojen ja avuttomien apuna kaikkiallaI iljettävät puheet jätä omaan arvoonsaJ jaa omastasi myös muilleK katsele kaikkea avoimin silminL lapset kaikkialla maailmassa ovat samanarvoisiaM monimuotoisuus kunniaanN nuhtele suvaitsematontaO osallistu oman alueesi toimintaanP paheksu ja halveksu rasismia ja vierasvihaaQ qukaan ei ole täydellinenR rohkeutta olla juuri oma itsensäS suvaitsevaisuutta maailmaanT toleranssia tarvitaan joka hetkiU usko tasa-arvoisempaan maailmaanV vierasvihaa vastaanX älä anna suxien mennä ristiin ihmisten kanssaY yksilöllisyys kunniaanZ zeebroista ei voi sanoa ovatko ne mustia vai valkoisiaÅ åle oma itsesi Ä älä jätä kysymättä mitään, mikä jää vaivaamaan mieltäsiÖ ölkerömäistä käyttäytymistä tulee välttää aina ja kaikkialla

Mitä suvaitsevaisuuskampanja merkitsee sinulle?

Saatat haluta käyttää tätä A-B-C:tä keskustelun aloittamiseen tai oppaana siitä, miten voit työskennellä rasismia, vierasvihaa, juutalaisvastaisuutta ja suvaitsemattomuutta vastaan.

Tee tästä suurennettu juliste ja lisää siihen omia ajatuksiasi.

sivu 63Antonio ja Ali Taso 1 Teema ISanotaan, että todellinen luovuus syntyy yksinäisyydessä. Mutta oletko koskaan kokeillut tarinan kirjoittamista yli kymmenen muun kanssa? Tässä on tilaisuus kokeilla, voiko luovuus kukkia myös ryhmässä!

Käsiteltävät aiheet Stereotypiat

Tavoitteet

Tarkastella käsityksiä toisista kulttuureista, sosiaaliryhmistä jne. Tiedostaa näiden mielikuvien vaikutus käsityksiimme muista ihmisryhmistä.Kesto30 min.

Ryhmän koko8-10. Tätä suuremmat ryhmät voidaan jakaa pienryhmiin.

ValmistelutPalloPaperia ja kyniä tarkkailijoilleFläppitaulu ja tusseja

Ohjeet

Kehota osallistujia istuutumaan piiriin.

Pyydä yhtä osallistujaa tarkkailijaksi. Hänen tehtävänsä on istua piirin ulkopuolella ja kirjoittaa ryhmän keksimä tarina muistiin.

Muu ryhmä keksii yhteisen tarinan käyttäen apunaan palloa. Aloita tarina sanomalla: “Tämä on tarina Antoniosta, nuoresta miehestä, joka on kotoisin Madridista.“ Heitä sitten pallo seuraavalle ryhmän jäsenelle, joka jatkaa tarinaa yhdellä tai kahdella lauseella ja heittää sitten pallon seuraavalle.

Jatkakaa kunnes tarina tuntuu valmiilta.

10-12 min. kuluttua pyydä pallo itsellesi ja sano: “Antoniolla on marokkolainen ystävä nimeltä Ali, jolla on myös tarina kerrottavanaan.“ Heitä pallo sitten jollekin piirissä istujalle ja pyydä tätä jatkamaan Alin tarinaa.

Jatkakaa harjoitusta n. 10-15 minuuttia.

sivu 64

Arviointi ja raportointiPyydä lopuksi tarkkailijaa lukemaan muistiinpanonsa ääneen. Miettikää sitten yhdessä osallistujien kanssa, mitä Antonion ja Alin tarinat kertovat heidän erilaisesta elämästään. Jatkakaa keskustelemalla siitä, millaisia mielikuvia meillä on espanjalaisista ja marokkolaisista nuorista miehistä.Mistä nämä mielikuvat tulevat? Oliko kaikilla osallistujilla samanlaisia mielikuvia Espanjasta ja Marokosta? Miksi? Miksi ei?

Vinkkejä ohjaajalle Tarina onnistuu parhaiten, kun sitä kerrotaan spontaanisti ja nopeassa tahdissa. Silloin tarkkailijalla saattaa kuitenkin olla vaikeuksia tehdä muistiinpanoja. Tämä ongelma voidaan ratkaista käyttämällä apuna nauhuria.

On tärkeää, että harjoituksen tavoitteena esitetään aluksi vain yhteisen tarinan kertominen.

Tarinan henkilöiden nimet johdattelevat ryhmää aiheeseen, josta on tarkoitus keskustella. Jos siis halutaan puhua pakolaisista ja maahanmuuttajista, kannattaa valita nimet, jotka tuovat mieleen “tavallisen suomalaisen“ ja jonkin etnisen vähemmistön: Antti ja Abdullah. Jos aiheena ovat miesten ja naisten väliset suhteet, kannattaa valita miehen ja naisen nimi.

Tarinan aihetta voidaan soveltaa tarpeen mukaan mihin tahansa tilanteeseen, jossa voi tapahtua syrjintää. Ensimmäinen lause luo tarinan kehykset: “Tämä on tarina Aleksista, nuoresta homoseksuaalista miehestä...“ Tai: “Maria on nuori

liikuntavammainen nainen...“ Tarinaa voidaan sitten verrata “tavallisen“ suomalaisen tarinaan.

Muunnoksia1. Jaa ryhmä kahteen pienryhmään. Kumpikin ryhmä kertoo vain yhden tarinan. Jälkeenpäin kahta tarinaa verrataan. Tässä menetelmässä on se hyvä puoli, etteivät osallistujat eivät osaa epäillä, että tarinoita on tarkoitus vertailla.

On tärkeää, että osallistujat jaetaan pienryhmiin sattumanvaraisesti. 2. Jaa ryhmä kahteen pienryhmän ja pyydä kumpaakin ryhmää kirjoittamaan tai piirtämään elämänkerta, johon on merkitty yhden tarinan henkilön elämän tärkeitä tapahtumia. Elämänkertoja vertaillaan jälkeenpäin.

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksiJos pidätte tarinoista ja yllätyksistä, kokeilkaa harjoitusta “Maailman tarinoita“ (s.159). Jos Ali asuu Antonion kotimaassa, miltä hänestä tuntuu kuulua vähemmistöön? Kokeilkaa harjoitusta “Ryhmään tunkeutuminen“ (s. 85).

S.65

ILMAPALLOT Taso 1 Teemat G & A

Toteuttaaksemme unelmamme meidän täytyy ensin murtaa itsemme vapaiksi kahleista, jotka sortavat meitä.

Käsiteltävät aiheet Ne, jotka ryhmä valitsee

Tavoitteet Luoda positiivista ilmapiiriä ryhmässä Pohdiskella sortamisen, syrjinnän ja yhteistyöstä poissulkemisen mekanismeja Johdattaa ryhmä positiiviseen toimintaan ja rohkaista jatkamaan leikin keinoinKesto20 - 30 min.

Ryhmän koko10 - 40 henkilöä

Valmistelut Kaksi ilmapalloa osanottajaa kohti Kaksi palaa narua (n. 50 cm pitkä) osanottajaa kohti Vedenpitäviä huopakyniä tai merkitsemiskyniä - tarpeeksi jokaisen käyttöön Yksi pakkaus tarttuvia nimilappuja ja lyijykyniä Tyhjä seinä tai ilmoitustaulu Huoneen pitäisi olla sopivan iso, jotta ihmiset voivat juosta ympäriinsä ja keskelle vapaata tilaa tuoleille ja pöydille

Ohjeet1. Pyydä osanottajia miettimään itsekseen minuutin sellaista yhteiskuntaa, jossa he haluaisivat asua ja sitten määritellä yksi tai kaksi luonteenpiirrettä siitä yhteiskunnasta2. Pyydä heitä kirjoittamaan nuo kaksi luonteenpiirrettä tarttuvalle nimilapulle ja sitten yksi kerrallaan liimaamaan heidän nimilappunsa seinälle tai ilmoitustaululle3. Pyydä seuraavaksi osanottajia jokaista erikseen ajattelemaan kahta asiaa, “kahleita”, jotka estävät heitä toteuttamasta niitä kahta luonteenpiirrettä heidän ihanneyhteiskunnassaan4. Pane kiertämään huopakynät, anna jokaiselle kaksi ilmapalloa ja kaksi palaa narua ja käske heidän puhaltaa palloihin ilmaa täyteen ja sitten kirjoittaa

niihin isoin kirjaimin ne kaksi “kahletta”, jotka estävät heitä toteuttamasta heidän unelmayhteiskuntaansa5. Kierrä ympyrässä ja pyydä jokaista henkilöä vuorollaan sanomaan ne kaksi sanaa, jotka he kirjoittivat ilmapalloihinsa

s.666. Sano ryhmälle, että heillä on nyt mahdollisuus rikkoa “kahleet”. Jokaisen pitää sitoa yksi pallo kumpaankin nilkkaan. Kun kaikki ovat valmiita selitä, että murtaakseen kahleet heidän täytyy astua ilmapallojen päälle rikkoakseen ne. (Lisätäksenne hauskuutta ja kilpailuhenkeä sinä voit ehdottaa, että osanottajat yrittävät rikkoa toistensa pallot samalla aikaa kun he yrittävät suojella omia pallojaan.)7. Anna heille merkki leikin aloituksesta

Raportointi ja arviointiAloita keskustelu kysymällä pitivätkö osanottajat leikistä ja miltä heistä tuntui. Kysy esim. seuraavia kysymyksiä: Mikä tekee kahleista, jotka painavat meitä, niin raskaita? Mistä ne tulevat? Luuletko, että maailmassa on ihmisiä, jotka kantavat enemmän kahleita kuin muut? Keitä he ovat? Voimmeko me tehdä jotain auttaaksemme murtamaan heidän kahleensa?


Tämä toiminta sopii yhteen hyvin toimintaleikin “Haaveet” kanssa (s.74) koska ne käsittelevät samoja aihepiirejä. Leiki “ilmapalloja” sen jälkeen kun ryhmä on koonnut yhteen heidän unelmapiirustuksensa.

“Ilmapallot” on hauska toimintaleikki: kaikki astuvat ilmapallojen päälle ja voivat kuulla niiden puhkeavan rikki. Tämä on siis se elementti, joka pitää olla mukana, jos sinä sovellat tätä leikkiä.

Ilmapallojen sijaan sinä voit valita kondomit. Kondomeilla on se etu, että niitä on vaikeampi saada rikki ja siksi niiden rikkominen on jännittävämpää. Toisaalta joitakin laatuja on hyvin vaikeata saada rikki, joten sinun pitäisi yrittää itse ennen kuin päätät mitä otat. Joissakin ryhmissä kondomien käytöllä on se etu, että niillä autetaan rikkomaan tabuja ja puhumisesta seksistä ja aidsista, mutta ole varuillasi, sillä joissakin puitteissa niiden käyttö voi olla kielteisesti vaikuttavaa!!!

Yksinkertaisempi versio tästä toimintaleikistä, jossa käytetään vain ilmapalloja ja narua, toimii alkusysäyksenä ryhmän leikeille.

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksi Ideat konkreettiseen toimintaan joita voi lähteä toteuttamaan tulevat ehkä keskustelusta. Yksi mahdollisuus voisi olla se, että ryhmä yhdessä suunnittelee jotain erityistä toimintaa, jossa he haluaisivat työskennellä “murtaakseen kahleet”. Toinen vaihtoehto voisi olla se,että he suunnittelevat toteuttavansa jonkun erityisen näkökannan heidän ihanneyhteiskunnassaan. Sinä voit haluta jatkaa toimintaleikkiin Hei ystäväni (s.70), joka antaa mahdollisuuden tutkia erilaisia näkökulmia ja tunteita syvällisemmin.

s.67

Kulttuurileikki Taso 1 Teema 1

Mikä on sinun mielikuvasi jostakin henkilöstä, joka on kotoisin toisesta maasta?

Kuinka sinä siirrät sen piirustukseen?Jos sinä pidät piirtämisleikistä “pictionary”, niin sinä pidät kulttuurileikistä.

Käsiteltävät aiheet

Mielikuvat, pelkistäminen ja ennakkoluulot

Tavoitteet Työstää ja tutkia meidän pelkistämisen tarvettamme ja ennakkoluulojamme toisista ihmisistä Työstää mielikuvia, joita meillä on vähemmistöryhmistä Ymmärtää, kuinka pelkistämisen mekanismi toimii Lisätä luovuutta ja spontaania ajattelutapaa ryhmässä

Kesto45 minuuttia - 2 tuntia(riippuen ryhmän koosta)

Valmistelut Osanottajille lista piirrettävistä asioista Muistiinpanolehtiö ja kynä tulosten kirjaamista varten Paperiarkit ja kynät (noin A4 kokoa) ryhmän piirustuksia varten Tarrateippiä tai nuppineuloja piirustuksia varten

Ryhmän kokomikä tahansa

Ohjeet Pyydä osanottajia muodostamaan kolmen tai neljän henkilön joukkueita Pyydä joukkueita ottamaan mukaansa paperiarkkeja ja kynä ja etsimään paikka, jossa he voivat istua hieman toisistaan erillään Kutsu joka ryhmästä yksi henkilö ja anna heille sana Käske heidän palata ryhmiensä luo ja alkaa piirtää sanaa samalla kun toiset ryhmän jäsenet yrittävät arvata mikä se on. He saavat piirtää vain mielikuvia, lukuja ja sanoja ei käytetä. Puhuminen on kiellettyä paitsi oikean vastauksen vahvistaminen Muu joukkue saa vain sanoa arvauksiaan, he eivät saa kysyä kysymyksiä Kun sana on arvattu oikein, pyydä joukkuetta huutamaan se Pane tulos ylös muistiinpanolehtiöön Jokaisen kierroksen jälkeen pyydä piirtäjää kirjoittamaan kuvaan - joko valmiin tai keskeneräisen - mikä se sana oli Nyt pyydä joukkueita valitsemaan toinen jäsen piirtäjäksi. Varmistaudu siitä, että jokainen saa tilaisuuden piirtää ainakin kerran Lopussa pyydä ryhmiä ripustamaan kuvat näkyviin niin, että erilaisia tulkintoja kuvia sanoista voidaan vertailla ja niistä voidaan keskustella

s.68


Tee tämä pienissä ryhmissä (ne voivat olla samat joukkueet)

Pyydä osanottajia sanomaan, oliko leikki vaikea ja miksi Sitten pyydä ihmisiä katsomaan seinällä olevia piirustuksia ja vertailemaan erilaisia kuvia ja tapoja, joilla ihmiset tulkitsivat samoja sanoja Pyydä heitä sanomaan, vastaavatko, vaiko ei mielikuvat todellisuutta, ja pyydä osanottajia sanomaan, miksi he valitsivat tietyt mielikuvat Kysy sitten edelleen, mistä me saamme meidän mielikuvamme, ovatko ne kielteisiä vai myönteisiä, ja mitä vaikutuksia niillä saattaa olla suhtautumiseemme kyseessä oleviin ihmisiin


Jos sinulla on pieni ryhmä, kulttuurileikkiä voidaan leikkiä yhdessä ryhmässä; pyydä jotakin henkilöä piirtämään ensimmäisellä kierroksella, se joka arvaa, piirtää seuraavalla kierroksella.

Valmistaudu siihen, että ihmiset, jotka pitävät itseään huonoina piirtäjinä, voivat pitää tätä leikkiä itselleen vaikeana. Rohkaise heitä sanomalla, että et hae taideteoksia ja rohkaise jokaista yrittämään piirtäjän roolissa.

Tämä leikki todennäköisesti tuo esiin kaikkein välittömimmät ja pelkistetyimmät mielikuvat, jotka meillä on toisista ihmisistä mukaan lukien ulkomaalaiset ja vähemmistöt.

Se on hyvin luova ja hauska. Kuitenkin on tärkeää, että leikki ei pysähdy piirustuksiin vaan, että ryhmä pohtii pelkistämisen vaaroja, erityisesti mistä me saamme mielikuvamme.

Jokainen tarvitsee esikuvia pelkistämistä kyetäkseen suhtautumaan ympäristöönsä ja siinä oleviin ihmisiin. Kaikilla meillä on ja ylläpidämme pelkistämiskuvioita, tämä ei ole vain ilmeistä vaan myöskin välttämätöntä. Sen takia kaikenlaista arvostelua niistä pelkistämismalleista, joita osanottajilla on, pitäisi välttää. Mihin arvioinnin ja keskustelun tulisi tähdätä on se, että me olemme tietoisia olemassaolevista pelkistämistarpeista, mielikuvilla ja olettamuksilla on hyvin vähän tekemistä todellisuuden kanssa. Olemalla tietoinen pelkistämisestä ja vaaroista, joita syntyy, jos luottaa pelkistämiskuvioihin, on paras tapa estää ennakkoluuloja, jotka johtavat syrjintään.

On mielenkiintoista huomata, että meillä ei tavallisesti ole pelkistettyä mielikuvaa ihmisistä, joiden kanssa meillä on vain vähän yhteydenpitoa. Esimerkiksi, mietipä omaa käsitystäsi jostakin henkilöstä, joka on kotoisin Sloveniasta, Moldaviasta, San Marinosta tai Bhutanista. Sen takia ehdotamme, että sisällytät piirrettävien sanojen listaan esimerkin ainakin yhdestä kansallisuudesta, joka on vähemmistönä maassasi ja yhdestä, joka ei ole, ja jonka kanssa ryhmällä on hyvin vähän tai ei ollenkaan suoraa kontaktia. Pyydä ihmisiä miettimään eroja pelkistettyjen mielikuvien kesken ja mahdollisia syitä tähän. Jos meillä on ennakkokäsitys, se voi yksinkertaisesti olla “ että he ovat mukavia ihmisiä”.

Toinen näkökulma, jota käsitellään keskustelussa, on mistä pelkistetyt mielikuvat tulevat. Tiedotusvälineiden, koulun kasvatuksen, perheen, samantyyppisen ryhmän roolia voidaan analysoida.

s.69

Kulttuurileikkiä varten tarvitset:

Säännöt ja ideat, jotka ryhmien täytyy piirtää, pitää olla sopeutettu ryhmän kansalliseen ja kulttuurilliseen koostumukseen. Alla olevassa listassa olevat sanat ovat pelkkiä ehdotuksia sinulle muokattavaksi. Esimerkiksi, jos suunnittelet käyttää mielikuvia kansallisuuksista, voi olla tärkeätä, että leikkijät eivät saa piirtää lippuja tai maiden rahoja - se olisi liian helppoa.

Toisaalta estääksesi arvaamista yksinkertaisesti tukeutuen toisiaan seuraaviin assosiaatioihin, on tärkeätä vaihdella yksittäisen vähemmistön kuvauksia muilla sanoilla, jotka liittyvät käsityksiin, kohteisiin tai ihmisiin, joilla ei ole mitään tekemistä varsinaisen pääasian kanssa, esimerkiksi, jos suunnittelet pyytää unkarilaisen, romanialaisen ja ranskalaisen henkilön kuvausta, on parempi aloittaa unkarilaisella, jota seuraa sanat “rasismi” ja “vähemmistö” ja vasta

sitten romanialainen, jota seuraa sana “ystävä” ennen ranskalaista henkilöä. Tämä lisää vaihtelua, virkistää kilpailua ja tekee leikin paljon hauskemmaksi.

Sanaehdotuksia piirrettäväksi

Rasismi Erilaisuus Koulutus Syrjintä Anti - Semitismi Pakolainen Ristiriita Eurooppalainen Kansalainen (sen maan, jossa leikki leikitään) Talonpoika Köyhyys Muslimi Homoseksuaali Tasa-arvo HIV-positiivinen ihminen Mustalainen Japanilainen Venäläinen Afrikkalainen Ihmisoikeudet Media Turisti Ulkomaalainen Solidaarisuus Sokea henkilö Rakkaus Arabi Moldavialainen

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksi

Rohkaise ryhmän jäseniä tiedostamaan, kuinka pelkistettyjä mielikuvia käytetään tiedotusvälineissä ja mainonnassa, ja tiedostamaan omat reaktionsa niihin. Pyydä heitä etsimään esimerkkejä mukaan seuraavalle tunnille.

Me saamme mielikuvia toisista ihmisistä ja kulttuureista, ei vain kuvista ja kirjoituksista vaan myös musiikista. Haluaisit ehkä kokeilla “Knysna Blue” (sivu 106) tutkiaksesi näitä musiikillisia kuvia. Vaihtoehtoisesti, kun olet juuri pohtinut pelkistämiseen johtavia tekijöitä, saattaisit haluta jatkaa tutkimusta, mikä vaikutus saattaa olla pelkistämisellä ja sillä, että ihmiseen pannaan nimilappu. Jos haluat jatkaa, voit siirtyä leikkiin “Nimilaput” (sivu108).

Sivu 70

HEI YSTÄVÄNI... Taso 3 Teemat G, M ja A

Jokaisella on tunteita, mielipiteitä ja ajatuksia, joita olisi hyvä jakaa toisten kanssa. Joskus puhuminen voi kuitenkin tuntua vaikealta. Silloin kirjeen kirjoittaminen saattaa auttaa.

Käsiteltävät aiheet Tilaisuuden yleiseen aihepiiriin liittyvät aiheet.

Tavoitteet Rohkaista osallistujia ilmaisemaan tunteitaan ja ajatuksiaan. Luoda empatiaa ja ymmärrystä toisella tavalla ajattelevia kohtaan. Rohkaista sellaisia ryhmän jäseniä, joista julkinen puhuminen tuntuu hankalalta. Avata keskustelu solidaarisuudesta, tasa-arvoisuudesta ja toisten ihmisten arvostamisesta.

KestoHarjoitus tehdään yhden tai kahden päivän kuluessa muun toiminnan ohessa.Osa A: 30 minuuttiaOsa B: 15 minuuttiaOsa C: 30 minuuttiaOsa D: 45 minuuttia

Ryhmän koko5-30

ValmistelutKyniä ja paperia.Mahdollisuus kopiokoneen käyttöön.

Ohjeet

Osa A:Valitse ryhmästä 2-3 osallistujaa ja pyydä heitä kirjoittamaan henkilökohtainen kirje jollekin toiselle ryhmän jäsenelle. Määrittele aihe etukäteen: esim. vähemmistöön kuuluminen, rasismi, eurooppalaisuus, epäoikeudenmukaisuus... Kirjeen lopussa pitäisi pyytää vastaanottajalta kannanottoa: "Mitä sinä ajattelet tästä asiasta?", Mikä on sinun mielipiteesi?", "Voisitko auttaa minua tässä asiassa?". Osa B:Pyydä seuraavan tapaamisen aluksi kirjoittajia lukemaan kirjeensä koko ryhmälle.

Osa C:Pyydä kirjeen vastaanottajia kirjoittamaan vastaus.

Osa D:Tapaamisen lopuksi, tai kun ryhmä tapaa seuraavan kerran, pyydä vastauskirjeiden kirjoittajia lukemaan kirjeet ääneen.

sivu 71

Raportointi ja arviointiAloita keskustelu kysymällä kirjeen kirjoittajilta, mitä he oppivat harjoituksesta. Kysy sitten ryhmän muilta jäseniltä, mitä he oppivat kirjeiden kuuntelemisesta. Jatkakaa keskustelua kirjeissä käsitellyistä aiheista.

Vinkkejä ohjaajalleTämä harjoitus on hyvä tilaisuus miettiä ja ilmaista todellisia ajatuksiaan ja tunteitaan. Se tarjoaa myös osallistumismahdollisuuksia ujommille ryhmän jäsenille, joilla on vaikeuksia ilmaista itseään suullisesti ryhmäkeskusteluissa. Tällä tavoin harjoitus luo hyvää ryhmähenkeä, ja sen avulla voidaan jopa selvitellä ryhmän sisäisiä konflikteja.

Harjoitus sopii kaikentyyppisille ryhmille, mutta on erityisen suositeltava kansainvälisille ryhmille.

Kirjeiden aiheiden pitäisi liittyä tapahtuman muuhun aihepiiriin. Jos aiheena on esimerkiksi väkivalta, sopivia kirjeen aiheita ovat ajankohtaiset uutistapahtumat kuten nuorisoryhmien väliset konfliktit, väkivaltainen välikohtaus, poliisiratsia tms.

Osa A: Ensimmäisten kirjeiden kirjoittajia valittaessa tulisi ottaa huomioon ryhmän rakenne: yksi kirjoittaja enemmistöryhmästä, toinen vähemmistöstä, erilaisia vähemmistöjä, tyttö ja poika jne.

Osallistujien on tärkeää tietää, kenelle he kirjoittavat. Kirjoittajia pyydetään tekemään kirjeistä henkilökohtaisia. He saavat kuitenkin itse päättää, mitä "henkilökohtainen" tässä yhteydessä merkitsee: ainakin kirjoittajilla olisi hyvä olla jonkinlainen omakohtainen suhde käsiteltävään asiaan, tai he voivat kirjoittaa jostain itselleen läheisestä asiasta. Joskus harjoitukseen osallistuvat sanovat, etteivät he "osaa kirjoittaa". Silloin he tarvitsevat rohkaisua. Usein on hyödyllistä jakaa kaikille ryhmän jäsenille valokopiot A-osan kirjeistä.

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksiKirjoittakaa huolestuttavista asioista. Lähettäkää kirjeitä viranomaisille, poliitikoille tai paikallislehtiin. Näin saatte äänenne kuuluviin ja voitte vaikuttaa asioiden tilaan.

Kirjeen kirjoittaminen ei aina ole helppoa. Joskus on vaikeaa ilmaista mitä haluaa sanoja ja oikeiden sanojen löytäminen voi tuntua hankalalta. Jos aihe

kiinnostaa, kokeilkaa harjoitusta "Mustat ja valkoiset lampaat" (sivu 178). Siinä tutustutaan sanojen ja sanontojen alkuperään ja niiden merkityksen muuttumiseen.

s.72

Dominot Taso 1 Teema G

Tunnetko domino-pelin? Pelatkaamme dominoa vartaloillamme. Käsiteltävät aiheet Mitä tahansa Auttaa ihmisiä tutustumaan toisiinsa Nostaa tietoisuuteen, että ryhmässä on eroja yksilöiden välillä yhtä hyvin, kuin myös asioita, jotka yhdistävät meitä

Kesto 10 minuuttia

Ryhmän kokominkä kokoinen tahansa

Valmistelut Ei erityisiä materiaaleja Luettelo mahdollisista ehdotuksista, jos pelaajat eivät pysty itse keksimään niitä Paljon tilaa

Ohjeet1. Pyydä yhtä henkilöä ryhmässä aloittamaan ajattelemalla kahta henkilökohtaista luonteenpiirrettä, jotka he sitten esittelevät ryhmälle näin; “Minun vasemmalla puolellani on tyttö, ja minun oikealla puolella minulla on kaksi veljeä”

2. Sitten kutsu jotakuta muuta ryhmässä, joka jakaa yhden luonteenpiirteistä pitämään ensimmäisen henkilön oikeasta tai vasemmasta kädestä (yhteisen ominaisuuden mukaan) ja sitten lisää heidän oma ominaisuus vapaalle puolelle. Esim. minun oikealla puolella on tyttö, ja minun vasemmalla puolella minulla on ruskeat silmät.3. Pane kaikki ryhmän jäsenet kertomaan vuorollaan niin, että lopussa jokainen on muiden kanssa ympyrässä.4. Jos kerrottua ominaisuutta ole kellään ryhmässä, ja dominoa ei voida jatkaa, pyydä pelaajia keksimään muu ominaisuus niin, että peli voi jatkua.

Vinkkejä ohjaajalle Yllä annetut ominaisuudet ovat vain esimerkkejä. Kuka tahansa henkilö voi valita ja aloittaa millä tahansa piirteellä haluaa, huolimatta siitä, onko se näkyvä vai ei.

s.73Se on tärkeää, että ryhmän jäsenet todella perustavat fyysisen yhteyden. Tämä rohkaisee voimakkaampaan ryhmätunteeseen. Tapa, jolla yhteys on tehty, voi olla koskettaa päitä yhteen, laittaa käsivarret toisten ympäri, laittaa jalat yhteen jne. Pelaajat voivat seisoa tai olla pitkällään.

Jos ehdotetut erikoistuntomerkit tuntuvat toistuvan, sinä voit rohkaista osallistujia tuomaan esille uusia sellaisia. Se on parasta jos erityistuntomerkit eivät ole kovin yksinkertaisia. Sinä voisit rohkaista ryhmää sanomaan näkyviä erityispiirteitä (vaatteiden ja hiusten väri) näkymättömiä tai persoonallisia erityispiirteitä (harrastukset, lempiruoka, suihkussa laulaminen...) tai muita keskustelunaiheeseen liittyviä (minä ajattelen...Minä

tunnen...Vähemmistöistä, miehistä, naisista, romaneja kohtaan (mustalaiset ja kulkurit)juutalaiset jne. Tämä peli pitää pelata nopeasti niin, etteivät ihmiset pitkästy odottaessaan päästä peliin mukaan. Ympyrän luominen vahvistaa ryhmän tunnelmaa. Voidaan kuitenkin kuvitella muita muotoja pelata sitä. Jos leikkiä käytetään tunnin aloittamiseen tai jännityksen laukaisijana, ehdotamme, että sinä liityt mukaan ja käytät mahdollisuutta osallistua täydellisesti ryhmään. Tämä voi auttaa poistamaan erottavia tekijöitä.


Domino on halunnut näyttää sinulle, että ihmisissä on paljon enemmän, mitä ei ensinäkemältä huomaa. Siitä huolimatta, kun me ensikerran tapaamme ihmisiä, me usein teemme arviot heistä sen perusteella, mitä voimme nähdä. Käytä “Ensivaikutelmia” (s.83) leikkiä tutkiaksesi, mitä näemme ja saadaksesi selville, näemmekö samoja asioita.

sivu 74

HAAVEET Taso 2 Teemat G, I, M, A

Ihmisellä on ehtymätön kyky haaveilla ja kuvitella parempaa tulevaisuutta. Tässä harjoituksessa tutustutaan omiin ja toisten haaveisiin ja tulevaisuuden visioihin.

Käsiteltävät aiheet Tasaveroisuus kansallisuudesta ja kulttuuritaustasta riippumatta. Ryhmän sisäinen solidaarisuus ja empatia.

Tavoitteet Ryhmän sisäisen empatian lisääminen. Solidaarisuuden ja empatian lisääminen ryhmän ilmapiirin parantamiseksi. Yhteistyöhön rohkaiseminen. Toisiin ryhmän jäseniin tutustuminen.

Kesto1 tunti

Ryhmän koko6-40

Valmistelut esim. fläppitaulu tai suuri paperiarkki ja tusseja jokaiselle ryhmälle

Ohjeet

1. Ryhmän koko ratkaisee, kuinka harjoitus kannattaa toteututtaa. Keskikokoisessa ryhmässä (n. 10 hlö) voidaan järjestää koko ryhmän aivoriihi. Suurempi ryhmä jaetaan 4-5 hengen pienryhmiin.

2. Pyydä osallistujia aluksi miettimään itsekseen viisi minuuttia, millaista elämää he haluaisivat elää: millaista perhe-elämää, työtä, harrastuksia, miten he haluaisivat asua.... 3. Pyydä osallistujia sitten kertomaan haaveistaan toisille. Mistä he haaveilevat ja miksi? Osallistujat voivat kirjoittaa, tai mieluummin piirtää, haaveidensa yhteisiä piirteitä fläppitaululle: esim. työpaikan löytäminen, lasten saaminen jne.

4. Pyydä pienryhmiä esittämään tuloksensa koko ryhmälle.

5. Pyydä osallistujia nyt keksimään yksitellen tai ryhmässä kolme asiaa, jotka estävät haaveiden toteutumisen. Pyydä heitä myös miettimään kolmea tapaa päästä lähemmäs haaveitaan yhteistyön (ryhmän tai järjestön) avulla. sivu 75

Raportointi ja arviointiPyydä osallistujia kertomaan tunteista, joita harjoitus herätti. Olivatko tunteet myönteisiä?

Jatka seuraavilla kysymyksillä:

Tapahtuiko harjoituksessa jotain yllättävää? Pitäisikö jokaisella olla mahdollisuus toteuttaa unelmansa? Onko joillain ihmisillä enemmän mahdollisuuksia kuin toisilla? Miksi? Kuinka voitte auttaa toinen toistanne toteuttamaan haaveita ja rikkomaan henkisiä rajoja?

Vinkkejä ohjaajalleHarjoitus voi olla todella innostava, jos osallistujat onnistuvat määrittelemään haaveensa riittävän tarkoin ja keksivät käytännönläheisiä tapoja päästä yhdessä eteenpäin. Tätä tavoitetta on hyvä painottaa, jotta päästäisiin irti sellaisista lukkiutuneista ajatusmalleista, jotka eivät vie eteenpäin: “En minä kuitenkaan voi tehdä sitä tai tätä.”, “En minä vaan pysty siihen.”...

Lopputulos on parempi, jos osallistujat saavat käyttää luovuuttaan. Jos piirtäminen tuntuu hankalalta, kokeilkaa kollaasitekniikkaa: vanhoja aikakauslehtiä, saksia, liimaa ja tusseja. Tulokset voidaan esittää myös sketsin tai mininäytelmän muodossa. Mikä tahansa luova tapa ilmaista itseään on parempi kuin pelkkä puhuminen tai kirjoittaminen.

Kansainvälisessä ryhmässä harjoitus on helpompi liittää rasismiin, muukalaisvihaan, antisemitismiin ja muihin yleisempiin aiheisiin. Toisaalta myös kysymys "Onko kaikilla samanlaiset mahdollisuudet unelmiensa toteuttamiseen?" johdattelee keskustelua siihen suuntaan.

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksiKokeilkaa harjoitusta "Ilmapallot" (s. 65) myönteisten tunteiden lisäämiseksi. Työstäkää harjoituksessa syntyneitä konkreettisia toiminta-ajatuksia edelleen ja muuntakaa ne toiminnaksi.

sivu 76

SEHÄN ON VAAN VITSI ! Taso 3 Teemat I ja M

Leikkiähän se vaan on! Mitä väliä sillä on, jos kerromme ruotsalais- tai juutalaisvitsejä?

Käsiteltävät aiheet Stereotypiat ja ennakkoluulot. Huumori ennakkoluulojen ruokkijana. Henkilökohtainen vastuu ja reagoiminen sellaisiin asioihin ja tilanteisiin, joita ei hyväksy.

Tavoitteet Huumorin ja vitsien taustojen tutkiminen. Vitsien vaikutukset kuulijoihin ja kohteisiin. Keskustelu niistä peloista, joita vitseillä koetetaan peittää.

Kesto45 min.

Ryhmän kokoMinkä kokoinen tahansa.

ValmistelutKokoa vitsejä esim. seuraavista kategorioista, ja kirjoita ne paperilapuille:

Vitsit erilaisiin ryhmiin kuuluvista ihmisistä: kasvissyöjät, rikkaat, juutalaiset, vammaiset, poliitikot, julkkikset, ulkomaalaiset, homot.. Tabu-aiheiset vitsit Sanaleikit Käytännön pilat, kepposet Sarjakuvia Tarvitsette myös hatun tai myssyn. Fläppitaulu tai iso paperi pisteiden merkitsemistä ja laskemista varten.

Ohjeet

1. Kirjoita vitsit paperilapuille ja laita ne hattuun tai myssyyn.

2. Pyydä ryhmää istuutumaan ympyrään. Laita hattu kiertämään ja pyydä kutakin vuorollaan nostamaan lappu ja lukemaan ääneen (tai näyttelemään) siihen kirjoitettu vitsi.

3. Pyydä muuta ryhmää arvostelemaan vitsit asteikolla 1-10 pistettä.

4. Kirjoita pisteet taululle.

sivu 77

Raportointi ja arviointiKeskustelkaa pelin herättämistä tunteista ja jatkakaa seuraavilla kysymyksillä:

Mikä vitsi sai eniten pisteitä? Miksi? Mikä vitsi sai vähiten pisteitä? Miksi? Miltä sinusta tuntuu, jos vitsi on suunnattu sinua tai kannattamaasi asiaa vastaan? Millainen on hyvä vitsi? Millaisia vitsejä et voi hyväksyä? Mitä vahinkoa seksistiset ja rasistiset vitsit saattavat aiheuttaa? Mitä teet, jos joku kertoo mielestäsi loukkaavan vitsin:Hymyilet kohteliaasti.Naurat, koska muutkin nauravat.Kerrot vitsin kertojalle oman mielipiteesi.Lähdet ryhmästä mitään sanomatta?

Vinkkejä ohjaajalleVitsien valinta on tärkeä vaihe, sillä sen avulla voit pitää tilanteen hallinnassa, sillä muuten tämä leikki karkaa helposti käsistä. Ota mukaan sekä rakentavia että asiattomia vitsejä. Esim. sarjakuvista löytyy usein vitsejä, jotka auttavat oppimaan jotain myönteistä maailmasta ja omasta itsestä. Varo vitsejä, jotka saattavat syvästi loukata ryhmän jäsentä/jäseniä.

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksiKootkaa yhteinen sarjakuva- ja vitsikokoelma, joka laitetaan pysyvästi seinälle tai ilmoitustaululle. Laatikaa omia vitsejä ja sarjakuvia, joita voitte jakaa muille toimintaryhmille tai järjestöille. Vitsejä kannattaa myös yrittää julkaista paikallislehdessä.

Muihin syrjinnän muotoihin tutustutaan harjoituksessa "Siitä vaan!" (s. 103). Vaikeissa tilanteissa toimimista opetellaan harjoituksessa “Jaettu syrjintä” sivulla 157.

sivu 78

"EURO-RAIL A LA CARTE" Taso 2 Teema I

Eihän me mitään rasisteja olla! Tässä harjoituksessa käsitellään rasismia arkipäivän tilanteessa. Lähdetään siis yhteiselle junamatkalle...

Käsiteltävät aiheet Ennakkoluulot ja suvaitsevaisuuden rajat. Stereotypiat ja mielikuvat eri vähemmistöistä.

Tavoitteet Osallistujien stereotypioiden ja ennakkoluulojen kyseenalaistaminen, tekstin herättämät mielikuvat ja assosiaatiot. Vähemmistöjen herättämien mielikuvien tarkastelu. Oman suvaitsevaisuuden rajojen tiedostaminen. Erilaisten arvojen ja stereotypioiden kohtaaminen.

Kesto90 min. - 2 tuntia Ryhmän koko 5 - 40

ValmistelutValokopiot toimintaohjeista, yksi jokaiselle. Kynä jokaiselle.Ohjeet 1. Anna kaikille osallistujille monistetut toimintaohjeet.2. Kuvaile tilannetta lyhyesti, ja kehota osallistujia lukemaan kuvaukset tarjolla olevista kanssamatkustajista.3. Pyydä nyt jokaista valitsemaan itselleen kolme mieluisinta matkakumppania ja kolme sellaista henkilöä, joiden kanssa ei haluaisi matkustaa.4. Kun kaikki ovat tehneet valintansa muodostetaan 4-5 hengen ryhmiä.

Ryhmät keskustelevat omista valinnoistaan ja niiden syistä, vertailevat valintojaan ja etsivät mahdollisia yhtäläisyyksiä valintojen välillä. laativat ryhmälle yhteisen suosituimmuuslistan (kolme plussaa, kolme miinusta) konsensusperiaatteella.

5. Pyydä ryhmiä esittelemään valitsemansa matkatoverit yhteisessä keskustelussa. Heidän pitäisi myös kertoa, oliko joistain "tapauksista" ryhmän sisäisiä erimielisyyksiä. sivu 79


Keskustelu perustuu ryhmien laatimiin listoihin. On hyvä aloittaa vertailemalla eri ryhmien tuloksia. Sitten voitte jatkaa keskustelua seuraavanlaisilla kysymyksillä: Kuinka realistinen harjoituksen tilanne on? Onko kukaan kokenut mitään vastaavaa? Mitkä seikat ratkaisivat valinnat?

Jos jokin ryhmä ei onnistunut laatimaan yhteistä listaa, mikä siihen oli syynä? Mikä tuntui harjoituksessa kaikkein vaikeimmalta? Mitkä tekijät estivät yhteisymmärrykseen pääsemistä? Minkälaisia stereotypioita matkustajaluettelo herättää? Sisältyvätkö stereotypiat luettelon kuvauksiin, vai nousevatko ne jokaisen omasta ajatusmaailmasta ja mielikuvituksesta? Mistä mielikuvat tulevat? Miltä sinusta tuntuisi, jos kukaan ei haluaisi tulla istumaan kanssasi samaan vaunuosastoon?

Vinkkejä ohjaajalleHuomaa, että harjoitukseen sisältyvä matkustajaluettelo on hyvin pitkä, mikä vaikeuttaa ryhmien yhteisten listojen laadintaa. Siksi aikaa saatetaan tarvita enemmän. Halutessasi voit lyhentää luetteloa 10-14 matkustajaan. Voit myös muuntaa luetteloa siten, että se vastaa paremmin kotiseutunne kansallisuustilannetta ja ryhmän tarpeita. On tärkeää, että osa luettelon matkustajista kuuluu ryhmäläisille tuttuihin ryhmiin, ja että "näkymättömiä" vähemmistöjä otetaan mukaan luetteloon: homoseksuaaleja, vammaisia, HIV -positiivinen jne.

Usein käy niin, että ryhmät eivät onnistu laatimaan yhteistä luetteloa. Älä painota tätä osuutta liikaa, sillä se johtaa vain valheelliseen yhteisymmärrykseen. Vähintään yhtä mielenkiintoista on tarkastella syitä, jotka estävät yhteisymmärryksen saavuttamisen.

On tärkeää, että jokainen kunnioittaa toisten ajatuksia eikä tuomitse toisen henkilökohtaisia mielipiteitä. Vaikka jotkut valinnat tuntuisivatkin kyseenalaisilta, on valintojen taustojen pohtiminen paljon mielekkäämpää kuin henkilökohtaisten päätösten kyseenalaistaminen. Itse asiassa sekä ohjaaja että pelaajat ovat hankalassa tilanteessa: harjoituksesta saa helposti aikaan oikean tuomitsemiskilpailun! Ole siis varuillasi, äläkä anna keskustelun edetä väittelyksi siitä, kenellä on vähiten ennakkoluuloja. Painota sitä tosiasiaa, että jokaisella on ennakkoluuloja.

On myös tärkeää muistaa jutella siitä, että matkustajista annetut kuvaukset ovat hyvin lyhyitä, eivätkä sisällä tietoa heidän luonteestaan tai taustastaan. Mutta eikö uutisista ja lehdistä saatuihin tietoihin sekä ihmisistä ensitapaamisella saatavaan vaikutelmaan reagoidakin samalla tavoin?

sivu 80


Harjoitusta voidaan jatkaa toisella mielikuvia käsittelevällä harjoituksella kuten "Ensivaikutelmia" (s. 83) tai "Mitä näet?" (s. 176). Vaihtoehtoisesti voitte kokeilla, miltä tuntuisi olla siirtolainen tai pakolainen, joka joutuu kohtaamaan syrjintää ja ennakkoluuloja: "Pakolainen" sivulla 151. ______________________________________________________________________EURO-RAIL “A LA CARTE”

TilanneOlet nousemassa junaan matkustaaksesi Lissabonista Moskovaan. Matka kestää viikon ja joudut jakamaan vaunuosastosi kolmen muun matkustajan kanssa. Kenet seuraavista vaihtoehdoista valitsisit mieluiten matkakumppaniksesi?

1. Serbialainen sotilas Bosniasta.2. Ylipainoinen sveitsiläinen pörssimeklari. 3. italialainen tiskijukka, jonka taskut näyttävät pullistelevan dollareista.4. Nahkavaatteita myyvä afrikkalainen nainen.5. HIV -positiivinen nuori taiteilija.

6. Juuri vankilasta vapautunut unkarin mustalainen. 7. Baski-aktivisti, joka vierailee usein Venäjällä.8. Saksalainen rappari, joka viettää erittäin vaihtoehtoista elämää.9. Sokea hanuristi Australiasta. 10. Ukrainalainen opiskelija, joka ei haluaisi palata kotiin. 11. Keski-ikäinen, ilman viisumia matkustava romanialainen nainen 1-vuotiaan lapsensa kanssa. 12. Aggressiivinen hollantilainen kovan linjan feministi.13. Alkoholin vaikutuksen alainen ruotsalainen skini (skinhead).14. Belfastilainen painija, joka näyttää olevan menossa katsomaan jalkapallo-ottelua.15. Puolalainen prostituoitu Berliinistä.16. Ranskalainen maanviljelijä, joka puhuu vain ranskaa, ja jolla on mukanaan korillinen voimakkaanhajuista juustoa.17. Saksassa asuva kurdipakolainen, joka on tulossa takaisin Libyasta.

Ohjeet1. Valitse itsellesi ylläolevasta luettelosta kolme henkilöä, joiden kanssa mieluiten matkustaisit, ja kolme vähiten mieluista matkakumppania. Sinulla on 15 min. aikaa tehdä valintasi. 2. Keskustelkaa ryhmässä kunkin valitsemista suosituimmista ja epäsuosituimmista matkakumppaneista ja valintojen syistä.

3. Yrittäkää sitten päästä yhteisymmärrykseen ryhmän yhteisestä listasta, johon valitsette kolme mieluisinta ja kolme epämieluisinta matkakumppania. Teillä on 45 minuuttia aikaa. 4. Lopuksi jokainen pienryhmä esittelee valintansa koko ryhmälle, jonka jälkeen harjoituksesta keskustellaan vielä yhdessä.

sivu 81

JOKAINEN KUVA KERTOO OMAN TARINANSA Taso 2 Teemat I, M, A

Moni asia näyttää ensinäkemältä hyvin yksinkertaiselta. Mutta katso uudestaan ja saatatkin huomata jotain aivan uutta...

Käsiteltävät aiheet Aikaisemmat kokemukset, ennakko-odotukset jne. vaikuttavat siihen, miten havaitsemme ympäristöämme. Päätökset perustuvat usein puutteelliseen tietoon.

Tavoitteet Osoittaa, millä tavoin mielikuvat toisista kansoista ja kulttuureista vaikuttavat siihen, millä tavoin tulkitsemme toisten ihmisten käyttäytymistä. Tiedostaa tapoja, joilla täytämme tiedoissamme olevia aukkoja. Tiedostaa mielikuvien vaikutus ja valta.

Kesto 30 min.

Ryhmän kokoMinkä kokoinen vain.

Valmistelut Valitse kuva, joka liittyy tilaisuuden / kampanjan aihepiiriin. Leikkaa kuva kahteen osan siten, että kumpikin puolisko kertoo oman tarinansa, mutta kun kuvat yhdistetään, tarina muuttuu. Kiinnitä kuvan puolikkaat erillisille taustapapereille. Monista 1 kuva jokaista osallistujaa kohti. Paperia ja kyniä kaikille osallistujille.

Ohjeet1. Kerro ryhmälle, että annat nyt jokaiselle kuvan. Jokainen osallistuja saa kirjoittaa paperille omia ajatuksiaan kuvasta: Keitä kuvan henkilöt ovat? Mitä tapahtuu? Mistä maasta kuva on?2. Jaa osallistujille ensin kopio toisesta kuvan puolikkaasta ja anna 5 min. aikaa kuvan katselemista ja tarinan kirjoittamista varten.3. Tämän jälkeen ryhmä saa keskustella kuvasta yhdessä. Jos ryhmä on suuri, tämä voidaan tehdä 6-8 hengen pienryhmissä. 4. Jaa seuraavaksi kuvien toiset puoliskot. Keskustelkaa toisen puoliskon herättämistä uusista vaikutelmista.

sivu 82

Raportointi ja arviointiLoppukeskustelussa tulisi analysoida ihmisten tapoja organisoida ja järjestellä saamaansa informaatiota. Seuraavista kysymyksistä voi olla hyötyä:

Mistä kuva voisi olla kotoisin?

Ketä kuvassa oli?

Missä kuvan henkilöt olivat?

Mitä he tekivät?

Miksi he olivat juuri siinä paikassa?

Miten käsityksesi muuttui, kun näit koko kuvan?

Myös tosielämässä ihmiset yrittävät hahmottaa kokonaisuutta nähtyään vain pienen osan koko tarinasta.

Mitä tapahtuu, kun samaa asiaa katsoo uudestaan erilaisesta, entistä laajemmasta näkökulmasta?

Muutatko mielipidettäsi, kun saat uutta tietoa vai pidätkö kiinni vanhasta mielipiteestäsi?

Onko vaikeaa muuttaa kantaansa ja myöntää olleensa väärässä?

Vinkkejä ohjaajalle Yritä löytää kuvia, jotka ovat ryhmälle aiheeltaan läheisiä.

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksiRohkaise osallistujia arvioimaan entistä kriittisemmin näkemiään ja kuulemiaan asioita: ihmisten puheita, TV -uutisia, lehtikuvia, mainoksia... Varaa seuraavalla tapaamiskerralla aikaa, jolloin keskustelette siitä, mitä osallistujat oppivat ja mitä yllätyksiä tuli.

Sopiva jatkoharjoitus on esim. “Mitä näet“ (s. 176). Siinä tutkitaan lehtikuvia ja keksitään niille kuvatekstejä.

S.83

ENSIVAIKUTELMIA Taso 1 Teema 1

Se mikä ensimmäisenä kohtaa meidän silmämme, voi olla hyvin harhaanjohtavaa. Ensimmäiset vaikutelmat ovat niin tärkeitä; on niin helppoa tehdä vääriä yhteenvetoja ihmisistä, joita ei tunne.

Käsiteltävät aiheet Henkilökohtainen omakuva Kapea-alainen ajattelutapa Kuinka me teemme ihmisistä johtopäätöksiä hyvin vähäisen, todellisen tiedon pohjalta

Tavoitteet Vertailla kuinka ihmiset eroavat ensimmäisten vaikutelmiensa suhteen toisista ihmisistä Tutkiskella kuinka omat menneisyyden kokemuksemme värittävät ensivaikutelmiamme Tulla tietoisemmaksi kuinka omat vaikutelmamme vaikuttavat käytökseemme muita ihmisiä kohtaan

Kesto30 minuuttia

Ryhmän koko4 - 12

Valmistelut Valitse kuvia lehdistä ihmisistä, joilla on mielenkiintoiset/erilaiset/huomiotaherättävät kasvot Leikkaa kasvot ja liimaa ne paperin yläosaan jättäen paljon tyhjää tilaa alapuolelle Sinun täytyy valmistaa yksi arkki jokaiselle osanottajalle Kyniä, yksi per henkilö

Ohjeet1. Pyydä leikkijöitä istumaan ympyrässä, ja ojenna yksi arkki kullekin henkilölle2. Pyydä heitä katsomaan kuvaa ja kirjoittamaan heidän ensivaikutelmansa henkilöstä SIVUN ALA-OSAAN3. Sitten pyydä heitä taittamaan paperin ala-osa niin, että se mitä he ovat kirjoittaneet, jää piiloon, ja ojentamaan paperi seuraavalle henkilölle4. Pyydä leikkijöitä katsomaan toista kuvaa ja kirjoittamaan ensivaikutelmansa paperin alaosaan juuri käännetyn taitteen yläpuolelle, sitten taittamaan paperi uudestaan piilottaakseen oman kirjoituksensa ja antamaan sen seuraavalle5. Jatkakaa kunnes paperit ovat kiertäneet ympyrän, ja jokainen on nähnyt joka arkin.6. Nyt avatkaa paperit taitteista ja antakaa jokaisen verrata erilaisia “ensivaikutelmia”

s. 84


Keskustelkaa mitä tapahtui ja mitä opitte

Ryhmänä Mitä yllätyksiä syntyi Mihin perustitte ensivaikutelmanne Kuvailkaa ja kertokaa toisillenne, milloin teillä on ollut täysin väärä ensivaikutelma jostakin henkilöstä Mitä tapahtui sen seurauksena Mitä tämä leikki paljasti meistä

Vinkkejä ohjaajalle Ennen kuin aloitat, varmista, että jokainen ymmärtää ohjeet. Saattaa olla hyödyllistä osoittaa, minne leikkijöiden tulisi kirjoittaa ja kuinka taittaa paperin alaosa piiloon.

Pidä paperit kiertämässä melko rivakasti, älä anna ihmisten miettiä liian kauan. Sinähän haluat heidän ensivaikutelmansa.

Vältä valitsemasta kuuluisien ihmisten ja julkisuuden henkilöiden kuvia.

Yritä sisällyttää laaja valikoima ihmisiä, jotka edustavat eri ikäkausia, kulttuureita, etnisiä ryhmiä; ihmisiä, joilla on lahjakkuuksia ja vammoja etc. Ole valmiina kohtaamaan rajuja mielipiteitä asenteista. Riippuen ryhmän koosta kommentit eivät saata aina olla nimettömiä. Älä anna leikkijöiden arvostella toistensa mielipiteitä vaan keskitä keskustelu todellisiin kommentteihin.

Muunnelmia

Vaihtoehtoinen menetelmä, jota on hyvä käyttää, jos sinulla on iso ryhmä, on kopioida kuvat piirtoheitinkalvolle ja projisoida ne kankaalle. Pyydä jokaista osanottajaa kirjoittamaan ensivaikutelmansa numeroidulle paperinliuskalle, kerää laput jokaisen kierroksen jälkeen ja lue ne sitten lopuksi.

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksiKeskustelkaa, olisiko mahdollista tuoda uusia toimintoja ryhmäänne tai organisaatioonne, jotka antaisivat teille tilaisuuden saada tietää enemmän ihmisistä, jotka ovat erilaisia. Esimerkiksi kutsua esitelmän pitäjä, näyttää ulkomaalaisia filmejä tai pitää kulttuuri-ilta, johon kuuluu musiikkia eri maista.

Jos teistä on hauskaa työskennellä ihmisten kuvien kanssa, kokeilkaa “Muotokuvat” (s.149) ja pohtikaa ajatuksianne ihmisten kuvista, jotka ovat sosiaalisesti häviäjiä ja heistä, jotka ovat voittajia. Jos haluatte tehdä töitä kuvien kanssa, joita meillä on ihmisistä eri maista, käyttäkää “Antonio ja Ali” (s.63).

s.85

RYHMÄÄN TUNKEUTUMINEN Taso 1 Teemat I&M

Haluaisit siis tuntea millaista on olla osana enemmistöä tai vähemmistöä?Tässä eräs energiaa vaativa tehtävä.

Käsiteltävät aiheet Ne enemmistön / vähemmistön väliset suhteet Yhteiskunnalliset ja poliittiset mekanismit, jotka jakavat yhteiskunnan

Tavoitteet Kokea olevansa osana enemmistö ryhmää ja kokea olevansa osana vähemmistöä Analysoida niitä tekijöitä joita käytämme jotta meidät hyväksyttäisiin enemmistön joukkoon Olla tietoinen milloin haluaa olla osana enemmistöä ja kun haluaa olla osa enemmistöä tai haluaa olla vähemmistössäKesto40 minuuttia

Ryhmän koko6 - 8 osallistujaa per ryhmä

Valmistelut

Paperi ja kynä tarkkailijoille Kello

Ohjeet1. Jaa ryhmät 6 - 8 hengen alaryhmiin2. Pyydä, että kukin ryhmä valitsee yhden olemaan tarkkailijana ja toisen olemaan ulkopuolisena tarkkailijana3. Kerro jokaiselle jäsenelle ryhmässä, että seisovat tiiviisti kylki kylkeä vasten, niin että väliin ei jää tyhjää tilaa4. Selitä, että ulkopuolisen pitää yrittää saada itsensä piirin sisälle, samanaikaisesti piiri yrittää estää häntä5. Pyydä tarkkailijaa tekemään muistiinpanoja niistä tavoista, joilla piirin ulkopuolinen jäsen sekä piirin jäsenet toimivat. Tarkkailija toimii myös ajanottajana.

Parin minuutin päästä ulkopuolinen siirtyy piirin jäseneksi ja yksi piirissä olijoista siirtyy piirin ulkopuolelle - olipa ulkopuolinen onnistunut pääsemään piirin keskelle tai ei. Peli on ohi, kun kaikki jäsenet, jotka haluavat olla ulkopuolisia, ovat saaneet yrittää tunkeutua piirin keskelle.


Keskustellaan ryhmässä, mitä tapahtui ja miltä heistä tuntui. Aloita kysymällä pelaajilta: Miltä sinusta tuntui olla ryhmän jäsenenä? Miltä sinusta tuntui olla ulkopuolisena? Tuntuiko piirin keskelle päässeistä erilaiselta kuin niistä, jotka eivät onnistuneet tunkeutumaan piirin keskelle?

s.86

Kysy tarkkailijoilta: Mitä keinoja “ulkopuoliset” käyttivät? Mitä keinoja piirissä olevat jäsenet käyttivät estääkseen ulkopuolisten pääsyn piirin keskelle?

Kysy sitten kaikilta pelaajilta: Oikeassa elämässä - milloin haluaisit olla “ulkopuolinen” tai kuulua vähemmistöön ja milloin arvostat ryhmässä olemista tai enemmistöön kuulumista? Mitkä ovat yhteiskuntamme vahvimpia ryhmiä? Mitkä ryhmät ovat heikoimpia? Yhteiskunnassamme piiri voi edustaa etuoikeutettuja, rahaa, valtaa, työtä tai asumista. Mitä keinoja vähemmistöryhmät käyttävät päästäkseen osallisiksi näistä asioista? Kuinka enemmistö säilyttää oman asemansa?

Vinkkejä ohjaajallePeliä helpottaaksesi voit antaa konkreettisia ohjeita tarkkailijoille - esim. muistiinpanojen tekemistä: Mitä ryhmän jäsenet keskustelevat keskenään tai mitä he sanovat ulkopuoliselle Mitä ryhmän jäsenet tekevät, ettei ulkopuolinen pääsisi läpi Mitä ulkopuolinen sanoo Mitä ulkopuolinen tekee

Tämä peli vaatii paljon voimia pelaajilta. Periaatteessa pelissä ei pitäisi esiintyä aggressiivisuutta, elleivät ryhmän sisäiset suhteet ole huonot.

Ennen kuin arviointia aloitetaan, on suositeltavaa, että ryhmä voi kommentoida vapaamuotoisesti pelin tapahtumia.

Pelin muunnelmia

Jos paikalla on tarpeeksi henkilöitä ja voidaan muodostaa eri ryhmiä, pyydä alussa jokaista ryhmää nimeämään ryhmänsä. Tämä lisää ryhmään kuulumisen henkeä. Peliä voi pelata myös niin, että ulkopuolinen tulee toisesta ryhmästä. Jokaisen kierroksen lopuksi ulkopuolisen tulee palata alkuperäiseen ryhmäänsä,

riippumatta siitä, pääsikö hän tunkeutumaan ryhmään. Tämä myös lisää yksinäisyyden tunnetta “ulkopuolisella”.

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksiKysy osallistujilta, kuinka he voisivat ymmärtää paremmin omaa käytöstään ja kuinka he haluamattaan voivat olla huomioimatta toisia. Esim. Onko ryhmässä ketään joka kuuluisi johonkin paikalliseen ryhmään, kerhoon, yhteisöön tai järjestöön? Voisivatko he halutessaan liittyä niihin? Mieti miten voisit toimia varmistaaksesi mahdollisuuden kaikille osallistua niihin.

Seuraavaksi voisit kokeilla Domino-peliä (s.72), joka vahvistaa ryhmän yhteishenkeä ja tutkii niitä piirteitä, jotka ovat ihmisille yhteisiä. Voisit myös kokeilla “Monimuotoisuuden jäljillä”-peliä (s.156), jonka kautta oppisimme “iloitsemaan” ihmisten erilaisuudesta.

sivu 87:

Arvaa kuka on tulossa päivälliselle? Taso 3 Teemat I & MOletko koskaan nähnyt Spencer Tracyn ja Katherine Hepburnin olevan lounaalla yhdessä? Olet ehkä liian nuori, kun filmin esiesityksestä on aikaa. Mutta koskaan ei ole liian myöhäistä.

Tässä on kyseessä roolileikki.

Käsiteltävät aiheet stereotypiat, ennakkoluulot, syrjintä ennakkoluulojen käsittely sosiaalisaaton ja koulutuksen kautta selviytyminen konflikteista

Tavoitteet analysoida viestiä jonka perheemme lähettää erilaisista ihmisistä jotka tulevat muista sosiaalisista tai kulttuurisista taustoista. analysoida arvoja näiden viestien pohjalta olla tietoinen perheen roolista yhteiskunnan arvojen välittäjänä

Kesto 45 minuuttia

Ryhmän kokomikä tahansa. Minimi 8 henkilöä

Valmistelut- “roolikorttien” kopiot- kynä ja paperia arvioijille

Ohjeet1. Selitä ryhmälle, että tämä on roolipeli, jonka avulla tutkitaan perheen rooleja ja mielikuvia ihmisistä, jotka kuuluvat eri sosiaaliluokkiin ja kulttuuriryhmiin.

2. Pyydä neljä vapaaehtoista rooleihin (kaksi kumpaakin sukupuolta) ja neljä henkilökohtaisiksi arvioijiksi. Loput ryhmästä toimivat yleisinä arvioijina.

3. Kerro jokaiselle henkilökohtaiselle arvioijalle, ketä hän tarkkailee ja mitä perusteluja hän käyttää. Sopikaa, kuka tarkkailee ketäkin.

4. Jokaiselle pelaajalle annetaan oma roolikortti. Hän voi miettiä roolia 2-3 minuuttia.

5. Aseta 4 tuolia puoliympyrään ja kuvitelkaa olevanne esim. olohuoneessa ja käyvänne perheen kanssa keskustelua. Peli käynnistyy esim. kätten taputuksella.

6. 15 minuuttia on hyvä pituus pelille. Peliaika riippuu siitä, miten peli etenee.

Sivu 88:

Raportointi ja arviointiJokaiselta pelaajalta kysytään oma arvio pelin kulusta. Tämän jälkeen tarkkailijat kertovat oman näkemyksensä siitä, miten pelaajat saavuttivat omat päämääränsä ja mitä perusteluja he käyttivät.

Keskustelua yleisesti. Voit kysyä esim:

Olivatko perustelut samoja, joita kuulet itse perheessäsi? Olisiko ollut eri asia, jos poikaystävä olisikin ollut samanvärinen kuin tyttöystävä? Mieti tilanteita, joissa poika tuo kotiin tyttöystävän tai tyttö tuo kotiin poikaystävän. Mitä tapahtuisi, jos tyttö ilmoittaisi suhteestaan toiseen tyttöön? Entä jos poika esittelisi poikaystävänsä? Ovatko tällaiset ristiriidat yleisiä nykypäivänä vai kuuluvatko ne menneisyyteen? Onko tällaista sattunut kenellekään lähiympäristössäsi?

Vinkkejä ohjaajalleJos ryhmälle roolipelaaminen on tuttua lisäohjeita ei tarvita. Muussa tapauksessa on syytä korostaa, että pelaaminen on eri asia kuin toiminen käytännössä. Esityksen aikana muistutamme pelaajia määrätystä roolista ja asenteesta. Siksi dramatisaatio tai näytteleminen ei ole niin tärkeää kuin löytää oikea asenne kyseisessä roolissa.

Jos roolit ovat mielestäsi liian ohjailevia tai niillä ei ole mielestäsi mitään tekemistä todellisuuden kanssa voit tehdä uudet, omat roolihahmot.

Toiminta on helposti sovitettavissa osallistujien omaan sosiaaliseen ja kulttuuriseen maailmaan, heidän maailmankuvaansa.

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksiJos haluat löytää lisää tietoa asenteistasi ja toiminnastasi/suhtautumisesi vieraiden kulttuurien edustajiin tee harjoitus Euro-rail à la carte (sivu 78). Kuinka avautua ja ymmärtää erilaisia ihmisiä kuin itse. Selvitä, miten hankalaa on harjoitella olemaan niin avarakatseinen kuin haluaisit.

Sivu 89:

ROOLIKORTIT/ PELIKORTIT (kopioidaan osallistujille)

TYTÄRTilanne:Olet päättänyt kertoa vanhemmillesi, että haluat muuttaa yhteen mustan poikaystäväsi kanssa. Yritä puolustaa ja perustella käsitystäsi elää ihmisen kanssa, joka on toisesta kulttuurista.

ÄITItilanne:Tyttärelläsi on läheinen suhde mustan poikaystävän kanssa.

Rakastat tytärtäsi paljon, mutta et ymmärrä, miten hän voi tehdä tämän sinulle. Tuet miestäsi kaikessa mitä hän sanoo. Et “uhkaile” tytärtäsi, olet pikemminkin pahoillasi “tuskasta”, jonka hän aiheuttaa sinulle. Luulet, että poikaystävä jättää tyttäresi, ja tytär kärsii kovasi siitä.

VANHEMPI VELItilanne:Siskollasi on musta poikaystävä.

Et periaatteessa välitä, jos siskosi seurustelee mustan poikaystävänsä kanssa. Puolustat ihmisen oikeutta vapaasti järjestää omat ihmissuhteensa. Äitisi mielestä siskosi poikaystävä on jättämässä siskosi. Näytät oman huolestuneisuutesi ja haluat suojella siskoasi.

ISÄ

Tilanne:Tyttärelläsi on suhde mustan poikaystävän kanssa.Sinulla on perheen päätösvalta etkä hyväksy tyttäresi suhdetta. Edustat moraalista keskitietä ja välität enemmän siitä, mitä muut ihmiset ajattelevat suhteesta. Et pidä itseäsi rasistina, mutta tyttäresi musta poikaystävä on vähän eri juttu. Ajattele tilannetta ankarana isänä ja miten hän perustelisi asiat.

sivu 90

HISTORIAN LINJOJA Taso 1 Teemat G & M

Historia ja historianopetus ovat hyvin alttiita etnosentrisille, nationalistisille ja jopa muukalaisvihamielisille vaikutteille. Historia on tärkeä tekijä yksilön sosiaalistumisessa ja identiteetin muovautumisessa, mutta tapa, jolla sitä opetetaan, vahvistaa usein ennakkoluuloja ja stereotypioita muista maista ja kansoista. Kulttuurienvälisessä opetuksessa historiaan tuodaan uusia, monipuolisempia näkökulmia. Ei ole olemassa yhtä totuutta - tämä pätee historiaan ehkä enemmän kuin mihinkään muuhun oppiaineeseen. Toisten maiden ja kansojen historiaan tutustuminen auttaa ymmärtämään paremmin myös oman kansan menneisyyttä.

Käsiteltävät aiheet Eri käsityksiä historiasta ja erilaiset tulkinnat historiallisten tapahtumien merkityksestä. Etnosentrismi ja nationalismi. Empatia ja maailmankuvan avartaminen.

Tavoitteet Tutkia eri käsityksiä historiasta ja historian opetuksesta. Etsiä yhtäläisyyksiä eri koulujärjestelmien välillä. Herättää uteliaisuutta ja lisätä empatiaa toisten maiden historiaa ja kulttuureita kohtaan. Kehittää kriittistä näkökulmaa oman maan historiaan.

Kesto30 min-1 h

Ryhmän kokoMikä tahansa.

Valmistelut Valmiiksi piirretty kalenteri vuodesta 1500 nykypäivään (isolle taululle tai useammalle paperin palalle).Nastoja tai teippiä.

Ohjeet 1. Pyydä jokaista osallistujaa miettimään 5 tärkeää tapahtumaa Suomen historiassa ja sijoittamaan ne oikealle kohdalle kalenteriin. 2. Kun kaikki ovat valmiita, pyydä osallistujia kertomaan, miksi juuri nämä tapahtumat ovat tärkeitä, mitä ne merkitsevät ja miksi osallistujat päättivät valita juuri nämä tapahtumat.

sivu 91

Raportointi ja arviointiKeskustelkaa siitä, ovatko jotkin harjoituksessa esiin tulleet historialliset tapahtumat yllättäviä. Ovatko kaikki kuulleet näistä tapahtumista? Jos mukana on tapahtumia, joita kaikki eivät tunne, kyseiset tapahtumat kalenteriin merkinneet voivat selittää niitä.

Keskustelkaa siitä, miksi joistain tapahtumista opitaan koulussa kun taas toiset jäävät pimentoon.

Vinkkejä ohjaajalle Tämä harjoitus toimii usein parhaiten nuorten ryhmien kanssa. Se soveltuu erityisen hyvin monikulttuurisille ryhmille, mutta käy myös kulttuuritaustaltaan yhtenäisille ryhmille. On kiinnostavaa pohtia syitä, jotka saavat muistamaan jotkin historian tapahtumat, mutta unohtamaan toiset.

Ohjaaja voi kirjata osallistujien ehdottamat tapahtumat kalenteriin, tai osallistujat voivat tehdä sen itse.

MuunnoksiaHarjoitusta voidaan soveltaa niin, että käytetään vuosikalenteria. Siihen voidaan merkitä eri maiden, kulttuurien ja uskontojen tärkeimmät juhlapäivät ja lomat.

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksiKannattaa aina muistaa että usein saa kuulla vain asian toisen puolen! Kokonaiskuvan hahmottamiseen tarvitaan tervettä kriittisyyttä ja uskallusta esittää kysymyksiä.

Käsitykset toisista kulttuureista eivät synny vain muodollisessa kouluopetuksesta. Käsityksiä muovaavat voimakkaasti myös asiat, joita kuulemme arkipäivän keskusteluissa. Vitsit ja huumori vaikuttavat erityisen voimakkaasti. Harjoituksessa “Sehän on vaan vitsi“ (s. 76) käsitellään huumoriin ja vitseihin sisältyvää etnosentrismiä.

sivu 92

MEIDÄN ASUINALUEELLA Taso 3, Teemat M & A

Ulkomaalaisiin kohdistuva väkivalta on ehkä vakavin rasismin ilmenemismuoto, mutta rasistiset asenteet voivat johtaa myös syrjintään asuntomarkkinoilla, työelämässä ja muissa jokapäiväisen elämän tilanteissa. Tämä harjoitus on roolipeli, jossa tarkastellaan erästä tällaista tilannetta.

Käsiteltävät aiheet On olemassa myönteisiä tapoja selvittää kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten välisiä ristiriitoja. Kulttuuri- ja sosiaalinen tausta vaikuttaa toimintaan ja suhtautumiseen konfliktitilanteissa. Ristiriitatilanteessa ongelman mittasuhteet saattavat vääristyä, ja asia alkaa usein tuntua suuremmalta kuin se onkaan.

Tavoitteet Eri kulttuurisiin ja sosiaalisiin ryhmiin kuuluviin ihmisiin kohdistuvien asenteiden analysointi. Erilaisiin ongelmanratkaisutapoihin tutustuminen. Suvaitsevaisuuden rajojen etsiminen. Syrjinnän ja eturistiriitojen välisen eron tarkasteleminen.

Kesto1 1/2 -2 tuntia

Ryhmän koko10-25

Valmistelut Roolikortit monistetaan kaikille osanottajille. Tarkkailijoille tarkoitetut ohjeet monistetaan. Pelaajille monistetaan "Vinkkejä ratkaisun löytämiseksi" -kortit. Tarkkailijoille varataan kyniä ja paperia muistiinpanoja varten. Ohjeet 1. Kerro ryhmälle, että roolipelin kaltainen tilanne voisi sattua kenen hyvänsä kohdalle. Lue ryhmälle seuraava taustatarina: "Kotisi lähistöllä on ulkomaalaisille opiskelijoille vuokrattu huoneisto. Opiskelijoiden luo tulee paljon vieraita heidän kotimaastaan, ja lisäksi he järjestävät usein juhlia. Etenkin kaikkein lähimpänä asuvat naapurit ovat alkaneet valittaa, että opiskelijat aiheuttavat häiriötä: meluavat liikaa lukuisten vieraidensa kanssa, häiritsevät yörauhaa, eivätkä sitä paitsi auta omalta osaltaan pitämään rakennusta kunnossa. Ristiriidan selvittämiseksi on nyt päätetty kutsua koolle naapurustokokous."

sivu 93

2. Pyydä 6-9 vapaaehtoista kokoukseen osallistuvien naapurien rooleihin. Loput ryhmän jäsenet toimivat tarkkailijoina.

3. Jaa roolikortit osanottajille ja tarkkailijoille kopiot "Tarkkailijan ohjeista". Anna ryhmälle 5 minuuttia suunnitteluaikaa.

4. Muistuta pelaajia siitä, että tarkoitus on löytää kokouksen aikana ratkaisu alkutilanteen ongelmaan.

5. Anna keskustelun edetä aluksi vapaasti noin 10 minuuttia. Jaa tämän jälkeen osallistujille "Vinkkejä ratkaisun löytämiseksi" -moniste kuitenkaan keskeyttämättä peliä. Anna pelin jatkua tämän jälkeen toiset 10 minuuttia. Tarvittaessa peli voidaan keskeyttää tai lopettaa aikaisemminkin.

Raportointi ja arviointiKaikki pelaajat osallistuvat loppukeskusteluun. Keskustelu jakaantuu kahteen osaan:

1: Roolipeli

Keskustelkaa pelin kulusta esimerkiksi seuraavien kysymysten pohjalta:

Millaisia asioita tarkkailijat huomasivat? Minkälaisia vaikutelmia heille jäi roolipelin tapahtumista? Miltä näyttelijöistä tuntui? Oliko vaikeaa samaistua annettua rooliin, mikä oli helpointa, mikä vaikeinta jne. Huomasivatko osallistujat mitään muutosta pelin kulussa sen jälkeen, kun heille oli jaettu "Vinkkejä ratkaisun löytämiseksi" -moniste?

Millaisia argumentteja pelissä esitettiin? Perustuivatko ne tosiasioihin, järkeen vai tunteisiin? Oliko helpompaa löytää argumentteja ulkomaalaisten opiskelijoiden puolesta vai heitä vastaan? Millainen ratkaisu ongelmaan löydettiin ja olivatko kaikki osapuolet tyytyväisiä lopputulokseen? Oliko ratkaisu reilu, vai pitikö toisen osapuolen antaa enemmän periksi kuin toisen? Mitä muita vaihtoehtoisia ratkaisuja olisi ollut?

2: Tosielämän tilanteet

Ryhmää rohkaistaan nyt keskustelemaan pelin aihepiiristä tosielämään suhteuttaen. Keskustelua voidaan edistää seuraavanlaisilla kysymyksillä:

Vastasiko roolipeli tosielämän tilanteita? Mitä eroja ja mitä yhtäläisyyksiä oli? Liioiteltiinko pelissä joitain asioita? Mitkä roolihahmot edustivat yhteiskuntamme yleisimpiä käsityksiä?

sivu 94

Kun eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten välisiä konflikteja yritetään ratkaista, millaiseen ratkaisuun yleensä pyritään: Kaikkia osapuolia tyydyttävään kompromissiin? Vai halutaanko vain pönkittää omia näkemyksiä ja kieltää eri tavalla ajattelevien ja tuntevien ihmisten oikeudet? Onko konfliktissa kyse kulttuurieroista vai pikemminkin henkilökohtaisista ja taloudellisista eturistiriidoista? Onko kellään ryhmäläisellä kokemusta vastaavasta tilanteesta?

Vinkkejä ohjaajalleTarkkaile huolellisesti pelin tapahtumia, sillä ne vaikuttavat ohjaajan ratkaisuihin. Esimerkiksi "Vinkkejä ratkaisun löytämiseksi" -kortteja ei aina tarvita. Yritä myös johtaa loppukeskustelua siten, että ryhmädynamiikan analysointi, päätöksentekoprosessit ja pelin tapahtumien suhteuttaminen tosielämään saavat tasapainoisesti huomiota.

Huomaa, että "Vinkkejä ratkaisun löytämiseksi" -kortteja on kahdenlaisia. Kortti 1 on tarkoitettu puheenjohtajalle, kortti 2 muille pelaajille. Pelin kulku ratkaisee, kuka saa kortin numero 1. Jos joku on demokraattisesti valittu kokouksen puheenjohtajaksi, kortti 1 annetaan hänelle. Muussa tapauksessa se annetaan asukaskomitean puheenjohtajalle.

Ongelmanratkaisu ja päätöksenteko ovat vaikeita ja monimutkaisia prosesseja. Asioiden rehellinen käsittely vaatii kommunikaatiotaitoja, herkkyyttä toisten tarpeita kohtaan, luottamusta ja mielikuvitusta. Ratkaisut löytyvät helpommin, kun keskustellaan perustellen ja koetetaan löytää kompromissi, jossa kaikki osapuolet saavuttavat osan tavoitteistaan. Valitettavan usein ihmiset yrittävät kuitenkin pitää viimeiseen asti kiinni kaikista päämääristään, joista heidän täytyy kuitenkin lopulta vastentahtoisesti luopua. Sellaisessa kompromississa osapuolista saattaa tuntua, että he ovat pikemminkin hävinneet kuin saavuttaneet jotain.

Loppukeskustelussa on tärkeää saada osallistujat tiedostamaan ulkomaalaisiin ja muihin erilaisiin ihmisiin kohdistuvia asenteita, ja pohtia kriittisesti toimintatapoja sellaisissa konkreettisissa arkipäivän tilanteissa, joissa tarvitaan kulttuurien välisiä kommunikaatiotaitoja.


Pyydä osallistujia miettimään roolipelin kokemusten perusteella keinoja, joilla eri väestöryhmien välisiä suhteita voitaisiin parantaa heidän omalla asuinalueellaan. Toteuttakaa suunnitelmanne.

Jos haluatte käsitellä syvällisemmin kansalliseen identiteettiin liittyviä kysymyksiä, kokeilkaa peliä "Kansallinen vapaapäivä" (s.131) Pelissä "Arvaa kuka on tulossa päivälliselle?" tutkitaan perheen sisäisiä ennakkoluuloja ja konflikteja (s.87).

sivu 95 ______________________________________________________________________Roolikortit (monistetaan osallistujille)

Nuoret ulkomaalaisetPuhut ja ymmärrät suomea erittäin hyvin, mutta et voi ymmärtää naapureiden suuttumuksen syytä. Omasta mielestäsi sinä ja opiskelutoverisi käyttäydytte täysin normaalisti, eikä sinulla ole aikomustakaan muuttaa pois asunnosta missään olosuhteissa.

Asukaskomitean puheenjohtajaAsuntosi sijaitsee kaukana ulkomaalaisista opiskelijoista, eivätkä he häiritse sinua mitenkään. Et kuitenkaan periaatteessa pidä ulkomaalaisista etkä siitä, että heitä asuu samassa rakennuksessa.

Noin 25-30 vuotias nuori nainenAsut yksin ja pelkäät ulkomaalaisia opiskelijoita, koska he näyttävät sinusta oudoilta ja erilaisilta.

Nuori opiskelijaSinulla ei ole selvää mielipidettä ongelmasta, mutta haluaisit mielelläsi muuttaa asuntoon, jossa ulkomaalaiset opiskelijat nyt asuvat.

PakolainenOlet myös ulkomaalainen, mutta olet kotoisin eri maasta kuin opiskelijat. Sinä ja perheesi ette ole kovinkaan paljon tekemisissä muiden alueella asuvien kanssa. Sinulla ei tähän mennessä ole ollut mitään ongelmia, vaikkakin tunnet olosi melko eristyneeksi.

Vanhempi pariskunta (tähän rooliin tarvitaan kaksi pelaajaa)Olette molemmat tietoisia syistä, jotka pakottavat monet ihmiset jättämään kotimaansa ja lähtemään etsimään uutta elämää muualta. Olette myös mukana kehitysmaayhdistyksen toiminnassa.

Työtön naapuriVastustat ulkomaalaisten päästämistä maahasi opiskelemaan ja työskentelemään. Sinun mielestäsi ulkomaalaiset saisivat tulla Suomeen korkeintaan turisteina. Rakennuksen omistajaUlkomaalaiset opiskelijat ovat aina maksaneet vuokransa täsmällisesti, etkä haluaisi menettää heiltä saamiasi vuokratuloja. Et kuitenkaan erityisemmin pidä ulkomaalaisista, ja pidät tätä hyvänä tilaisuutena vuokran korottamiseen. Toisaalta voisit myös vuokrata ulkomaalaisille erään toisen huoneiston kaupungin laidalta.

TarkkailijaSinun tehtäväsi on tarkkailla tapahtumia huolellisesti ja tehdä muistiinpanoja loppukeskustelun aikana annettavaa palautetta varten.

Sivu 96

Tarkkailtavia asioita: Kunnioittavatko pelaajat toistensa puheenvuoroja? Keskeyttävätkö jotkut pelaajat, yrittävätkö kaikki puhua yhtä aikaa, yrittävätkö jotkut pelaajat väkisin tyrkyttää omia mielipiteitään? Ottaako joku pelaajista kokouksen johtajan roolin? Minkälaisia argumentteja pelaajat käyttävät? Havaitsetko pelaajien käytöksessä mitään muutosta sen jälkeen kuin "Vinkkejä ratkaisun löytämiseksi" -monisteet jaetaan?

KORTTI 1 - Vinkkejä ratkaisun löytämiseksi

Tämä kortti annetaan kokouksen puheenjohtajalle.

Huomaa: Jos kokouksessa ei tähän mennessä ole demokraattisesti valittu puheenjohtajaa, kortti annetaan asukaskomitean puheenjohtajalle.

1) Kokouksen puheenjohtaja: sinut on demokraattisesti valittu johtamaan tätä asukaskokousta. Noudata alla olevia ohjeita.2) Asukasneuvoston puheenjohtaja: Tähän mennessä ketään ei ole demokraattisesti valittu johtamaan kokousta. Esitä siis, että kokous tarvitsisi puheenjohtajan. Ehdota itseäsi valittavaksi, koska olet asukasneuvoston puheenjohtaja. Jos muut hyväksyvät ehdotuksesi, pidä tämä kortti ja seuraa alla olevia ohjeita. Jos joku muu valitaan puheenjohtajaksi, anna tämä kortti hänelle ja ota hänen korttinsa tilalle.

Ohjeita puheenjohtajalle

Tehtäväsi on pitää yllä järjestystä ja huolehtia kokouksen sujuvuudesta. Yritä huolehtia seuraavista seikoista: Jokaisella on oltava mahdollisuus saada puheenvuoro. Kaikkien pitää kunnioittaa toistensa oikeutta puhua. Jos näyttää tarpeelliselta, rajoita puheaikaa, äläkä anna pelaajien ylittää heille annettua aikaa. Älä salli loukkaavaa kielenkäyttöä ja pidä huolta siitä että puhujat pysyvät asiassa. Yritä edistää keskustelua ja pitää sen sävy myönteisenä. Yritä saada osallistujat muistamaan, että kokouksen päämäärä on ongelman ratkaiseminen.

KORTTI 2 - Vinkkejä ratkaisun löytämiseksiJaetaan kaikille pelaajille puheenjohtajaa lukuun ottamatta. Mieti, kuinka voisit roolihahmosi asemassa edistää ratkaisun syntymistä.

Kuuntele aktiivisesti ja kunnioita muiden pelaajien puheoikeutta. Yritä suhteuttaa oma sanottavasi siihen, mitä asiasta on sanottu aikaisemmin. Esitä oman puheenvuorosi aluksi lyhyt yhteenveto siitä, mitä edellinen puhuja on aiheesta sanonut. Yritä tehdä selvä ero tosiasioiden ja omien mielipiteidesi välille. Yritä pysyä asiassa. Keskity olennaiseen eli opiskelijoiden ongelmiin ja ratkaisujen etsimiseen. Älä ota esiin asiaan liittymättömiä aiheita ja mielipiteitä, vaikka sinulla sellaisia olisikin.

Sivu 97

KOHTAAMINEN SAARELLA Taso 3 Teema M

Kautta historian eri kulttuurit ovat omaksuneet ja lainanneet toisiltaan erilaisia asioita. Usein kohtaaminen hyödyttää kaikkia osapuolia. Pystymme paremmin arvostamaan monimuotoisuutta, jos opimme näkemään vieraisiin kulttuureihin kohdistuvien ennakkoluulojen ja oman etnosentrismimme taakse. Tässä harjoituksessa simuloidaan kahden kulttuurin kohtaaminen.

Käsiteltävät aiheet Sopeutuvaisuuden ja suvaitsevaisuuden tuomat edut. Ennen kuin kulttuurieroja voi oppia kunnioittamaan, niitä täytyy oppia ymmärtämään. Iloa monimuotoisuudesta!

Tavoitteet Tietoisuuden lisääminen kulttuuritaustan vaikutuksesta elämään ja asenteisiin. Keskustelun herättäminen kommunikaatiosta ja vuorovaikutuksesta eri kulttuureista tulevien ihmisten välillä. Kulttuurisiin tabuihin ja suvaitsevaisuuden rajoihin tutustuminen. Keskustelu kulttuurienvälisen yhteistyön mahdollisuuksista.

Kesto2 tuntia

Ryhmän koko10-16

Taustatietoa pelistäSaarella asuu kaksi heimoa.Y -heimo asuu saaren keskiosan kukkuloilla, Z -heimo rannikolla. Heimot viettävät rauhanomaista rinnakkaiseloa ja ovat vain vähän tekemisissä keskenään.

Heimoilla on kummallakin oma kulttuurinsa ja kielensä. Niillä on kuitenkin se yhteinen piirre, että molemmissa kulttuureissa arvostetaan suuresti ilmapalloja. Y pitää pallojen monimuotoisuutta tärkeänä uskonnollisista syistä, ja yrittää siksi kerätä mahdollisimman paljon eri muotoisia, värisiä ja kokoisia palloja. Z-heimo taas käyttää ilmapalloja, etenkin pyöreitä ja punaisia, lääkinnällisiin tarkoituksiin ja keräilee siis punaisia palloja.

Äskettäin heimo Z:n keskuuteen on levinnyt outo ja vaarallinen kulkutauti. Legendojen mukaan siihen on olemassa vain yksi parannuskeino: harvinaislaatuinen ilmapallo, jollainen on kätketty johonkin tuntemattomaan paikkaan saarella. Onneksi heimon vanhimmilla on hallussaan satoja vuosia vanha kartta, jonka uskotaan ilmaisevan tien parantavan ilmapallon luokse. Valitettavasti kartta oli kerran kauan sitten vähällä tuhoutua sodassa, ja nyt Z -heimolla on hallussaan vain kartan puolikas. Legendan mukaan toinen puolisko on Y-heimolla.

sivu 98

Pelissä Y -heimon tavoite on suojella ilmapallojaan, ja Z:n tavoite lääkeilmapallon löytäminen. Pelaajat saavat luultavasti huomata, että peli johtaa yllättäviin tilanteisiin.

Valmistelut

A. Kulttuurien suunnittelemista varten Kyniä ja paperia Valokopioita heimoille tarkoitetuista ohjeista

B. Heimojen tapaamista varten Mukeja, juotavaa ja keksejä niin paljon että kaikille riittää C. Etsintämatkaa varten Kätkettyjen pallojen sijaintia osoittava kartta, joka on leikattu neljään osaan. 5 pyöreää punaista ilmapalloa. 3 muuta palloa, kaikki eri muotoisia ja värisiä, esim. yksi pyöreä keltainen, yksi pitkä vihreä ja yksi pitkä sininen.

2 keskenään samanlaista palloa, jotka ovat erilaisia kuin kaikki muut pallot (esim. kondomeja). Kätketään kartan osoittamaan salaiseen paikkaan. Narua pallojen sulkemista varten. Teippiä pallojen kiinnittämiseksi seinälle. Tarvikelaatikko, jossa on nuppineuloja, sakset, punainen huulipuna ja teippiä.

OhjeetPelissä on kolme eri vaihetta. Osassa A heimot suunnittelevat ja opettelevat kulttuurinsa tavat ja kielen. Osassa B heimot kohtaavat ja opettelevat kommunikoimaan toistensa kanssa. Osassa C heimot etsivät ilmapalloja.

1. Huolehdi siitä, että kaikki varusteet ovat valmiina etukäteen. 2. Jaa ryhmä kahteen osaan, ja lue pelin esittelyteksti osallistujille.

Osa A. Molemmat heimot kehittävät itselleen kielen ja kulttuurin.3. Sijoita ryhmät huoneen vastakkaisiin päätyihin (jotka edustavat kukkuloita ja rannikkoa).

4. Jaa kummallekin heimolle rooliohjeet monisteina sekä kyniä ja paperia muistiinpanojen tekemistä varten.

5. Kerro ryhmille, että heidän tulee keksiä heimolleen nimi, kulttuurin säännöt ja kieli.

6. Anna ryhmille 20 minuuttia aikaa kielen kehittämistä ja opettelua varten, jonka jälkeen kaikkien tulisi hallita kieli.

Sivu 99

Osa B. Kaksi heimoa kohtaavat. Heimoille tarjoutuu tilaisuus opetella kommunikaatiota ja yhteistyötä yhteisen ruuan ja juoman ääressä.

7. Anna heimolle A keksejä ja heimolle B mukeja ja juotavaa.

8. Kutsu ryhmät kokoontumaan huoneen keskiosaan (joka edustaa puolueetonta vyöhykettä).

9. Kerro, että simulaatioharjoitus alkaa. Jokaisen täytyy tästä lähtien pysyä roolissaan eli puhua heimonsa kieltä ja noudattaa sen kulttuurin sääntöjä.

Osa C. Ilmapallojen etsintä.

10. Kerro ryhmälle, että aikaa on 45 minuuttia. Heimo Z voi nyt aloittaa neuvottelut saadakseen kadonneen kartan puolikkaan takaisin ja löytääkseen kätketyt pallot.

Raportointi ja arviointiPuhukaa aluksi pelin tapahtumista ja sen jälkeen siitä, mitä ihmiset oppivat pelistä sekä simulaation suhteesta todelliseen elämään.

Oliko vaikeaa käyttää ja ymmärtää keksittyjä kieliä? Kuinka kommunikoitte keskenänne pallojen etsinnän aikana? Käytittekö vain yhtä kieltä vai molempia? Merkkikielellä? Millaisia väärinkäsityksiä syntyi? Kuinka ratkaisitte heimo Y:n pallojen puhaltamiseen liittyvän ongelman? Kuka puhalsi pallot? Miltä tuntui rikkoa kulttuuritabua? Minkälaisia kulttuurisia tabuja omassa yhteiskunnassamme on? Onko niillä jokin tarkoitus? Mitä alunperin muista kulttuureista peräisin olevia esineitä ja asioita kuuluu omaan arkipäivääsi?

Voitko kuvitella, miltä tuntuisi elää maassa, jossa olisi vain omasta kulttuurista peräisin olevia asioita? Miksi omalla kulttuurilla on niin suuri merkitys? Onko oma kulttuuri sinulle tärkeä asia? Miksi? Millaiset tekijät estävät toisten kulttuurien ymmärtämistä? Tuleeko mieleesi yhtään historiallista tai nykyistä todellisen elämän esimerkkiä sellaisesta kulttuurien kohtaamisesta, jossa kulttuurit ovat sopeutuneet toisiinsa ja molemmat ovat hyötyneet prosessista? Nykymaailmassa on paljon esimerkkejä kulttuurien välisistä konflikteista. Valitkaa seuraavista yksi aihe lähemmän keskustelun aiheeksi: Mitkä tekijät johtavat kulttuurien välisiin konflikteihin? Kuka hyötyy, kuka häviää konfliktista? Menettävätkö ihmiset jotakin uskaltautuessaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen? Mitä tällä vuorovaikutuksella voitaisiin saavuttaa?

Sivu 100

Vinkkejä ohjaajalleLue kaikki ohjeet huolellisesti läpi ennen pelin aloittamista, jotta saat selvän kuvan siitä, mitä pelaajien odotetaan tekevän.

Tämä peli vaatii huolellista suunnittelua ja valmistelua !

Kätkettyinä palloina suosittelemme käytettäväksi kondomeja. Ensinnäkin ne ovat eri näköisiä kuin tavalliset ilmapallot, ja toisekseen kondomit ovat edelleen tabu monille ihmisille. Kondomien käyttäminen ilmapalloina saattaa siten tarjota osallistujille tilaisuuden oman suvaitsevaisuuden rajojen kokeilemiseen. Lisäksi keskusteluosuuden aikana voidaan käsitellä AIDSiin ja HIV-positiivisten ihmisten syrjintään liittyviä asioita.

Etsi hyvä piilo erikoispalloille (= kondomeille), mutta älä täytä niitä.

Piirrä kartta, josta pallojen sijainti ilmenee, mutta varmista ettei palloja voi löytää pelkän kartan puolikkaan tai kolmeneljäsosan avulla.

Leikkaa laatimasi kartta neljään osaan. Kaksi osaa kartasta annetaan heimo Z:lle. Taittele kaksi jäljelle jäänyttä palasta ja sijoita ne kahteen heimo Y:lle annettavaan palloon.

Puhalla 8 värillistä ilmapalloa täyteen ja sido ne nuoralla siten, että solmut voidaan avata ja pallot tyhjentää niitä vahingoittamatta.

Teippaa 4 punaista pyöreää palloa seinään huoneen siihen päätyyn, jossa heimo Z asuu (rannikko), ja toiset neljä palloa huoneen toiseen päätyyn heimo Y:n alueelle. Laita kaksi karttaneljännestä kirjekuoreen heimo X:ää varten ja jätä kuori Z:n asuinpäätyyn.

Sijoita tarvikelaatikko huoneen keskelle. Älä kerro ryhmälle sen tarkemmin, mihin tarvikkeita mahdollisesti käytetään. Tavaroita saatetaan tarvita tai olla tarvitsematta pelin aikana, osallistujat saavat itse päättää siitä, kun he keksivät kulttuurilleen säännöt. Voit tarvittaessa lisätä laatikkoon muitakin esineitä: esim. suurennuslasin, jos kartta on vaikealukuinen, taskulampun, jos kartta on kätketty pimeään paikkaan, avaimen kartan sisältävän laatikon avaamista varten tms.

Heimojen auttaminen oman kielen opettelussa ja kulttuurin kehittämisessä

Pelaajat saavat käyttää vapaasti luovuuttaan. Jos ryhmällä on vaikeuksia, voit ehdottaa esim. kaikkien konsonanttien korvaamista yhdellä kirjaimella (esim. l tai r). Muita vaihtoehtoja ovat sanojen lausuminen takaperin ja kaikkien sanojen aloittaminen jollain tietyllä kirjaimella.

Sivu 101

Varmista, että kaikki heimon jäsenet hallitsevat kielensä ja kulttuurinsa ennen pelin jatkamista.

Heimojen kokousKeksien antaminen toiselle heimolle ja juoman toiselle tarjoaa pelaajille tilaisuuden oppia toistensa kieltä. Pelaajien on kommunikoitava keskenään, jos he aikovat selvitä tilanteesta molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla.

EtsintäTilanne voi kehittyä monella eri tavalla riippuen pelaajien neuvottelutaidoista, temperamentista ja kulttuuriarvojen tärkeydestä pelaajille. Jos peli jää polkemaan paikoilleen, ohjaajan on syytä puuttua tilanteeseen ja antaa ehdotuksia joiden avulla päästään eteenpäin. Tapahtumat voivat edetä esim. seuraavaan tapaan: Pelaajien on huomattava, että Y:n pallojen sisällä on paperin palasia. Heidän täytyy löytää tapa saada kartan palaset ulos rikkomatta kunnioitusta, jota heimo Y tuntee palloja kohtaan. Pallojen huolellinen tarkastelu osoittaa, että narujen solmut voi aukaista, jolloin pallot voitaisiin tyhjentää ja täyttää uudelleen niitä vahingoittamatta. Kuitenkin heimo Z:n täytyy taitavasti suostutella heimo Y:tä, jotta se suostuisi tähän. Jonkun täytyy silloin rikkoa pallojen koskettelun kieltävä kulttuuritabu. Heimo Y saattaa vaatia, että henkilö joka koskee palloihin käyttää punaista tekonenää ja suorittaa kehänkävelyseremonian. Tämä on toinen tabu, joka täytyy rikkoa. Aluksi näyttää siltä, että heimo Y ei hyödy Z:n auttamisesta millään tavoin, koska Z:lla on vain punaisia palloja, joita Y:llä on jo ennestään. Kuitenkin pelin aikana osoittautuu, että Y:kin voi hyötyä, koska erikoispalloja on kaksi: Z voi antaa toisen Y:lle.

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksi Oppiminen ja kasvaminen ovat osa jatkuvaa kulttuurien välisen kasvatuksen prosessia. Prosessi ei kuitenkaan tapahdu itsestään, emmekä saavuta sen päämääriä ja etuja vaivaa näkemättä. Monikulttuurinen festivaali, johon kaikki yhteisön jäsenet ovat tervetulleita jakamaan yhdessä ruokaa, juomaa, musiikkia, tanssia, käsitöitä, pelejä jne. olisi yksi hyvä tapa edistää kulttuurien vuorovaikutusta. Olisiko sinun ryhmälläsi mahdollisuuksia sellaisen järjestämiseen?

Erilaisuuden hyväksyminen ja erilaisten ihmisten kanssa eläminen ei aina ole niin helppoa kuin toivoisi. Jos ryhmää kiinnostaa kokeilla, miltä tuntuisi tehdä pitkä junamatka ihmisten kanssa, joilla on erilaisia tapoja kuin sinulla, käännä sivulle 78 harjoitukseen Euro-rail “à la Carte".

Sivu 102

Roolikortit (kopioidaan osallistujille)______________________________________________________________________Roolikortti heimolle Y

Asutte saarella, jolla asuu myös eräs toinen heimo. Heimot elävät rauhanomaista rinnakkaiseloa ja kohtaavat toisiaan vain harvoin. Kummallakin heimolla on erilainen kieli ja kulttuuri.

Heimon kieliHeimosi täytyy kehittää yksinkertainen kieli, jota se voi käyttää koko pelin ajan. Varmistakaa, että kaikki jäsenet osaavat kielen ennen kuin peli alkaa.

Kulttuuri

Uskonnollisista syistä erilaiset ilmapallot ovat teille hyvin tärkeitä ja koetatte saada kokoelmiinne mahdollisimman monen värisiä, kokoisia ja muotoisia palloja. Palloja pidetään pyhinä, eikä niitä saa koskettaa rangaistuksetta. Ainoastaan valitut heimon jäsenet, joille on opetettu erityinen kehänkävelyrituaali, saavat koskea palloihin. Tähän rituaaliin valitun henkilön täytyy kävellä ympyrää ja pitää samalla punaista tekonenää, jonka päällä hän tasapainottelee ilmapalloa. Teidän täytyy itse keksiä heimollenne kulttuuri: heimon nimi, tervehdystapa, ja sosiaaliset käytössäännöt jotka määräävät, kuka saa tehdä päätöksiä ja puhua heimon puolesta. ______________________________________________________________________

Roolikortti heimolle Z

Asutte saarella, jolla asuu myös eräs toinen heimo. Vietätte rauhanomaista rinnakkaiseloa vaikka molemmilla heimoilla on oma kieli ja kulttuuri.

Heimon kieliTeidän täytyy keksiä oma yksinkertainen kieli, jota käytätte koko pelin ajan. Varmistakaa, että jokainen ryhmän jäsen hallitsee kielen ennen pelin alkua.

KulttuuriOlette rauhallista, sosiaalista kansaa. Tervehditte toisianne hankaamalla neniä vastakkain. Siksi kulttuurissanne pidetään hyvin tärkeänä sitä, että nenä on aina puhdas - nenän peittäminen on epäsosiaalista. Arvostatte suuresti harvinaisia punaisia ilmapalloja, joita käytätte lääkinnällisiin tarkoituksiin.

Teidän täytyy itse keksiä heimollenne kulttuuri: heimon nimi ja sosiaaliset säännöt, jotka ratkaisevat mm. sen, kuka voi tehdä päätöksiä ja puhua koko heimon puolesta.

s.103

Siitä vaan Taso 2 Teema M

Joskus muut ihmiset kuten vanhemmat, esimiehet ja aikuiset voivat olla niin ahdasmielisiä... mutta emmekö mekin ole? Tämä leikki on eläytymistä.

Käsiteltävät aiheet Niiden ihmisten syrjintä, jotka ovat erilaisia Ne mekanismit, jotka ylläpitävät vähemmistöjä ei-etuoikeutetussa asemassa yhteiskunnassamme

Tavoitteet Kokea syrjintä Analysoida, kuinka me suhtaudumme syrjivästi tiettyjä sosiaaliryhmiä kohtaan ja samaan aikaan syytämme heitä siitä tilanteesta, jossa he ovat. Herättämään tietoisuutta siitä, kuinka me autamme säilyttämään epäoikeudenmukaisia yhteiskunnallisia rakennelmia

Kesto60 minuuttia

Ryhmän kokoKorkeintaan 40. Lienee parasta jakaa ryhmät neljään pikkuryhmään.

Valmistelut 4 suurta arkkia paperia 4 vanhaa aikakausilehteä 4 kpl saksia

4 pakettia värillisiä huopakyniä 4 liimaputkea Varalle: 4 ryhmälle oma lajitelmansa: narua, villakangasta, nappeja, klemmareita Paperia ja kynä huomioiden tekijälle Kello tai rannekello

Ohjeet1. Jaa pelaajat neljään ryhmään ja pyydä kutakin ryhmää istumaan huoneen nurkassa, missä he voivat työskennellä mukavasti.2. Pyydä kutakin ryhmää nimeämään yksi henkilö huomioitsijaksi, joka tekee muistiinpanoja siitä, mitä ryhmän jäsenet tekevät ja sanovat3. Ilmoita, että sinä tulet vuorollaan kunkin ryhmän luo antamaan tarvikkeet ja ohjeet, mitä pitää tehdä4. Mene ensimmäisen ryhmän luo, anna heille tarvikepaketti ja sano selvästi: “Teillä on paperiarkki, aikakausilehti, sakset ja liima. Teidän pitää tehdä kollaasi, joka esittää kevättä. Teillä on aikaa 20 minuuttia. Saatte aloittaa milloin haluatte”.

s.104

5. Sitten mene toisen ryhmän luo, anna heille materiaalipakkaus ja sano selvästi: “Teillä on paperiarkki, aikakausilehti, sakset ja liima. Teidän täytyy tehdä kollaasi kesästä. Teillä on aikaa 20 minuuttia. Saatte aloittaa milloin haluatte.”

6. Sitten mene kolmannen ryhmän luo, anna heille tarvikkeet ja sano selvästi: “Teillä on paperiarkki, aikakausilehti, sakset ja liima. Teidän täytyy tehdä kollaasi syksystä. Teillä on aikaa 20 minuuttia tehdä se. Saatte aloittaa milloin tahdotte.7. Sitten mene viimeisen ryhmän luo, anna heille heidän materiaalinsa ja sano selvästi: “Mso,... Losifalitome. Teillä on 20 minuuttia tehdä se. Saatte 20 minuuttia aikaa tehdä sen. Saatte aloittaa milloin tahdotte.

8. Samalla kun ryhmät työskentelevät, kierrä ryhmien luona ja ole rohkaiseva ja kannustava ensimmäiselle, toiselle ja kolmannelle ryhmälle, mutta syytä neljättä ryhmää siitä, että eivät tee sitä, mitä heitä pyydettiin tekemään. 9. 20 minuutin kuluttua lopeta toimintaleikki ja pyydä ryhmiä ojentamaan sinulle heidän kollaasinsa. Jos ensimmäinen ryhmä ei ole vielä lopettanut, anna heille vielä 3 - 4 minuuttia lisää.

Raportointi ja arviointiAloita kierros niiden kanssa, jotka leikkivät. Pyydä heitä sanomaan, miltä leikki heistä tuntui ja kuinka he tekivät töitä yhdessä ryhmissä, osallistuiko jokainen?

Jatka kierroksella huomioitsijoiden kanssa. Pyydä heitä sanomaan, mitä joka ryhmässä tapahtui. Sitten pyydä jokainen mukaan keskusteluun, mitä yhteyksiä leikillä on todellisuuden kanssa.

Näettekö mitään yhteyksiä oikean elämän kanssa? Meidän yhteiskunnassamme, kuka on neljännessä ryhmässä? Kuinka meillä on tapana syytellä sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden uhreja? Kuinka ihmiset, jotka tuntevat olevansa sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden uhreja, reagoivat? Reagoivatko he samalla tavalla kuin ihmiset 4. Ryhmässä tekivät?


Jos työskentelet vain muutaman henkilön kanssa, tee mukaelma leikistä ja luo kaksi ryhmää, ensimmäinen, jolla on selkeät ohjeet ja toinen, jolla on sekavat ohjeet.

Yksi vaihtoehto ei-mitään-merkitsevän lauseen tilalle neljännessä ryhmässä, on antaa heille kunnon ohjeet hyvin nopeasti puhuttuna tai vieraalla kielellä.

s.105Valmistaudu siihen, että tämä leikki todennäköisesti aiheuttaa voimakkaita reaktioita 4. ryhmältä sen turhautumisen takia, että he eivät ymmärrä ohjeita ja silti heitä syytetään siitä. Joskus he suuttuvat leikin johtajaan ja lähtevät pois; joskus he kääntävät turhautuneisuutensa muita ryhmiä kohtaan ja yrittävät estää heitä työskentelemästä tai lopettamasta heidän tehtäväänsä. Senpä takia ehdotamme seuraavaa:

Varmistaudu siitä, että ryhmät on luotu umpimähkään; niin vältytään, että kukaan ei ryhmässä tunne olevansa uhri. Ennen kuin arviointi aloitetaan, on olennaista tehdä selväksi, että tämä oli eläytymisleikki, ja että nyt meidän täytyy päästä ulos rooleista. On tärkeätä jättää arvioinnin aikana riittävästi aikaa jokaiselle ilmaista tunteensa ennen kuin siirrytään analysoimaan, mitä tapahtui. Jos aikaa ei anneta tunteille, ne tulevat myöhemmin esiin ja hyvä arviointi on vaikeaa.

MuunnelmiaJos haluat tehdä leikistä haastavamman ja sinulla ei ole materiaalia, voit pyytää ryhmää esittämään lyhyen sketsin. Tämä on rasittavampaa 4. ryhmälle, joka huolestuu siitä, että joutuu esittämään ja näyttää typerältä muista.

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksi Tarkastele uudelleen ryhmiä yhteiskunnassamme. Miten näet ihmiset, joita voitaisiin kuvailla sanoilla sosiaaliset häviäjät ja ne, jotka ovat sosiaalisia voittajia. Tutki tätä “Muotokuvat”-toimintaleikin avulla (s.149).

Vaihtoehtoisesti sinä voit jatkaa pelillä “Kehityksen polku” (s.138), joka tuo esiin niitä monia mekanismeja, joiden avulla nykyinen taloudellinen järjestelmä syrjii valtaosaa ihmisistä, jotka asuvat maapallon eteläisissä maissa pitääkseen yllä etuoikeutettua asemaa niille ihmisille, jotka asuvat maapallon pohjoisissa maissa.

Sivu 106

KNYSNA BLUE Taso 1 Teemat G&I

Musiikki on hyvä tapa päästä lähemmäs muita kulttuureja, mutta se voi myös välittää stereotypioita ja harhaluuloja. Tässä rentouttavassa ja yksinkertaisessa harjoituksessa tarkastellaan musiikkia ja kulttuurisia stereotypioita.

Käsiteltävät aiheet Eri kulttuureiden ja kansojen musiikkia koskevat stereotypiat. Dominoivan kulttuurin ja massakulttuurituotteiden vaikutus musiikkimakuun.

Tavoitteet Herättää uteliaisuutta toisten kansojen ja kulttuurien musiikkia kohtaan. Vähentää ennakkoluuloja muuta kuin eurooppalaistyylistä musiikkia kohtaan. Herättää uteliaisuutta vieraita kieliä, kansoja ja kulttuureita kohtaan. Kyseenalaistaa etnosentriset käsitykset musiikista ja muista kulttuurituotteista. Luoda hyvää ryhmähenkeä.

Kesto

5+10 minuuttia


Valmistelut Etsi sopivaa musiikkia jostain vähemmistökulttuurista tai toiselta mantereelta. Jos sanoille löytyy käännös (ja jos ne soveltuvat ryhmälle), monista ne kaikille ryhmän jäsenille. Harjoituksessa tarvitaan levysoitinta / nauhuria.

Ohjeet1. Valitse harjoitukselle sopiva ajankohta, esim. tapaamisen aluksi tai tauon jälkeen.2. Kerro ryhmälle, että soitat nyt musiikkia. Pyydä osallistujia yrittämään arvata, mistä musiikki on peräisin.3. Jos kyseessä on laulu, pyydä osallistujia kuvittelemaan, mistä sanat voisivat kertoa.4. Soita musiikkia 3-4 minuuttia.5. Osallistujat voivat sitten jutella musiikista ystävänsä kanssa muutaman minuutin ajan kuitenkaan paljastamatta omia arvauksiaan. Sen sijaan he voivat halutessaan kirjoittaa arvauksensa muistiin.6. Lopuksi musiikkikappale soitetaan uudestaan ja niin halutessaan osallistujat voivat nyt paljastaa arvauksensa koko ryhmälle.7. Kerro oikeat vastaukset.8. Jos olet monistanut sanat, jaa nyt monisteet ja soita kappale uudestaan. Osallistujat voivat lukea sanoja kappaleen soidessa ja halutessaan laulaa mukana.

Sivu 107

9. Jatkakaa arviointikeskustelulla ja lopettakaa harjoitus toiseen musiikkikappaleeseen.

Raportointi ja arviointiVoitte pitää harjoituksen lopuksi pienen keskustelutuokion. Olivatko osallistujat yllättyneitä kuullessaan musiikin alkuperämaan, pitivätkö he musiikista, oliko vaikea arvata mistä maasta se oli kotoisin, miksi oli / ei ollut vaikea arvata jne...

Jos osallistujat sanoivat, että musiikki oli heille entuudestaan vierasta, mutta että he pitivät siitä, kysy mahdollista syytä siihen, että he eivät olleet kuunnelleet sellaista aiemmin. Siksikö, ettei tällaista musiikkia soiteta radiossa? Miksi ei soiteta?

Vinkkejä ohjaajalleHarjoituksen onnistumisen kannalta on tärkeää valita oikeanlaista musiikkia. Usein on parempi soittaa aluksi vain sellainen osa kappaleesta, johon ei sisälly sanoja. Näin harjoitus ei heti keskity vieraaseen kieleen. Sen jälkeen voidaan soittaa koko kappale sanoineen. Valitun kappaleen tulisi myös olla sellainen, joka luo tilanteeseen hyvää tunnelmaa.

Jos mahdollista, ohjaajalla pitäisi olla taustatietoa kappaleesta: musiikkityylistä, instrumenteista, kuinka suosittu esittäjä on kotimaassaan jne. Usein tämä harjoitus toimii parhaiten, kun musiikki ei ole aivan ilmeisesti vierasmaalaista. Esim. klassinen musiikki ja jazz yhdistetään usein Eurooppaan tai Pohjois-Amerikkaan, vaikka ihmiset monista muistakin kulttuuritaustoista soittavat sitä.

Musiikki, tanssi ja kaikenlainen taide ovat erinomaisia tapoja tutustua toisiin kulttuureihin. Kuitenkin on hyvä tiedostaa, että ne voivat myös välittää stereotypioita ja ennakkoluuloja.

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksiTämän harjoituksen jälkeen osallistujia voidaan pyytää esittelemään omaa, eri kulttuureista peräisin olevaa suosikkimusiikkiaan. Varo kuitenkin, ettei tilanteesta tule pelkkää “levyraatia”!!!

Perinteinen musiikki, tanssit ja tarinat ovat juurtuneet syvälle alkuperäiseen kulttuurinsa. Tarinan kertominen ja kansansadut vain usein jäävät taakse lapsuuden jälkeen, vaikka nuorilla ja aikuisillakin olisi niistä paljon opittavaa. Kokeilkaa! Osaatteko arvata, mistä maista harjoituksen “ Maailman tarinoita” sadut ovat peräisin (s. 159). Vastaukset saattavat yllättää...

“Knysna Blue” on paitsi tämän harjoituksen otsikko, myös etelä-afrikkalaisen levyn ja kappaleen nimi. Jos et tiedä, millä musiikilla aloittaa, Knysna Blue on hyvä lähtökohta. “Knysna Blue”, Abdullah Ibrahim, Enja Records ENJA-TIP TOE 888 816 2.

sivu 108

ETIKETIT Taso 2 Teemat I & M

Onko sillä mitään merkitystä, mitä muut ajattelevat ja puhuvat sinusta?

Käsiteltävät aiheet Stereotypioiden vaikutukset

Tavoitteet Tutustua yhteyksiin erilaisilta ihmisiltä odotetun ja todellisen käytöksen välillä. Avata keskustelu stereotypioiden vaikutuksesta.

Kesto45 min

Ryhmän koko10+

Valmistelut 1 valkoinen itseliimautuva etiketti jokaista osallistujaa kohti, koko n. 5x2 cm Kirjoita jokaiseen etikettiin jokin ominaisuus: vastuuton, tyhmä, fiksu, huolimaton jne. Valitkaa ryhmälle ryhmätyön aihe: esim. julisteen suunnittelu, huonekalujen järjestyksen muuttaminen tai ryhmäkeskustelu vaikkapa aiheesta “Jos voisimme järjestää maailmanluokan pop-yhtyeen konsertin, kenet kutsuisimme soittamaan?”

Ohjeet1. Liimaa jokaisen otsaan etiketti kuitenkaan kertomatta, mitä siihen on kirjoitettu.

2. Selitä tehtävä ryhmälle.

3. Leikkijät suorittavat annetun tehtävän ja yrittävät samalla kohdella muita etikettien ilmaisemien stereotypioiden mukaisesti. Eli jos jonkun otsassa lukee “laiska”, muut kohdelkoot häntä laiskana, MUTTA käyttämättä etikettiin kirjoitettua sanaa. Älkää siis suoraan kertoko, mitä etiketteihin on kirjoitettu!

4. Harjoituksen lopuksi pelaajat voivat koettaa arvata, mitä heidän etiketteihinsä on kirjoitettu, mutta tämä ei ole pelin päätarkoitus.

Sivu 109

Raportointi ja arviointiOn hyvin tärkeää, että osallistujat saavat lopuksi jutella kokemuksistaan. Kysy, arvasivatko osallistujat, mitä heidän etiketteihinsä oli kirjoitettu. Jatkakaa sitten muilla harjoitukseen liittyvillä kysymyksillä.

Miltä osallistujista tuntui harjoituksen aikana? Oliko vaikeaa kohdella muita etikettien edellyttämällä tavalla? Alkoiko joku käyttäytyä oman etikettinsä mukaisesti? Alkoiko “humoristiksi” leimattu kertoa vitsejä tai lopettiko “laiskuri” auttamisen? Millaisia etikettejä ihmisiin liitetään tosielämässä? Kuinka se vaikuttaa “leimattuihin” ihmisryhmiin ja siihen, mitä ajattelemme toisista ihmisistä? Mihin ihmisryhmiin liitetään tosielämässä pelissä kuvatun kaltaisia etikettejä? Ovatko etiketit ja eri ihmisryhmiin kohdistuvat ennakkoasenteet perusteltuja?

Vinkkejä ohjaajalleValitse huolellisesti, mitä ominaisuuksia liität mihinkin ihmiseen. Jos joku ryhmäläinen on esimerkiksi laiskuuteen taipuvainen, ei ehkä kannata antaa hänelle laiskan etikettiä. Leikin tarkoitus EI ole ilmaista henkilökohtaisia mielipiteitä ryhmän jäsenistä, vaan sitä tulee ehdottomasti välttää.

HUOM: harjoitus saattaa nostaa pintaan voimakkaita tunteita!

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksi Miettikää ihmisten rooleja omassa ryhmässänne, yrittäkää estää roolien lukkiutumista ja kierrättäkää tehtäviä. Yrittäkää päästä irti ennakkoluuloista sen suhteen, kuka voi tehdä mitäkin.

Seuraavaksi harjoitukseksi soveltuu roolipeli “Meidän asuinalueella” (s. 92), jossa tarkastellaan stereotypioiden ja eri ihmisryhmien leimaamisen aiheuttamia ongelmia, ja tapoja löytää ongelmiin ratkaisuja. Jos taas olette keskustelleet tämän harjoituksen yhteydessä siirtolaisiin ja pakolaisiin liitettävistä “etiketeistä”, harjoitus “Pakolainen” (s. 151) voisi olla hyvää jatkoa. Siinä opitaan enemmän pakolaisten todellisuudesta.

* Tämä harjoitus perustuu seuraavasta aineistosta saatuun ideaan: “Curriculum Resources Pack: Cultures and Lifestyles, Dorset Education Service, Dorset, England.

sivu 110

TAVOITTEENA 20 Taso 3 Teema M

Tämän pelin aiheita ovat syrjiminen ja epäoikeudenmukaisuus. Tämä on hauska ja mielenkiintoinen peli, joka vaatii kuitenkin huolellisia valmisteluja. Kolme joukkuetta osallistuu kolmeen erilaiseen kilpailuun.

Käsiteltävät aiheet Epätasa-arvoiset mahdollisuudet, valta, syrjintä ja ulkopuolisuus. Solidaarisuus, kilpailu ja epäoikeudenmukaisuus. Enemmistöjen ja vähemmistöjen väliset suhteet.

Tavoitteet Syrjinnän ja epäoikeudenmukaisuuden kokeminen. Osallistujien suvaitsevaisuuden ja solidaarisuuden rajojen hakeminen.

Ulkopuolisuuden, vähemmistö-enemmistö -suhteiden, sosiaalisten vammojen ja kilpailun olemuksen tarkastelu.

Kesto2 ½ - 3 tuntia

Ryhmän koko Vähintään 15, enintään 35.

ValmistelutPeli vaatii huolellista valmistelua! Lue ohjeet ja perehdy huolellisesti tuomariston rooliin, jotta tiedät tarkoin, mitä pelissä kuuluu tapahtua.

Peliin tarvitaan:

Pelikortteja ryhmäjakoa varten. Jätä pakkaan yksi kortti jokaista pelaajaa kohti. Poista pakasta ristit ja jätä hertat, ruudut ja padat. Jos ryhmästä ei pysty muodostamaan tasakokoisia joukkueita, herttajoukkue olkoon suurin. Piirrä esim. fläppitaululle valmiiksi taulukko tulosten merkitsemistä varten. Kirjoita pelin säännöt taululle / suurelle paperille ja laita ne näkyvälle paikalle. 3 monistettua kappaletta tuomariston ohjeista - yksi jokaiselle tuomariston jäsenelle. Ryhmätunnukset, joissa joukkueen logo (ruutu, hertta, pata). 3 kaulaliinaa tms. lohikäärmeiden hänniksi. 2 avainnippua kalkkarokäärmeitä varten. 2 huivia tms. silmien sitomiseksi kalkkarokäärmekierrosten ajaksi. Punaista kasvomaalia (huulipunakin käy). Narua"vammautuneiden" oikean käden sitomiseksi. 3 paperiarkkia ja kyniä (kiinalaisia juoruja varten) Piirros kiinalaisia juoruja varten (annetaan aluksi vain tuomaristolle).

sivu 111

Soittokello tuomareille. Kello ajanottoa varten. Runsaasti tilaa.

Yleistä

Pelaajat jaetaan kolmeen joukkueeseen, jotka osallistuvat eri tyyppisiin lyhyisiin kilpailuihin. Tuomaristo arvostelee suoritukset ja laskee pisteet. Tavoite on saavuttaa 20 pistettä ennen kahdeksannen kierroksen loppua tai muuten joukkue putoaa pelistä.

Pelaajat eivät tiedä sitä, että todellisuudessa kilpailussa on vain 8 kierrosta (+ "vammakierros"). Lisäksi pelaajat saavat tietää vasta lopussa, ettei peli ollut reilua: tuomaristo suosi yhtä joukkuetta muiden kustannuksella.

Kierrokset 1, 2 ja 3 on tarkoitettu antamaan vaikutelma tasaveroisista mahdollisuuksista. Niiden aikana luodaan myös joukkuehenkeä. Kolmannen kierroksen jälkeen on ns. "vammakierros", jonka aikana pelaajat kokevat ensimmäistä kertaa epäreilua kohtelua.

Kierros numero 4 on taas olevinaan reilu.

Kierros 5 näyttää aluksi tarjoavan pelaajille tilaisuuden parantaa asemiaan, mutta todellisuudessa tämä on vain illuusio: häviöllä olevat putoavat yhä enemmän ja johdossa olevat pääsevät eteenpäin.

Kierrokset 6, 7 ja 8 pelataan siten, että joukkueiden kokonaispisteissä on suuria eroja kierroksen 8 lopussa. Yksi tai kaksi joukkuetta eivät tule saavuttamaan 20 pisteen rajaa, joten ne putoavat pelistä.

Pelaajille ei saa kertoa, että peli loppuu kahdeksanteen kierrokseen, muuten he saattavat luovuttaa ennen aikojaan!

Kierrokset 2, 4, 6 ja 8 ovat "kalkkarokäärmekierroksia". Niiden avulla pelaajille annetaan reilun pelin vaikutelma. Ne ovat ainoita kierroksia, joiden pisteytys tapahtuu objektiivisesti ja rehellisesti. Silti nämäkään kierrokset eivät ole kaikkia kohtaan reiluja, sillä häviämään tuomitulla joukkueella ei ole mahdollisuutta päästä metsästämään ja vaikka se onnistuisikin saamaan parhaat pisteet, se menettää yhden pelaajan.

Pelin jälkeen on varattava runsaasti aikaa pelaajien tunteista ja käyttäytymisestä keskustelemiseen, sekä pelin ja todellisuuden välisten yhteyksien etsimiseen.

Ohjeet

ÄLÄ kerro pelaajille, että pelin aiheena on syrjintä ja epätasa-arvoiset mahdollisuudet, äläkä sitä, että peliä manipuloidaan ja se jatkuu vain 8 kierrosta.

sivu 112

Kerro, että tämä on kilpailu, jossa joukkueella on oltava vähintään 20 pistettä kahdeksannen kierroksen lopussa tai muuten se putoaa pelistä. Valitse kolme ryhmän jäsentä tuomareiksi. (Valitse ryhmäläisiä, jotka osaavat näytellä hyvin ja joita muu ryhmä arvostaa). Anna heille monistetut tuomariston ohjeet ja kehota heitä menemään toiseen huoneeseen lukemaan niitä. Jaa loput osallistujat kolmeen eri ryhmään pyytämällä jokaista nostamaan vuorollaan pelikortti pakasta. Pyydä pelaajia kiinnittämään ryhmän tunnus T-paitaansa niin, että se näkyy hyvin. Jokainen joukkue saa nyt valita huoneen yhden kulmauksen joukkueensa "kotipaikaksi". Anna joukkueille muutama minuutti aikaa oman moton, sloganin tai joukkuelaulun keksimistä varten. (Tarkoitus on luoda joukkuehenkeä ja nostattaa kilpailuintoa). Selitä säännöt, jotka olet kirjoittanut taululle. Varmista, että tuomarit tietävät mitä heidän kuuluu tehdä, ja pyydä heidät sitten takaisin samaan huoneeseen pelaajien kanssa. Aloittakaa kilpailu.

PELIN KULKU

1. Kierros: Lohikäärmeen hännän metsästys

Pyydä kaikkia joukkueita asettumaan jonoihin siten, että jokainen pitää käsiään edessä seisovan vyötäröllä. (Muodostetaan siis 3 jonoa). Viimeisenä tuleva pelaaja työntää lohikäärmeen hännän (esim. kaulaliinan) housunkaulukseen. Katso kuvaa 1.

Pelin idea on kerätä niin monta lohikäärmeen häntää kuin mahdollista. Vain kunkin jonon ensimmäisenä oleva pelaaja saa napata hännän.

Kun pelaajat ovat valmiina, anna selkeä aloituskäsky: "NYT!". Minuutin kuluttua huuda "SEIS".

Pyydä tuomaristoa antamaan pisteet. Anna tuomareille tarpeeksi aikaa kirjoittaa tulokset taululle.

VinkkejäTuomaristo jakaa pisteet seuraavasti: padat 3, hertat 2, ruudut 1.

2. Kierros: Kalkkarokäärme

Pyydä pelaajia, tuomarit mukaan lukien, asettumaan piiriin seisomaan. Kerro, että joukkueet pelaavat aina yhtä muuta joukkuetta vastaan kerrallaan. Yksi johdossa olevan (se, jolla on eniten pisteitä) joukkueen jäsen metsästää toisena olevan joukkueen jäsentä. Sitten joku toisena olevasta ryhmästä metsästää viimeisen ryhmän jäsentä ja lopuksi joku ensimmäisestä ryhmästä metsästää viimeisenä olevan ryhmän jäsentä.

Sido metsästäjän ja saaliin silmät ja anna kummallekin avainnippu. Selitä, että kun metsästäjä kilisyttää avainnippua, saaliin täytyy vastata kilisyttämällä omaansa.

sivu 113

Jokainen metsästys kestää täsmälleen 45 sekuntia ja pelaajat saavat kilistellä avaimia vain kolme kertaa metsästyksen aikana. Anna aloitusmerkki heti, kun pelaajat ovat valmiina. Lopeta peli 45 sekunnin jälkeen.

Ilmoita jokaisen metsästyskierroksen jälkeen voittaja kuuluvalla äänellä. Varmista, että tuomarit merkitsevät tulokset muistiin. Jos metsästäjä koskettaa saalista, metsästäjän joukkue saa yhden pisteen. Jos saalis karkaa, saaliin joukkue saa yhden pisteen, mutta saaliina ollut pelaaja jättää joukkueen siirtyäkseen metsästäjien puolelle.

Pelaajien on oltava metsästyksen ajan hiljaa.

VinkkejäHuomaa: tällä kierroksella Yksi pata metsästää yhtä herttaa. Yksi hertta metsästää yhtä ruutua. Yksi pata metsästää yhtä ruutua. Ruudut ovat muihin nähden epäedullisessa asemassa, sillä heillä ei ole mahdollisuutta metsästää ketään.

Pelaajia pyöräytetään muutaman kerran ympäri silmät sidottuina, jotta suuntavaiston sekaantuminen tekisi metsästämistä vaikeampaa.

Jos ryhmä on pieni, varmista että piiri niin iso, että pelaajille jää tilaa liikkua.

3. Kierros: Ilmapallojen puhaltaminen

Käske pelaajia käymään rivissä lattialle vatsalleen, niin lähekkäin, että olkapäät koskettavat toisiaan. Ryhmien pitäisi asettua lattialle siten, että jokainen ryhmä muodostaa kolmion yhden sivun (kts. kuva 2).

Kerro, että jokainen ryhmä yrittää pitää keskustassa olevia ilmapalloja loitolla puhaltamalla niitä.

Kun ryhmät ovat valmiina, laita keskustaan 3-5 ilmapalloa ja anna selkeä aloitusmerkki.

Anna pelin jatkua täsmälleen minuutin ajan. Pyydä tuomaristoa päättämään pelin voittaja. Merkitkää pisteet muistiin.

Pyydä nyt tuomaristoa laskemaan tähänastiset pisteet yhteen ja ilmoittamaan ne.

Vinkkejä ohjaajalleTämän kierroksen pisteytys on: padat 5, hertat 1, ruudut 0.

sivu 114

Vammakierros

Tällä kierroksella johdossa oleva ryhmä (Padat!) aiheuttaa vammoja toisille pelaajille. Yhden ryhmän nenä maalataan punaiseksi, toisen ryhmän oikea käsi sidotaan selän taakse.

Pyydä patoja päättämään, mikä ryhmä saa minkäkin vamman. Pyydä heitä myös perustelemaan päätöksensä.

Anna padoille naru ja maalia ja käske heitä ryhtymään toimeen. Vammat säilyvät pelin loppuun asti. Patojen tehtävä huolehtia siitä, että näin myös tapahtuu.

4. Kierros: Kalkkarokäärme1. Samat ohjeet kuin kierroksella 2, mutta nyt jokaisen metsästyksen voittaja saa 2 pistettä.2. Pyydä tuomaristoa ilmoittamaan tulokset ääneen.

5. Kierros: Tilaisuus1. Kerro, että tämän kierroksen voittajan pisteet kolminkertaistetaan, toiseksi tulevan kaksinkertaistetaan, kolmanneksi tulevan pisteet säilyvät ennallaan. 2. Joukkueiden tehtävä on keksiä hyvä perustelu, miksi juuri tämän joukkueen pisteet pitäisi kolminkertaistaa.3. Anna joukkueille 2 min. aikaa keksiä perustelut.4. Anna joukkueille minuutti aikaa perustelujen esittämiseen: ensin padat, sitten hertat, sitten ruudut. 5.Tämän jälkeen tuomaristo ilmoittaa pisteet ja perustelee päätöksensä.

Vinkkejä:Kierroksen tulokset ovat: padat x3, hertat x2, ruudut x1.

6. Kierros: KalkkarokäärmeSamat ohjeet kuin edellä, paitsi että nyt voittaja saa 3 pistettä. Pyydä taas tuomareita ilmoittamaan tulokset ääneen.

7. Kierros: Kiinalainen juoru

Kehota pelaajia istumaan joukkueittain jonoihin lattialle.

Neuvottele kahden kesken tuomarien kanssa. Neuvo heitä näyttämään yksinkertainen piirustus (esim. kuva 3.)

takimmaisena istuvalle padalle ja takimmaiselle hertalle, mutta kuvailemaan se ruudulle sanallisesti. Pelaajat eivät kuitenkaan saa huomata, että heitä on kohdeltu eri tavoin. Pyydä kunkin joukkueen takimmaisena istuva pelaaja yksi kerrallaan kuuntelemaan tuomariston ohjeita. Sen jälkeen pelaajat palaavat paikoilleen jonon päähän.

sivu 115

Kehota pelaajia "piirtämään" kuva sormellaan edellä istuvan selkään, joka siten piirtää sen edelleen seuraavana istuvan selkään. Näin jatkuu, kunnes jonon ensimmäinen pelaaja piirtää kuvion tuomareiden antamalle paperille.Pelaajien on oltava hiljaa tämän pelin ajan.

Vinkkejä: kierroksen tulokset: padat 3. hertat 2, ruudut 1.

8. Kierros: KalkkarokäärmeSamat ohjeet kuin ennenkin, mutta tällä kertaa voittaja saa neljä pistettä. Kerro pelaajille, että tämä on yksittäisten pelaajien viimeinen tilaisuus siirtyä toiseen joukkueeseen, jos he pelaavat ryhmässä, jolla ei vielä ole 20 pistettä.

Pyydä tuomaristoa ilmoittamaan tulokset. Tuomarit ilmoittavat myös, että ryhmät, joilla ei ole 20 pistettä joutuvat nyt lopettamaan pelin. Anna tuomariston rauhassa onnitella voittajia.

Pelin loppuTarkkaile muutama minuutti pelaajien reaktioita ja ilmoita sitten, että peli päättyy tähän.

Raportointi ja arviointiRaportointi ja arviointi ovat tämän pelin olennaisia osia !On ehdottoman välttämätöntä käsitellä pelin aikana heränneitä tunteita ja vertailla pelissä ilmennyttä syrjintää tosielämän tilanteisiin. Keskustelu on vaikeampaa suuressa ryhmässä. Jos ohjaajia on useampi kuin yksi, keskustelu kannattaa aloittaa pienryhmissä. Lopuksi pidetään vielä yhteenveto koko ryhmän kesken.

Loppukeskustelun aiheet1. Pelin herättämät tunteet2. Salatut säännöt3. Ryhmädynamiikka4. Peli ja todellisuus

1. TunteetKäykää läpi pelin tapahtumia ja vastatkaa seuraaviin kysymyksiin: Miltä tuntui pelata peliä? Kuinka tunteet muuttuivat pelin edetessä? Oliko jollain pelaajalla negatiivisia tunteita? Miksi?

Sivu 116

Miltä padoista tuntui vammauuttaa muita pelaajia? Miltä vammautetuista pelaajista tuntui? Miltä tuomareista tuntui, kun heillä oli niin paljon valtaa?

2. Salatut säännötPaljasta nyt pelin salaiset säännöt.

3. RyhmädynamiikkaJutelkaa pelin tapahtumista esim. seuraavien kysymysten pohjalta: Tunsitko solidaarisuutta muita pelaajia kohtaan? Jos vaihdoit joukkuetta pelin aikana, miltä tuntuu tulla ulkopuolisen uuteen joukkueeseen? Entä miltä tuntui jättää oma ryhmä? Kuinka paljon sinun piti yksilönä sopeutua pelin ja ryhmän sääntöihin? Miltä tuntuu olla mukana pelissä, josta ei pidä? Millaisissa tilanteissa oman itsen, omien tunteiden ja tekojen puolustaminen tuntuu vaikealta? Kyseenalaistitko tai vastustitko pelin sääntöjä? Miten? Jos et, miksi et?

4. Peli ja todellisuusMillaisia yhteyksiä pelin ja todellisuuden välillä voisi olla? Erilaisia näkökulmia vallankäyttöön, kilpailuun, salaisiin sääntöihin, vammoihin, vähemmistöihin, epäoikeudenmukaisuuteen, tilanteeseen sopeutumiseen.... Onko Suomessa ihmisryhmiä, joiden asema on verrattavissa ruutujen ja herttojen tilanteeseen pelissä? Millaisissa tilanteissa uhreja syytetään omasta tilanteestaan? Miten pelin sääntöjä voisi muuttaa? Mitä yhteiskunnan vähemmistöjen tukemiseksi voitaisiin tehdä?______________________________________________________________________TUOMARISTON OHJEET (monistetaan tuomariston jäsenille)Älkää kertoko näistä ohjeista muille pelaajille!

"Tavoitteena 20" on manipuloitu peli, joten voittaja on päätetty jo etukäteen, samoin häviäjät: Padat voittavat, hertat sijoittuvat toiseksi ja ruudut jäävät viimeiseksi.

Tuomarien päätehtävä on välittää pelaajille mielikuva aidosta kilpailussa, jossa pelaajilla on todellisia voitonmahdollisuuksia, ja jonka pisteytys on reilua ja objektiivista.

Pelaajille kerrotaan, että peli jatkuu, kunnes voittaja on ratkennut, edellyttäen kuitenkin, että joukkue ei putoa pelistä kahdeksannella kierroksella (joukkue diskataan, jos se ei ole siihen mennessä saanut 20 pistettä). Osallistujat eivät tiedä etukäteen, että peli loppuu joka tapauksessa kahdeksanteen kierrokseen. Yrittäkää tuomareina motivoida pelaajia jatkamaan peliä ja tavoittelemaan korkeita pisteitä. Käyttäkää tarvittaessa soittokelloa saadaksenne huomion kiinnittymään itseenne, kun ilmoitatte tuloksia ja perustelette päätöksiänne.

Sivu 117

1. Kierros: Lohikäärmeen hännän metsästysTarkkailkaa pelaajia pelin aikana. Ilmoittakaa tulokset ääneen: padat 3 pistettä, hertat 2, ruudut 1.Merkitkää tulokset taululle.

Voitte perustella päätöksenne eri tavoin pelin kulusta riippuen: "Padat pelasivat kovimmin, ruudut eivät ottaneet peliä tosissaan, padoissa oli tyyliä, yksi ryhmä piti liikaa meteliä, padoilla oli enemmän joukkuehenkeä jne. Toimikaa samoin koko pelin ajan. Syyttäkää aina ruutuja heidän huonoista pisteistään: esim. “He ovat liian passiivisia, eivät pelaa reilua peliä tai eivät noudata sääntöjä, eivät käyttäydy kohteliaasti tai heidän ryhmänsä on liian pieni”. 2. kierros: KalkkarokäärmeKalkkarokäärmeessä pisteiden laskua ei manipuloida. Tehtävänne on merkitä ohjaajan ilmoittamat pisteet muistiin. Jokaisen metsästyksen voittaja saa yhden pisteen.

3. Ilmapallojen puhaltaminenKäyttäkää riittävästi aikaa päätösten perusteluun samantapaisilla syillä kuin 1. kierroksella. Voitte esim. väittää, että arvostelu tapahtui objektiivisilla perusteilla: padat saivat useammin puhallettua pallot pois omalta laidaltaan. Kukaan pelaajista on tuskin laskenut, oliko asia näin, eikä siis voi väittää vastaankaan!

Pisteet: padat 5, hertat 1, ruudut 0. VammakierrosAvustakaa ohjajaa, jos siihen näyttää olevan tarvetta.

4. KalkkarokäärmeTällä kierroksella metsästyksen voittaja saa aina 2 pistettä. Merkitse ohjaajan ilmoittamat pisteet taululle.

5. TilaisuusJokaiselle joukkueelle annetaan minuutti aikaa yrittää vakuuttaa teidät, tuomarit, siitä että juuri tämän joukkueen pisteet pitäisi kaksin- tai kolminkertaistaa.

Kuunnelkaa kaikkien joukkueiden vetoomukset ennen kuin ilmoitatte päätöksenne. Pitääksenne epäilykset loitolla, kommentoikaa ensin kaikkia puheita, ja ilmoittakaa vasta sitten antamanne pisteet. Perustelut voivat olla samantapaisia kuin muillakin kierroksilla, mutta esittäkää myös huomautuksia pelaajien esiintymistaidoista: puheen rakenne oli huono, painotukset eivät olleet kohdallaan, puheessa oli kielioppivirheitä.

Kolminkertaistakaa patojen pistesaalis, kaksinkertaistakaa herttojen pisteet ja antakaa ruutujen pitää entiset pisteensä.

sivu 118

6. Kierros: kalkkarokäärmeTällä kierroksella jokaisen metsästyksen voittaja saa 3 pistettä.

7. Kierros: Kiinalaiset juorutOhjaaja antaa teille paperin, jossa on yksinkertainen piirros. Pyytäkää jokaisesta joukkueesta yksi pelaaja (= rivin viimeisenä istuva) luoksenne ohjeiden antamista varten. HUOM! Kutsukaa pelaajat YKSI KERRALLAAN. Näyttäkää piirros padoille ja hertoille, mutta kuvailkaa se sanallisesti ruuduille. Tehkää tämä salaa, jotta eri joukkueiden pelaajat eivät huomaisi saaneensa erilaista kohtelua. Varmistakaa, etteivät joukkueiden muut pelaajat näe piirrosta. Tarkkailkaa ryhmien toimintaa pelin aikana.Ilmoittakaa lopuksi tulokset selkeällä ja kuuluvalla äänellä: padat 3 pistettä, hertat 2 pistettä ja ruudut 1 piste.

Merkitkää pisteet taululle.

Teidän on tälläkin kertaa perusteltava antamanne pisteet. Esimerkiksi: hertat jäljensivät kuvan tarkimmin, ruudut tarvitsivat eniten aikaa, yksi ryhmä kuiskutteli...

8. Kierros: KalkkarokäärmeTällä kertaa metsästyksen voittaja saa aina 4 pistettä.Laskekaa nyt yhteispisteet.

TÄRKEÄÄ: Muistakaa, että osallistujat eivät tiedä pelin päättyvän 8 kierroksen jälkeen. Pitäkää lopuksi lyhyt puheenvuoro: “Nyt on kahdeksannen kierroksen loppu, ja yksi/ kaksi joukkuetta, joilla on alle 20 pistettä, diskataan.” Onnitelkaa patoja loistavasta pelistä ja hienosta pistesaaliista ja muitakin hyvästä yrityksestä - vaikka muilla joukkueilla onkin vielä pitkä matka patojen tasolle...

Ohjaaja ilmoittaa nyt pelin päättyneeksi._____________________________________________________________________PELAAJILLE KERROTTAVAT SÄÄNNÖT

Kirjoita seuraavat säännöt paperille tai taululle ja lue ne ääneen ennen pelin alkua.

“TAVOITTEENA 20" - kilpailuja, hauskanpitoa ja reilua peliä!Parittomat kierrokset: tuomaristo antaa joukkueille yhteensä 6 pistettä.

Parilliset kierrokset (kalkkarokäärme)2. kierros: voittajajoukkue saa 1 pisteen4. kierros: voittajajoukkue saa 2 pistettä6. kierros: voittajajoukkue saa 3 pistettä8. kierros: voittajajoukkue saa 4 pistettä

5. kierros on tilaisuuskierros: voitte kaksin- tai kolminkertaistaa joukkueenne pisteet!

8. kierroksella joukkueet, jotka eivät ole saavuttaneet 20 pistettä, diskataan.

Pelatkaa reilua peliä hyvässä joukkuehengessä! Paras joukkue voittakoon!

sivu 119

Vinkkejä ohjaajalleRohkaise tuomaristoa ja tue sen päätöksiä kaikin tavoin, etenkin jos pelaajat alkavat kyseenalaistaa niitä. On mahdollista, että yksi tai kaksi joukkuetta haluavat lopettaa pelin muutaman kierroksen jälkeen huomatessaan, että se on epäreilua. Rohkaise joukkueita jatkamaan, mutta älä yritä pakottaa. Pelin lopettaminen antaa myös hyvän pohjan keskustelulle. Voitte keskittyä loppukeskustelussa sellaisiin kysymyksiin kuin "Miksi peli lopetettiin?", " Kuka olisi vielä halunnut jatkaa?".

Voitte muuttaa sääntöjä, jos pelaajat sitä sinnikkäästi vaativat. Sääntöjä voi kuitenkin muuttaa vain ryhmäpäätöksellä, ei yhden pelaajan vaatimuksesta. Neuvottele aina ensin tuomariston kanssa. Peli toimii hyvin, vaikka sääntöjä muutetaankin hieman. Voitte esim. sallia ruutujen joskus metsästää kalkkarokäärmekierrosten aikana. Tämä ei poista rakenteellista epäoikeudenmukaisuutta, mutta antaa joukkueille vaikutelman tilanteen paranemisesta. Tässä on myös tärkeä aihe loppukeskustelua varten.

Voit muuttaa pelikierrosten sisältöä, jos löydät muita sopivia tehtäviä. Muista, että kalkkarokäärmekierrosten on tarkoitus olla periaatteessa reiluja (ne ovat epäreiluja vain siinä mielessä, että ruudut eivät saa metsästää, mutta tätä sääntöä voidaan muuttaa). Parittomien kierrosten peleissä taas on paljon toimintaa, sekamelskaa ja innostusta, joten epäreilu arvostelu jää helposti huomaamatta. Parittomat kierrokset siis ratkaisevat.

Jotkin ehdotetut pelin osiot eivät sovellu liikuntaesteisille. Voit soveltaa ohjeita tarpeen mukaan.

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksiElämä ei ole reilua, mutta onneksi on tapoja tehdä siitä tasa-arvoisempaa. Voit valita "reilun kaupan" tuotteita, joista maksetaan tuottajille kohtuullista korvausta. Kehitysmaakaupoista voi ostaa reilun kaupan kahvia, teetä, vaatteita, käsitöitä, paperia ja monia muita tuotteita.

"Kalkkarokäärme" -kierroksella pelaajilla oli mahdollisuus siirtyä omasta joukkueestaan voittajien puolelle. Samoin oikeassa elämässäkin monet jättävät kotimaansa ja toivovat löytävänsä paremman elämän toisesta maasta, jonka he arvelevat tarjoavan enemmän mahdollisuuksia. Pakolaisuuteen on monia syitä, ja usein elämä vieraassa maassa on hyvin vaikeaa. Mistä voi tietää, miltä pakolaisesta tuntuu? Kokeilkaa harjoitusta "Pakolainen" (s. 151).

"Tavoitteena 20" on käännetty sveitsiläisen "Brot für alle" -järjestön materiaalista. Sen on laatinut Annamaria Fridli, joka on ystävällisesti antanut peliin käyttöoikeuden. Brot für alle on tuottanut muitakin hyviä kasvatuksellisia pelejä saksan ja ranskan kielillä. Osoite Brot für alle, Missionstr. 21, CH-4003 BASEL, Sveitsi.

Sivu 120

UUTISIA TEKEMÄSSÄ Taso 3 Teemat I, M, A

Tulisiko sinusta hyvä uutisreportteri? Kokeile sitä tässä roolipelissä.

Käsiteltävät aiheet Huomata, kuinka eri ihmiset voivat tulkita saman asian eri tavoin. Maailmankuvan avartaminen

Tavoitteet Kokea, miltä tuntuu raportoida jotain tapahtumaa. Ymmärtää, mitkä tekijät voivat vääristää uutisointia. Tiedostaa paremmin, mitkä tekijät muokkaavat omia mielikuviamme.

Kesto90 min.

Ryhmän koko10

ValmistelutFläppitaulu ja kyniä.Teippiä fläppitaulun paperien teippaamiseksi seinille.

Ohjeet

1. Ryhmä jaetaan kahteen osaan.2 Toinen puoli ryhmästä suunnittelee pienen sketsin tai mininäytelmän (kesto n. 5 min.), jossa näytellään jokin tapahtuma. Sketsi voi perustua todellisiin tapahtumiin tai se voi olla keksitty tarina, jossa on esim. kahden eri ihmisryhmän välinen konfliktitilanne.

3. Sketsi näytellään ryhmän toiselle puoliskolle, joka esittää tapausta raportoimaan tulleita TV -toimittajia. 4. Pyydä TV -toimittajia lähtemään huoneesta heti, kun sketsi on päättynyt. Pyydä toimittajia miettimään näkemäänsä n. 5 min. ja valmistelemaan sitä käsittelevää uutista iltauutisia varten. Toimittajat eivät saa jutella keskenään tai tehdä muistiinpanoja.5. Pyydä sitten toimittajat takaisin huoneeseen yksi kerrallaan. Anna kullekin 3 min. aikaa selostaa laatimansa uutinen.6. Kirjoittakaa kunkin uutisen pääkohdat fläppitaululle.7. Kun TV -toimittajat ovat tehneet uutisensa, he saavat jäädä kuuntelemaan toisten uutisia, mutta eivät saa kommentoida niitä mitenkään. 8. Kun kaikki uutiset ovat valmiina, teippaa paperit fläppitaulusta huoneen seinille.9. Vertailkaa tuloksia ja keskustelkaa siitä, mitä opitte harjoituksesta.

sivu 121

Raportointi ja arviointi Kysy aluksi toimittajilta: Mitkä asiat oli helppo muistaa ja raportoida? Mikä oli vaikeinta? Mitä teit, jos et pystynyt muistamaan jotain asiaa selvästi?

Kysy sitten näyttelijöiltä: Jäikö uutisista jotain oleellista tietoa pois? Raportoivatko toimittajat tapahtuman täsmällisesti?

Lopuksi kaikki saavat osallistua keskusteluun Mitä odotuksia sinulla on uutisia kohtaan? Pitäisikö uutisen olla objektiivista raportointia vai saako se sisältää myös toimittajien kommentteja ja mielipiteitä? Käykö uutisista aina selväksi, mikä on tosiasiaa, mitkä mielipiteitä? Kuinka luotettavaa tietoa TV -uutisista saa?

Vinkkejä ohjaajalle Valmistaudu tarvittaessa antamaan esimerkkejä ja tietoa sellaisista tilanteista ja ilmiöistä, joista on uutisoitu harhaanjohtavasti. Voit halutessasi myös elävöittää ”uutisia” valmistamalla ison pahvisen TV-ruudun, ja antamalla toimittajille oikeat tai leikkimikrofonit.

MuunnoksiaPelaajat voivat esittää myös eri lehtien toimittajia: esim. oikeistolehden, vasemmistolehden, iltapäivälehden tai ulkomaisen sanomalehden. Tämä voi vaikuttaa siihen, millaisen uutisen kukin “toimittaja” laatii. Erilaisista näkökulmista voidaan keskustella arviointikeskustelun aikana.

Kysy osallistujilta Miten lehtien ja TV -asemien omistussuhteet, mainostajat, lehtien yhteydet puoluepolitiikkaan jne. vaikuttavat uutisointiin? Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksiLukekaa seuraavalla tapaamiskerralla paikallislehtiä tai katsokaa TV -uutisia. Mistä asioista uutisoidaan, mistä taas ei? Jos huomaatte selvän virheen, kirjoittakaa siitä esim. päätoimittajalle.Jos haluatte tutustua tarkemmin joukkotiedotuksen maailmaan, kokeilkaa harjoitusta “Median harhat” (s. 124). Kannattaa myös pitää mielessä, että jopa koulun historian opetus voi olla etnosentristä ja yksipuolista. Harjoitus “Historian linjoja” (s. 90) käsittelee tätä aihetta.

S.122

MINÄ MYÖS Taso 1 Teema 6

Me olemme kaikki ainutlaatuisia ja korvaamattomia ihmisiä, joskus meidän ainutlaatuisuutemme tekee meistä ylpeitä, joskus ujoja tai häpeissään olevia. Joka tapauksessa, meille kaikille on yhteistä se, että me olemme ihmisiä, ja tämä saa meidät tuntemaan itsemme läheisemmäksi toinen toisillemme.

Käsiteltävät aiheet Eroavaisuuksia ihmisten välillä, ja asioita, jotka ovat heille yhteisiä.

Tavoitteet Oppia tuntemaan toinen toisensa ryhmässä Osoittaa, että me kaikki olemme erilaisia, mutta samanarvoisia toinen toistemme kanssa.

Kesto30 minuuttia

Ryhmän koko10 - 20 henkilöä

ValmistelutSama määrä tuoleja kuin osallistujia Ohjeet1. Kaikki istuvat ympyrässä tuoleineen.2. Jokainen leikkijöistä ajattelee jotain henkilökohtaista seikkaa tai luonteenpiirrettä, jota he pitävät ainutlaatuisena itselleen, jotain jota ei ole kellään muulla siinä ryhmässä.3. Valitkaa yksi henkilö aloittamaan. He kertovat mikä heidän ainutlaatuinen piirteensä on, esim. Minä olen vieraillut Turkissa kolme kertaa.4. Jos kenelläkään ei ole tätä erikoispiirrettä seuraava henkilö kertoo omansa.5. Jos jollain toisellakin on tämä sama ominaisuus hänen täytyy hypätä ylös tuolistaan ja huutaa “Minulla myös” ja istua tämän henkilön syliin. Jos usealla henkilöllä on sama ominaisuus heidän on istuttava toinen toistensa syliin, huutaja alimmaisena. Sitten jokainen menee istumaan takaisin entisille paikoilleen ja huutajan on yritettävä uudelleen sanoa jokin sellainen ominaisuus, joka on ainutlaatuista heille. Sitten kun he ovat löytäneet sellaisen on ringissä seuraavaksi istuvan vuoro olla kutsuja.6. Ensimmäinen kierros loppuu, kun jokainen on sanonut jotakin, mikä hänellä on erilaista toisiin nähden.7. Nyt voi aloittaa toisen kierroksen. Selittäkää, että tällä kierroksella käsitellään niitä ominaisuuksia, jotka ovat yhteisiä kaikille tässä ryhmässä.

s.123

8. Ottakaa yksi tuoli ja sanokaa kutsujalle, että hän seisoisi piirin keskellä. Hänen täytyy ajatella jotain, joka on yhteistä kaikkien muiden ryhmässä olevien kanssa. Kysykää häneltä mitä se voisi olla, esim. “Minä pidän musiikista”.9. Kaikkien niiden, joilla on se piirre on noustava ylös ja istuttava toiselle tuolille ja sanottava “Minä myös”. Se henkilö, joka seisoi keskellä yrittää myös löytää tuolin, niin joku toinen jää keskelle ja tulee seuraavaksi puhujaksi.

Raportointi ja arviointiKeskustelkaa leikistä ja siitä mitä leikkijät tunsivat ja sitten kysy:

Kumpi oli helpompaa, löytää niitä asioita, jotka erottavat meidät muista, vai: Asioita, jotka ovat samanlaisia toistemme kanssa.

Milloin me oikeassa elämässä arvostamme ainutlaatuisia ja erilaisia tunteita ja milloin me haluaisimme tuntea olevamme samanlaisia toisten kanssa. Ajatelkaa niitä ominaisuuksia jonka valitsit, asioita jotka erottivat sinut tästä ryhmästä, saattaisivatko ne olla yhteisiä joidenkin toisten ihmisten kanssa, tai jossain toisessa ryhmässä. Asioita, jotka olivat yhteisiä jokaiselle tässä ryhmässä, voivatko ne olla yhteisiä kaikille koko maailmassa. Sillä hetkellä kun liian monta ruumiillista ominaisuutta on mainittu voit kysyä: Mitä se merkitsee että meillä kaikilla on korvat, silmät tai vatsa.

Vinkkejä ohjaajalle Tämän toiminnan on tapahduttava nopeasti. Te voitte tehdä sellaisen säännön, että osallistujilla on vain 10 sekuntia aikaa ajatella. Saada tämä leikki sujumaan nopeasti on tärkeää, osallistujien lukumäärä ei saa ylittää 10 tai 12. Jos työskentelet isompien ryhmien kanssa sinun täytyy tehdä kaksi tai kolme ryhmää. Toisen kierroksen aikana on todennäköistä, että yksinkertaisia toteamuksia kuten: “Minulla on kädet tai jalat”, ehdotetaan useita kertoja. Sinä ehkä pyydät leikkijöitä miettimään muita asioita, tai jätät sen ja keskustelet siitä arvioinnin yhteydessä. Leikki voidaan viedä läpi ilman tuoleja, jolloin ihmiset istuvat lattialla mutta se on epämukavampaa. On suositeltavaa, että sinä olet mukana ryhmässä aivan samoin kuin jokainen osallistuja.

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksiKetä ja mitä me olemme, muotoutuu meidän kokemustemme kautta elämässä. Erilaiset kokemukset muovaavat ihmisiä erilaisin tavoin, mutta me myös huomaamme, että yhteiset kokemukset koskevat tai vaikuttavat ihmisiin erilaisilla tavoilla. Sinä voit tutkia sitä -kuinka eri tapaukset ovat muovanneet ryhmän jäseniä käyttämään leikkiä.

sivu 124

MEDIAN HARHAT Taso 3 Teemat I, M, A

Jännittävä ja monipuolinen harjoitus, jossa tutkitaan median roolia stereotypioiden, ennakkoluulojen ja väärinkäsitysten luomisessa.

Käsiteltävät aiheet Stereotyyppien ja ennakkoluulojen taustat ja niiden leviäminen yhteiskunnassa. Tiedon määrä ja laatu: manipulaatio, ennakkoasenteet, tiedon puute ja sen väärinkäyttö. Mielikuvien ja asenteiden muuttamisen vaikeus. Syntipukkimekanismi: on helpompaa syyttää ongelmasta muita, kuin analysoida sen todellisia syitä.

Tavoitteet Tarkastella mielikuvia, joita valtakulttuurissa on eri maista ja kulttuureista tulevia vähemmistöjä ja "erilaisia" ihmisiä kohtaan. Huomata, ettei kaikkiin vieraisiin kulttuureihin liitetä negatiivista leimaa. Analysoida massatiedotusvälineiden roolia stereotypioiden ja sosiaalisten ennakkoluulojen luojana.

KestoOsa A: kaksi ja puoli tuntiaOsa B: yksi viikkoOsa C: kaksi ja puoli tuntia

Ryhmän koko10-25 henkilöä. Osallistujien tulisi olla yli 13-14 vuotiaita.

ValmistelutOsa A: Fläppitaulu, tussejaOsa B: Riippuu siitä, mitä on tarjolla. Hyvin monenlaista materiaalia voidaan hyödyntää: sanomalehtiä aikakauslehtiä videoituja TV -ohjelmia nauhoitettuja radiolähetyksiä jne.

Harjoituksen voi myös toteuttaa yksinkertaisesti käyttämällä sanoma- ja aikakauslehtiä, joita osallistujat tuovat mukanaan.

sivu 125

Osa C: Loppukeskustelua varten tarvitaan fläppi- tai liitutaulu.

OhjeetHarjoitus tapahtuu kolmessa eri vaiheessa.

Osa A: valmistelu

1. Jaa ryhmä 4-6 henkilön pienryhmiin.

2. Kerro, että seuraavan viikon aikana tarkkaillaan median välittämää kuvaa ulkomaalaisista tai muuten "erilaisista" ihmisistä. Lähteinä voidaan käyttää TV:tä, radiota ja erityisesti lehdistöä.

3. Sopikaa jo etukäteen tarkoin mitä osallistujat etsivät ja mihin kiinnittävät huomiota. Esimerkiksi kielenkäyttö: sanotaanko "vapaustaistelija" vai "terroristi". Tarkastelkaa tällaisille uutisille annetun palstatilan määrää, niiden priorisointiastetta (ovatko ne etukannessa vai pikku-uutisissa). Vaikuttaako ihmisen syntyperä tyyliin ja sävyyn, jolla hänestä kirjoitetaan? Millaista kuvitusta jutuissa on?

4. Laadi luettelo mielenkiinnon kohteina olevista tiedotusvälineistä. Ryhmästä ja ohjaajan mediatuntemuksesta riippuen voidaan päättää, että kaikki tekevät koko tehtävän tai sitten aihe voidaan jakaa osa-alueisiin. Yksi ryhmä voi esimerkiksi tarkkailla päivälehtiä, toinen TV:tä, kolmas radiota jne.

Osa B: kenttätyöAnna ryhmälle noin viikko aikaa tehtävän suorittamiseen.

Osa C: johtopäätökset1. Ryhmät esittelevät tuloksensa muille. Ryhmää kohden varataan n. 20 minuuttia aikaa.

2. Kirjoita kaikkien ryhmien tärkeimmät havainnot fläppi- tai liitutaululle.

Raportointi ja arviointiKun tulokset on esitetty, tee lyhyt yhteenveto ryhmien saamista tuloksista. Koeta painottaa yleisimpiä havaintoja ja mahdollisia ristiriitaisuuksia.

Keskustelua voidaan jatkaa seuraavanlaisilla kysymyksillä: Mitä vähemmistöryhmien ominaisuuksia tiedotusvälineissä painotetaan?

Onko sellaisia vähemmistöjä, joista annetaan tiedotusvälineissä myönteinen kuva?

sivu 126

Kuvataanko joitain vähemmistöjä erityisen negatiivisesti?

Perustuvatko median välittämät mielikuvat tosiasioihin vai pelkkiin oletuksiin ja ennakkoluuloihin?

Rakentuvatko mielikuvat todelliselle tiedolle, vai stereotypioille ja manipuloidulle tiedolle?


Osa A: Molemmissa työskentelytavoissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Koko median kirjon seuraaminen vaatii enemmän työtä, työn jakaminen eri ryhmien kesken taas rajoittaa yksittäisten ryhmien kokonaiskäsitystä. Toisaalta työ saattaa näin olla helpompi toteuttaa, ja suppeampaan aiheeseen voi perehtyä syvällisemmin.

Koska toiminta tapahtuu pääosin tapaamisten välillä olevan viikon aikana, jaa tehtävät (osa A) edellisen tapaamisen lopussa, mutta varaa palautekeskustelua varten yksi kokonainen tapaamiskerta (Osa C).

Suosittelemme tätä harjoitusta ryhmälle, jonka jäsenet jo tuntevat toisensa, ja jolla on kokemusta ryhmätyöstä. Sopii hyvin esim. nuorisojärjestöille.

Riippuen siitä, kuinka hyvin tunnet osallistujat ja tilanteen, harjoituksen aikataulua voidaan pidentää tai lyhentää. Esimerkiksi tiedonkeruuvaihe voi kestää jonkin koulun loman ajan. Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksiVoitte perustaa pitempiaikaisen "vahtikoiraryhmän" tarkkailemaan mediassa esiintyvää rasismia ja vähemmistöjen syrjintää. Pahimmista esimerkeistä voidaan kirjoittaa huomautuksia sanomalehdille, TV:lle tai radiolle.

Jos ajatusten, sanojen ja mielikuvien välinen vuorovaikutus kiinnostaa teitä, kokeilkaa hauskaa peliä "Kulttuurileikki" (s. 67). Myös lautapeli "Kehityksen polku" (s. 138) käsittelee tiedotusvälineissä usein esiintyviä sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia ongelmia.

Sivu 127:

MINUN LAPSUUTENI Taso 1 Teemat G & I

Meissä jokaisessa on sisällä lapsi, ja varmasti meillä kaikilla on ollut lapsuus. Minkälainen se oli? Tarkastelemalla omaa lapsuuttaan on hyvin jännittävä tapa ymmärtää ja kunnioittaa muita.

Tämä on keskusteluun nojaava toimintaleikki, joka sopii erityisen hyvin monikansallisille ryhmille, mutta sitä voidaan käyttää minkä ryhmän kanssa tahansa.

Käsiteltävät aiheet Tasa-arvo ja erilaisuus Kulttuuriset yhtäläisyydet ja eroavaisuudet ihmisten välillä Niin kutsutut kulttuurierot eivät ole vain kulttuurista johtuvia vaan myös taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia

Tavoitteet Oppia tuntemaan erilaisia tapoja, joilla kukin meistä on kasvanut aikuiseksi Ymmärtää sosiaalisia ja taloudellisia eroja, jotka säätelevät jokaista ihmistä ja yhteiskuntaa Saada aikaan empatiaa ja ymmärrystä ryhmän jäsenten sisällä

Kesto45 minuuttia


ValmistelutEi mitään erityistä, mutta ryhmän olisi pitänyt jo olla työskennellyt yhdessä.

Ohjeet1. Selitä leikin tarkoitus ja päämäärät2. Pyydä ihmisiä hakeutumaan 4-6 henkilön ryhmiin ja keskustelemaan siitä, mitä he tekivät lapsuutensa aikana. Ehdotettavia kysymyksiä: Minkä ikäisenä menit ensimmäistä kertaa kouluun? Keitä muita asui sinun perheessäsi? Kävitkö pyhäkoulua vai saitko jonkin muunlaista uskonnollista kasvatusta? Teitkö töitä, kun olit lapsi? Minkälaisia asioita tai pelejä leikit mielellään? Mitkä olivat suosikkejasi? Pitikö sinun huolehtia veljistäsi tai sisaristasi?

s.128

Raportointi ja arviointi Pyydä osanottajia sanomaan, mikä heistä oli mielenkiintoista tässä harjoituksessa, ja sitten vertailemaan erilaisia lapsuuden aikoja, joita heillä oli, ja niihin liittyviä vaikutuksia, joita sen aikaisella sosiaalisella ja poliittisella ympäristöllä oli heihin. Pyydä ihmisiä pohtimaan omaa lapsuuttaan ja sanomaan, luulevatko he, että kaikilla lapsilla heidän omassa ympäristössään oli samanlaisia lapsuudenkokemuksia.

Vinkkejä ohjaajalle Tämän yksinkertaisen ryhmäharjoituksen päätarkoituksena on saada osanottajat tajuamaan, että ei kaikilla ole samanlaisia mahdollisuuksia elämässä ja että, vaikkakin he ovat ehkä naapureita, he kasvoivat aikuisiksi eri olosuhteissa. Lisäksi se kasvattaa ymmärrystä siitä, että erilaisuus ei synny vain ihon värin tai uskonnon perusteella.

Niiden kysymysten, joita käsitellään arvioinnissa leikin jälkipuinnissa, täytyy olla sopeutettu ryhmän jäsenten mukaan, esimerkiksi ei ole mitään mieltä kysyä, miltä tuntui olla erivärinen iholtaan, jos kaikki ovat valkoisia.

Kenenkään ei pitäisi tuntea painetta siitä, että pitää paljastaa jotain, joka tekee olon epämukavaksi. Tämä leikki voidaan tehdä elävämmäksi, jos osanottajat varustavat kommenttinsa valokuvin ja piirustuksin.

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksi“Minun lapsuuteni” sopii hyvin yhteen leikin “Minun tarinani”(s.129) kanssa, joka sisältää tärkeimmät yleiset tapahtumat, ja kysyy, mitä sinä teit silloin tai missä sinä asuit, kun tämä tai tuo asia tapahtui.

Jos haluat tarkastella lisää suhteita perheen sisällä, ja kuinka asenteet voivat vaihdella roolin ja iän mukaan, kokeile “Arvaa kuka on tulossa päivälliselle?” (s.87).

s.129

MINUN TARINANI Taso 1 Teemat G & M

Meidän elämämme ovat kokemuksen muovaamia. Kuitenkin jotkut kokemukset ovat jättäneet meihin enemmän jälkiä kuin jotkut toiset. Tämä toimintaleikki vertaa kokemuksia ja tutkii erilaisuutta ja yhtäläisyyttä ryhmän sisällä.

Käsiteltävät aiheet Elämän tarinat Kulttuuriset erilaisuudet Asioita, jotka vaikuttavat osanottajien elämään liittyen heidän maahansa, kulttuuriin, uskontoon tai perheeseensäTavoitteet Herättää uteliaisuutta ja empatiaa toisten osanottajien kulttuureja kohtaan Kehittää kriittistä lähestymistä meidän omaan historiaamme Luoda tietoisuutta Euroopan historian erilaisuudesta Auttaa osanottajia tuntemaan toisensa paremmin

Kesto 30 minuuttia - 1 tunti


Valmistelut Kalenteri taululle tai suuri paperiarkki. Leikki etenee vuosien perusteella, ja aloitetaan vanhimman osanottajan syntymävuodesta ja päädytään nykyaikaan Tarvitaan huopakynä

Ohjeet1. Pyydä jokaista osanottajaa ajattelemaan n. kolmea julkista tapahtumaa, jotka ovat merkinneet heidän elämässään. Sitten pyydä heitä kirjoittamaan heidän nimensä sen vuoden kohdalle, jolloin asiat tapahtuivat. Tapahtumat voivat liittyä politiikkaan, historiaan, urheiluun tai musiikkiin.2. Pyydä pelaajia sanomaan mitä ne tarkoittavat ja miksi nuo päivämäärät ovat tärkeitä ja miksi he ovat valinneet ne.

Raportointi ja arviointiRohkaise osanottajia sanomaan, olivatko he hämmästyneitä, tai kauhistuneita joidenkin päivämäärien tai tapahtumien johdosta, ja olivatko ne kaikki heille tuttuja. Voi myös olla kiinnostavaa keskustella miten ja miksi me kiinnitämme huomiota toisiin tapahtumiin enemmän kuin toisiin.

s.130

Vinkkejä ohjaajalleTämä leikki toimii minkä tahansa ryhmän kanssa ja on hyvä alkuunpanija yhteisellä asuma-alueella. Jos teet töitä paikallisen ryhmän kanssa, tämä toimintaleikki auttaa osanottajia tajuamaan, että vaikka he saattavat asua samalla kadulla, ihmiset usein kiinnittävät eriasteista huomiota samoihin tapahtumiin. Voi myöskin olla kiinnostavaa huomata, että erityinen tapahtuma on jättänyt jälkensä suurimpaan määrään osanottajia riippumatta heidän alkuperästään tai kasvatustaustastaan -me olemme “kaikki samanarvoisia”.

Monikulttuurisessa ryhmässä toimintaleikki on hyödyllinen, joka herättää uteliaisuutta lähimenneisyydestämme ja kulttuurisista vaikutuksista, ja rohkaisee ihmisiä suurempaan kunnioitukseen toinen toistensa uskomuksia ja vakaumuksia kohtaan.

Kalenteri voidaan tehdä värikkäämmäksi, tai eloisammaksi, jos osanottajat lisäävät kuvan (pikakuva käy hyvin) tai piirustuksen itsestään, joka vastaa heidän syntymäpäiväänsä.Seminaarissa; koulutuskurssilla tai asumisalueella, kiinnitä kalenteri sinne, missä se voi olla koko kurssin keston ajan ja missä siihen voi viitata eri aikoina. Tämä toiminta sopii hyvin jatkoksi “Minun lapsuuteni” (s.127) jälkeen.Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksiMe olemme muotoutuneet, emme vain paikan, jossa asumme ja tapahtumien mukaan, vaan myös vanhempiemme ja heidän historiansa mukaan. Kuinka paljon sinä tiedät, mistä vanhempasi ja isovanhempasi tulivat? Voit tuntea itsesi unkarilaiseksi, tai espanjalaiseksi, tai miksi tahansa, tai saatat olla varsinainen kansallisuuksien sekoitus. Ota lisää selvää käyttämällä “Elämänpuuta” (s.171).

sivu 131

KANSALLINEN VAPAAPÄIVÄ Taso 1 Teemat I & M

Kertomalla omista ihailun kohteistaan osallistujat tutustuvat toisiinsa paremmin ja saavat uutta tietoa toistensa kulttuureista ja eri maiden historiasta. Harjoitus sopii erityisen hyvin monikulttuurisille ryhmille.

Käsiteltävät aiheet Sankarit sosiaalistumisen ja kansallisen kulttuurin elementteinä. Erilaiset käsitykset historiasta. Erot ja yhteydet eri kulttuureja ja kansallisuuksia edustavien ihmisten välillä.

Tavoitteet Auttaa osallistujia tiedostamaan eri näkökulmat samaan historialliseen tapahtumaan ja kansallissankareihin. Herättää uteliaisuutta historiaa ja kansallissankareita kohtaan. Oppia kriittisyyttä oman kansan historiankirjoitusta kohtaan. Pyrkiä kohti globaalia historian käsitystä. Tarkastella historiallisten sankarihahmojen käsittelyä koulun historian opetuksessa.

Kesto 90 min.

Ryhmän koko10-40

ValmistelutFläppitaulu ja tussejaPaperia ja kynää osallistujille

OhjeetJaa ryhmä 5-6 hengen pienryhmiin.Pyydä osallistujia miettimään sellaisia oman maansa historiallisia henkilöitä, joita he ihailevat. On tärkeää painottaa (etenkin monikulttuurisessa ryhmässä), että sankarien ei tarvitse olla suomalaisia. Osallistujat voivat valita sankarinsa oman kotimaansa tai vanhempiensa kotimaan historiasta. Anna ryhmälle 5 minuuttia aikaa.Seuraavaksi keskustellaan kunkin valinnoista ryhmissä. Varaa riittävästi aikaa, jotta todellinen tietojen ja ajatusten vaihto olisi mahdollista. Jokainen ryhmä kirjaa jäsentensä valitsemat sankarit, heidän kansallisuutensa ja jos mahdollista tärkeimmät saavutuksensa fläppitaululle. Lopuksi pidettävässä keskustelussa jokainen ryhmä esittelee tuloksensa fläppitaululla.

sivu 132Raportointi ja arviointi

Otettiinko joitain historiallisia henkilöitä esiin useammin kuin kerran? Kysy osallistujilta, pitivätkö he tästä harjoituksesta. Jatkakaa keskustelua seuraavilla kysymyksillä: Olivatko jotkut harjoituksessa puheeksi otetut sankarit yllättäviltä? Jos, niin miksi? Tunsivatko kaikki osallistujat harjoituksessa mainitut henkilöt? Millaisista asioista kansallissankarit ovat yleensä kuuluisia? Mitä arvoja he edustavat? Millaiset tekijät vaikuttavat siihen, ketä ihailemme? Missä ja miten opimme ihailemaan heitä? Jos nämä historialliset henkilöt eläisivät nykypäivänä, arvostettaisiinko heitä? Miksi tai miksi ei? Ovatko harjoituksessa esiin tulleet henkilöt “universaaleja sankareita“? Luuletko, että kaikki pitävät näitä henkilöitä sankareina?

Vinkkejä ohjaajalle Jos ryhmä on monikulttuurinen, voi olla kiinnostava jakaa se pienryhmiin kulttuuritausta mukaan. Jos on aikaa ja ilmapiiri ryhmässä on myönteinen, ryhmät voivat esittää lyhyen sketsin historiallisesta tapahtumasta, joka on tehnyt jonkun kuuluisaksi. Kilpailuhenkeä voidaan lisätä kysymällä toisilta osallistujilta kuka on tämä esitetty sankari.

Tehtävän tarkoituksena on tuoda ilmi, että tietyn kansallisuuden tai kulttuurin viitekehyksessä on sankareita. Tämä toimii parhaiten, jos ryhmä on monikansallinen. Ikä- ja sukupuolijakauma tekee tehtävästä kiinnostavan.

Voit etsiä myös etukäteen faktatietoa kuuluisista kansallissankareista. Koska monet näistä sankareista ovat sotasankareita, on mielenkiintoista tuoda heistä heidän muitakin taustojaan.

Saattaa olla, että useimmat sankarit ovat miehiä. On mielenkiintoista kysyä sitä, miksi näin on ja yhdistää arviointiin seksismi sekä historiallisesti että nykypäivään kytkeytyen.

Muunnelmia

Mielenkiintoista olisi tutustua eri kulttuurien ja maiden kansallisiin vapaapäiviin. Miksi tietty päivä on kansallinen vapaapäivä?

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksi Samaa aihetta käsitellään tehtävissä “Historian linjoja“ (s. 90) ja “Minun tarinani“ (s. 129). Jos teet tehtävän “Henkilökohtaiset sankarit“ (s. 147) voitte vertailla nykypäivän sankareita historian sankareihin. Mikäli haluatte erityyppisen tehtävän kokeilkaa lautapeliä “Polku kehitykseen“ (s. 138) ja tutkikaa taloudellisia ja poliittisia voimia, joiden kautta historia kirjoittautuu tällä hetkellä.

sivu 133

YKSI TÄSTÄ PELISTÄ POIS! Taso 1 Teema GKuka haluaa sinut mukaan ryhmäänsä?

Käsiteltävät aiheet Enemmistön ja vähemmistöjen väliset suhteet Syrjintä

Tavoitteet Avata keskustelu eri ihmisryhmistä yhteiskunnassa. Lisätä tietoisuutta ennakkoluuloista ja syrjinnästä. Rohkaista keskustelua ryhmästä syrjäytymisestä.

Kesto10 min.

Ryhmän koko16+

ValmistelutVärillisiä, itseliimautuvia paperitarroja (esim. pallon muotoisia). Esimerkiksi 16 hlö:n ryhmälle 4 sinistä, 4 punaista, 4 keltaista, 3 vihreää ja yksi valkoinen “outo“ tarra.

Ohjeet1. Liimaa tarra jokaisen osallistujan otsaan siten, etteivät he näe, minkä värisen tarran saavat.2. Pyydä osallistujia muodostamaan ryhmiä toisten samanväristen kanssa.3. Leikin aikana ei saa puhua, vaan on tultava toimeen non-verbaalisella kommunikaatiolla (ilman puhetta).

Raportointi ja arviointiLopuksi ryhmää autetaan käsittelemään harjoituksen herättämiä tunteita ja ajatuksia.

Miltä tuntui, kun kohtasit ensimmäistä kertaa jonkun, jolla on samanvärinen tarra?

Miltä tuntui “oudosta“ henkilöstä, jolla oli erilainen tarra kuin kellään muulla?

Yritittekö auttaa toisianne löytämään oman ryhmän?

Mihin eri ryhmiin sinä kuulut? Esim. jalkapallojoukkueeseen, luokkaan, kerhoon, seurakuntaan...

Voiko kuka tahansa tulla mukaan näihin ryhmiin?

Ketkä ovat omassa yhteiskunnassamme niitä “outoja“, jotka jäävät ulkopuolelle?

sivu 134

Vinkkejä ohjaajalleHarkitse huolellisesti, kuka saa valkoisen tarran. Voit halutessasi ja tarpeen mukaan manipuloida ryhmien koostumusta, mutta osallistujat eivät saisi huomata sitä. Pelaajat saavat mieluummin uskoa, että tarrat on jaettu sattumanvaraisesti.

Tätä harjoitusta voidaan myös käyttää “jäänsärkijänä“ , jolla osallistujat jaetaan ryhmiin seuraavia harjoituksia varten.

Muunnoksia1. Käytä samaan tapaan värikkäitä paperitarroja, mutta älä anna kellekään “outoa tarraa“. Lopussa jokainen on ryhmässä.

2. Tee valmistelut kuten 1. muunnosta varten. Pyydä osallistujia etsiytymään ryhmiin siten, että jokaisessa ryhmässä on korkeintaan yksi saman värinen ihminen.

3. Käytä kuvista tehtyjä palapelejä, joiden avulla voidaan herättää keskustelua. Voit liimata kuvat korteille ennen kuin leikkaat ne.


Tarkastelkaa oman ryhmänne tai järjestönne jäsenyyspolitiikkaa. Voiko kuka tahansa tulla mukaan? Miten voisitte saada järjestöstänne avoimemman ja toivottaa uudet jäsenet paremmin tervetulleiksi?

“Outous“ ei aina merkitse syrjäytymistä. On ihmisiä, jotka ovat erilaisia ja ryhmien ulkopuolella omasta halustaan. Harjoituksessa “Kaikki samanarvoisia“ (s. 135) tarkastellaan tarkemmin sitä, miltä tuntuu olla ainutlaatuinen yksilö.

sivu 135

KAIKKI SAMANARVOISIA Taso 1 Teema G

Jokainen ihminen on ainutlaatuinen. Joissain tilanteissa on helppoa olla ylpeä erilaisuudestaan ja korostaa sitä. Toisinaan taas tuntuu helpommalta sulautua joukkoon, ettei vain tulisi torjutuksi. Tässä harjoituksessa huomataan, että kaikilla ihmisillä on myös paljon yhteisiä piirteitä.

Käsiteltävät aiheet Oma identiteetti Ihmisyyden ominaisuudet. Olemme kaikki erilaisia - mutta samanarvoisia

Tavoitteet:

Oppia tuntemaan ja hyväksymään muut ryhmän jäsenet. Huomata, että jokainen on ihminen on erilainen. Osoittaa, että kaikki ovat samanarvoisia. Tutustua tapoihin, joilla ihminen muovaa omaa identiteettiään.

KestoOsa A 30 min.Osa B 30 min.Osa C 20 min.Keskustelu 20 min.

Ryhmän koko Sopii kaiken kokoisille ryhmille

Valmistelut Valmiiksi laadittu luettelo henkilökohtaisista ominaisuuksista A -osaa varten. Paperia, värikyniä ja teippiä tai hakaneuloja B-osaa varten.

OhjeetTämä peli koostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä osiosta, jotka tarjoavat osallistujille tilaisuuden tutustua toistensa välisiin eroihin, miettiä mikä tekee jokaisesta ainutlaatuisen yksilön ja löytää myös kaikille yhteisiä ominaisuuksia.

Osa A: Erilaisuus:1. Peliin tarvitaan runsaasti tilaa. Raivaa huone niin tyhjäksi kuin mahdollista. 2. Pelaajien on kuviteltava huoneen keskelle viiva, joka jakaa huoneen kahteen puoliskoon. Ohjaaja käy seisomaan kuvitteellisen viivan päälle. 3. Pyydä ryhmää kokoontumaan huoneen toiseen päätyyn ja sano sitten esim: "Ylittäkää viiva... jos teillä on housut jalassa".5. Kun tunnelma on vapautunut, voit siirtyä haastavampiin käskyihin:"Ylittäkää viiva... jos teillä on hyviä ystäviä, jotka ovat avoimesti homoseksuaaleja tai lesboja". sivu.136

Osa B: Ainutlaatuisuus: 6. Tarkastelkaa osallistujien päällä olevia T-paitoja, etenkin sellaisia, joihin on painettu erilaisia kampanjalogoja ja tunnuksia. Miksi osallistujat käyttävät näitä paitoja? Siksi että he pitävät niiden ulkonäöstä, vai siksi, että he haluavat tukea niiden välittämiä ideoita?7. Seuraavaksi jokainen suunnittelee henkilökohtaisen, omaa persoonallisuutta kuvaavan logonsa. 8. Jaa osallistujille kynää ja paperia ja anna 15 minuuttia aikaa logon suunnittelua ja piirtämistä varten.9. Kun logo on valmis, pyydä osallistujia kiinnittämään se T-paitansa rintaan (esim. teipillä), niin että jokainen voi nähdä toistensa logot. Osa C: Yhtäläisyyksien etsiminen10. Pelaajat valitsevat itselleen parin. Parit etsivät nyt keskustelemalla kolme asiaa, jotka ovat heille yhteisiä: yhden pitäisi olla sellainen asia, mitä he aina tuntevat tai tekevät, toisen sellainen, mitä he joskus tuntevat tai tekevät, kolmannen sellainen, mitä he eivät ikinä tunne tai tee.

11. Pyydä kutakin paria etsimään tämän jälkeen toista paria, jolla olisi samat yhteiset asiat / ominaisuudet. Jos tämä ei onnistu, parit muodostavat joka tapauksessa neljän hengen ryhmiä ja koettavat keskustellen löytää kolme koko ryhmälle yhteistä asiaa.

12. Pyydä sitten nelikkoja sulautumaan kahdeksikoiksi, ja toistamaan neuvottelut kolmesta yhteisestä asiasta, nyt kahdeksan ihmisen kesken.

13. Jos ryhmä on suuri, voidaan pelin loppuvaiheet käydä läpi piirissä istuen: kun jokin asia sanotaan ääneen, kaikki jotka tunnistavat sen omakseen, nousevat seisomaan. Jos joku ei nouse, ehdota jotain muuta, kunnes on löydetty kolme kaikille yhteistä asiaa.

Raportointi ja arviointiKysy pelaajilta

Oliko harjoitus hauska? Mitä siitä opittiin?

Miltä tuntui ylittää viiva yksin?

Miltä tuntui tunnustautua ainutlaatuiseksi ihmiseksi, erilaiseksi kuin kukaan muu?

Miltä tuntui huomata, että näinkin isolla ryhmällä on paljon yhteisiä ominaisuuksia?

Millaisissa jokapäiväisen elämän tilanteissa tuntuu hyvältä olla erilainen? Milloin taas on mukavampaa olla samanlainen kuin muut?

sivu 137

Pyydä osallistujia kertomaan omista kokemuksistaan:

Onko sinun joskus täytynyt peitellä identiteettiäsi tullaksesi hyväksytyksi?

Oletko koskaan tullut syrjityksi erilaisuutesi takia tai sen vuoksi, että olet ollut jonkun syrjityn ystävä? Millaisessa tilanteessa sinun on ollut pakko luopua osasta omaa identiteettiäsi tullaksesi hyväksytyksi ryhmän jäseneksi?


Yritä löytää A-osaa varten aluksi sellaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia, jotka eivät ole liian intiimejä. Esim. pienet henkilökohtaiset erikoisuudet sopivat hyvin: Miten harjaat hampaasi, laulatko suihkussa? Kun ilmapiiri on vapautunut, siirry henkilökohtaisempiin kokemuksiin: kuka on joskus tuntenut itsensä syrjityksi, kuka on tullut Suomeen siirtolaisena, kenellä on ystävänä pakolainen, romani tai homoseksuaali, kuka on joskus asunut ulkomailla, kenellä on sukulaisia, jotka ovat lähteneet siirtolaisiksi tai käyttävät pyörätuolia. Siirry sitten henkilökohtaisiin mieltymyksiin, toiveisiin, tunteisiin jne.

Koska ensimmäisessä osassa lueteltavat ominaisuudet kannattaa valita huolella, laadi niistä luettelo etukäteen. Valitse ominaisuudet siten, että ne soveltuvat kyseessä olevalle ryhmälle. Käytä hyväksi tietojasi ryhmän jäsenistä. Vaihtoehtoisesti voit pyytää ryhmää ehdottamaan ominaisuuksia, mutta varmistaudu silloin siitä, että ryhmä tuntee toisensa tarpeeksi hyvin ja ettei kukaan pyri nolostuttamaan toisia.

Toisessa ja kolmannessa ostossa osallistujat saavat itse valita ominaisuudet. Ohjaajan kannattaa osallistua harjoitukseen, jolloin hän voi paremmin valvoa ryhmässä tapahtuvia prosesseja.

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksi:

Järjestä T-paitojen maalaus- tai painantatilaisuus. T-paitoihin voidaan painaa esim. omia logoja tai itse tehtyjä kampanjalogoja.

Sopivia jatkoharjoituksia ovat esim. "Minun lapsuuteni" (s. 127), jossa käsitellään lapsuuden kokemuksia, tai "Henkilökohtaiset sankarini" (s. 147), jossa tutustutaan idoleihin .

sivu 138KEHITYKSEN POLKU Taso 2 Teema M

Kautta historian eri rotuihin, kansoihin ja kulttuureihin kuuluvat ihmiset ovat muuttaneet maata, kohdanneet toisia kansoja ja sekoittuneet niihin. Monikulttuurisuus ei siis ole mikään uusi ilmiö. Silti rasismia, muukalaisvihaa, antisemitismiä ja suvaitsemattomuutta esiintyy yhä.

Monet pakolaiset ja siirtolaiset joutuvat rasismin uhreiksi. Usein sanotaan, että rasismin ja muukalaisvihan nousu ja pakolaisuuden lisääntyminen liittyvät maailmanlaajuiseen talouskriisiin, ja että kyseessä onkin ainoastaan taloudellinen ongelma. Tämä on kuitenkin korkeintaan osa totuutta: talouselämän rakenteilla on varmasti vaikutusta, mutta myös etnosentrismi ja aggressiivinen nationalismi lisäävät siirtolaisuutta ja pakolaisuutta.

Tämä harjoitus auttaa osallistujia ymmärtämään, kuinka pohjoisen ja etelän väliset epätasa-arvoiset taloussuhteet pakottavat miljoonat ihmiset jättämään maansa. Usein Euroopan ja Pohjois-Amerikan hyvinvointivaltiot vain lisäävät muuttopaineita tukiessaan epäoikeudenmukaisia talouden rakenteita.

Käsiteltävät aiheet Pohjoisen ja etelän välisten suhteiden epätasa-arvoisuus. Pohjoisen ja etelän kansojen keskinäiset suhteet. Taloudelliset valtarakenteet ja niiden seuraukset. Talous rasismia ja muukalaisvihaa synnyttävänä tekijänä.

Tavoitteet Ymmärtää, että pohjoisen ja etelän välinen epätasapaino pakottaa monia ihmisiä jättämään kotimaansa. Ymmärtää, että eri maat ja kansat ovat riippuvaisia toisistaan

Ymmärtää, että rasismi ja muukalaisviha ovat osa maailmanlaajuista ongelmavyyhteä.

KestoYhteensä kaksi tuntia, 75 minuuttia itse peliin ja 45 minuuttia raportointia ja arviointia varten.

Ryhmän koko4-40

Valmistelut Jokaiselle ryhmälle: Pelilauta (Monistettu piirros tai valokuvasuurennos sopii hyvin). 4 pahvista pelimerkkiä, joiden läpimitta on n. 2 cm: yksi keltainen ja kolme muuta eri väristä (esim. ruskea, vihreä ja sininen). sivu 139

Noppa Monista ja leikkaa ohjekortit. Jos mahdollista, laita ne pieneen laatikkoon. 70 kuivattua papua, makaronia tms., jotka kuvaavat luonnonvaroja.

Ohjeet Jaa ryhmä neljään joukkueeseen. Jos ryhmä on pieni, voidaan pelata myös yksilöpeliä. Eri väriset pelimerkit jaetaan arpomalla: jokainen ryhmä (pelaaja) nostaa pelimerkin hatusta. Näin varmistetaan, että värit jakautuvat sattumanvaraisesti. Jaa pavut: Anna keltaiselle joukkueelle 7 papua ja ruskealle, vihreälle ja siniselle 21 papua kullekin. Jakauma on suunnilleen sama kuin luonnonvarojen jakautuma pohjoisen ja etelän maiden välillä. Pyydä yhtä jäsentä kustakin ryhmästä heittämään noppaa pelin aloittajan selville saamiseksi. Lue säännöt. Tarkista, että jokainen tietää mitä tehdä. Peli voi nyt alkaa.


Pyydä jokaista pelaajaa muistelemaan kuljettua reittiä ja ruutuja, joihin ryhmä oli pysähtynyt. Jos pelin lopussa on ruutuja, joihin kukaan ei pysähtynyt, lue korteista näitä ruutuja koskevat ohjeet. Miettikää yhdessä, mitä eri ruuduissa tapahtui.

Jatkakaa keskustelemalla pelaajien tuntemuksista, ja siitä mitä he oppivat. Miltä tuntui olla "keltainen"? Miltä tuntui olla "ruskea", "sininen" tai "vihreä"? Millaisia yhteyksiä pelin ja todellisuuden välillä on? Mitä asioita pelissä liioiteltiin? Ovatko pelissä esitetyt ongelmat todellisia? Mitä keltainen joukkue symboloi? Entä muun väriset joukkueet? Kuka hyötyy (sekä pohjoisessa että etelässä) nykyisestä maailmantilanteesta? Onko olemassa yleistä kehityksen mallia, joka olisi paras mahdollinen kaikissa maissa ja kaikissa tilanteissa? Millaisia ominaisuuksia nykyisellä "yleisellä kehityksen mallilla" on tämän pelin perusteella? Onko nykyinen malli kestävällä pohjalla siinä mielessä, että se soveltuu kaikille maailman kansoille? Millainen voisi olla kestävä kehitysmalli? Onko sen saavuttaminen edes mahdollista? Minkälaisia yhteyksiä on nykyisten talouden rakenteiden ja rasismin sekä syrjinnän välillä? Onko reilua ajatella ja sanoa, että pakolaiset ja siirtolaiset tulevat Suomeen viemään meidän rahojamme ja resurssejamme?

sivu 140

Vinkkejä ohjaajalle Ryhmäpeli sujuu parhaiten, kun ryhmissä on 4-8 henkilöä.

Ruudun 49 kohdalla keltaisen joukkueen pelaajat voivat muuttaa sääntöjä miten haluavat. Oletusarvo on, että he haluavat muuttaa sääntöjä omaksi hyödykseen. He saattavat esim. lähettää muut joukkueet takaisin lähtöruutuun, ottaa kaikki pavut itselleen tai käskeä muita jättämään seuraavat kolme heittokierrosta väliin. Jos joukkue kuitenkin haluaa muuttaa sääntöjä niin, että peli muuttuu reilummaksi, ohjaajan on syytä muistuttaa heitä päätöksen poliittisesta vaikeudesta. Äänestäjäkuntaa on vaikea taivutella ja päätöksentekijöistä tulee kotimaassaan epäsuosittuja. Ohjaaja pyytääkin ryhmää selittämään, kuinka he aikovat tehdä muutoksen aiheuttamatta samalla vakavia levottomuuksia kotimaassaan.

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksiLaadi luettelo tavoista, joilla voit edistää etelän taloudellista tilannetta. Esimerkkejä: kehitysmaakaupan tuotteet, kampanjointi muutoksen puolesta. Miettikää myös, mitä kukin voi tehdä jokapäiväisessä elämässään: paikallisprojektit, pienyritysten kannattaminen, epäeettisesti toimivien yritysten vastaiset boikotit...

Miettikää, kuinka paljon teillä on todellista tietoa pelin aihepiiriin liittyvistä asioista. Tuntuuko siltä, että oikeaa ja puolueetonta tietoa on vaikea saada, tai että uutisreportaasit eivät kerro koko totuutta? Aihepiiristä enemmän harjoituksissa "Median harhat” (s. 124) ja "Uutisia tekemässä" (s. 120).

Pelin säännötOn olemassa pelejä joiden säännöt eivät ole kaikille samat. Niin on tässäkin pelissä. Edut ja vastukset, joita pelaajat kohtaavat kehityksen polun varrella, ovat erilaisia eri joukkueille. Tämä saattaa tuntua epäreilulta, mutta sääntöjä ei ole laadittu tätä peliä varten: ne jäljittelevät todellisuutta niin pitkälle kuin mahdollista. Sattuma ratkaisee, mitä väriä kukin joukkue pelaa. Todellisessa elämässä ratkaiseva tekijä ei ole puhdas sattuma, vaan historialliset, maantieteelliset, taloudelliset ja kulttuuriset tekijät. Ne muodostavat esteitä ja mahdollisuuksia, joiden puitteissa kunkin maan ja kansan on taivallettava kehityksen polulla.

Peliä pelataan kuten tavallista lautapeliä. Pelaajat heittävät vuorollaan noppaa ja etenevät aina nopan silmäluvun osoittaman ruutumäärän. Jos joukkue pysähtyy toimintaruutuun, se nostaa laatikosta toimintaohjekortin ja noudattaa siinä annettuja ohjeita. Normaalikirjasimilla painettu teksti sisältää ohjeet keltaiselle joukkueelle. Muille joukkueille tarkoitetut ohjeet on kursivoitu. Kun joku joukkue pysähtyy ensimmäistä kertaa toimintaruutuun, pyydä sitä lukemaan kaikki ohjeet ääneen. Myöhemmissä ruuduissa riittää, että joukkue lukee vain itseään koskevat ohjeet.

sivu 141

Pelaajien on aina siirryttävä nopan osoittama ruutumäärä ja noudatettava korteissa annettuja ohjeita. Jos jonkin joukkueen pavut loppuvat, sen on lainattava niitä eniten papuja omistavalta joukkueelta. Laina on maksettava takaisin niin pian kuin mahdollista. Pelin sääntöjä voidaan muuttaa vain, jos kaikki joukkueet puoltavat muutosta yksimielisesti, paitsi jos toimintaohjeissa erityisesti kehotetaan muuttamaan sääntöjä.

Toimintaohjekortit______________________________________________________________________Ruutu 3: "Kolonialistit ja siirtomaiden asukkaat"Menneisyydessä (ja nykyäänkin, vaikka eri tavalla) maanne on vallannut siirtomaita, joista se on hankkinut rikkauksia ja raaka-aineita. Sen ansiosta voitte siirtyä yhden ruudun eteenpäin ja ottaa yhden pavun kaikkien muiden joukkueiden varastoista.Menneisyydessä (ja nykyäänkin, vaikka eri tavalla) maanne on joutunut toisten siirtomaaksi. Rikkautenne ja raaka-ainevarantonne on rahdattu merten taa. Siksi teidän joukkueenne on muita kauempana tavoitteistaan ja joudutte siirtymään yhden ruudun taaksepäin. Teidän on myös luovutettava yksi papu keltaiselle joukkueelle. ______________________________________________________________________Ruutu 7: "Terveys ja kehitys"Maanne on saavuttanut hyvän terveystilanteen. Teillä on korkeatasoinen terveydenhuoltojärjestelmä, alhainen lapsikuolleisuus, vähän epidemioita, korkea odotettavissa oleva elinikä jne. Voitte siksi siirtyä yhden ruudun eteenpäin.Maanne terveystilanne on heikko. Terveydenhuoltoa on tarjolla vähän tai ei lainkaan. Kolera, AIDS ja muut kulkutaudit raivoavat, lapsikuolleisuus on korkea ja odotettavissa oleva elinikä matala. Tämä taannuttaa maanne kehitystä ja joudutte siirtymään yhden ruudun taaksepäin. ______________________________________________________________________Ruutu 10: "Väestöräjähdys"Syntyvyydensäännöstely toimii maassanne hyvin. Väestön määrä pysyy vakaana tai jopa alenee hieman. Elintaso on siksi korkea. Voitte siirtyä kaksi ruutua eteenpäin. Maanne väestö kasvaa nopeasti. Suuren väestön perustarpeiden tyydyttäminen on vaikeaa ja talouskasvu hidasta. Siirtykää kehityksen polulla kaksi ruutua taaksepäin. ______________________________________________________________________Ruutu 12: "Sodat ja väkivalta"Maassanne on vahva armeija ja suuri sotateollisuus. Rikastutte myymällä aseita muihin maihin. Muut joukkueet maksavat teille aseista kaksi papua kukin. Voitte siirtyä ruudun verran eteenpäin. Maassanne on jännitteitä. Ihmisoikeusrikkomuksia ja välikohtauksia sattuu usein ja ne lisäävät terrorivallan, sisällissodan ja sodan uhkia. Siksi monet kansalaiset ovat lähteneet pakolaisiksi ja muuttaneet maasta. Riskialttiin tilanteen vuoksi teidän on ylläpidettävä suurta armeijaa, jota varten joudutte myös ostamaan aseita ulkomailta. Maksakaa keltaiselle joukkueelle aseista kaksi papua ja jättäkää seuraavat kaksi heittovuoroa väliin.

sivu 142

Ruutu 16: "Kaupungistuminen”Maanne suurkaupungit ovat kukoistavia talouselämän keskuksia, joiden pörsseissä tehdään valtavia voittoja. Kolme ruutua eteenpäin. Maaseudun köyhtyminen on pakottanut monet viljelijät muuttamaan suuriin kaupunkeihin. Kaupunkien laidoille on syntynyt kurjia slummialueita. Mahdollisuuksien puute pakottaa parhaat työntekijät ja lahjakkaimmat tiedemiehet siirtolaisiksi ulkomaille. Kaksi ruutua taaksepäin.______________________________________________________________________Ruutu 18: "Nälkä"Edistyksellinen ruokahuolto ja suuret varastot varmistavat sen, että ruokaa on aina saatavilla. Säilöntäaineilla ja elintarvikeväreillä saattaa tosin olla arvaamattomia pitkäaikaisvaikutuksia. Joka tapauksessa ruokaa on aina tarjolla, ja sen ansiosta voisitte siirtyä ruudun verran eteenpäin. Teidän on kuitenkin vastattava myös valtavan ylituotannon aiheuttamista kustannuksista ja jäätte siksi siihen ruutuun, missä olette. Kuivuus, aavikoituminen, viljelyn aiheuttama eroosio, modernin tehoviljelyn väärinkäyttö ja se, että joudutte myymään suuren osan sadosta velkojen

lyhentämiseksi, lisäävät akuutin ruokapulan ja nälänhädän vaaraa. Jättäkää seuraava heittokierros väliin. ______________________________________________________________________Ruutu 21: "Harmaa talous ja piilotyöttömyys"Automaatio ja teollisuuden rakennemuutos kasvattavat työttömyyttä maassanne. Yhteiskunnan taloudellisia resursseja kuluu työttömyyskorvauksiin. Siksi teidän pitäisi oikeastaan siirtyä yksi ruutu taaksepäin, mutta koska kansainvälisestä kaupasta voitot ovat kasvussa, voitte jäädä siihen missä olette. Maassanne on vain vähän teollisuutta ja teollisuuslaitokset ovat vanhoja ja huonokuntoisia. Lisäksi maatalous on kriisissä. Työttömyys ja harmaa talous kasvavat räjähdysmäisesti - siirtykää kaksi ruutua taaksepäin. ______________________________________________________________________Ruutu 24: "Koulutus ja kehitys"Suuri osa maanne väestöstä saa ammatillisen tai yliopistotason koulutuksen, mikä lisää kehitysmahdollisuuksianne. Yliopistonne tarjoavat koulutusta myös ulkomaisille opiskelijoille, jotka joutuvat maksamaan korkeita lukukausimaksuja. Ulkomaalaiset opiskelijat tulevat maahanne, koska heidän kotimaansa tarjoaa vain vähän mahdollisuuksia. Usein nämä hyvin koulutetut ihmiset jäävät maahan hyödyttämään talouttanne. Siirtykää yksi ruutu eteenpäin ja ottakaa yksi papu muiden maiden varastoista. Lukutaidottomuus ja alhainen koulutustaso pakottavat teidät siirtymään kaksi ruutua taaksepäin. ______________________________________________________________________Ruutu 27: "Aukko ilmakehässä"Teollisuutenne tuhoaa ympäristöä: luonnonvaroja käytetään holtittomasti, saasteet leviävät ja kaatopaikat täyttyvät. Seurauksia ovat mm. otsonikerroksen vaurioituminen, ilmastonmuutos ja monet muut ekokatastrofit. Haluatte suojella oman maanne luontoa ja ympäristöä, mutta saasteiden puhdistuslaitteet ja muut tarvittavat toimenpiteet tuntuvat liian kalleilta. Siksi siirrätte pahiten saastuttavan teollisuuden köyhempiin maihin ja riistätte niiden luonnonvaroja. Kaksi ruutua eteenpäin.Ympäristön tuhoutuminen johtaa luonnonkatastrofeihin, jotka aiheuttavat maassanne valtavia vahinkoja. Maahan tulee saastuttavaa teollisuutta ja luonnonvaroja viedään ulkomaille. Siirtykää kehityksen polulla yksi ruutu taaksepäin.

Sivu 143

Ruutu 30: "Teknologinen vallankumous"Uusi tekniikka avaa teille loistavia kehitysmahdollisuuksia. Huipputekniikan vientiteollisuus tuo valtavia voittoja, ja muut joukkueet joutuvatkin luovuttamaan teille kaksi papua kukin. Siirtykää yksi ruutu eteenpäin.Teknologinen vallankumous ajaa ohitsenne. Menkää kolme ruutua taaksepäin tai vaihtoehtoisesti ostakaa uutta teknologiaa keltaiselta joukkueelta. Tekniikan ostaminen maksaa teille 3 papua.______________________________________________________________________Ruutu 34: "Ideologioiden loppu"Onnittelut! Vapaa markkinatalous on ajanut kaikkien muiden ideologioiden ohitse. Se on historian päätepiste. Edistyksen tiellä ei ole enää mitään esteitä. Loikatkaa kaksi ruutua eteenpäin!Vaihtoehtoja ei ole. Olette vapaan markkinatalouden lakien armoilla. Sosiaalinen syrjäytyminen ja marginalisoituminen johtavat fundamentalistien ja ääriliikkeiden suosion kasvuun. Levottomuuksia esiintyy, ja ne pelottavat ulkomaalaiset sijoittajat pois maastanne. Jättäkää seuraava heittokierros väliin.______________________________________________________________________Ruutu 37: "Onhan sentään Maailmanpankki" Maailmanpankki tukee maanne talous- ja investointipolitiikkaa ostamalla köyhien maiden valtionyrityksiä ja -laitoksia "kehityksen tukitoimena". Nämä toimenpiteet tuottavat teille huomattavia voittoja ja etuja. Kaikkien muiden

joukkueiden on annettava teille kaksi papua korvauksena investoinneistanne. Siirtykää kaksi ruutua eteenpäin. Maailmanpankki kannustaa teitä rakennemuutokseen. Teidän täytyy yksityistää valtionyritykset- ja laitokset. Sen seurauksena työttömyys kasvaa ja yhä suurempi osa väestöstä putoaa köyhyysloukkuun. Maksatte keltaiselle joukkueelle kaksi papua investointiluoton lyhennyksenä. Siirtykää kaksi ruutua taaksepäin. ______________________________________________________________________Ruutu 40: "Kansainvälinen kehitysapu"Teidän täytyy jakaa 1 % pavuistanne muiden, köyhempien maiden kanssa. Jos teidän täytyy tämän vuoksi paloitella papuja, tehkää niin. Keskustelette maailman tilanteesta kansainvälisessä kehitysapujärjestössä ja siirrytte samalla ruudun verran eteenpäin. Saatte keltaiselta joukkueelta muutamia papuja matalakorkoista kehitysapulainaa. Teidän on kuitenkin sitouduttava siihen, että käytätte lainan ostaaksenne keltaiselta joukkueelta tavaraa ja tekniikkaa. Voisitte muutoin siirtyä yhden ruudun eteenpäin, mutta koska teidän on maksettava kaksi papua lainan korkona, pysykää siinä missä olette. Älkääkä unohtako maksaa niitä kahta papua takaisin!!!

sivu 144

Ruutu 42: "Kommunikaation vallankumous"Kommunikaatiovallankumous ja audiovisuaalisen viihteen huima kehitys levittävät sosiaalisia ja kulttuurisia arvojanne yli koko planeetan. Samalla markkinaosuutenne kohoavat pilviin. Siirrytte kaksi ruutua eteenpäin ja saatte kaikilta muilta joukkueilta pavun maksuksi kommunikaatiotekniikasta ja kulttuurituotteista. Kommunikaatiovallankumouksen myötä länsimaiset arvot tulevat yhteiskunnassanne vallitseviksi. Kansanne oma kulttuuri-identiteetti murenee, kun omalle historialle ja kulttuurille vieraat kommunikointi- ja käyttäytymismallit tulevat yleisesti hyväksytyiksi. Koska olette liiaksi uppoutuneet TV:n katseluun, unohdatte yhden heittovuoron.______________________________________________________________________Ruutu 44:"Joukkosiirtolaisuus"Koska eteläisistä maista virtaa maahanne lisää siirtolaisia etsimään parempaa elämää, teidän on käytettävä varoja maahanne tulevan siirtolais- ja pakolaisvirran hallitsemiseksi. Jos haluatte siirtyä yhden ruudun verran eteenpäin, joudutte avustamaan muita joukkueita yhdellä pavulla. Pohjoisiin maihin suuntautuvan siirtolaisuuden kasvu johtaa myös ns. aivovientiin: maasta muuttavat ensin pois juuri kaikkein parhaiten koulutetut kansalaiset. Kolme ruutua taaksepäin.______________________________________________________________________Ruutu 45: "Hakatut metsät, katoavat eliölajit"Korkea kulutustasonne pakottaa teidät etsimään lisää resursseja ympäri planeettaamme. Tämän takia metsät häviävät laajoilta alueilta ja monet eläin- ja kasvilajit kuolevat sukupuuttoon. Jos joukkueenne olisi kiinnostunut yhteisestä edusta eikä vain omastaan, teidän pitäisi nyt siirtyä muutama ruutu taaksepäin, jakaa rahanne toisten kanssa menneisyyden virheiden sovittamiseksi ja muuttaa pelin sääntöjä. Mutta kilpailukyvyn nimissä tällainen ei tietenkään tule kyseeseen. Ja onhan aikaa vielä jäljellä... Siirtykää siis yksi ruutu eteenpäin. Luonnonvarojanne ristetään häikäilemättömästi, ettekä saa niistä tarpeeksi tuloja maanne kehittämistä varten. Aavikot leviävät, ilmasto muuttuu ja nälänhätä uhkaa. Yritätte parhaanne mukaan suojella ympäristöänne, mutta ympäristönsuojelutoimet joutuvat kansainvälisen yhteisön kritiikin kohteeksi. Siirtykää yksi ruutu taaksepäin ja antakaa yksi papu keltaiselle joukkueelle. ______________________________________________________________________Ruutu 49: "Säännöt uusiksi"Saatte nyt tehdä minkä tahansa sääntömuutoksen, jonka arvelette vievän teidät mahdollisimman nopeasti tavoitteisiinne. Jos joku joukkue yrittää protestoida, se joutuu luovuttamaan teille kaikki papunsa. Kaksi ruutua eteenpäin!

Yrittäkää sopeutua uusiin sääntöihin älkääkä tehkö vastarintaa. Ehkäpä säännöt eivät vie teitä kovin paljoa taaksepäin. Jättäkää kuitenkin varmuuden vuoksi seuraava heittokierros väliin. sivu 145

Ruutu 52: "Kuolema"Syvä lama uhkaa maanne taloutta ja kehitystä. Jos ette halua aloittaa peliä uudestaan nollasta, ainoa keino on puristaa muista joukkueista irti viimeinenkin pisara, eli vaatia heiltä kaksi papua lainojen korkolyhennyksiä. Siirtykää kuitenkin ruudun verran taaksepäin, jotta kukaan ei pääsisi sanomaan, että te vain yksipuolisesti korjaatte kaikki edut.Raaka-aineiden hintaromahdus ja lainakorkojen nopea nousu syöksevät maanne laman syövereihin. Siirtykää vuosikymmen taaksepäin - eli takaisin pelin lähtöruutuun.______________________________________________________________________Ruutu 54: "Kehityksen huippu"Olipa teillä onnea, kun saitte keltaisen pelimerkin! Olette nyt saavuttaneet päämääränne. Voitte olla varmoja, että kaikki muut joukkueet ovat kaukana takananne ja ettei heillä ole pienintäkään mahdollisuutta päästä tänne asti. On myöskin varmaa, että suurin osa maailman rahasta ja luonnonvaroista on teidän hallussanne. Muille riittää tuskin mitään. Elämänne on miellyttävää. Taivaalla on kuitenkin myös tummia pilviä: luonnonvarat hupenevat, ilma saastuu, vesistöt myrkyttyvät ja maa aavikoituu. Nälkä ja epätoivo lisääntyvät suuressa osassa maailmaa, ja jotkut yrittävät paeta niitä muuttamalla teidän mukavaan, kehittyneeseen maahanne. Mutta nauttikaa silti mukavasta elämästä niin kauan kuin sitä kestää!

Jos olette joku muu kuin keltainen joukkue, teillä on joko käynyt uskomaton tuuri tai olette rikkoneet pelin sääntöjä. Maaliin pääseminen on mahdotonta muille kuin keltaisille, sillä kehitys on vain pienen vähemmistön etuoikeus. Jos useammat voisivat saavuttaa korkean kehitystason, planeettamme voimavarat pitäisi jakaa nykyistä tasa-arvoisemmin. Mutta se on epätodennäköistä, sillä pieni vähemmistö laatii tämän pelin säännöt.

* Tämä harjoitus perustuu teokseen “En busca del desarollo” (Equipo Claves).

sivu 146:

sivu 147:HENKILÖKOHTAISET SANKARIT Taso 1 Teemat I & A

Me kaikki kunnioitamme ja ihailemme henkilöitä, jotka inspiroivat meitä. Joskus tällaiset henkilöt toimivat roolimalleina. Vaihtamalla tuntojaan ja mielipiteitään henkilökohtaisista sankareistaan - olivatpa nämä sankarit eläviä tai kuolleita - osallistujat voivat kasvaa toistensa tuntemisessa ja päästä sisälle erilaisiin kulttuureihin.

Käsiteltävät aiheet Sankarit yhteiskunnan ja kulttuurin osina ja symboleina Erilaiset historian kirjoitukset ja erilaiset henkilökohtaiset mieltymykset ja maut Erot ja asiat, joita pidetään yhteisinä erilaisista kulttuureista ja kansallisista taustoista lähtöisin olevilla ihmisillä

Tavoitteet Tehdä osallistujat tietoisiksi ryhmän sisällä valitsevista eroista ja samankaltaisuuksista Saada osallistujat uteliaiksi toisten ihmisten sankareista Tutustua ryhmän jäseninä toisiinsa Olla kriittinen omaa etnosentrismiään kohtaan (ymmärtää vallitseva kulttuurinen malli verrattuna vähemmistön malliin) kuvata historian opettamisen merkitystä sekä mediaa sankareiden muodostumisessa

Kesto 90 min.

Ryhmän koko10 - 40 osallistujaa

Valmistelut fläppitaulu ja tusseja paperia ja kynä osallistujille

OhjeetJos ryhmä on suuri, jaa osallistujat 5 - 6 hengen ryhmiin Pyydä osallistujia ajattelemaan mielessään kolmea henkilöä, joita he pitävät henkilökohtaisina sankareinaan Pyydä osallistujia 5 minuutin kuluttua kertomaan, keitä ovat heidän sankarinsa ja mitä he ihailevat omissa sankareissaan. Jätä riittävästi aikaa keskustelulle ja kysymysten tekemiseen. Pyydä joka ryhmää kirjoittamaan ylös sankareiden nimet, heidän kansallisuutensa ja mikäli mahdollista se, miten nämä sankarit tulivat kuuluisiksi, esim. urheilu, musiikki, kulttuuri, politiikka... Pyydä jokaista ryhmää esittämään ryhmänsä tulokset toisille ryhmille

sivu 148:Raportointi ja arviointiMerkitse ylös, mitkä sankarit (mikäli heitä on) on mainittu useammin kuin kerran ja mitkä toistuvat säännöllisesti. Pyydä osallistujilta mielipiteitä siitä, pitivätkö he tästä tehtävästä. Tämän jälkeen voidaan keskustella seuraavista aiheista: Oliko yllätyksiä tai olivatko jotkut sankarit tuntemattomia jollekin osallistujalle? Miksi? Ilmenikö minkäänlaista suuntausta koskien sankarin kansallisuutta tai sukupuolta? Jos niin miksi useimmat sankarit ovat samaa kansallisuutta, kulttuuritaustaltaan samanlaisia tai sukupuolensa? Ovatko he kansallisia vai vieraita?

Mikä saa meidät arvostamaan joitakin sankareita enemmän kuin toisia? Ovatko sankarit samanlaisia ympäri maailmaa? Miksi tai miksi ei?

Vinkkejä ohjaajalleTehtävä tulee jännittävämmäksi, mikäli osallistujat tietävät tehtävästä etukäteen ja he voivat ottaa mukaansa sankarinsa valokuvia, äänilevyjä tai lehtileikkeitä. Vaihtoehtoisesti osallistujat voivat yhdessä kerätä aikakausi- tai sanomalehtiä, erityisesti nuorten lehtiä ja ne voivat olla osallistujien käytössä huoneessa.

Tämän toiminnan periaate eli se, että sankari valintamme ovat itsellemme ominaisia ja riippuvat kulttuuritaustastamme, jos ryhmän jäsenet edustavat eri kulttuureja. Ikä ja sukupuolierot ryhmän sisällä osoittautuvat varmaan myös mielenkiintoisiksi.

Tämä toiminta saattaa vaikuttaa samantapaiselta kuin sivulla 131 “Kansallinen vapaapäivä, kuitenkin jos tarkastellaan tehtävää tarkemmin huomataan eroja tavassa, jossa tavoitteet saavutetaan.

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksiMiettikää paikallinen, kansallinen tai kansainvälinen sankari, jota tulisi juhlia. Valmistakaa juhlat ja kutsukaa myös vieraita. Sankarin voisi olla joku, joka on osoittanut erityistä luonteenlujuutta tai saavuttanut jotain erityistä kamppaillessaan rasismia, vierasvihaa tai juutalaisvihamielisyyttä vastaan. Hän voi olla myös joku, joka on taistellut jonkun muun teeman, esimerkiksi AIDSia sairastavien suvaitsemisen puolesta. Ihmiset, jotka ovat olleet sankareita ennakkoluulojen ja syrjinnän vuoksi, ovat joutuneet osoittamaan erityistä rohkeutta sanoakseen mitä ajattelevat. Onko Sinulla rohkeutta sanoa, mitä ajattelet? Mitä ajattelet asioista? Onko Sinulla omaa mielipidettä? Siirry tehtävään sivulla 175 “Kenen joukossa seisot?”

Sivu 149:

MUOTOKUVAT Taso 2 Teemat I & M

Olemme kaikki samanarvoisia, mutta toiset ovat samanarvoisempia kuin toiset. Olemme kaikki erilaisia, mutta toiset ovat erilaisempia kuin toiset. Miksi?

Käsiteltävät aiheet Yhteiskunnallinen menestymisen tunnistaminen taloudellisen menestyksen Kuinka yhteiskunnalliset ja taloudelliset tekijät vähentävät tai lisäävät yhteiskunnallisen menestyksen mahdollisuuksia

Tavoitteet Tunnistaa ja analysoida syrjinnän perustaa

Kestonoin 2 tuntia

Ryhmän kokoVähintään 10 henkeä, korkeintaan 24 henkeä

Valmistelut Suuria paperiarkkeja ja värikyniä Kyniä ja A4-kokoista paperia muistiinpanojen tekemistä varten Teippiä papereiden seinälle kiinnittämistä varten

Ohjeet

1. Jaa osallistujat ryhmiin (max 6 henkeä). Jos mahdollista muodosta 2 tai 4 ryhmää.

2. Pyydä puolelle ryhmistä, että piirtävät “yhteiskunnan menestyjän” muotokuvan paperille. Pyydä toista puolta ryhmistä piirtämään “yhteiskunnan häviäjän” kuva paperille.

3. Pyydä jokaisen kirjoittamaan henkilönsä piirteitä paperille: yhteiskunnallinen ja taloudellinen taso, koulutus, ammatti, sukupuoli, kansallisuus, tavat, vapaa-ajan viettäminen ja harrastukset, pukeutumistyyli, arvot ja ajatukset, mielenkiinnon kohteet, jne.

4. Pyydä ryhmiä piirtämään henkilönsä suurelle paperille. Tämän piirustuksen tulisi pitää sisällään kaikki henkilön ominaisuudet piirretyssä muodossa (ei kirjoitettuna). Varaa tähän aikaa 40 min.

5. Pyydä ryhmiä vaihtamaan kuvia keskenään niin että menestyjän piirtäjät saavat häviäjän kuvan. Pyydä ryhmiä tulkitsemaan kuvia. Varaa tähän aikaa 15 min.

Sivu 150:

6. Aseta kuvat seinälle kaikkien nähtäville.

7. Pyydä ryhmiä tulkitsemaan saamansa kuvat ääneen. Kuvan piirtänyt ryhmä ei saa kommentoida.

8. Kun kaikki ryhmät ovat esittäneet omat tulkintansa, voi kuvan piirtänyt ryhmä halutessaan lisätä jotain tähän tulkintaan. Anna aikaa 30 min.


Anna aikaa 30 minuuttia keskusteluun. Pyydä ryhmiä keskustelemaan niistä perusteista, jonka mukaan yhteiskunta nimeää yhteiskunnallisen menestymisen ja epäonnistumisen. Seuraavia kysymyksiä voidaan kysyä:

Mitkä ovat yhteiskunnallisen menestymisen pääpiirteet? Entä epäonnistumisen? Mitkä ovat menestyksen ja epäonnistumisen syyt tai “alkuperä”? Mitkä tekijät määräävät erilaisuuden? Tapaako näitä ihmisiä enemmän joissain tietyissä yhteiskuntaryhmissä kuin toisissa? Onko kaikkien yhteiskuntaryhmien ihmisillä menestymisen mahdollisuus? Ketkä ovat suosituissa tai ei-suosituissa työssä?

Vinkkejä ohjaajalleJotkut saattavat ryhmässä sanoa, etteivät pysty piirtämään näköiskuvaa, koska ovat huonoja piirtämään. Heitä voi rohkaista sanomalla, että kysymyksessä ei ole piirrustuksen taiteellisuuden arviointi vaan piirtäminen puhumisen sijaan. Voit myös auttaa antamalla vinkkejä siitä, miten luonteenpiirteitä voi piirtää.

Usein niin sanotut “menestyneet ihmiset“ ovat niitä, jotka ovat menestyneet hyvin taloudellisesti ja sosiaalisesti. Heillä on kyllä paljon rahaa ja varallisuutta, mutta se ei kuitenkaan merkitse sitä, että he olisivat kokeneet suurta henkilökohtaista kehitystä tai keränneet rikkaita kokemuksia. Tämä on tärkeä asia, josta kannattaa keskustella harjoituksen lopuksi. Raha ei todellakaan merkitse kaikkea!

Voitte myös keskustella siitä, miten yhteiskunnassa voitaisiin taata kaikille ihmisryhmille tasa-arvoisemmat sosiaalisen menestymisen mahdollisuudet. Kuinka voidaan torjua epätasa-arvoisuutta koulutuksessa, marginalisoitumista ja syrjäytymistä vähemmistöön kuulumisen tai ihonvärin takia?

Voitte myös tunnistaa ja analysoida syitä, jotka johtavat erilaisten ihmisten ja vähemmistöjen syrjintään. Vähemmistöön kuulumisen, seksuaalisen suuntautumisen, äidinkielen ja muiden syiden takia ihminen saattaa joutua yhteiskunnassa muita huonompaan asemaan.

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksiSosiaalisesti ja taloudellisesti menestyneet ihmiset saattavat vaikuttaa voittajilta, mutta ovatko he todellisia elämän sankareita, joita muut katsovat ihaillen? Ketä sinä ihailet ja mistä syistä? Tutustu harjoitukseen “Henkilökohtaiset sankarit“ (s. 147). Myös harjoitus “Mitä näet?“ (s.174) sopii hyvin jatkoksi.

sivu 151

PAKOLAINEN Taso 2 Teemat I, M, A

"Pakolainen ottaisi mielellään sinun ongelmasi".

Kuinka paljon me todellisuudessa tiedämme ongelmista, jotka pakottavat miljoonat ihmiset jättämään kotimaansa ja muuttamaan maihin, joissa heitä ei haluttaisi ottaa vastaan?

Käsiteltävät aiheet Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden ongelmat Empatia maahanmuuttajia kohtaan Ulkomaalaisiin kohdistuvat stereotypiat, ennakkoluulot ja muukalaisviha.

Tavoitteet Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tilanteen vaikeuden ymmärtäminen. Tietoisuus vieraassa maassa kohdattavista ongelmista. Empatia ja solidaarisuus pakolaisia ja turvapaikanhakijoita kohtaan. Ulkopuolisuuteen ja integroitumiseen liittyvien kysymysten tiedostaminen. Pohjoisen ja etelän välisen epätasa-arvoisuuden ja sen vaikutusten ymmärtäminen.

Kesto90 minuuttia- 2 tuntia

Ryhmän kokoMinkä kokoinen tahansa. Ison ryhmän voi jakaa pienryhmiin.

Valmistelut Ohjaajan pitäisi tuntea pakolaisuuden taustoja. Taustatietoa on mm. tämän materiaalipaketin A -osassa. Ota tarinan alusta monisteita, tai valmistaudu kertomaan se itse. (Pakolaisen nimi ja kotimaa valitaan siten, että se vastaa tilannetta kotiseudullanne.) Jos suinkin mahdollista, tee yhteistyötä jonkun paikkakunnallasi asuvan pakolaisen tai siirtolaisen kanssa. Jos se ei ole mahdollista, joku pakolaisten parissa työskentelevä henkilö voi myös tulla kyseeseen. Tarvitsette liitutaulun tai fläppitaulun ja siihen sopivia kirjoitusvälineitä.

Ohjeet 1. Lue seuraava tarina ääneen tai jaa se osallistujille monistettuna: "Miriam on tässä kaupungissa asuva pakolainen. Hän jätti kaksi kuukautta sitten kotimaansa, jossa hänen oli pakko elää jatkuvassa pelossa poliittisten näkemystensä (tai taloudellisen tilanteensa) takia.”

sivu 152

2. Pyydä osallistujia muodostamaan 4-6 hengen ryhmiä, joissa he ensin keskustelevat ja kirjoittavat sitten lyhyen tarinan tai lehtiartikkelin Miriamin kotimaan tapahtumista.Pohtikaa esim. seuraavia kysymyksiä:

Millaista Miriamin elämä on Suomessa? Minkälaisia vaikeuksia hänellä on? Kuka tukee Miriamia - vai saako hän mistään tukea? Kuinka hän voi oppia suomea? Onko hänen mahdollista löytää töitä? Millaisia tehtäviä hänelle on tarjolla? Onko Miriamin elämä mielestäsi helppoa? Mitä Miriam ajattelee suomalaisista? Mitä Miriamin täytyi tehdä päästäkseen Suomeen ja kotikaupunkiimme? Miten hän matkusti? Mistä hän sai rahat? Kuinka hänet otettiin vastaan? Millaista kohtelua hän sai viranomaisilta? Mitä kaikkea Miriam joutui jättämään taakseen?

3. Pyydä ryhmiä esittämään tarinansa tai vastaamaan kysymyksiin. Kirjoita kunkin ryhmän esityksen pääkohdat taululle.

Raportointi ja arviointiAloita keskustelu pyytämällä ryhmiä arvioimaan omia ja toisten ryhmien vastauksia: mitkä olivat realistisia, mitkä epärealistisempia johtopäätöksiä. Jos keskustelu ei etene, kokeile seuraavanlaisia kysymyksiä: "Onko tilanne teidän mielestäsi reilu? Tunnetko ketään, jolla olisi samantapaisia kokemuksia kuin Miriamilla? Voisitko kuvitella, että tällaista tapahtuisi sinulle?"

Pyydä lopuksi ryhmiä miettimään, mitä he voisivat tehdä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tukemiseksi omassa kaupungissaan. Minkälaista tukea pakolaiset tarvitsisivat?

Vinkkejä ohjaajalleTämä harjoitus on erittäin sopiva erilaisille paikallisryhmille, sillä sen avulla on mahdollista kehittää konkreettista solidaarisuutta ja käytännön toimintaa. Mutta harjoitus toimii hyvin myös kansainvälisissä ryhmissä, kun painopistealueena pidetään tietoisuuden lisäämistä eri ryhmien tilanteesta.

sivu 153

On tärkeää, että ohjaajalla käytettävissä riittävästi ajankohtaista tietoa. Ohjaajaa saatetaan pyytää antamaan tarkempia tietoja pakolaisuudesta Suomessa ja ryhmän kotiseudulla. Monisteet, tilastot ja taulukot, joissa kuvataan tilannetta eri maissa, saattavat myös osoittautua hyödyllisiksi. Kannattaa etsiä materiaalia kirjastosta, pyytää sitä pakolaisten parissa työskenteleviltä järjestöiltä, esim. Punaiselta ristiltä, Unicefilta tai Amnesty Internationalilta. Muunnoksia pelistä

1. Tarinan kirjoittamisen sijasta ryhmät voivat "dramatisoida" Miriamin tarinan eli esittää lyhyen sketsin tai episodin Miriamin lähdöstä ja saapumisesta Suomeen.

2. Kutsukaa mieluiten samassa kaupungissa asuvia pakolaisia tai turvapaikanhakijoita mukaan tilaisuuteen. Pyydä pakolaisia kertomaan lyhyesti, miksi heidän piti jättää kotimaansa, kuinka he matkustivat Suomeen ja mitä kaikkea matkalla tapahtui. Jatkakaa pidemmällä keskustelujaksolla, jonka aikana

molemmilla osapuolilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä. Tämä muunnos vaatii jonkin verran enemmän aikaa.

3. Lukekaa autenttinen pakolaisen tarina. Jos ei ole mahdollista löytää oikeaa pakolaista tai turvapaikan hakijaa yhteistyökumppaniksi, tämä on hyvä vaihtoehto.

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksiTyöstäkää harjoituksen herättämiä ajatuksia edelleen myöhemmässä tapaamisessa. Miettikää, mitä realistisia, käytännönläheisiä mahdollisuuksia teillä on tukea kotiseudullanne asuvia siirtolaisia. Olkaa aktiivisesti mukana parantamassa Suomessa asuvien eri ihmisryhmien välisiä suhteita.

Kuinka pitäisi toimia, kun huomaa jonkun joutuvan syrjinnän kohteeksi? Syrjintää on kaikkialla: linja-autoissa, kaduilla ja kaupoissa... Mutta kuinka sitä voi vastustaa? Mitä pitäisi tehdä? Kokeilkaa harjoitusta "Jaettu syrjintä" (s. 157). Harjoitus "Jokainen kuva kertoo oman tarinansa" puolestaan käsittelee sitä, missä määrin tietomme muista ihmisistä ovat vain harhaanjohtavia osatotuuksia (s. 153).

sivu 154

PELIN HENKI Taso 3 Teema M

Kaikilla järjestöillä ja yhteisöillä on sääntöjä, joita jäsenten on noudatettava. Mutta ovatko säännöt samat kaikille? Ovatko ne reiluja myös vähemmistöjä kohtaan?

Käsiteltävät aiheet Enemmistöjen ja vähemmistöjen väliset suhteet. Valta ja auktoriteetti. Resurssien ja mahdollisuuksien kieltäminen vähemmistöiltä.

Tavoitteet Yhteiskunnan säännöistä ja enemmistön ja vähemmistön välisistä suhteista käytävän keskustelun herättäminen. Syrjinnän kokeminen. Voiman ja avuttomuuden tunteiden kokeminen ja kohtaaminen.

KestoVoitte valita keston itse, esim.2 tuntia.


Valmistelut Kahden värisiä (esim. vihreitä ja keltaisia) paperilappuja, jotka voidaan kiinnittää pelaajien rintaan. Teippiä tai hakaneuloja Valmiiksi laadittu 4-8 säännön lista. Esimerkiksi:

Henkilöt, joilla on vihreä lappu eivät saa istua tuoleille. eivät saa viettää aikaa yhdessä useamman kuin yhden ihmisen kanssa kerrallaan. eivät saa puhutella “keltaisia”, ellei keltainen puhuttele ensin heitä. eivät saa käyttää mitään tarvikkeita ilman lupaa.

Henkilöt, joilla on keltainen lappu ovat etuoikeutettuja käyttämään haluamiaan pelejä. saavat päättää, mitä musiikkia kuunnellaan.

saavat vapaasti käyttää kaikkia haluamiansa tarvikkeita. saavat lopuksi ilmaisen juoman tai suklaapatukan, jos noudattavat tiukasti sääntöjä.

Ohjeet

1. Jaa kullekin osallistujille sattumanvaraisesti keltainen tai vihreä lappu ja pyydä heitä pitämään niitä näkyvillä (esim. puseroon kiinnitettynä) koko harjoituksen ajan.

2. Sijoita säännöt näkyvälle paikalle ja ilmoita, että niistä ei sallita poikkeuksia.

Kaikissa muissa suhteissa tilanne saa edetä niin normaalisti kuin mahdollista.

sivu 155

Raportointi ja arviointiVaraa riittävästi aikaa palautekeskustelua varten. Kysy, mitä osallistujat oppivat ja miltä heistä tuntui harjoituksen aikana. Kysy:

Miltä tuntui olla "keltainen" tai "vihreä"?

Mikä oli parasta keltaisena tai vihreänä olemisessa?

Yrittikö kukaan vaihtaa lappuaan eri väriseksi?

Minkälaista syrjintää tapahtuu todellisessa elämässä?

Kenellä on valta laatia todellisen elämän säännöt?

Kuinka voi edistää demokratiaa omassa ryhmässä, omalla kotiseudulla ja kotimaassa?

Vinkkejä ohjaajalleValmistele säännöt huolellisesti etukäteen, jotta tilanne pysyisi hallinnassa. Päätä tietoisesti, kenet sijoitat mihinkin ryhmään - joskus voi olla aiheellista manipuloida ryhmien koostumusta. Älä kuitenkaan anna osallistujien huomata, että olet tehnyt niin. Huomioi myös, että tämä harjoitus saattaa nostaa pintaan voimakkaita tunteita.

Tämä harjoitus sopii hyvin esim. viikonloppukursseille tai seminaareihin, joiden aikana osallistujat asuvat yhdessä. On tärkeää, että jo alusta alkaen annetaan selkeä aikarajoitus (esim. 2 tuntia), ja että osallistujat luopuvat rooleistaan ennen palautekeskustelua. Jos haluat perehtyä tarkemmin vähemmistö-enemmistö kysymyksiin, voit jakaa enemmän keltaisia lappuja kuin vihreitä.

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksiTarkastelkaa oman ryhmänne sääntöjä. Ovatko ne reiluja kaikkia jäseniä kohtaan? Antavatko ne kaikille halukkaille mahdollisuuden tulla mukaan toimintaan? Voisiko valtaa jakaa nykyistä useamman kesken? Edetkää sitten keskustelemaan siitä, millainen oikeudenmukainen tai jopa ihanteellinen yhteiskunta olisi, ja mitkä tekijät estävät meitä saavuttamasta sitä. "Ilmapallot" on hauska harjoitus tästä aiheesta (s. 65).

sivu 156

EROJA JA YHTÄLÄISYYKSIÄ Taso 1 Teema G

Onko helppoa löytää ihminen, joka ajattelee ja tuntee samoin kuin sinä?

Käsiteltävät aiheet Oma identiteetti. Monimuotoisuuden hyväksyminen ja siitä iloitseminen. Olemme kaikki erilaisia ja kuitenkin tasa-arvoisia.

Tavoitteet Ryhmän sisäiseen monimuotoisuuteen tutustuminen. Kommunikaatiotaitojen opettelu. Tutustuminen ja hyvän ryhmähengen luominen.

Kesto20 minuuttia

Ryhmän koko10+

ValmistelutMonisteet alla olevista kysymyksistä ja kyniä.

OhjeetPyydä kaikkia pelaajia ensin vastaamaan kysymyksiin ja sitten etsimään joku, joka on vastannut kaikkiin kysymyksiin samalla tavalla. Jos tämä ei onnistu, pelaajat etsivät seuraavaksi ihmistä, jonka kanssa olisi ainakin neljä yhteistä piirrettä - tai kolme, kaksi - tai edes yksi!

Raportointi ja arviointiKysy, oliko harjoitus osallistujien mielestä hauska. Miksi tai miksi ei? Jatka sitten kysymällä, mitä osallistujat oppivat. Kysy:

Kuinka moni löysi ihmisen, jonka kanssa hänellä oli viisi / neljä / kolme / kaksi / yksi yhteistä piirrettä?

Millaista uskontoa, musiikkimakua, inhottuja asioita jne. koskevaa monimuotoisuutta ryhmässä on?

Kun mukana on näinkin erilaisia ihmisiä, kuinka on mahdollista, että voitte toimia yhdessä?

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksiJoukosta poikkeavat ihmiset joutuvat usein syrjinnän kohteiksi. Jos haluatte kokeilla, miltä tuntuu kuulua enemmistöön ja miltä vähemmistöön, kokeilkaa harjoitusta "Yksi tästä pelistä pois" sivulla 133.Voitte myös kokeilla harjoitusta "Knysna Blue" (s.106). Siinä rentoudutaan ryhmäläisten mielimusiikin tahdissa ja tutustutaan musiikin välittämiin kulttuurivaikutelmiin.

EROJA JA YHTÄLÄISYYKSIÄ

Kirjoita paperille vastaukset alla oleviin kysymyksiin. Koeta sitten löytää joku, joka on vastannut niihin samalla tavalla kuin sinä. Jos et löydä, yritä löytää joku, jonka kanssa sinulla on edes neljä, kolme, kaksi tai yksi yhteistä piirrettä. Olen syntynyt_______________________________Olen allerginen______________________________Lempimusiikkiani on_________________________Uskontoni on _______________________________Inhoan_____________________________________

sivu 157

JAETTU SYRJINTÄ Taso 2 Teemat M & A

“Se oli kamalaa ja älyttömän noloa. Minulla ei ollut aavistustakaan, mitä pitäisi tehdä...”

Käsiteltävät aiheet Syrjinnän ja ennakkoluulojen ilmeneminen yhteiskunnassa. Kuinka toimia vaikeissa tilanteissa.

Tavoitteet Arkipäiväisen syrjinnän tiedostaminen. Empatian kehittäminen syrjittyjä kohtaan. Päättäväisen käyttäytymisen opettelu.

Kesto45 minuuttia

Ryhmän kokoMikä vain. Suuri ryhmä voidaan jakaa 6-8 hengen pienryhmiin.

ValmistelutTaulu ja tusseja / liituja

Ohjeet

1. Pyydä jokaista muistelemaan tilannetta, jossa on tuntenut olonsa syrjityksi, tai jossa on nähnyt jonkun muun tulevan syrjityksi.

2. Osallistujat kuvailevat tilanteen lyhyesti koko ryhmälle.

3. Kirjoita kaikki esille tulleet tilanteet taululle ja pyydä ryhmää äänestämään niistä yksi keskustelun aiheeksi.

4 Keskustelun aiheeksi valitun tilanteen kokenut voi kuvailla tilannetta tarkemmin.

5. Keskustelkaa esim. seuraavista näkökohdista: Kuinka tilanne sai alkunsa? Mitä tapahtui? Miltä syrjitystä ihmisestä mahtoi tuntua? Miltä syrjijöistä tuntui? Oliko tilanteessa todellista aihetta tuntea itsensä syrjityksi? Miten ihmiset reagoivat ja miten tilanne päättyi?

6. Keskustelkaa lopuksi siitä, miten vastaavassa tilanteessa olisi järkevää toimia. Miettikää vaihtoehtoisia tapoja reagoida. Sivu 158:


Puhetta (rotu)syrjinnästä yleensä: Mitkä ovat yleisimmät syyt, kun muut syrjivät sinua? Ikäsi, ihonvärisi tai pukeutumistyylisi? Miksi erilaisia syrjitään? Mistä tällainen syrjivä käytös opitaan? Kuinka tärkeää on vastustaa syrjintää?

Vinkkejä ohjaajalleIhmisten tulisi kuvitella oikeita tilanteita, jotka he kokevat voimakkaasti. Mutta sinun tulee korostaa, ettei kenenkään tarvitse paineenalaisena sanoa mitään, mikä saisi heidät nolostumaan... yleensä puhutaan negatiivisesta

syrjinnästä, mutta tietoisuus asioiden positiivisesta syrjinnästä voidaan nostaa esille.

Muunnelmat1. Käytä roolipeliä esittelemään tilanne. Pareittain tai pienissä ryhmissä esitetään kohtauksia, joita muut tarkkailevat. Jälkikäteen tarkkailijat ehdottavat vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi.2. Jokainen kirjoittaa lyhyen, kuvitellun tilanteen pikkupalalle paperia. Paperilaput laitetaan hattuun, josta jokainen nostaa yhden. Järjestyksessä jokainen lukee oman tekstinsä ja kaikki yrittävät kuvitella tilanteesta syntyviä tunteita.

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksiJärjestä “itsevarmuus - harjoituksia” kehittääksesi taitojasi kohtaamaan vaikeita tilanteita.

Jos ihmisen mielenkiinto on syrjiä muita, hän tekee sen joukosta erottuville, mutta samaan aikaan nauttii asioista, jotka ulkomaalaiset ovat tuoneet mukanaan ja joita pidämme itsestään selvinä, kuten pizzat, kebabit tai jazz ja reggae musiikki. Jos olet kiinnostunut saamaan selville “ ulkomaalaisten jalanjäljet” jotka ovat kaikkialla ympärillämme, koeta “Monimuotoisuuden jäljillä” (s. 168).

Vaihtoehtoisesti koeta jäljittelypeliä “Tavoitteena 20" (s. 110) jännityksen ja huvin vuoksi.

Sivu 159:

MAAILMAN TARINAT Taso 1 Teemat G & I

Tarinat ovat yksi kiinnostavimmista ja valaisevimpia kulttuurin osia. Historiankulussa, suullisesti välittyvänä, ne ovat myös kulttuurin tärkeimpiä arvoja.Tämä harjoitus käyttää tarinoita tutkiakseen käsityksiä (ja stereotypioita) mitä meillä voi olla erilaisista kulttuureista.

Käsiteltävät aiheet Käsitteet ja mielikuvat, mitä meillä on muista kulttuureista ja omasta etnosentrisyydestä.

Tavoitteet Herättää uteliaisuus muiden kansojen ja kulttuurien kertomuksiin. Saada epäilemään stereotyyppejä ja ennakkoluuloja muiden kulttuurien arvoja vastaan. Herättää uteliaisuus muita kansoja ja niiden kulttuuria, musiikkia ja kieltä kohtaan. Herättää osanottajat ja tuoda ryhmään hyvä ilmapiiri.

Kesto 60 - 90 min.

Ryhmän koko vähintään 4 henkeä

Valmistelut Valitse kaikki tai joku tarinoista ja kopioi “A-versio” jokaiselle. Valmista myös kopiot täysistä saduista, jotka käsitellään lopussa, mukaan lukien alkuperäisenkieliset kopiot toiveiden mukaan.

Ohjeet1. Jaa jokaiselle osanottajalle kopio tarinasta (versio A), joihin he saavat tutustua 15-20 minuuttia.2. Arvailkaa tarinoiden alkuperää. Vaihtoehtoja kuten Etelä-Eurooppa, Keski-Eurooppa, Pohjois-Eurooppa, Itä-Eurooppa, Afrikka, Lähi-Itä, Etelä-Amerikka, Pohjois-Amerikka, Aasia.3. Ihmiset jaetaan 4 - 6 hengen ryhmiin, joissa he saavat vaihtaa arvauksiaan ja keskustella niiden perusteista.4. Jokaiselta ryhmältä kysytään yleistä mielipidettä tarinan alkuperästä. Keskustelua aiheesta 30 - 45 minuuttia.5. Jokainen ryhmä esittää johtopäätöksiään ja niihin johtaneita syitä. Tämä johtaa myöhemmin keskusteluihin, joissa arvioidaan arvauksia, kun eri ryhmät esittävät erilaisia ideoita ja ehdotuksia.6. Päätä keskustelu ja näytä tai lue koko tarina (myös alkuperäiskielinen versio). Kerro sadun alkuperämaa.

Raportointi ja arviointiJos pidät sopivana, aloita keskustelu kysymällä osallistujia sanomaan mielipiteensä saduista ja olivatko he yllättyneitä alkuperäisversiosta, jos se oli vaikea, antoi paljon huvia ja toimintaa! Jos haluat ryhmätöitä, voit kokeilla “Muotokuvat” (s. 149).

Vinkkejä ohjaajalleSadut ilmaisevat usein keskeisiä arvoja ja sama tarina voi olla erilaisina versioina eri maissa johtuen maantieteellisistä ja ilmastollisista olosuhteista, uskonnosta, arvoista jne.

Harjoitus toimii parhaiten jos osallistujat ovat valmiita kurkistamaan kertomusten kulttuuritaustaan, ilmastoon, mitä eläimiä alueella on ja tutkia arvoja (tai moraalia) mitä sadussa esiintyy.

Ehdotuksia

Hyvä yhteishenkinen harjoitus, erityisesti monikulttuurisessa ryhmässä, on pyytää joitakin osallistujia tuomaan tarinoita omista kotimaistaan ja kulttuureistaan tulevaisuudessa käsiteltäväksi. Tämä voi olla myös mielenkiintoinen tapa tuoda eri sukupolvet lähemmäksi toisiaan.

Jos pidät satujen lukemisesta, ehkä pidät myös pelien pelaamisesta? “Tavoitteena 20" (s. 110)

Satuja-Versio A (Kopioitavaksi ensin käsin)

Sokea Villisika

Olipa kerran metsästäjä, joka lähti metsälle kivääri olallaan. Siellä hän näki kaksi villisikaa kävelemässä jonossa. Metsästäjä tähtäsi ja ampui toista sikaa, mutta jotakin ihmeellistä tapahtui: Johtajasika juoksi karkuun sillä aikaa, kun toinen ei näyttänyt tietävän mitä tehdä. Se jäi seisomaan paikalleen suussaan

jotakin, joka näytti aivan kuin kuivalta oksalta. Metsästäjä lähestyi varovasti villisikaa peläten sen huomaavan hänet. Pian metsästäjä huomasi sen vain seisovan samassa paikassa, johon se oli pysähtynyt, seuraamatta ystäväänsä. Uteliaisuudesta mies meni lähemmäksi nähdäkseen paremmin. Nyt hän näki, että se mikä oli näyttänyt kuivalta oksalta, olikin poisjuosseen villisian saparo. Metsästäjä ymmärsi sian olevan sokea ja hänen luotinsa leikanneen toisen villisian saparon irti. Hän pyydysti sokean villisian ja vei sen kotiinsa ja koko ajan sika piti saparoa suussaan.

Kotonaan metsästäjä ruokki villisian ja piti siitä niin hyvää huolta kuin pystyi. Se on hassua. Jopa eläimet osoittavat huomaavaisuutta kanssaeläjilleen. Eikö meidän älyllä siunattujen ihmistenkin pitäisi pitää huolta vanhemmistamme, ystävistämme ja kaikista jotka ravitsevat apuamme?

Tarina W.X.stä joka pyydysti kaloja äitipuolelleen kylmänä talvena

W.X oli mies, joka eli kauan aikaa sitten. Hänen oikea äitinsä oli kuollut nuorena ja hänen isänsä meni uudelleen naimisiin naisen kanssa jonka sukunimi oli Z. Naisesta tuli W.X:n äitipuoli. Äitipuoli oli ilkeä eikä pitänyt W.X:stä, joten hän usein parjasi W:tä isän selän takana. Ajan kuluessa isäkin ryhtyi vihaamaan poikaansa. Kaikesta huolimatta poika pysyi ystävällisenä ja avuliaana vanhemmilleen. Eräänä talvena sää oli oikein huono, lunta satoi ja satoi, usein monta päivää peräkkäin. Oli niin kylmä lumisateiden jälkeen, että läheinen pieni joki, joka tavallisesti pulppusi tuttavallisesti, seisoi nyt hiljaa ja jäätyneenä. Ihmiset pysyivät kotonaan kylmyyden takia ja eläimetkin välttelivät ulosmenemistä. Maa oli kokonaan lumen peitossa. Eräänä päivänä W.X:n äitipuoli päätti haluavansa tuoretta kalaa päivälliseksi ja käski poikapuoltaan kalastamaan. Poika ajatteli:”Mistä voin saada tuoretta kalaa kun koko päivän on satanut lunta ja kaikki joet ovat jäätyneet?” Koska W.X. oli avulias poika, hän lähti heti “valkoiseen erämaahan” pyydystämään tuoretta kalaa. W.X. etsiskeli kauan aikaa mutta miten hän saisi tuoretta kalaa? Lopulta hän meni joenpenkalle. Maa oli routainen ja kylmä. Tuuli puhalteli navakasti, hänen ruumiinsa tärisi vilusta. W.X. seisoi jäätyneen joen penkereellä ja ajatteli: -En voi mennä kotiin tyhjin käsin, kun äitipuoleni haluaa kalaa. Mitä hän voisi tehdä? W.X. pohti ja pohti löytämättä ratkaisua. Hän puhkesi epätoivon itkuun ja kyyneleet valuivat hänen poskiansa pitkin. Mitä enemmän hän itki, sitä enemmän oli kyyneleitä ja lopulta jäähän, joka peitti jokea, muodostui avanto. Yhtäkkiä kaksi kalaa hyppäsi ylös vedestä avannon reunalle, ne olivat heränneet henkiin W.X:n kyynelten lämmöstä. W.X. otti kalat ja vei ne äitipuolelleen. W.X:n tavoin meidän ei koskaan pidä luopua toivosta. s.162

Kyyhkyset ja Linnunpyydystäjien verkko

Olipa kerran vanha tammi, jossa asui paljon kyyhkysiä. Kaikki päivät ne lentelivät ympäriinsä etsien ruokaa, mutta iltaisin ne palasivat takaisin tammen suojaan yöpymään. Eräänä tavallisena päivänä, kun kyyhkyset olivat jälleen etsiskelemässä ruokaa, pieni kyyhkynen sanoi: “Katsokaa miten paljon siemeniä! Noin valtavasti ruokaa viskeltynä maahan.” Muut linnut huomasivat myös siemenet ja lensivät maata kohden syödäkseen ne, mutta vanha viisas kyyhkynen huudahti: “Pysähtykää! Älkää lentäkö sinne. Miten on mahdollista, että maassa on samassa kohtaa noin paljon siemeniä?” “Entä sitten?” vastasi yksi kyyhkysistä “Mennään syömään ne.” Koko parvi viisasta vanhusta lukuun ottamatta laskeutui maahan. Ne alkoivat ahmia siemeniä vanhan kyyhkysen tarkkaillessa jonkin matkan päästä. Kun linnut olivat saaneet mahansa täyteen ne yrittivät lähteä lentoon mutteivät pystyneet. Ne olivat juuttuneet lintumetsästäjien verkkoon ja alkoivat epätoivoisesti

itkeä: “Apua! Meidät on pyydystetty! Auttakaa!” Vanha viisas kyyhkynen lohdutti: “Älkää hätäilkö.” Mutta eräs kyyhkysistä huusi: “ Katsokaa! Joku on tulossa tänne, se on varmasti metsästäjä joka tulee hakemaan meitä.” Viisas lintuvanhus jatkoi: “Rauhoittukaa. Lähtekää kaikki yhtä aikaa lentoon niin vedätte verkon mukaanne.” Kaikki auttoivat toisiaan ja verkko liikahti vähäsen. Ne ponnistivat ja koko parvi lähti lentoon vetäen verkon mukaansa. Viisas vanha kyyhkynen lensi ensimmäisenä johtaen parven ison puun luo. Vanha lintu sanoi: “Täällä voitte levätä ja rauhoittua. Hyvä ystäväni hiiri asuu täällä.” Hiiri tuli ja nakersi verkon irti linnuista. Koko parvi oli pienelle hiirelle syvästi kiitollinen.

Kuinka jänis sai töpöhäntänsä

Susi oli viinitilalla kaivaen ja istuttaen uutta satoa. Se oli pyytänyt kettua ja jänistä avukseen. Se oli myös varannut heille makoisan aterian -purkillisen hunajaa. Kaikki kolme työskentelivät ahkerasti, mutta kettu oli ahne ja halusi saada maistaa hunajaa. Se kääntyi lähimpään puskaan ja huusi “Hei! He-eei!” “Mitä nyt?” kysyi susi. “Minut on kutsuttu juhliin” kettu valehteli. “Mene sitten” susi vastasi. “Ja tule pian takaisin”, se jatkoi. Mutta kettupa menikin suoraan pensaaseen mihin susi oli hunajapurkin piilottanut. Se söi ja söi kunnes sen maha oli aivan täynnä makeasta hunajasta ja kettu palasi takaisin tovereidensa luo. “Kuinka kutsut sujuivat?” kysyi susi uteliaana. “Kiirettä piti” kettu vastasi. “Millaista ruokaa tarjottiin?” jänis kysyi. “Makeaa ja herkullista” ovela kettu vastasi. Ja niin työt jatkuivat. Pian kuitenkin kettu kääntyi ja huusi: “Hei! He-eei!” “Mitä nyt?” kysyivät toiset.

Sivu 163: “Minut on kutsuttu toisiinkin juhliin” sanoi kettu. “Sitten sinun täytyy mennä” susi lupasi. Kettu meni ja tultuaan takaisin toverit kysyivät oliko tämä viihtynyt kutsuilla. “En puoliksikaan niin hyvin kuin viime kerralla.” kettu vastasi. Kun kettu hiipi pois kolmannen kerran -ja söi aivan kaiken hunajan -susi ja jänis olivat vaipuneet uneen väsyneenä kovasta aherruksesta. Ovela repolainen levitti hunajan rippeet jäniksen suupieliin ja huusi: “Herätkää heti!” “Ai, sinä tulit jo takaisin? Kuinka juhlat sujuivat?” susi kyseli haukotellen. “Ne loppuivat” kettu sanoi ja virnisti. “Söitkö hyvin?” jänis kysyi hieroen unisia silmiään. “Hyvin ja makoisasti” kettu vastasi nuollen suupieliään. “Veli susi, etkö tarjoaisi meille jo ateriaa?” “Tottakai” susi lisäsi. “On jo päivä ja aika aamupalalle.” Se lönkytteli hunajapiilolle, mutta tuli äkkiä takaisin ja murisi! “Joku on syönyt kaiken hunajan! Jos tietäisin varkaan, katkaisisin siltä kaulan!” Kettu vastasi ovelasti: “Jänis söi hunajan sillä aikaa kun nukuit, veli susi.” “Se ei ole totta! En tehnyt sitä!” Jänis vastusti. Raivoissaan susi syöksyi vääntämään hänen niskan nurin. Hetken päästä susi jo melkein oli saanut jäniksen kynsiinsä ja onnistui puremaan tämän hännän poikki. Jäniksen onneksi susi ei onnistunut tavoitteessaan katkaista hänen kaulaansa. Mutta siitä lähtien on jäniksellä ollut töpöhäntä.

sivu 164

SADUT: lyhentämätön versio jaettavaksi osallistujille

SOKEA VILLISIKA

Olipa kerran metsästäjä, joka lähti kivääreineen metsikköön. Siellä hän näki kaksi peräkanaa tallustelevaa villisikaa. Metsästäjä tähtäsi ja koetti osua jälkimmäiseen, joka ei kuitenkaan kaatunut. Sen sijaan tapahtui jotain kummallista: edellä kulkenut villisika pinkaisi pakoon, mutta perässä kulkija ei näyttänyt enää tietävän mitä tehdä. Se vain jäi seistä töröttämään hämmentyneen näköisenä suussaan jotain, mikä näytti kuivalta risulta.

Metsästäjä lähestyi sikaa varovaisesti, koska hän pelkäsi sen hyökkäävän. Hän huomasi kuitenkin, että sika pysyi siinä mihin se oli jäänyt. Se ei yrittänytkään seurata toveriaan. Hämmästynyt metsästäjä meni vielä lähemmäs nähdäkseen paremmin. Silloin hän huomasi, että sian suusta roikkuva kuiva risu olikin karkuun juosseen sian saparo. Nyt metsästäjä tajusi, että sika oli sokea ja että hänen luotinsa oli katkaissut edellä kulkeneen sian saparon, jolla se oli opastanut kumppaniaan.

Metsästäjä pyydysti sokean sian ja vei sen kotiinsa. Koko matkan sika piti irrallista saparoa suussaan. Kotona metsästäjä ruokki sikaa ja piti siitä kaikin tavoin hyvää huolta.

Eikö olekin hauskaa, että eläimetkin pitävät toisistaan huolta? Miksi emme sitten me ihmiset, joita on siunattu sielulla, huolehtisi vanhemmistamme, sisaruksistamme ja ystävistämme, kun he sattuvat tarvitsemaan apua?

(Tämä afrikkalainen satu on peräisin Tigreasta, Etiopiasta.)

sivu 165

TARINA WANG XIANGISTA, JOKA PYYDYSTI ÄITIPUOLELLEEN KALOJA JÄISESTÄ VEDESTÄ

Wang Xiang- niminen poika eli Kiinassa Ch’in -dynastian aikana. Wangin äiti kuoli varhain ja hänen isänsä avioitui uudelleen Zhu -nimisen naisen kanssa, josta siis tuli Wang Xiangin äitipuoli.

Äitipuoli oli ilkeä eikä pitänyt Wang Xiangista. Hän herjasi Wang Xiangia tämän isän läsnäollessa, ja aikaa myöten myös isä alkoi inhota poikaansa. Kaikesta huolimatta Wang Xiang oli aina huomaavainen ja ystävällinen vanhemmilleen.

Eräänä talvena oli poikkeuksellisen kylmää ja lunta satoi päiväkausia. Oli niin hyytävän kylmää, että lähellä sijaitseva yleensä niin iloisesti lauleleva puro oli nyt läpikotaisin jäinen ja hiljainen.

Ihmiset pysyivät taloissaan ja eläimet koloissaan. Paksu lumi peitti maan.

Eräänä päivänä Wang Xiangin äitipuoli päätti, että päivälliseksi olisi saatava tuoretta karppia. Hän mainitsi asiasta Wang Xiangille, joka ihmetteli mielessään: - Kuinka voin hankkia karppeja, kun lunta sataa koko ajan ja kaikki joet ovat jäässä?

Mutta koska Wang Xiang oli vanhemmilleen aina ystävällinen ja huomaavainen, hän lähti hankkimaan kalaa.

Wang Xiang etsiskeli kauan, mutta ei löytänyt mitään. Lopulta hän laskeutui joen rantaan. Koko joki oli jäätynyt kivikovaksi ja tuuli ujelsi. Wang Xiang tärisi kylmästä.

Wang Xiang istui ja tuijotti jäätynyttä jokea. Hän mietti:- En voi mennä kotiin tyhjin käsin, sillä äitipuoleni haluaa kalaa. Mitä minä nyt teen? Wang Xiang mietti ja mietti, mutta ei keksinyt mitään. Lopulta hän purskahti itkuun ja kyyneleet valuivat valtoimenaan hänen poskilleen. Mitä enemmän hän itki, sitä vuolaammin kyyneleet ryöppysivät, ja lopulta ne sulattivat joen jääpeitteeseen avannon. Yhtäkkiä avannosta loikkasi jäälle kaksi karppia. Ne olivat vironneet Wang Xiangin kyynelten lämmöstä.

Riemastuneena Wang Xiang otti kalat ja vei ne kotiinsa. Kylässä puhuttiin, että ihme tapahtui Wang Xiangin suuren velvollisuudentunnon ansiosta.

(kiinalainen satu)

sivu 166

KYYHKYSET JA LINNUSTAJAN ANSAVERKKO

Metsässä kasvoi kerran suuri tammi, jossa asui paljon kyyhkysiä. Joka päivä kyyhkyset lentelivät ympäriinsä ruokaa etsimässä, mutta iltaisin ne palasivat aina tammen luo viettääkseen yönsä sen lehvistössä.

Eräänä päivänä kyyhkyset olivat taas ruoanhakumatkalla. Äkkiä pieni kyyhky sanoi:"Oi, katsokaa miten paljon jyviä! Noin paljon ruokaa lojuu maassa." Toinenkin kyyhkynen huomasi jyvät ja lensi niitä kohti, mutta silloin vanha viisas kyyhky kirkaisi varoituksen:"Seis! Älkää lentäkö sinne! Kuinka voi olla totta, että tuollainen siemenmäärä löytyy keskeltä metsää?" "Mitä siitä", kujersi pieni kyyhky, "Sen kun mennään syömään!"

Koko parvi lukuun ottamatta vanhaa viisasta kyyhkystä laskeutui siementen luo. Ne nokkivat innoissaan sillä aikaa, kun viisas kyyhkynen tarkkaili tapahtumia kauempaa. Kun kuvut olivat täynnä ja kyyhkyset olisivat halunneet lentää pois, se ei onnistunutkaan. Kyyhkyset olivat jääneet kiinni linnustajan ansaverkkoon ja kirkuivat nyt kauhuissaan: "Apua! Olemme joutuneet ansaan! Apua!"

sivu 167

Vanha viisas kyyhkynen vastasi:"Ottakaa rauhallisesti!"Silloin yksi kiinnijääneistä huusi:"Katsokaa! Joku tulee tänne päin! Se on linnustaja, joka on tulossa hakemaan saalistaan!" Vanha viisas kyyhkynen sanoi:"Rauhoittukaa. Nouskaa kaikki yhtä aikaa ilmaan, niin jaksatte nostaa verkon maasta."Koko parvi auttoi toinen toistaan ja verkko nousi hieman. Kaikki ponnistelivat ankarasti kohottaakseen verkon ilmaan ja lentääkseen pois se mukanaan. Lopulta se onnistui. Vanha viisas kyyhkynen lensi edellä ja muut seurasivat.

Kyyhkysten täytyi lentää kauan, ennen kuin ne tulivat taas kotitammen luo. Vanha viisas kyyhkynen osoitti tammea ja sanoi:"Odottakaa tässä. Lähistöllä asuu hyvä ystäväni, joka on hiiri."

Kyyhkynen pyysi paikalle pienen hiiren, joka nakersi verkon siimat poikki. Koko parvi oli syvästi kiitollinen vanhalle viisaalle kyyhkyselle ja pikkuiselle hiirelle.

(Satu on peräisin Intiasta)

sivu 168

KUINKA JÄNIS SAI TÖPÖHÄNTÄNSÄ

Susi istutti uusia taimia viinitarhaansa ja oli pyytänyt kettua ja jänistä avukseen. Hän oli valmistanut heille vaivanpalkaksi herkullisen aterian - purkillisen hunajaa. Kaikki kolme tekivät lujasti töitä eri puolilla viljelmää, mutta sitten ketun alkoi tehdä mieli maistaa hunajaa etukäteen. Hän alkoi huhuilla muita: "Hei susi, hei jänis!""Mitä on mielessäsi?", susi kysyi."Minut on kutsuttu juhliin", valehteli kettu. "No mene sitten", susi vastasi."Mutta palaa pian", jänis lisäsi.Mutta kettu livahtikin suoraa päätä pensaikkoon, jonne susi oli kätkenyt hunajapurkin. Se ahmi makeaa hunajaa kunnes sen maha oli aivan täynnä, ja palasi sitten suden ja jäniksen luokse."Miten juhlat sujuivat?", susi tiedusteli uteliaana."Oli vauhdikasta menoa", kettu murahti."Millaista ruokaa siellä oli?", jänis kysyi."Makeaa ja maukasta", sanoi kettu viekkaasti. Ja niin kaikki kolme jatkoivat maan muokkaamista ja taimien istuttamista. Mutta pian kettu alkoi taas huhuilla: "Hei susi! Hei jänis!""Mitä nyt?", jänis ja susi kysyivät."Minut on taas kutsuttu juhliin", kettu vastasi."Mene sitten", susi sanoi.Ja niin kettu lähti taas. Kun se palasi, susi ja jänis kyselivät, oliko juhlissa ollut mukavaa:"Ei puoliksikaan niin hauskaa kuin viimeksi."Kun kettu livahti viinitarhalta kolmannen kerran syödäkseen lopunkin hunajan, susi ja jänis torkahtivat kovan työn uuvuttamina. Kun viekas kettu tuli takaisin, se siveli nukkuvan jäniksen kuonon hunajan tähteillä. Sitten se huusi:"Nouskaa jo ylös, unikeot!""Ai, sinä tulit jo? Minkälaista juhlissa oli?" susi kysyi ja haukotteli."Juhlat loppuivat jo", sanoi kettu myhäillen."Saitko hyvin syödäksesi?", kysyi unelias jänis ja hieroi silmiään. "Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi", sanoi kettu huuliaan lipoen. "Mutta veli hyvä, etkö sinäkin luvannut tarjota meille aterian?""Tottahan toki, nythän on lounasaika", susi nyökytteli.Susi meni pensaikkoon, jonne se oli kätkenyt hunajapurkin.Pian se tuli takaisin tyhjän purkin kanssa ja karjui raivoissaan:"Joku on syönyt kaiken hunajan! Kun löydän varkaan, väännän siltä niskat nurin!"Silloin susi vastasi mairealla äänellä: "Jospa jänis varasti hunajan sillä aikaa kun sinä nukuit.""Tuo ei ole totta! Varmasti en varastanut!", huusi jänis."Mutta miksi kuonosi sitten on hunajassa", viekasteli kettu.Raivostunut susi kävi jänisparan kimppuun vääntääkseen siltä niskat nurin. Jänis pinkaisi pakoon susi kintereillään.

Sivu 169:Susi oli aivan vähällä saada jäniksen kiinni ja onnistui puraisemaan sen hännän poikki. Mutta onneksi jänis onnistui livahtamaan pensaikkoon juuri ennen kuin susi ehti vääntää sen niskat nurin.Ja niin jänis sai töpöhäntänsä.

(sloveenialainen satu)

* Sadut ovat mukana "Sveriges invandrarinstitutet och museum"in ystävällisellä luvalla. Ne on aiemmin julkaistu ruotsalaisessa "Sagor från hela världen" -julkaisussa (ISBN 91-971276-7)

sivu 170

MONIMUOTOISUUDEN JÄLJILLÄ Taso 3 Teemat I & M

Yhteiskunnan monikulttuurisuus ilmenee monin eri tavoin. Muiden kulttuurien "jalanjälkiä" on kaikkialla, eikä niitä aina edes huomaa. Tässä harjoituksessa etsitään monikulttuurisuuden jalanjälkiä ja tarkastellaan ympäröivää sosiaalista ympäristöä uudesta näkökulmasta.

Käsiteltävät aiheet Elämme yhteisessä maailmassa, jossa kaikki maat ovat toisistaan riippuvaisia. Kaikissa yhteiskunnissa on merkkejä muiden kulttuurien läsnäolosta ja vaikutuksesta. Kulttuurien vuorovaikutus rikastuttaa kaikkia osapuolia.

Tavoitteet Muiden kulttuurien vaikutusten havaitseminen yhteiskunnassa. Kulttuurien vaikutusten myönteinen arvottaminen.

KestoOsa A: Toiminnan suunnittelu 30 minuuttia.Osa B: "Jäljittäminen" 2-2,5 tuntia.Osa C: Raportointi 1 tunti.Osa D: Tulosten esittely (valinnainen osio). Jos keräätte kuvia, elokuvia, nauhoitteita jne. niistä voidaan järjestää näyttely, jonka valmistelemiseen on varattava lisäaikaa.

Ryhmän koko10-25 hlö.

ValmistelutA-osaa varten tarvitaan, kyniä, paperia, fläppitauluja ja eri värisiä tusseja.

B-osassa käytettäviä materiaaleja voidaan soveltaa saatavuuden mukaan. Mieluiten käytetään apuna kameraa, videokameraa ja nauhuria, mutta jos niitä ei ole, osallistujat voivat yksinkertaisesti laatia listan havaitsemistaan eri kulttuurien jalanjäljistä.

Jos osallistujat ottavat valokuvia ja tekevät nauhoituksia, niiden katselemista ja kuuntelemista varten on järjestettävä tilaa ja aikaa D-osassa. sivu 171

OhjeetOsa A: Suunnittelu

1. Jaa osallistujat korkeintaan kuuden hengen pienryhmiin.

2. Kerro, että tässä harjoituksessa etsitään toisten kulttuurien jalanjälkiä omasta lähiympäristössä. Tarkoitus on laatia löydöistä luettelo ja dokumentoida ne äänitteillä, kuvilla, videoilla etc. (Pelkkä luettelokin riittää, jos teknisiä apuvälineitä ei ole käytettävissä).

3. Järjestäkää aivoriihi ja miettikää, mistä jalanjälkiä voisi etsiä: Ruoka: Vierasmaalaiset ruokalajit ja eksoottiset mausteet, etniset ravintolat, juomat jne.

Vaatteet ja muoti: vaatteet ja vaatetyylit, ulkomailla valmistetut vaatteet ja kengät jne. Musiikki: kuunnelkaa eri radioasemien ohjelmatarjontaa. Kuunnelkaa julkisilla paikoilla kuten kahviloissa, pubeissa ja diskoissa esitettävää musiikkia. Etsikää eri musiikkityyleihin erikoistuneita levymyymälöitä, ravintoloita jne.Media: Vertailkaa eri kanavien ulkomaisten ohjelmien tarjontaa.Kieli: Mitä vieraskielisiä sanoja suomen kielessä on?

Osa B: Jäljitys1. Pyydä ryhmiä sopimaan seuraavalle viikolle tapaaminen, jonka aikana he etsivät kahden tunnin ajan vieraiden kulttuurien merkkejä omasta lähiympäristöstään: kylästä, kaupungista, kotiseudulta.

Osa C: Tulosten esittäminen1. Ryhmät esittävät tuloksistaan yhteenvedon ja johtopäätökset.

2. Järjestäkää näyttely monikulttuurisuuden jäljistä. Näin osallistujat saavat paremman kokonaiskuvan B-osan aikana tehdyn työn tuloksista.

Raportointi ja arviointiHarjoitus lopetetaan keskusteluun, jota voi edistää seuraavanlaisilla kysymyksillä:

Löytyikö jalanjälkiä yllättävistä paikoista ? Miksi on merkittävää, että ympäristössä on niin paljon eri kulttuurien jalanjälkiä ? Onko hyvä vai huono asia, että eri kulttuureista on saatavilla niin paljon enemmän tietoa kuin aikaisemmin - vaikkakin tuo tieto on usein pinnallista ja sisältää osatotuuksia? Mihin lisääntyvä tieto muista kulttuureista johtaa? Mitkä ovat sen rajoitukset?

sivu 172

Olisiko lisätieto muista kulttuureista hyödyllistä? Mistä tietoa saa? Löytyikö jalanjäljissä joitain säännönmukaisuuksia tai trendejä? Tuleeko joistain maista enemmän jalanjälkiä kuin toisista?Miksi näin on?

Vinkkejä ohjaajalleOsallistujien motivoiminen niin, että he nauttivat harjoituksesta, on ensiarvoisen tärkeää. Kerro ohjeet vaikkapa salapoliisitarinan muodossa, tai vertaa harjoitusta suuriin löytöretkiin ja seikkailuihin.

On myös tärkeää painottaa sitä, että tutkimusvaihe tehdään ryhmätyönä.

Keskustelun aikana käsiteltäviä aiheita:

Elämme maailmassa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki maat ovat toisistaan riippuvaisia ja jokaisessa yhteiskunnassa on erilaisten kulttuurien jalanjälkiä. Tekninen vallankumous ja maailmanlaajuinen kommunikaatio tarjoavat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia kulttuurivaihtoon ja vuorovaikutukseen. Kulttuurien välinen vuorovaikutus rikastuttaa kaikkia osapuolia. Jokaisen kulttuurin saavutuksilla on itseisarvoa - alkuperämaasta riippumatta.

Jos mahdollista (ja jos ryhmä sen hyväksyy), voit kutsua ihmisiä eri maista ja kulttuureista katsomaan jalanjäljistä koottua näyttelyä.


Ehkäpä haluatte esitellä näyttelyänne muillekin: pitäkää avointen ovien ilta ja kutsukaa ihmisiä erilaisista paikallisryhmistä ja -järjestöistä.

On helppoa hyväksyä sellaisia uusia asioita joista pidämme, kuten eksoottiset ruoat ja juomat, mutta vierasmaalaisia ihmisiä ei monikaan toivota tervetulleeksi. Entäpä jos uudella naapurilasi on tapoja ja tottumuksia, joita on vaikea hyväksyä? Mm. tätä aihetta käsitellään harjoituksessa "Meidän asuinalueella" (s. 92).Jos taas kiinnostaa kokeilla, mitä tapahtuu, kun kaksi toisilleen vierasta kulttuuria kohtaa, tutustukaa harjoitukseen "Kohtaaminen saarella" (s. 97).

sivu 173

ELÄMÄNPUU Taso 2 Teema M

Mistä tulen?Mistä vanhempani ja isovanhempani tulivat?Kuinka moni sukulaiseni on muuttanut ulkomaille?Tässä harjoituksessa laaditaan sukupuu ja otetaan selvää, ovatko omat sukulaiset olleet joskus ulkomaalaisina jossain maassa.

Käsiteltävät aiheet Nationalismi ja etninen "puhtaus". Empatia ulkomaalaisia, siirtolaisia ja pakolaisia kohtaan. Henkilökohtainen ja kansallinen identiteetti.

Tavoitteet Auttaa osallistujia paremmin tiedostamaan oma todellisuutensa ja kulttuuritaustansa. Hahmottaa selkeämmin oman itsen ja ympäröivän maailman välisiä suhteita. Luoda empatiaa siirtolaisia ja muita vähemmistöjä kohtaan. Käsitellä osallistujien identiteettiä ja maailmankuvaa. Herättää uteliaisuutta muita kulttuureita kohtaan Havainnoida sosiaalisia ja kulttuurisia ennakkoluuloja. Ymmärtää, että kansallinen kulttuuri on suhteellinen käsite.

KestoOsa A: Toiminnan suunnittelu ja ohjeiden jako 30 minuuttia.Osa B: Tutkimusaika: päivästä n. viikkoon käytettävissä olevasta ajasta riippuen.Osa C: Sukupuiden käsittely ryhmässä 30-60 min. ryhmän koosta riippuen.Loppuarviointi ja palaute 30 min.

Ryhmän koko3-20

ValmistelutValmis sukupuun malli.

OhjeetOsa A1. Selitä osallistujille, mistä sukupuussa on kysymys.2. Kysy, onko kukaan harkinnut oman sukupuun tekemistä, tai onko joku suvusta tehnyt sellaisen.3. Pyydä osallistujia keskustelemaan kotona vanhempiensa ja muiden sukulaisten kanssa ja piirtämään omaa sukupuutaan niin pitkälle kuin voivat.

sivu 174

4. Kerro, millaisia asioita vanhemmilta ja muilta perheenjäseniltä kannattaa kysyä. Esim.

Sukulaiset, jotka ovat lähteneet siirtolaiseksi toiseen maahan. Sukulaiset, jotka tulivat toisesta maasta siirtolaisina tai pakolaisina ja tulivat perheeseen avioliiton kautta.Sukulaiset, jotka kuuluvat johonkin vähemmistöön (rodulliseen, uskonnolliseen, seksuaaliseen jne.), tai jotka avioituivat jonkun vähemmistöön kuuluvan kanssa.Sukulaiset, joilla oli eri uskonto tai jotka puhuivat eri kieltä tms.

Osa BAnna osallistujille n. 1 päivä - 1 viikko aikaa sukupuiden piirtämistä varten.

Osa CKäsitelkää tuloksia ryhmän kesken. Tämän voi tehdä monella eri tavalla: Osallistujat voivat näyttää oman sukupuunsa muulle ryhmälle. Halutessaan he voivat kertoa sukulaisistaan, jotka ovat tulleet Suomeen ulkomailta tai ovat lähteneet siirtolaisiksi. On tärkeää, että osallistujien tarvitsee kertovat vain se, mitä he haluavat kertoa: kenenkään ei tarvitse kertoa asioita, joiden kertominen tuntuu vaikealta. Tapa 2: Osallistujat eivät näytä sukupuitaan, mutta he puhuvat harjoituksessa oppimistaan asioista ja perheestään saamistaan uusista tiedoista.

Raportointi ja arviointiRyhmän koosta riippuen keskustelu voidaan tarvittaessa aloittaa pienryhmissä. Jokaiselle ryhmälle voidaan antaa tehtäväksi raportoida asioita, joita he olivat havainneet. Keskustelun pohjana voidaan käyttää seuraavanlaisia kysymyksiä.

Miksi jotkut sukulaiset ovat muuttaneet ulkomaille (tai ulkomailta Suomeen?) Onko järkevää asettaa esteitä ihmisten pyrkimyksille etsiä parempia mahdollisuuksia muista maista? Oletko koskaan itse harkinnut ulkomaille muuttamista? Jos olet, niin kuinka haluaisit tulla otetuksi vastaan? Miltä tuntuisi, jos et enää saisi harjoittaa omaa uskontoasi, puhua omaa kieltäsi, tai jos sinulla olisi vähemmän ihmisoikeuksia kuin muilla?

Vinkkejä ohjaajalleJotkut kysymykset saattavat olla hyvin henkilökohtaisia. Saattaa jopa olla, ettei kaikissa perheissä haluta kertoa lapsille asioita, joita pidetään epämieluisina (joku sukulainen oli homoseksuaali, oli vankilassa tms.). Tämän takia täytyy kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei ketään millään tavoin painosteta sanomaan enempää kuin hän haluaa sanoa.

sivu 175 On myös tärkeää, että ryhmässä vallitsee luottamuksellinen, avoimen keskustelun salliva ilmapiiri. Muutoin osallistujat saattavat salata asioita, joiden he pelkäävät johtavan ryhmän ulkopuolelle jäämiseen.

Ohjaajalla tulee olla jonkin verran tietoa ja taustamateriaalia sukupuista. Jos harjoituksesta halutaan tehdä kilpailu, voidaan sopia, että mitä kauemmas menneisyyteen puu yltää tai mitä enemmän siinä on lehtiä (jotka kuvaavat perheenjäseniä), sitä enemmän puun laatija saa pisteitä.

Tämä harjoitus auttaa osallistujia tiedostamaan, että ihmiset ovat kautta historian muuttaneet maasta toiseen. Yksi esimerkki on siirtomaa-aika, mutta Euroopan kansat ovat olleet liikkeessä kautta historian: romaanit ja juutalaiset on usein pakotettu pois kotoaan, sodat ja valtakunnan rajojen siirtäminen ovat ajaneet ihmisiä liikkeelle.

Ei myöskään pidä unohtaa arkipäiväisempää, kausittaista siirtymistä paikasta toiseen: ihmiset lähtevät ulkomaille lomalle, menevät sadonkorjuuaikaan viinitiloille töihin jne.

Monet ihmiset eivät tiedä paljoakaan perheensä historiasta. Usein ollaan ylpeitä oman kansan historiasta, mutta unohdetaan samalla, että omatkin esi-isät ovat saattaneet tulla jostain toisesta maasta. Jos ihmisten muuttaminen maasta toiseen on aivan normaali ilmiö, miksi ulkomaalaisten oleskelua Suomessa olisi pidettävä negatiivisena ja torjuttavana asiana?

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksiToinen historiaa käsittelevä harjoitus on "Historian linjoja" (s. 90). Se käsittelee sitä, kuinka koulun historianopetus perustuu enemmistön nationalistisiin ja etnosentrisiin näkemyksiin.

sivu 176

"MITÄ NÄET?" Taso 1 Teemat I & MSanotaan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa...

Käsiteltävät aiheet Medioiden välittämät stereotypiat ja ennakkoluulot. Kuvien käyttö tiedon välittäjinä ja mielikuvien luojina.

Tavoitteet Tarkkailla, miten lehdistössä käytetään kuvia. Kehittää kriittisen analyysin taitoja.

Kesto45 min.

Ryhmän koko 6 tai enemmän.

Valmistelut Etsi 5-6 sopivaa lehtikuvaa ja liimaa ne paperille. Paperisuikaleita, kyniä, liimaa. Nastoja tai teippiä kuvien seinälle kiinnittämistä varten.

Ohjeet Kiinnitä kuvat seinille. Anna osallistujille paperisuikale, ja pyydä heitä kirjoittamaan kullekin kuvalle kaksi otsikkoa, toinen sävyltään myönteinen ja toinen kielteinen. Kun kaikki ovat valmiita, liimatkaa otsikot kuvien alle. Vertailkaa otsikoita.

Raportointi ja arviointiKeskustelkaa harjoituksesta ja asioista, joita siinä opittiin. Kuinka monta eri tulkintatapaa kullekin kuvalle löytyi? Näkivätkö eri ihmiset eri asioita samassa kuvassa? Kun luet sanoma- tai aikakauslehteä, katsotko ensin kuvat vai luetko otsikot? Näkyykö kuvista aina, mitä tilanteessa todellisuudessa tapahtui? Kuinka toimittajat käyttävät kuvia välittääkseen tietoa, herättääkseen mielenkiinnon, herättääkseen sympatiaa ja myötätuntoa...?

Vinkkejä ohjaajalleYritä löytää kuvia, joilla on monia mahdollisia tulkintoja. Esimerkiksi kuva leirintäalueesta, jolla on 10 telttaa. Yksi osallistuja saattaa nähdä 2 sotkuista telttapaikkaa, toinen taas 8 siistiä.

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksiTiedostakaa kuvien suuri valta. Millaista kuvamateriaalia käytetään lehdissä, mainoksissa ja hyväntekeväisyyskampanjoissa? Etsikää kuvia, joita on käytetty myönteisessä hengessä ja kuvia, joita on käytetty harhaanjohtavasti.

Nyt kun olette tutustuneet lehtikuvien maailmaan, voisi olla aika kokeilla, miltä tuntuisi olla toimittaja. Harjoitus "Uutisia tekemässä”( s. 120).

sivu 177

KENEN JOUKOISSA SEISOT? Taso 3 Teemat M & A

Mitä mieltä olet rasismista ja syrjinnästä? Kuinka voit puolustaa omia ja ymmärtää toisten mielipiteitä?

Käsiteltävät aiheet Rasismi, antisemitismi, muukalaisviha ja suvaitsematomuus. Vastuu omasta toiminnasta.

Tavoitteet Kyseenalaistaa käsityksiä ja mielipiteitä rasismista, antisemitismistä, muukalaisvihasta ja suvaitsemattomuudesta. Lisätä osallistujien tietoisuutta itsestään ja roolistaan yhteiskunnassa. Jakaa mielipiteitä ja ajatuksia toisten kanssa. Tiedostaa ja hyväksyä erilaiset ajattelutavat ryhmän sisällä. Rikkoa kommunikaation esteitä ja rohkaista kaikkia tuomaan esiin oma mielipiteensä. Saada osallistujat huomaamaan, kuinka nopeasti joskus on tehtävä päätöksiä, ja kuinka suurta vastustusta uudet ja erilaiset ajatukset usein herättävät.

Ryhmän koko 10-40

Kesto 1 tunti

Valmistelut Fläppitaulu ja tusseja tai piirtoheitin. Luettelo, johon on kerätty erilaisia väitteitä. Ennen harjoituksen aloittamista kirjoita väitteet valmiiksi fläppitaululle tai piirtoheitinkalvolle.

Ohjeet Kehota osallistujia kuvittelemaan, että huoneen toisessa päädyssä on plusmerkki (+), toisessa miinusmerkki (-). Kerro, että luet nyt eräitä väitteitä. Henkilöt, jotka ovat eri mieltä menkööt miinuspäätyyn, samaa mieltä olevat puolestaan pluspäätyyn. Henkilöt, joilla ei ole mielipidettä voivat pysyä huoneen keskellä, mutta heillä ei ole puheoikeutta. Lue nyt ensimmäinen väite. Kun kaikki ovat valinneet paikkansa, pyydä huoneen päädyissä seisovia perustelemaan mielipiteensä. Heidän pitäisi yrittää perusteluillaan saada toiset vaihtamaan puolta. sivu 178

Anna perusteluja varten 5-8 minuuttia aikaa. Kun kaikki ovat esittäneet puheenvuoronsa, halukkailla on mahdollisuus vaihtaa paikkaa huoneessa. Lue nyt toinen väite, jonka jälkeen kaikki taas hakevat paikkansa ja perustelevat mielipiteensä. Kun kaikki väitteet on luettu, siirtykää palautekeskusteluun.


Käsitelkää aluksi seuraavia kysymyksiä: Millaisia tunteita harjoitus herätti? Olivatko valinnat vaikeita? Miksi? Oliko vaikeaa olla huoneen keskellä, josta ei saanut puhua? Perustuivatko keskustelussa käytetyt argumentit tosiasioihin vai tunteisiin? Kummat argumentit tehosivat paremmin? Ovatko harjoituksen tapahtumat verrattavissa tosielämän tilanteisiin? Olivatko esitetyt väitteet mielekkäitä? Oliko harjoituksesta hyötyä?

Vinkkejä ohjaajalleKannattaa rohkaista ujoja ryhmän jäseniä ilmaisemaan mielipiteensä. Kovin äänekkäitä ryhmäläisiä, jotka eivät anna muille puheenvuoroa, voi joskus olla tarpeen hillitä.Väitteiden on tarkoituskin olla ristiriitaisia. Tästä on tärkeää keskustella raportointivaiheessa.

Ryhmästä riippuen keskustelussa voidaan keskittyä erilaisiin asioihin:

Väitteiden moniselitteisyydestä huolimatta niissä on aina mukana myös hippunen totuutta. Selitä ryhmälle, että kaikessa kommunikaatiossa eri ihmiset voivat ymmärtää saman asian eri tavoilla. On myös täysin normaalia, että ihmiset ajattelevat eri tavoin ja pitävät tärkeinä erilaisia asioita. Ei ole olemassakaan "oikeaa" tai "väärää" mielipidettä, ja siksi onkin tärkeää yrittää ymmärtää mielipiteiden syitä ja taustoja.

Yrittäkää löytää yhteyksiä harjoituksen ja arkielämän välillä. Oikeassa elämässäkin asioita tarkastellaan usein vain yhdestä näkökulmasta. Joskus myös pyydetään tukemaan jotain väitettä ilman, että annetaan mahdollisuutta harkita, mitä todellisuudessa kannattaisi tehdä. Miten tämä vaikuttaa demokraattiseen päätöksentekoon?

Kuinka hyvin ihmiset kuuntelevat toistensa perusteluja? Kuinka voi ilmaista selkeästi ja perustella omia mielipiteitään? Mitä epämääräisemmät perustelut, sitä suurempi on väärinymmärryksen ja moniselitteisyyden riski. Kuinka voi päättäväisesti puolustaa omia mielipiteitään?

sivu 179

Ehdotuksia toiminnan jatkamiseksiAina ei ole helppoa erottua joukosta ja sanoa omaa mielipidettään. On tilanteita, joissa se voi olla jopa vaarallista. Mutta et ole yksin, sillä maailmassa on muitakin, jotka työskentelevät paremman maailman puolesta. Aina voi tehdä jotakin. Keksikää yhdessä keinoja parantaa vähemmistöjen elämän laatua omalla kotiseudullanne ja tukea ihmisoikeuksien toteutumista. Pienetkin askeleet ovat tärkeitä!

Jos haluat jakaa ryhmän pienryhmiin nopealla ja hauskalla tavalla, kokeile "Yksi tästä pelistä pois" -leikkiä (s. 133), jossa käsitellään myös ryhmästä eristämiseen liittyviä kysymyksiä. Voitte myös miettiä sitä, miksi oman mielipiteen sanominen on joskus niin vaikeaa. Kenellä on valta, ja miksi kukaan ei kuuntele: "Pelin henki" sivulla 154.

Esimerkkejä väitteistä: "MUSLIMIT EIVÄT VOI AIDOSTI INTEGROITUA EUROOPPALAISIIN YHTEISKUNTIIN""NATIONALISMI MERKITSEE SOTAA""MIEHET OVAT RASISTISEMPIA KUIN NAISET""ON PAREMPI OLLA MUSTA KUIN HOMO""ROMAANIT OVAT AINOA TODELLA EUROOPPALAINEN KANSA"

"NUORET OVAT RASISMIN ETURINTAMASSA""PAKOLAISET VIEVÄT KOTIMME JA TYÖPAIKKAMME""RAKKAUS VOI RATKAISTA KAIKKI ONGELMAT"

sivu 180

"MUSTAT JA VALKOISET LAMPAAT" Taso 2 Teema I & M

Jos sanotaan, että "tulevaisuus näyttää mustalta", tarkoitetaan että se ei näytä hyvältä. Entä kutsuttiinko sinua joskus lapsena "perheen mustaksi lampaaksi", kun olit tehnyt jotain pahaa? Yhdistetäänkö musta väri aina kielteisiin asioihin - ja ovatko mustat ihmisetkin pahoja?

Käsiteltävät aiheet Millaisia arvoja kieli välittää. Stereotypiat ja ennakkoluulot. Kritiikittömän kielenkäytön vaarat.

Tavoitteet Tiedostaa, ettei kieli ole arvovapaata. Tiedostaa, millä tavoin kieli voi heijastella vähemmistöihin kohdistuvaa syrjintää. Oppia ymmärtämään, kuinka tärkeää on välttää kielellistä syrjintää.

Kesto45 min. Ryhmän kokoMinkä kokoinen tahansa, kunhan se voidaan jakaa 6-8 hengen työryhmiin.

ValmistelutIso paperiarkki ja tussi jokaiselle ryhmälle.Suurennettu kopio taulukosta kiinnitetty seinälle niin, että jokainen voi nähdä sen.

Ohjeet1. Jaa ryhmä 6-8 hengen pienryhmiin.2. Kehota ryhmiä valitsemaan itselleen huoneesta työskentelypaikka.3. Harjoituksessa on tarkoitus tutkia kieleen sisältyviä negatiivisia ja positiivisia arvoja. Pyydä osallistujia keksimään sanontoja, joihin sisältyy sellaisia sanoja kuin valkea, musta, tumma, intiaani, mustalainen, juutalainen, arabi, venäläinen jne. Sitten ryhmät miettivät, millä tavoin näitä sanoja käytetään. Jos sana tai sanonta herättää myönteisiä mielikuvia, se kirjoitetaan taulukon ensimmäiseen sarakkeeseen. Jos sana on "neutraali", se kirjoitetaan keskimmäiseen sarakkeeseen, ja jos se herättää kielteisiä mielikuvia, se kirjoitetaan kolmanteen sarakkeeseen. Esimerkkejä: "Musta tulevaisuus" viittaa vaikeaan ja epävarmaan tulevaisuuteen, joten se kirjoitetaan kolmanteen sarakkeeseen.

sivu 181

"Intiaanikesästä" taas puhutaan silloin, kun ilma on vielä alkusyksystä kesäisen lämmin. Sana siis herättää myönteisiä mielikuvia ja kuuluu ensimmäiseen sarakkeeseen.

5. Pyydä nyt ryhmiä tutkimaan kolmannen sarakkeen sanoja ja sanontoja, joihin liittyy kielteisiä mielikuvia. Voisiko saman asian sanoa toisin? Vaihtoehtoiset ilmaukset kirjoitetaan neljänteen, "vaihtoehtokielen" sarakkeeseen.

6. Pyydä lopuksi ryhmiä esittelemään taulukkonsa koko ryhmälle ja lukemaan löydetyt ilmaukset ääneen.

Raportointi ja arviointiRaportoinnissa keskitytään osallistujien löytämiin sanoihin. Missä sarakkeessa on eniten sanoja? Minkälaisia sanoja on ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa sarakkeessa? Kieli ei ole arvovapaata. Minkälaisia arvoja se heijastelee omasta kulttuuristamme ja toisista kulttuureista? Kuinka tärkeää on käyttää kieltä, johon ei sisälly negatiivisia konnotaatioita toisista kulttuureista? Miksi se on tärkeää? Kuinka kieltä voi muuttaa, ja pitäisikö sitä yrittää muuttaa?

Vinkkejä ohjaajalleJos kyse on kansainvälisestä ryhmästä, voi olla kiinnostavaa jakaa se pienryhmiin osallistujien äidinkielen mukaan. Näin voidaan vertailla eri kielten välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä.

Joskus palautekeskustelu muuttuu väittelyksi "poliittisesti korrektista kielenkäytöstä". Tämä ei ole harjoituksen päämäärä. Pikemminkin tavoite on pohtia sellaisia kysymyksiä, miksi sanaan "musta", "mustalainen" jne. liitetään useammin negatiivisia attribuutteja kuin esim. sanaan "valkea". Kuitenkin on parempi käsitellä kaikkia esiin nousevia kysymyksiä, kuin yrittää jättää ne huomiotta.

Usein sanontoja ja fraaseja käytetään ilman, että ollaan selvillä niiden alkuperästä ja niihin sisältyvistä arvovarauksista. Osallistujat saattavat esim. sanoa, että sanontaan “tulevaisuus näyttää mustalta”, ei liity ajatustakaan mustista ihmisistä. Onkin tärkeää erottaa kielen välittämät arvot kunkin omista henkilökohtaisista arvovarauksista: monia sanontoja käytetään tiedostamatta arvoja, joita niihin ehkä epäsuorasti kätkeytyy. Samantyyppisiä ongelmia ja kysymyksiä liittyy myös seksistiseen kielenkäyttöön.


Pyrkikää omien ja muiden kielenkäyttötapojen parempaan tiedostamiseen keskusteluissa, mediassa ja mainoksissa. Järjestäkää kilpailu, jossa etsitään syrjintää ja ennakkoluuloja ruokkivia sanontoja, tai jäljittäkää yleisten sanontojen alkuperää.

"Median harhat" (s. 124) tutkii tarkemmin median roolia ennakkoluulojen välittäjänä. Jos taas vitsit ja sanaleikit kiinnostavat, kannattaa kääntää sivulle 76 harjoitukseen "Sehän on vaan vitsi" pariin. Harjoituksessa tutkitaan vitsien epäsuoria vaikutuksia niiden kertojiin ja kohteisiin.

sivu 182

JÄÄNSÄRKIJÄT Taso 0 Teema G

"Jäänsärkijät" ovat hauskoja, vauhdikkaita ja kestoltaan lyhyitä leikkejä, joiden tarkoitus on vapauttaa ilmapiiriä ja saada ryhmään vauhtia. Niitä voi käyttää uuden ryhmän tutustumisharjoituksina tai lämmittelynä tapaamisen alussa.

Harjoitukset on jaettu kahteen eri osaan. Ensimmäisen osan leikkien avulla osallistujat pääsevät vauhtiin ja ryhmään luodaan hyvä henki. Myös toisen osan leikit sopivat lämmittelyä varten ja lisäksi ryhmäläiset tutustuvat niissä toisiinsa ja alustavasti myös kampanjan aihepiiriin. Tarkoitus on siis hauska aloitus ennen muihin tässä materiaalissa esitettyihin harjoituksiin siirtymistä. Mukana olevat leikit ovat vain ehdotuksia ja monia muitakin voidaan käyttää.

Jos aloitat yhteistyötä uuden ryhmän kanssa, suosittelemme parin "jäänsärkijän" jälkeen harjoituksia, joissa rakennetaan ryhmän yhteishenkeä ja käsitellään

mielikuvia. Esimerkkejä: "Hei ystäväni" (s. 74), "Yksi tästä pelistä pois" (s. 133), "Minä myös" (s. 122), "Eroja ja yhtäläisyyksiä" (s. 156),"Kaikki samanarvoisia" (s. 135).

OSA 1Seuraavien harjoitusten tavoitteita ovat rohkaista vastavuoroisuutta. saada ryhmä lämpenemään. kehittää kommunikaatiotaitoja. rohkaista yhteistyöhön. olla hauskoja.

KIRJEENKANTAJA Valmistelut tuoleja, yksi vähemmän kuin osallistujia.

Kesto 5-10 minuuttia

Ryhmän koko20-30

Ohjeet

1.Järjestä tuolit ympyrään.

2. Pyydä osallistujia istumaan tuoleille. Leikkijä, joka jää ilman tuolia, seisoo ympyrän keskellä.

sivu 183

3. Pyydä keskellä olevaa pelaajaa sanomaan seuraavantyyppinen lause:"Kannan kirjettä niille ... joilla on silmälasit... jotka olivat suihkussa tänä aamuna ... joilla on housut jalassa... joilla on rannekello...

4. Kaikki, joilla on silmälasit tms. vaihtavat paikkaa, jolloin keskellä seisova leikkijä saa tilaisuuden vallata itselleen tuoli.

5.Keskelle jäänyt saa kantaa seuraavan kirjeen.6. Jatkakaa 5-10 minuuttia, tai kunnes kaikki ovat saaneet olla kirjeenkantajana.

VINKKI

Kesto 10-15 min.

Ryhmän koko5-15Leikkiin tarvitaan pariton määrä osallistujia.

ValmistelutTuoleja, puolet leikkijöiden lukumäärästä plus yksi.

Ohjeet1. Järjestä tuolit ympyrään.

2. Jaa osallistujat kahteen ryhmään siten, että toiseen ryhmään tulee yksi enemmän kuin toiseen.

3. Pyydä pienemmässä ryhmässä olevia istumaan tuoleille.

4. Pyydä suuremman ryhmän jäseniä seisomaan tuolien takana. (Siis myös tyhjän tuolin takana seisoo joku).

5. Selitä säännöt: tyhjän tuolin takana seisovan pelaajan täytyy yrittää antaa "vinkki" jollekin tuolilla istuvalle leikkijälle. Sen, joka huomaa saaneensa vinkin, täytyy yrittää siirtyä tyhjälle tuolille ilman, että hänen takanaan seisova pelaaja ehtii koskettaa häntä. Jos tuolin takana seisoja ehtii koskettaa, leikkijän täytyy palata tuolilleen ja vinkkaajan täytyy yrittää vinkata jollekin toiselle.

6. Jos vinkin saanut ehtii livahtaa, tyhjän tuolin takana seisovasta leikkijästä tulee uusi vinkkaaja.

7. Leikkijä ei saa jättää saamaansa vinkkiä huomiotta, vaan aina vinkin saatuaan on yritettävä vaihtaa tuolia.

Vinkkejä ohjaajallePeli on todella hauska, kun sitä pelataan vauhdikkaasti.

sivu 184

SILTA

Kesto n. 15 min.

Ryhmän koko10-20 (tarvitaan tasaluku pelaajia)

Valmistelut Tyhjää tilaa.Kaksi tuolia enemmän kuin osallistujien lukumäärä.

Ohjeet1. Jaa pelaajat kahteen yhtä suureen ryhmään.2. Järjestä tuolit kahteen vastakkain olevaan jonoon 1-2 metrin päähän toisistaan. Kummassakin jonossa on yksi tuoli enemmän kuin on pelaajia. Jonojen tulee olla yhtä pitkät.3. Pyydä joukkueita valitsemaan itselleen tuolijono. Jokainen nousee nyt seisomaan tuolin päälle. Jonon viimeinen tuoli jää tyhjäksi.4. Selitä pelin säännöt: tyhjää tuolia lähinnä seisova pelaaja nostaa sen ylös, ojentaa seuraavalle, joka ojentaa sen taas seuraavalle jne., aina jonon päähän saakka. Jonossa ensimmäisenä oleva pelaaja laskee tuolin maahan ja siirtyy itse sen päälle seisomaan. Muut siirtyvät yhden tuolin verran eteenpäin ja jonon viimeiseksi jäänyt nostaa tyhjäksi jääneen tuolin ilmaan. Sitä siirretään taas jonossa eteenpäin. Pelin voittaa joukkue, jonka tyhjä tuoli ylittää maaliviivan ensimmäisenä5. Anna aloitusmerkki.

Vinkkejä ohjaajallePelaajien on pysyttävä koko ajan tuoleilla. Jos joku putoaa tuolilta, hän putoaa pois pelistä ja muun joukkueen täytyy siirtää kahta tyhjää tuolia.

KUKA ALOITTI?

Kesto10-15 min.

Ryhmän koko

10-20

sivu 185

Valmistelut Tyhjää tilaa.Kello ajanottoa varten.

Ohjeet1. Pyydä yhtä vapaaehtoista poistumaan huoneesta.2. Pyydä muuta ryhmää seisomaan ympyrässä.3. Valitkaa leikin johtaja, joka aloittaa jonkin toiminnan (vatsan raapimisen, käden heiluttamisen, pään pyörittelyn, jonkin musiikki-instrumentin soittamisen esittämisen...), jota kaikkien tulee matkia.4. Johtajaa vaihtaa toimintaansa usein ja muut matkivat häntä.5. Pyydä vapaaehtoinen takaisin huoneeseen. Hän asettuu ringin keskelle ja koettaa arvata, kuka on leikin johtaja. Arvaajalla on kolme minuuttia aikaa ja hän saa tehdä kolme arvausta. Jos hän ei arvaa, hänen on korvattava se esim. tekemällä jotain hassua.6. Jos arvaaja arvaa oikein, leikin johtaja jättää huoneen ja hänestä tulee seuraava arvaaja.

Vinkkejä ohjaajalleAika on yksi tämän leikin mielenkiintoa lisäävistä tekijöistä. Ohjaajan kannattaa nopeuttaa peliä esim. sellaisilla huomautuksilla kuin "Minuutti on jo mennyt, ja vieraamme näyttää vieläkin hämmentyneeltä. Mahtaako hän ollenkaan arvata?"

4 YLÖS!

Ryhmän koko10 +

Kesto5-10 min.

ValmistelutYksi tuoli jokaista leikkijää kohti.

Ohjeet1. Pyydä leikkijöitä istumaan rinkiin.2. Selitä, että leikin sääntö on, että neljän ihmisen on aina oltava seisaallaan. Yksi ihminen saa kuitenkin seistä korkeintaan 10 sekuntia, mutta saa halutessaan seisoa vähemmänkin aikaa.

sivu 186

3. Leikkijät eivät saa jutella keskenään, vaan jokaisen tulee tarkkailla mitä tapahtuu ja jakaa yhteinen vastuu siitä, että 4 ihmistä kerrallaan (ei enempää eikä vähempää) on seisaallaan.

Vinkkejä ohjaajalleKestää yleensä vähän aikaa, ennen kuin osallistujat saavat leikin juonesta kiinni. Mutta kun leikki pääsee vauhtiin, se saavuttaa pian hyvän rytmin, jossa ihmisiä nousee seisomaan ja käy uudelleen istumaan niin, että kaikki pelaavat yhteen. Tämä on hyvin jännittävää ja luo yhteishenkeä.

Leikin lopuksi voit kysyä, mistä osallistujat tiesivät, koska pitää nousta seisomaan?

OSA 2

Näiden jäänsärkijöiden on tarkoitus saada ryhmä lämpenemään. tutustuttaa pelaajat toisiinsa. rohkaista ihmisiä yhteistyöhön. esitellä joitain kampanjan ajatuksia. rohkaista vuorovaikutusta. olla hauskoja.

IHMISBINGO

Kesto20 min.

Ryhmän koko8+ValmistelutMonista jokaiselle pelaajalle alla oleva kysymyslomake.Kynä kaikille pelaajille. OhjeetPelin tarkoituksena on puhua niin monen ihmisen kanssa kuin mahdollista. Jokaisesta keskustelukumppanista yritetään saada selville jotain erilaista, jolloin henkilön nimi voidaan kirjoittaa aina uuteen laatikkoon.

IhmisbingoKysy joltain ryhmän jäseneltä: "Oletko sinä se, joka ..." on äskettäin maalannut tai remontoinut kotonaan? pitää ruuanlaitosta? on matkustanut jossain muussa Euroopan maassa? asuu vanhempiensa kanssa? lukee säännöllisesti sanomalehteä?

sivu 187

ompelee itselleen vaatteita? pitää jalkapallosta? pitää kotieläimiä? osaa soittaa jotain soitinta? osaa puhua esperantoa? jolla on ulkomailla syntyneet vanhemmat tai isovanhemmat? on matkustelut Euroopan ulkopuolella?

Vinkkejä ohjaajallePelin jälkeen voidaan pitää lyhyt keskustelutuokio. Kysy, oliko peli kaikkien mielestä hauska. Jutelkaa sitten ominaisuuksien, taitojen ja mielenkiinnon kohteiden moninaisuudesta tässä ryhmässä. Oliko pelaajien vastauksissa mukana eri kulttuuritaustojen vaikutusta: esim. oliko yhtä monilla miehillä ja naisilla tapana laittaa ruokaa tai ommella itselleen vaatteita? Keskustelusta ei kuitenkaan kannata tehdä liian vakavaa - jatkakaa mieluummin jollain toisella harjoituksella, esim. “Eroja ja yhtäläisyyksiä” (s. 135).

TERVEHDYKSET

Kesto 15 min.

Ryhmän koko10 +

Valmistelut

Monista ohjeet ja leikkaa ne erilleen siten, että jokaisella paperilappusella on yksi ohje. Laita laput myssyyn tai hattuun. Jokaista leikkijää kohti tarvitaan yksi tervehdys.

Ohjeet

Jokainen leikkijä ottaa vuorollaan paperilapun. Leikkijät alkavat tervehtiä toisiaan lapuissa olevien ohjeiden mukaisesti.

Tervehdi muita leikkijöitä halaamalla ja antamalla yhteensä kolme poskisuudelmaa vuorotellen kummallekin poskelle. Tervehdi muita halaamalla ja antamalla poskisuudelman kummallekin poskelle. Tervehdi muita halaamalla ja antamalla heille yhteensä neljä poskisuudelmaa vuorotellen kummallekin poskelle. Tervehdi muita asettamalla kädet vastakkain (“rukousasento”), ja kumartamalla kunnioittavasti. Tervehdi muita hieromalla neniä vastakkain. Tervehdi muita lämpimällä halauksella. Tervehdi muita voimakkaalla ja varmalla kädenpuristuksella. Tervehdi muita kevyellä kädenpuristuksella. Seiso n. 60 cm päässä tervehtimästäsi henkilöstä.

sivu 188


Tämän leikin on tarkoitus olla hauska, tunnelmaa vapauttava “jäänsärkijä” ryhmälle, jonka jäsenet eivät vielä tunne toisiaan kovin hyvin. Tarkoitus EI OLE vahvistaa stereotypioita eri kansallisuuksista. Tätä kannattaa painottaa lopuksi pidettävässä lyhyessä keskustelussa. Samalla voidaan pohjustaa seuraavia harjoituksia. Kysymyksiä: Mistä eri maista tervehdykset voisivat olla peräsin? Liittyykö harjoituksiin stereotyyppisiä käsityksiä? Tervehtivätkö esimerkiksi kaikki saksalaiset todellakin voimakkaalla kädenpuristuksella? Mitkä tervehtimistavat tuntuivat miellyttäviltä, mitkä epämiellyttäviltä? Onko tervehtimistapojen erilaisuus koskaan aiheuttanut sinulle kiusallisia tilanteita? Onko joku yrittänyt ulkomailla ollessasi halata ja antaa sinulle poskisuudelmia, jolloin säikähdit, kun et tuntenut maan tapoja?

Siirtykää sitten harjoitukseen, jossa tarkastellaan stereotypioiden vaikutusta. (Esim. “Ensivaikutelmia”, s. 83)

Huomaa: Pelaajat saattavat kysyä ohjaajalta, mistä maista tervehtimistavat ovat peräisin. Pyydä heitä arvaamaan. Vastausehdotuksia: Kevyt kädenpuristus n. 60 cm etäisyydeltä. (ENGLANTI) Halaus ja yhteensä kolme poskisuudelmaa vuorotellen kummallekin poskelle.(HOLLANTI / BELGIA) Halaus ja yksi poskisuudelma kummallekin poskelle (PORTUGALI / ESPANJA) Halaus ja yhteensä neljä poskisuudelmaa vuorotellen kummallekin poskelle. (PARIISI) Kädet yhdessä rukousasennossa ja kumarrus. (JAPANI) Nenien hierominen vastakkain. (INUIITIT) Lämmin halaus (VENÄJÄ / PALESTIINA) Voimakas, napakka kädenpuristus (SAKSA)

Lähde: Co-Operative Studies Manual, Co-Operative Union Education Department, Stanford Hall, Loughborough, LE12 5QR, UK.

Sivu 189

MISTÄ ALOITTAA? Taso 0 Teema G & I

Tätä kasvatusmateriaali on laadittu koko Eurooppaa ja hyvin monenlaisia tilaisuuksia ajatellen. On selvää, että jotkut ryhmät tarvitsevat yksinkertaisempia harjoituksia, jotka eivät vaadi hyviä kommunikaatio- ja ryhmätyövalmiuksia. Seuraavista harjoituksista on hyvä aloittaa.

Kun ryhmä osoittaa mielenkiintoa siirtyä ensimmäisen tason harjoituksiin, joissa opetellaan ryhmätyötä ja työstetään mielikuvia, siirtykää esim. harjoitukseen “Kaikki samanarvoisia” (s. 83) tai “Kulttuurileikki” (s. 67).

Tavoitteet Jakaa tietoa. Rohkaista vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Lisätä mielenkiintoa. Lisätä tietoisuutta erilaisista ihmisistä.

Kesto Valinnan mukaan.

Ryhmän kokoMikä tahansa.

Vinkkejä ohjaajalleSovella alla olevia ajatuksia ryhmän tarpeiden mukaan. Keskustelkaa kaikkien harjoitusten jälkeen seuraavista asioista: Mitä ihmiset sanoivat tai tekivät? Mitä harjoituksesta opittiin ja kuinka opitut asiat suhteutuvat omaan elämään, yhteisöön ja ympäröivään maailmaan.

1. JulisteetEtsi kuvia henkilöistä, jotka ovat jossain suhteessa erilaisia kuin muut. Kiinnitä kuvat paperiarkeille ja kirjoita alle lause, josta puuttuu loppu. Esimerkkejä: “Olen kotoisin...” “Lempiruokani on...., “lempimusiikkiani on...” “Nimeni on...”. Osallistujat saavat täydentää lauseet. He voivat myös kirjoittaa ehdotuksensa julisteeseen.

Vaihtoehtoisesti voidaan kerätä kuvia julkisuuden henkilöistä, jotka ovat paikallisesti, valtakunnallisesti tai kansainvälisesti tunnettuja rasismin- ja suvaitsemattomuuden vastustamisesta, työstä tasa-arvon ja ihmisoikeuksien hyväksi jne. Keskustellaan näistä henkilöistä ja asioista, joista he ovat tunnettuja.

2. Uusia makuja maailmaltaJos nuorisokerhossa tms. on kioski tai kanttiini, kannattaa kokeilla eri maista tulevien pikkuherkkujen myymistä (esim. tacoja, katkarapuraksuja). Etiketit saavat mieluiten olla vieraskielisiä.

Sivu 190

Voitte myös pitää “makuja ympäri maailman” -illanistujaiset. Rohkaise osallistujia uusiin kulinaarisiin kokeiluihin.

3. Vieraskieliset lehdet Tuo nuorisotiloihin vieraskielisiä lehtiä eri maista. Nuoret voivat ainakin katsella kuvia ja siten tiedostaa paremmin eri maiden ja kansojen olemassaolon.

4. Lautapelit

Kokeilkaa pelejä eri maista. Taitavasti asetetuilla kysymyksillä voidaan tässäkin yhteydessä herättää mielenkiintoa toisia kulttuureita kohtaan.

5. Pelit ja tietokilpailut 1. Tee sanapelejä esimerkiksi eri maiden kulttuurista, lipuista tai mistä tahansa sopivasta aiheesta.2. Laadi tietokilpailukysymyksiä kuuluisuuksista, jotka ovat työskennelleet suvaitsevaisuuden puolesta. Esimerkkejä: Mahadma Gandhi oli tunnettua) jalkapalloilijab) Intian vapaustaistelun johtajac) Pakistanin pääministeri (Oikea vastaus on c.)Olof Palme olia) Ruotsin historian ensimmäinen musta pääministeri.b) Tiedemies, joka todisti, että on olemassa vain yksi ihmisrotu.c) Nobelin rauhanpalkinnon saaja.(Oikea vastaus on c.)

Yhdistämiskysymykset:Laadi luettelo perinteisistä ruokalajeista ja niiden alkuperämaista. Pelaajat vetävät viivan oikeasta maasta oikeaan ruokaan. Esim.

Spaghetti EspanjaHaggis ItaliaPaella Skotlanti

6. TeemaillatKutsu jotain erikoistaitoa osaava ulkomaalainen vieras esittelemään kulttuuriaan ja osaamistaan: perinteisiä tansseja ja lauluja, puukaiverrusta, perinteisiä soittimia (kuten säkkipilli)...

7. Elokuvat ja videotElokuvien ja videoiden katselu voi olla paitsi hauskaa, myös opettavaista. Paikallisiin kampanjoihin ja tapahtumiin liittyvät videot voivat olla erittäin hyödyllisiä.

* Dorset County Council Youth Work Curriculum Pack on eräiden tässä kuvattujen harjoitusten lähde.

Sivu 210:

ARVIOINTI(Voidaan monistaa ja liittää tarvittaessa lisäsivuja)

Toivomme, että Kaikki erilaisia - kaikki samanarvoisia materiaalista on ollut iloa ja hyötyä. Jatkossa haluamme kehittää ja uudistaa tätä materiaalia, jotta se palvelisi käyttäjiään yhä paremmin tulevien vuosien aikana. Olisimme iloisia avustasi tässä prosessissa. Kiitos jo etukäteen tätä materiaalia koskevasta palautteestasi!

Mistä sait tämän kirjasen?

Millaisessa tilanteessa ja mihin tarkoitukseen olet käyttänyt tätä materiaalia?

Mitä osia tai lukuja olet käyttänyt?

Mitkä osat olivat kaikkein hyödyllisimpiä?

Mitkä osat olivat vähiten hyödyllisiä?

Mitä materiaalissa olisi mielestäsi hyvä muuttaa?

Mitä kohtia haluaisit erityisesti suositella?

Mitä kirjallisuutta, järjestöjä jne. haluaisit suositella? Erityisen kiinnostavia ovat suomenkieliset lähteet (Anna mieluiten otsikko, kirjoittaja, julkaisija, kieli jne.)

Muita kommentteja ja ehdotuksia:

Nimi:

Osoite:

Järjestö:

Kiitos!

Palauta tämä lomake osoitteeseen:Allianssi, ”monikulttuurisuus”, Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 HELSINKI

multikult.files.wordpress.com · Web viewOman perheen jälkeen koulu on lapsen toiseksi tärkein...

Documents

Transcript of multikult.files.wordpress.com · Web viewOman perheen jälkeen koulu on lapsen toiseksi tärkein...