Viljelyntoimien vaikutus varastoitavan porkkanan, sipulin ja … · 2002-05-23 · Seija Ahonen....

Terhi SuojalaRaili Pessala

Viljelyntoimien vaikutusvarastoitavan porkkanan,

sipulin ja keräkaalinsatoon ja laatuun

http://www.mtt.fi/asarja/pdf/asarja34.pdf

Terhi SuojalaRaili Pessala

Viljelytoimien vaikutus varastoitavanporkkanan, sipulin ja keräkaalin

satoon ja laatuun

Effects of cultivation practices on the yield and quality

of carrot, onion and white cabbage for storage

Maatalouden tutkimuskeskus

ISBN 951-729-511-1

ISSN 1238-9935

Copyright

Maatalouden tutkimuskeskus

Terhi Suojala ja Raili Pessala

Julkaisija

Maatalouden tutkimuskeskus, 31600 Jokioinen

Jakelu ja myynti

Maatalouden tutkimuskeskus, tietopalveluyksikkö, 31600 Jokioinen

Puh. (03) 4188 7502, telekopio (03) 418 8339

Painatus

Yliopistopaino, 1998

Sisäsivujen painopaperille on myönnetty pohjoismainen joutsenmerkki.

Kansimateriaali on 75-prosenttisesti uusiokuitua.

Suojala, T.1) & Pessala, R.1) 1998. Viljelytoimien vaikutus varastoitavan porkkanan, sipulin ja keräkaalin sa-toon ja laatuun. Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Sarja A 34. Jokioinen: Maatalouden tutkimuskes-kus. 117 p. + 5 app. ISSN 1238-9935, ISBN 951-729-511-1.

1) Maatalouden tutkimuskeskus, Kasvintuotannon tutkimus, Puutarhatuotanto, Toivonlinnantie 518,21500 Piikkiö, [email protected], [email protected]

Tiivistelmä

Avainsanat: aistittava laatu, avomaanvihannekset, kastelu, lajikkeet, lannoitus,sadonkorjuu, varastointi, varastokestävyys, varastotaudit, viljelykierto

Varastovihannesten laadun kehittäminen jahävikin minimointi -tutkimushankkeen ta-voitteina oli selvittää, mitkä viljelytekijätvaikuttavat varastoidun sadon laatuun jamiten varastohävikkiä voidaan pienentää.Erityisesti tutkittiin sadonkorjuuajan vai-kutusta. Koekasveina olivat porkkana, ke-räkaali ja sipuli. Tutkimusta tehtiin MTT:ntutkimuspaikoilla ja vihannestiloilla vuosi-na 1995–97. Tilakokeissa pyrittiin saa-maan todenmukainen kuva varastokestä-vyyden vaihtelusta ja sadonkorjuuajan mer-kityksestä. Samalla alettiin kerätä aineistoavarastokestävyyden vaihtelun selittämisek-si. Kenttäkokeissa tutkittiin lisäksi lajik-keen, lannoituksen ja kastelun merkitystä.

Lannoituksen vaikutus tuotteiden säily-vyyteen oli kokeissa vähäisempi kuin ylei-sesti uskotaan. Kastelu oli kuivina koevuo-sina tarpeen hyvän sadon saavuttamiseksi,eikä se ainakaan heikentänyt sadon säily-vyyttä. Tasapainoinen lannoitus ja kasteluovat oleellisia, jotta varastoitava kasvinosa

pystyy kehittymään täysikokoiseksi sekäkoostumukseltaan ja rakenteeltaan tyypilli-seksi.

Porkkanan varastokestävyyden ratkai-sevat varastotaudit. Tilakokeet osoittivat,että varastotautien määrä ja kokonaishävik-ki lisääntyivät sen mukaan, mitä enemmänpellossa oli aiemmin viljelty porkkanaa. Sa-donkorjuun ajoittuminen vaikutti huomat-tavasti tautien runsauteen: korjuukaudenlopulla nostetut porkkanat säilyivät parem-min kuin varhain korjattu sato. Tulos oli sa-mansuuntainen kaikilla koepaikoilla mo-lempina koevuosina. Myös porkkanoidenaistittava laatu parani sadonkorjuuta viiväs-tettäessä.

Keräkaalikokeissa havaittiin, että liianvarhainen sadonkorjuu lisäsi varastoinninaikaista painohävikkiä. Korjuuaika ei vai-kuttanut varastotauteihin. Aistittava laatuparani sadonkorjuuta lykättäessä. Sipuliko-keissa varhainen sadonkorjuu lisäsi uusienversojen muodostumista varastoinnin jäl-keen.

3

mailto:[email protected]

Suojala, T.1) & Pessala, R.1) 1998. Effect of cultivation practices on the yield and quality of carrot, onion andwhite cabbage for storage. Publications of Agricultural Research Centre of Finland. Serie A 34. Jokioinen: Ag-ricultural Research Centre of Finland. 117 p + 5 app. ISSN 1238-9935, ISBN 951-729-511-1.

1) Agricultural Research Centre of Finland, Plant Production Research, Horticulture, Toivonlinnantie 518,21500 Piikkiö. [email protected], [email protected]

Abstract

Key words: crop rotation, fertilization, harvest time, irrigation, outdoor vegetables,sensory quality, storability, storage diseases, varieties

The objectives of this research were to es-tablish which preharvest factors affect thequality of outdoor vegetables after storageand how storage losses can be minimized.Special emphasis was laid on studying theeffect of harvest time. Experimental plantswere carrot, white cabbage and onion. Thestudy was conducted at the research units ofthe Agricultural Research Centre (MTT)and on vegetable farms in 1995–1997. Theaims of the farm experiments were to obtaina realistic picture of variation in storabilityand the significance of harvest time. A startwas made on collecting data to explain thevariation in storage losses between farms.The importance of variety, fertilization andirrigation was also studied in the field ex-periments.

The effect of fertilization on storage los-ses was not as significant as is often expec-ted. In the dry experimental seasons, irriga-tion was essential for a good yield, and it hadno adverse effects on storability of vegetab-les. Well-balanced nutrition and irrigation

ensure the normal development and matu-rity of the storage organ and thus mitigatethe risk of poor storability.

The storability of carrot depends on theincidence of storage diseases. The data col-lected in farm experiments showed that theabundance of infections and storage lossesincreased in relation to the frequency of car-rot cultivation in the same field. The timingof harvest also influenced the incidence ofdisease infections, carrots harvested at theend of the season having smaller storage los-ses than carrots harvested earlier. The re-sults were uniform at all locations and inboth years. In addition, the sensory qualityof carrots improved when the harvest wasdelayed.

In white cabbage, too early a harvesttime increased weight losses during storage,but harvest time had no effect on the inci-dence of storage diseases. Sensory qualityimproved towards the end of the harvest pe-riod. In onion experiments, a very early har-vest increased the amount of sprouting afterstorage.

4

mailto:[email protected]

Alkusanat

Vuonna 1995 käynnistyi maaja metsäta-lousministeriön maatilatalouden kehittä-misrahaston rahoittamana Varastovihan-nesten laadun kehittäminen ja hävikin mi-nimointi -tutkimushanke, jonka tavoittee-na oli tuottaa tietoa viljelytoimien vaiku-tuksesta avomaanvihannesten varastokes-tävyyteen ja varastoidun sadon laatuun.Laajasta tutkimusalueesta keskityttiin kah-den kasvuja varastointikauden aikana eri-tyisesti lannoituksen, kastelun ja sadonkor-juuajan vaikutuksiin. Osa tutkimuksestajatkuu vielä projektin päätyttyä. Tutkimusoli osa Maatalouden tutkimuskeskuksen(MTT) laajaa avomaanvihannesten tutki-musohjelmaa ”Laatuvihannesten hyvät vil-jelymenetelmät”. Projektin tutkijana toimiMMM Terhi Suojala, joka on kirjoittanutpääosan tästä julkaisusta.

Tutkimusta on tehty MTT:n puutarha-tuotannon tutkimuslaitoksella hyvässä yh-teistyössä MTT:n muiden tutkimusyksiköi-den, Helsingin yliopiston kasvintuotanto-tieteen laitoksen, VTT:n Bio- ja elintarvike-tekniikan, Saarioisten Säilyke Oy:n ja Koti-maiset Kasvikset ry:n kanssa. Tutkimuksentukena olleeseen tutkimusryhmään kuului-

vat johtava tutkija Raija AhvenainenVTT:ltä, puutarha-asiamiehet Eija Laitinenja Minna Oravuo MTK:sta, kehityspäällik-kö Terhi Taulavuori Maaseutukeskusten lii-tosta, viljelypäällikkö Elisa Tikanmäki Saa-rioisten Säilyke Oy:stä, toimitusjohtaja Jou-ko Tikkanen Kotimaiset Kasvikset ry:stä,yliassistentti Irma Voipio Helsingin yliopis-tosta sekä vanhempi tutkija Marja Aalto-nen, professori Risto Tahvonen ja tutkijaSanna-Liisa Taivalmaa MTT:stä. Valvoja-kuntaan kuuluivat Eija Laitinen, MinnaOravuo, Elisa Tikanmäki ja maaja metsä-talousministeriön edustajana ylitarkastajaSeija Ahonen. Lämpimät kiitokset kaikilletutkimusryhmän ja valvojakunnan jäsenilleosallistumisesta tutkimuksen toteutukseensekä arvokkaista ajatuksista ja ideoista pro-jektin eri vaiheissa.

Erityinen kiitos kuuluu projektissa mu-kana olleille porkkanan, sipulin ja kaalinviljelijöille, jotka antoivat mahdollisuudentehdä kokeita omilla pelloillaan ja innosti-vat tutkimuksessa eteenpäin. Kiitämmemyös Satakunnan maaja metsäinstituuttia(nykyisin Huittisten ammatti- ja yrittäjäo-pisto), joka antoi varastotilaa tutkimuksenkäyttöön.

Piikkiössä marraskuussa 1997

Raili Pessalatutkimuksen johtaja

5

Sisällys

Tiivistelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3Abstract . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4Alkusanat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

2 Tutkimuksen yleinen toteutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82.1 Kenttä- ja tilakokeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82.2 Varastointikokeet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92.3 Laadun analysointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

2.3.1 Kuiva-ainepitoisuuden määritys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102.3.2 Sokeri- ja typpianalyysit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102.3.3 Keräkaalin kovuuden mittaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102.3.4 Aistittavan laadun arviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

2.3.4.1 Keräkaali . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112.3.4.2 Porkkana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

2.4 Tilastolliset menetelmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

3 Sääolot koevuosina. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

4 Porkkana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134.1 Lajikekokeet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

4.1.1 Aineisto ja menetelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134.1.2 Tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

4.2 Typpitasokoe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 174.2.1 Aineisto ja menetelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 174.2.2 Tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 174.2.3 Tulosten tarkastelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

4.3 Sadonkorjuun ajoittuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 194.3.1 Aineisto ja menetemät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

4.3.1.1 Tilakokeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 194.3.1.2 Kokemäen koe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

4.3.2 Tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 214.3.2.1 Tilakokeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 214.3.2.2 Kokemäen koe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

4.3.3 Tulosten tarkastelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 464.4 Mekaanisten vaurioiden vaikutus porkkanan säilyvyyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . 49

4.4.1 Aineisto ja menetelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 494.4.2 Tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 494.4.3 Tulosten tarkastelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50

4.5 Esikasvien vaikutus porkkanan varastokestävyyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 514.5.1 Aineisto ja menetelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 514.5.2 Tulokset ja niiden tarkastelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53

4.6 Yhteenveto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55

6

5 Sipuli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 555.1 Lajikekokeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55

5.1.1 Aineisto ja menetelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 555.1.2 Tulokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56

5.2 Kastelu ja lannoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 585.2.1 Aineisto ja menetelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 585.2.2 Tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 585.2.3 Tulosten tarkastelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63

5.3 Sadonkorjuun ajoittuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 655.3.1 Aineisto ja menetelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65

5.3.1.1 Piikkiön koe. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 655.3.1.2 Tilakokeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67

5.3.2 Tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 685.3.2.1 Piikkiön koe. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 685.3.2.2 Tilakokeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72

5.3.3 Tulosten tarkastelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 765.4 Yhteenveto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79

6 Keräkaali . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 806.1 Lajikekokeet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80

6.1.1 Aineisto ja menetelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 806.1.2 Tulokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80

6.2 Kastelu ja lannoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 816.2.1 Aineisto ja menetelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 816.2.2 Tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 826.2.3 Tulosten tarkastelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86

6.3 Sadonkorjuun ajoittuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 886.3.1 Aineisto ja menetelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 886.3.2 Tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89

6.3.2.1 Köyliön kokeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 896.3.2.2 Pälkäneen koe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 996.3.2.3 Piikkiön kokeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101

6.3.3 Tulosten tarkastelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1096.4 Yhteenveto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113

7 Johtopäätökset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114

Kirjallisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116Liitteet

7

1 Johdanto

Lyhyen kasvukauden vuoksi avomaanvi-hanneksia joudutaan Suomessa varastoi-maan pidempään kuin monissa Euroopanmaissa. Pitkä varastointiaika lisää tuottei-den hävikkiä ja voi heikentää niiden laatua.Hävikki aiheuttaa investointien ohella mer-kittävimmät varastokustannukset (Lehti-mäki 1995), joten sen vähentämiseeen tar-vitaan keinoja, etenkin kun vihannestentuottajahinnat laskivat tuntuvasti Suomenliityttyä Euroopan unioniin. Tuonnin li-säännyttyä ja sen myötä vihannestarjonnanmonipuolistuttua kotimaiset varastovihan-nekset ovat joutuneet uuteen kilpailutilan-teeseen. Siksi kotimaisten vihannesten laa-dun olisi oltava mahdollisimman hyvä myösvarastokauden lopulla, jotta laatutietoistenkuluttajien luottamus kotimaisiin tuottei-siin säilyy.

Avomaanvihannesten varastokestävyy-den tiedetään vaihtelevan huomattavastivuosittain ja tiloittain. Syitä vaihteluun eikovin hyvin tunneta. Viljelytoimien vaiku-tuksesta säilyvyyteen on olemassa sekä ko-kemusperäistä että tutkimustietoa Suomes-ta ja muista Pohjoismaista (mm. Suhonen1971, Vihannesten ja perunan varastointi1971, Tahvonen 1981, 1983a, 1983b, Bal-voll 1985, Evers 1989). Tämän tutkimus-hankkeen yhteydessä julkaistiin kirjalli-suuskatsaus kasvuja sadonkorjuuolojenvaikutuksesta avomaanvihannesten varas-tokestävyyteen (Suojala & Pessala 1996).Sen mukaan tärkeimmät varastokestävyy-teen vaikuttavat tekijät ovat lajike, viljely-kierto, lannoitus ja sadonkorjuun ajoittumi-nen. Sadonkorjuun yhteydessä syntyvätvauriot ja sääolot korjuuhetkellä säätelevätmyös säilyvyyttä. Eri tekijöiden merkitysvaihtelee kasvilajeittain. Aikaisempien tut-kimusten jälkeen uudet lajikkeet sekä vilje-ly- ja varastointitekniikan kehittyminenovat parantaneet varastointiedellytyksiähuomattavasti.

Toisaalta kenttäkokeissa on saatu useinristiriitaisia tuloksia varsinkin viljelyteknii-

kan vaikutuksista, joten kokonaisuuksienymmärtäminen edellyttää vielä uudenlaistatutkimusotetta. Tästä tutkimuksesta suuriosa on tehty vihannestiloilla. Tilakokeidenmotiivina on ollut toisaalta saada mahdolli-simman todenmukainen kuva tutkittavastailmiöstä ja sen vaihtelusta tilojen välillä.Toisaalta on kerätty viljelytietoja selittä-mään keskimääräistä varastointitulosta erikoepaikoilla.

Tämän tutkimushankkeen päätavoit-teena oli selvittää, mitkä viljelytekijät vai-kuttavat varastoidun sadon laatuun ja mi-ten varastohävikkiä voidaan pienentää.Yksi erityistavoite oli tutkia, mikä on varas-toitavien vihannesten optimaalinen sadon-korjuuaika, ja löytää keinoja sen määrittä-miseen. Tutkimuksen koekasveina olivattärkeimmät Suomessa varastoitavat avo-maanvihannekset: porkkana, keräkaali jasipuli. Tilakokeissa kerättiin tietoja varasto-hävikin vaihtelusta vuosittain ja tiloittain jaaloitettiin varastokestävyyttä selittävän ai-neiston kokoaminen.

2 Tutkimuksen yleinen

toteutus

2.1 Kenttä- ja tilakokeet

Tutkimukseen liittyi MTT:n tutkimusyksi-köissä tehtyjä kenttäkokeita ja vihannesti-lojen sadolla tehtyjä varastointikokeita.Kenttäkokeissa tutkittuja muuttujia olivatlajike, kastelu, lannoitus ja sadonkorjuunajoittuminen. Kokeita tehtiin MTT:n puu-tarhatuotannon tutkimuslaitoksessa Piik-kiössä, Hämeen tutkimusasemalla Pälkä-neellä ja Satakunnan tutkimusasemalla Ko-kemäellä sekä vihannestiloilla vuosina1995–96. Tilakokeissa tutkittiin erityisestisadonkorjuuajan vaikutusta säilyvyyteen.Lisäksi porkkanatiloilla selvitettiin samallaesikasvien merkitystä sadon säilyvyydensäätelyssä. Tilakokeita tehtiin vuonna 1995yhdellä kaalitilalla ja yhdeksällä porkkana-

8

tilalla, vuonna 1996 yhdellä kaalitilalla,kahdella sipulitilalla ja 15 porkkanatilalla.Mukana olleet tilat on lueteltu liitteessä 1.

Tutkimusprojektin kokeet ja niissä tut-kitut muuttujat on esitetty kasvilajeittaintaulukossa 1. Kenttäkokeiden viljelytiedoton esitetty liitteessä 2 ja kunkin kokeen tar-kempi toteutus seuraavissa luvuissa.

2.2 Varastointikokeet

Varastointikokeet järjestettiin eri varastois-sa. Sipulit ja Piikkiön kenttäkokeiden kaalitvarastoitiin Piikkiössä, muiden keräkaali-kokeiden ja vuoden 1995 porkkanatilako-keiden sato Saarioisten Säilyke Oy:n varas-tossa Sahalahdella. Muiden porkkanakokei-den sato varastoitiin Satakunnan maa- jametsäinstituutin varastossa Kokemäellä.

Vihannekset varastoitiin normaaleissavarasto-oloissa. Tavoiteltu lämpötila oli ko-keissa noin 1 °C, tosin lämpötila ei kaikissavarastoissa pysynyt haluttuna koko aikaa.Porkkana- ja keräkaalikokeissa tavoiteltusuhteeellinen kosteus oli 95–98 % ja sipuli-kokeissa 70 %. Sipulivarastojen suhteelli-nen kosteus nousi valitettavasti yli 80 %:n,mikä näkyi sipuleiden juurten muodostuk-sena.

Ennen varastointia sipulit kuivattiinsyksyllä 1995 lämmitetyssä ja tuuletetussamuovihuoneessa, jonka lämpötila oli kuiva-uksen alkuvaiheessa 20–25 °C ja loppuvai-heessa 25–30 °C. Vuoden 1996 sipulisatokuivattiin verkkosäkeissä lasikasvihuonee-seen rakennetussa kuivaamossa, jossa läm-min kuivausilma johdettiin puhaltimen jailmakanavan kautta sipulisäkkien läpi. Kui-vausilman lämpötila oli noin 30 °C.

9

Taulukko 1. Varastovihannesten laadun kehittäminen ja hävikin minimointi -tutkimushankkeen kenttäkokeetvuosina 1995–1996. MTT:n koepaikkojen lyhenteet ovat: PTL = puutarhatuotannon tutkimuslaitos, Piikkiö,HÄM = Hämeen tutkimusasema, Pälkäne, SAT = Satakunnan tutkimusasema, Kokemäki.

Laji Kokeen nimi Vuosi Koepaikka Maalaji Muuttujat

Keräkaali Lajikkeiden varastokestävyys 1995 PTL m LjS lajike1996 HÄM KHt lajike

Kastelu ja lannoitus 1995-96 PTL m HtS/LjS kastelu, lannoitusSadonkorjuuajan vaikutussäilyvyyteen * 1996 HÄM KHt korjuuaika

1995-96 PTL m LjS korjuuaika1995-96 Köyliö, tilakoe rm/m HHt korjuuaika

Sipuli Lajikkeiden varastokestävyys 1995 PTL m KHt lajike, kastelu,korjuuaika

Kastelu ja lannoitus 1995-96 PTL m/rm KHt kastelu, lannoitusSadonkorjuuajan vaikutussäilyvyyteen * 1996 PTL KHt istutusaika,

korjuuaika1996 HÄM, tilakokeet monia korjuuaika

Porkkana Lajikkeiden varastokestävyys * 1995-96 SAT m/s KHt lajikeTyppitason vaikutus säilyvyyteen 1995 Eurajoki, tilakoe vm KHt typpitasoSadonkorjuuajan vaikutussäilyvyyteen * 1996 SAT m Kht lajike, korjuuaika

1995-96 HÄM, tilakokeet monia korjuuaikaMekaanisten vaurioiden vaikutussäilyvyyteen 1996 PTL m KHt korjuuaika,

vauriot, jäähdytys-tapa

* Kokeet jatkuvat edelleen kasvukaudella 1997.

Keräkaali- ja porkkanaerät varastoitiinvalkoisissa ristiinkudotuissa polypro-pyleenisäkeissä (vahvuus 75 g/m2) ja sipulitverkkosäkeissä. Sadon säilyminen tarkistet-tiin useimmissa kokeissa kolmena ajankoh-tana varastoinnin kuluessa. Varastokokeitaanalysoitaessa mitattiin varastoinnin aikai-nen painohävikki prosentteina varastoonviedyn sadon painosta. Porkkanat lajiteltiinterveisiin ja eri varastotautien pilaamiin.Keräkaalikokeissa havainnoitiin eri varasto-tautien esiintyminen, ja harmaahomeenrunsaus arvioitiin asteikolla: laikku, alle 5%, 5–25 %, 25–50 % ja yli 50 % pinnastaharmaahomeen peitossa. Tautien havain-noinnin jälkeen kaalit kauppakunnostettiinja määritettiin kauppakunnostushävikki.Kokonaishävikki laskettiin paino- ja kaup-pakunnostushävikin summana. Sipuliko-keissa sipulit lajiteltiin myyntikelpoisiin, erivarastotautien pilaamiin, versoneisiin jajuurtuneisiin. Varastostaoton jälkeenmyyntikelpoiset sipulit vietiin neljäksi vii-koksi 17 °C:een lämpötilaan kauppakestä-vyyskokeeseen, minkä jälkeen ne lajiteltiinkuten edellä.

2.3 Laadun analysointi

2.3.1 Kuiva-ainepitoisuuden määritys

Kuiva-ainepitoisuus määritettiin kuivaa-malla tuoretta näytettä, kunnes sen paino eienää alentunut. Kuivauslämpötila oli vuo-den 1995–1996 kenttä- ja varastointiko-keissa 60 °C ja vuoden 1996–97 kokeissa 70°C. Jälkimmäisenä koevuonna porkkana- jasipulinäytteet, joista analysoitiin ravinne-pitoisuuksia, kuivattiin kuitenkin 60 °C:nlämpötilassa.

Liukoisen kuiva-aineen määrä mitattiinAtago PR-1 -refraktometrillä tuoreista vi-hanneksista puristetusta nesteestä. Kaaleis-ta pitoisuus mitattiin erikseen kerästä (loh-ko kerän keskiosan ja ulkolehtien puolivä-listä), kerän sisällä olevasta varresta (lohko

koko varren pituudelta) ja sen alaosasta(noin 1 cm:n paksuinen viipale). Mittuksettehtiin joka kaalista erikseen, mutta tilas-tollisissa analyyseissä käytettiin viiden mit-tauksen keskiarvoa.

2.3.2 Sokeri- ja typpianalyysit

Koemateriaalista analysoitiin liukoisten so-kereiden (fruktoosi, glukoosi ja sakkaroosi)pitoisuudet MTT:n elintarvikekemian la-boratoriossa. Analyysit tehtiin pakastetuis-ta vihanneksista. Keräkaali ja sipuli pakas-tettiin silppuna, porkkana raasteena. Soke-rit analysoitiin kaasukromatografialla. Tu-lokset on esitetty prosentteina tuorepainos-ta. Lisäksi laskettiin sakkaroosin ja mo-nosakkaridien (fruktoosi, glukoosi) suhde,jota käytetään kuvaamaan kasvien kehitys-vaihetta.

Sipulin ja keräkaalin lannoituskokeissaanalysoitiin kasvien kokonaistyppipitoisuusKjeldahl-menetelmällä MTT:n maanvilje-lyskemian ja -fysiikan tutkimusalalla.

2.3.3 Keräkaalin kovuuden mittaus

Keräkaalien kovuutta mitattiin korjuuaika-kokeissa ja vuoden 1995 lannoituskokeessaLloyd LRX -aineenkoetuslaitteella. Kerä-kaaliin työnnettiin teräksinen mittaus-puikko (halkaisija 8 mm) vakionopeudella(10 mm/min) kuuden senttimetrin syvyy-teen. Laite mittasi työntöön tarvittavan voi-man koko mittauksen ajan. Kaalien ko-vuutta kuvaamaan käytettiin mittaukseentarvittua keskimääräistä voimaa (”keskivoi-ma”) ja kymmenen maksimivoiman keski-arvoa (”maksimivoima”). Mittayksikkönäon newton (N). Mittaus tehtiin jokaisestakoeruudusta viidestä kaalista, joiden mitta-uksista laskettua keskiarvoa käytettiin ana-lysoitaessa tuloksia.

10

2.3.4 Aistittavan laadun arviointi

2.3.4.1 Keräkaali

Keräkaalin aistittavaa laatua arvioitiin kor-juuaikakokeissa molempina varastokausinaVTT Bio- ja elintarviketekniikan tutkimus-yksikössä sadonkorjuun jälkeen lokakuussasekä varastoinnin jälkeen tammi- ja touko-kuussa. Kaudella 1995–96 arvioidut näyt-teet oli yhdistetty koekentän lohkoista,kaudella 1996–97 eri koelohkojen kaalit pi-dettiin erillään, jolloin kukin arvioija sai sa-masta koelohkosta peräisin olleet vertailta-vat näytteet.

Kaalinäytteet arvioitiin profiilimenetel-mällä (VTT-4492-94), jossa aistittavatominaisuudet ja niiden voimakkuuksienankkurointi oli määritelty seuraavasti:

Väri: valkoinen, keltainen – vihreäRakenne / mehukkuus: kuiva – mehu-kasRakenne / purtavuus: vaikea purra –helppo purraMaku / makeus: ei lainkaan makea –erittäin makeaMaku / karvaus: ei lainkaan karvas –erittäin karvasMaun voimakkuus: lattea, mieto – voi-makasMaun virheettömyys: voimakas virhe-maku – ei virhemakua.Arvioinnissa käytettiin portaatonta

graafista jana-asteikkoa, jolla annetut arvi-ot muunnettiin tuloksia koottaessa numee-risiksi (asteikko 0–10).

Ominaisuudet arvioitiin kaalilohkoista,joita kukin arvioija sai 4–6 kappaletta kus-takin näytteestä. Vuonna 1995–96 arvioin-tiin osallistui 10–11 arvioijaa ja vuonna1996–97 yhteensä 12 arvioijaa (4 arvioijaa/lohko). Näytteet esitettiin arvioijille koo-dattuina ja satunnaistetussa järjestyksessä.

2.3.4.2 Porkkana

Porkkanan aistittavaa laatua arvioitiin kau-della 1995–96 VTT Bio- ja elintarviketek-

niikan tutkimusyksikössä tiloilla tehtyjenkorjuuaikakokeiden sadosta sekä tammi-kuussa typpitasokokeesta ja lajikekokeesta.Korjuuaikakokeiden ja typpitasokokeenporkkanat arvioitiin profiilimenetelmällä(VTT–4492–94), jossa arvioitavat ominai-suudet ja niiden ankkurointi oli määriteltyseuraavasti:

Väri: vaalea – oranssiVärin tasaisuus: kirjava – tasainenRakenne / mehukkuus: kuiva – mehu-kasRakenne / purtavuus: vaikea purra –helppo purraMaku / makeus: ei lainkaan makea –erittäin makeaMaku / karvaus: ei lainkaan karvas –erittäin karvasMaun voimakkuus: lattea, mieto – voi-makasMaun virheettömyys: voimakas virhe-maku – ei virhemakuaArvioinnissa käytettiin portaatonta

graafista jana-asteikkoa, jolla annetut arvi-ot muunnettiin tuloksia koottaessa numee-risiksi (asteikko 0–10).

Pestyt ja kuoritut porkkanat leikattiinpituussuunnassa 2–3 palaksi, jotka pilkot-tiin vielä pienemmiksi tikuiksi. Kukin arvi-oija sai arvioitavakseen 10 porkkanatikkua.Syksyllä porkkanoita arvioitiin myös keitet-tyinä (keitto vesihöyryssä 30 minuuttia,jäähdytys ennen arviointia). Näytteet esi-tettiin arvioijille koodattuina ja satunnaiste-tussa järjestyksessä.

Lajikekokeen porkkanat arvioitiin jär-jestystestillä (menetelmä VTT–4442–91),jossa arvioitavat porkkanat asetettiin pa-remmuuden mukaiseen järjestykseen niin,että paras sai sijaluvun 1 ja huonoin sijalu-vun 9. Lisäksi lajikkeiden kokonaislaatu ar-vioitiin Karlsruhen laatuasteikolla: 9 =erinomainen, 8 = erittäin hyvä, tyypillinen,7 = hyvä, melko tyypillinen, 6 = tyydyttä-vä, hieman poikkeava, 5 = keskinkertai-nen, jonkin verran poikkeava, 4 = välttävä,poikkeava, 3 = puutteellinen, selviä virhei-tä, 2 = huono, erittäin selviä virheitä, 1 =erittäin huono, täysin muuttunut. Arvioin-

11

tia varten porkkanat käsiteltiin kuten edel-lä. Arviointi tehtiin sekä raaoista että keite-tyistä porkkanoista, ja arviointiin osallistui9 (keitetty) tai 10 (raaka) arvioijaa. Järjes-tystestissä kunkin arvioijan antamista sija-luvuista laskettiin summa, jolloin pieninsumma merkitsi parasta laatua. Kokonais-laatuarvioista laskettiin keskiarvo, jonkasuuri arvo merkitsi hyvää laatua.

Kaudella 1996–97 porkkanan aistittavalaatu arvioitiin MTT:n elintarvikkeidentutkimuslaitoksen aistinvaraisessa labora-toriossa. Korjuuaikakokeista peräisin olevi-en raakojen porkkanoiden laatuominai-suuksia arvioitiin viisiportaisella välimat-ka-asteikolla 1–3–5–7–9. ”Yleismakua”arvioitaessa käytettiin yhdeksänportaistaasteikkoa 1–9. Arvioidut ominaisuudet janiiden ankkurointi on esitetty taulukossa 2.

Arviointiin osallistui yhteensä 12 arvioi-jaa (3 tai 4 arvioijaa / lohko). Arvioinnissakäytettiin 6–7 cm:n mittaisia tikkuja, joitakukin arvioija sai 5–6 kappaletta. Syksynarviointikerralla porkkanoiden päistä pois-tettiin muutama senttimetri, porkkana lei-kattiin pituussuunnassa kahteen osaan japuolikkaat pilkottiin neljäksi tikuksi (pak-sut porkkanat useampaan osaan). Näyttei-den tasalaatuisuuden parantamiseksi varas-toinnin jälkeen tehdyissä arvioinneissa käy-tettiin vain porkkanan keskiosasta peräisin

olevia tikkuja. Saman koelohkon porkka-noiden arvioista laskettiin keskiarvot, joitakäytettiin tilastollisissa analyyseissä.

2.4 Tilastolliset menetelmät

Koetulokset analysoitiin pääasiassa varians-sianalyysillä SAS-ohjelmiston GLM- jaMIXED-ohjelmilla (SAS Institute 1990,1992). MIXED-ohjelmaa käytettiin eten-kin silloin, kun aineistossa oli puuttuvia ha-vaintoja ja koemalliin sisältyi useampi kuinyksi virhetermi. Keskiarvojen tilastollistamerkitsevyyttä testattiin Tukeyn testillä(merkitsevyystaso 0,05) ja kontrastilauseil-la. Erityisesti korjuuajan myötä tapahtunei-ta muutoksia kuvaamaan käytettiin myöspolynomimalleja, joilla analysoitiin kehi-tyksen suuntaa ja suunnan muutoksia. Li-säksi tuloksia käsiteltiin korrelaatio- ja reg-ressioanalyysillä esimerkiksi selvitettäessäkehitysvaihetta kuvaavien muuttujien yh-teyksiä muihin mittauksiin.

Vuoden 1996 tilakokeissa kunkin koe-paikan lohkottain satunnaistetut kokeetkäsiteltiin yhdessä niin, että tila oli kiinteätekijä ja koekentän lohko oli tilan sisäinen(nested) satunnaistekijä. Kun tilan ja kor-juuajan yhdysvaikutus oli tilastollisesti

12

Taulukko 2. Arvioidut ominaisuudet ja niiden ankkurointi porkkanan aistittavan laadun arvioinnissa varasto-kaudella 1996–1997.

Ominaisuus Asteikko1 3 5 7 9

Mehukkuus ei lainkaan hiukan mehukas selvästi erittäinmehukas mehukas mehukas mehukas

Makeus ei lainkaan hiukan makea makeahko makea erittäin makeamakea

Karvaus erittäin karvas karvas karvaanoloinen hieman karvas ei lainkaan karvasKovuus puumainen, lievästi puumai-kova hieman erittäin

pehmeä nen, pehmeähkö ’naksahtava’ ’naksahtava’Kumimaisuus erittäin kumimainen lievästi aavistuksen ei lainkaan

kumimainen kumimainen kumimainen kumimainenVärin tasaisuus erittäin epä- selvästi epä- lievästi epä- aavistuksen epä-tasainen

tasainen väri tasainen väri tasainen väri tasainen väri väri

1 2 3 4 5 6 7 8 9

Maku yleensä erittäin huono puutteel- välttävä keskin- tyydyttävä hyvä erittäin erinomainenhuono linen kertainen hyvä

merkitsevä, analyysejä tehtiin myös tila-kohtaisesti.

Varastointikokeet, joissa satoa otettiinvarastosta useana ajankohtana, analysoitiintoistettujen mittausten varianssianalyysillä,jossa voidaan tutkia käsittelyjen vaikutus-ten lisäksi varastointiajan päävaikutustasekä ajan ja käsittelyjen yhdysvaikutuksia.Käsittelyjen keskiarvoja verrattiin kontras-teilla ja ajan vaikutusta tutkittiin trendi-kontrasteilla.

Aistittavan arvioinnin tulokset analysoi-tiin lohkokokeena, jossa ensimmäisenä va-rastokautena arvioija oli lohkotekijä. Toisenkoevuoden analyyseissä lohkotekijä oli koe-kentän todellinen lohko, jolta peräisin ole-vien näytteiden tuloksista laskettiin keski-arvo. Näin koekentän lohkojen välinenvaihtelu pyrittiin erottamaan käsittelyjenvälisestä vaihtelusta.

Tilastollisten analyysien tulokset on esi-tetty merkitsevyystasoina (p-arvot) tekstis-sä ja taulukoissa. Mitä pienempi merkitse-vyystaso on, sitä voimakkaampi on tutkitunmuuttujan vaikutus mitattuun vasteeseen.Tilastollisen merkitsevyyden rajana käyte-tään usein arvoa p=0,05.

3 Sääolot koevuosina

Säätietoja kerättiin Ilmatieteen laitoksensääasemilta Piikkiöstä, Kokemäeltä, Pälkä-neeltä ja Jokioisista. Lisäksi vuoden 1996 ti-lakokeissa käytettiin lämpötilatietoja Ilma-tieteen laitoksen Laitilan Palttilan peltosää-asemalta ja Forssaan koepellolle sijoitetultaMTT:n Hardi Metpole -sääasemalta.

Sääolot olivat molempina koevuosinapoikkeukselliset (Liite 3). Vuonna 1995toukokuun lämpötila oli keskimääräinen,mutta sateita saatiin runsaasti. Kesäkuu olinormaalia lämpimämpi ja melko runsassa-teinen, mutta sitä seurasi erittäin kuiva hei-näkuu. Ongelmia aiheuttivat elokuun run-saat sateet, jotka olivat hukuttaa kaalikas-vustot Piikkiössä. Syys- ja lokakuu olivat

jälleen lämpimiä ja kuivia. Tehoisan lämpö-summan kertymä oli kasvukauden aikanaPiikkiössä 1477 °C, Kokemäellä 1356 °C jaPälkäneellä 1426 °C eli 107–144 °C keski-määräistä suurempi.

Vuoden 1996 alkukesä oli epätavallisenviileä aina heinäkuuhun asti. Elokuu oli sensijaan hyvin lämmin ja vähäsateinen. Alku-kesän sademäärät olivat normaalia suurem-pia, mutta kohtuullisia, kunnes heinäkuus-sa satoi jälleen ennätyksellisen runsaasti,mikä aiheutti ongelmia Piikkiön tiiviillä sa-vimailla. Syys-lokakuussa kuivuus jatkui.Ensimmäiset syyshallat tulivat varhainsyyskuussa, jolloin etenkin porkkanakas-vustot vioittuivat tiloilla. Lokakuu oli taaskeskimääräistä lämpimämpi. Lämpösum-maltaan (Piikkiössä 1241 °C, Kokemäellä1193 °C ja Pälkäneellä 1180 °C) kasvukausijäi 56–102 °C keskimääräistä viileämmäksi.

4 Porkkana

4.1 Lajikekokeet

4.1.1 Aineisto ja menetelmät

Porkkanalajikkeiden varastointikokeet to-teutettiin Satakunnan tutkimusasemallatehdyistä lajikekokeista. Vuonna 1995 mu-kana oli yhdeksän lajiketta (Taivalmaa et al.1996, Taulukko 3). Vuonna 1996 kokeessaoli ‘Narbonnea’ ja ‘Newburgia’ lukuunot-tamatta eri lajikkeet, ja koealue viljeltiinluonnonmukaisesti. Varastointikokeet täy-densivät muulla rahoituksella tehtyjä laji-kekokeita, mistä johtuu lajikkeiden vaihtu-minen. Luomulajikekoe ja sen varastointi-koe jatkuvat vielä kaudella 1997–98. Mo-lempina vuosina koemallina oli satunnais-tettujen täydellisten lohkojen koe, jossa olineljä lohkoa.

Porkkanat varastoitiin 10 kg:n erissä.Syksyn 1995 sadon säilyminen analysoitiintammi-huhtikuussa kolmena ajankohtana,

13

syksyn 1996 sato yhdellä kertaa helmikuus-sa. Lajikkeiden kuiva-ainepitoisuus määri-tettiin molempina vuosina ennen ja jälkeenvarastoinnin. Lisäksi vuoden 1995 kokeestaarvioitiin porkkanalajikkeiden aistittavalaatu raakana ja keitettynä järjestystestilläja Karlsruhen laatuasteikolla.

4.1.2 Tulokset

Vuoden 1995 kokeessa varastotaudit pilasi-vat eri lajikkeita eri tavoin (varastotaudit;p=0,006, kauppakelpoisten porkkanoidenosuus: p=0,005): parhaiten säilyivät lajik-keet ‘Bolero’, ‘Nansen’, ‘Nanda’, ‘New-burg’ ja ‘Narbonne’ (Kuva 1). Selvästi eni-ten varastotaudeista kärsi Gringo-lajike,jonka varastotappiot olivat suurimmatkaikkina varastointiaikoina. Varastotautejaesiintyi melko runsaasti myös lajikkeilla‘Nerac’ ja ‘Navarre’. Suurimmat tuhot aihe-utti pahkahome, mutta myös mustamätääja harmaahometta esiintyi melko runsaasti.

Eri lajikkeiden välillä ei ollut erojapainohävikissä varastoinnin aikana(p=0,329). Painohävikki oli tammikuussa4,5–6 %, helmikuussa 6–7,5 % ja huhti-kuussa 7–10 %. Varastoinnin kesto vaikuttikaikkien lajikkeiden paino- ja kokonaishä-vikkiin samansuuntaisesti, eli lajikkeidenväliset erot pysyivät yhtä suurina varastoin-nin kuluessa. Tammikuun varastoerässäkauppakelpoisia porkkanoita oli 72–87 %

varastoon viedystä painosta, helmikuun lo-pussa 54–80 % ja huhtikuun alussa 50–74%.

Vuoden 1996 kokeessa lajikkeiden väli-set erot varastoinnin aikaisessa painohävi-kissä tai myyntikelpoisten porkkanoidenosuudessa olivat vähäisiä eivätkä tilastolli-sesti merkitseviä. Noin viiden kuukaudenvarastoinnin jälkeen painohävikki oli eri la-jikkeilla keskimäärin 6–8 % ja myyntikel-poisia porkkanoita 60–80 % varastoon vie-dystä määrästä (Kuva 2). Parhaiten säilyiSplendid-lajike, heikoimmin ‘Newburg’.

Varastotautien esiintymisessä oli pieniäeroja lajikkeiden välillä (p=0,027). Suurinhävikin aiheuttaja oli harmaahome, joka pi-lasi 3–16 % varastoon viedystä määrästä erilajikkeissa (Kuva 4). Kaikkiaan tautien pi-laamia porkkanoita oli 4–18 %. Eniten va-rastotaudeista kärsivät lajikkeet ‘Napoli’,‘Newburg’ (peitattu) ja ‘Narbonne’, vähitenlajikkeet ‘Splendid’ ja ‘Fancy’. Nahistumi-sen vuoksi myyntikelvottomia porkkanoitaoli 7–20 % varastoon viedystä määrästä,mutta lajikkeiden välillä ei ollut merkitse-viä eroja nahistumisessa.

Aistittava laatu

Vuoden 1995 lajikkeiden aistittavassa laa-dussa ei ollut kovin suuria eroja tammi-kuussa. Raakana parhaiksi arvioitiin ‘Nan-sen’, ‘Narbonne’, ‘Nerac’, ‘Bolero’ ja ‘New-

14

Taulukko 3. Varastointikokeiden porkkanalajikkeet vuosina 1995 ja 1996. Jalostajien lyhen-teet: BZ = Bejo Zaden, NiZ = Nickerson-Zwaan, Vil = Vilmorin, Téz = Tézier, LD = L. Dæhn-feldt, RZ = Rijk Zwaan.

Porkkanalajikkeet1995 1996

�Narbonne� F1 BZ �Nantes Express 20'�Nerac� F1 BZ �Nasha� F1 LD�Newburg� F1 BZ �Splendid� F1 RZ�Navarre� F1 BZ �Napoli� F1 BZ�Nanda� F1 NiZ �Duke 370' LD�Nansen� F1 NiZ �Fancy 405' LD�Bolero� F1 Vil/NiZ �Newburg� F1 BZ (peitattu ja peittaamaton)�Gringo� F1 Téz/NiZ �Nabora� F1 LD�Normandy� F1 BZ �Narbonne� F1 BZ (peitattu ja peittaamaton)

burg’ (Kuva 3). Keitettynä parhaita lajik-keita olivat ‘Newburg’, ‘Nansen’ ja ‘Bolero’(Kuva 4). Sekä keitettynä että raakana Nor-mandy-lajike oli laadultaan heikoin.Useimpien lajikkeiden aistittava laatu arvi-oitiin keitettynä hieman paremmaksi kuinraakana.

Kuiva-ainepitoisuus

Lajikkeiden väliset erot kuiva-ainepitoisuu-dessa olivat melko vähäisiä. Vuonna 1995kuiva-ainepitoisuus oli alin lajikkeilla‘Newburg’, ‘Nanda’ ja ‘Nansen’ (Taulukko4). Varastointi ei merkittävästi vaikuttanutkuiva-ainepitoisuuksiin.

15

Kuva 1. Myyntikelpoisten porkkanoiden määrä (kolmen varastointiajan keskiarvo)porkkanan lajikekokeessa kaudella 1995–96.

Kuva 2. Myyntikelpoisten porkkanoiden määrä varastoinnin jälkeen porkkananlajikekokeessa kaudella 1996–97.

Vuoden 1996 kokeessa kuiva-ainepitoi-suudet olivat edellistä vuotta korkeammat(Taulukko 4). Korkein kuiva-ainepitoisuusoli lajikkeella ‘Narbonne’, alhaisin lajikkeil-

la ‘Nasha’ ja ‘Splendid’. Kuiva-ainepitoi-suus ei merkittävästi muuttunut varastoin-nin aikana.

16

Kuva 3. Porkkanalajikkeiden aistinvarainen laatu raakana tammikuussa 1996 neljän kuu-kauden varastoinnin jälkeen. Suurempi kokonaislaadun arvo ja pienempi sijalukujen summamerkitsee parempaa laatua.

Kuva 4. Porkkanalajikkeiden aistinvarainen laatu keitettynä tammikuussa 1996 neljän kuu-kauden varastoinnin jälkeen. Suurempi kokonaislaadun arvo ja pienempi sijalukujen summamerkitsee parempaa laatua.

4.2 Typpitasokoe


Porkkanan typpitasokoe toteutettiin tila-kokeena Eurajoella yhteistyössä LännenTehtaiden ja viljelijän kanssa. Kokeen ensi-sijaisena tarkoituksena oli tutkia typpilan-noituksen vaikutusta satoon, mutta kenttä-kokeen sadosta tehtiin myös varastointikoe.Koejäsenet on esitetty taulukossa 5. Koejä-senissä 1–4 koko typpimäärä annettiin ker-talannoituksena, koejäsenissä 5 ja 6 osa ty-pestä lisättiin heinäkuun alussa. Koemallioli satunnaistettujen täydellisten lohkojenkoe, jossa toistoja oli neljä.Porkkanat kor-jattiin varastoon 5.10. Sadonkorjuu tehtiinkäsin, ja porkkanat kuljetettiin heti varas-toon. Porkkanat varastoitiin noin 5 kg:n

erissä. Porkkanoiden säilyminen varastossaarvioitiin kolme kertaa tammi-huhtikuus-sa.

Juurten sisältämien sokereiden määräanalysoitiin sadonkorjuun yhteydessä. Eritavalla lannoitettujen porkkanoiden aistit-tava laatu arvioitiin tammikuussa noin 3,5kuukauden varastoinnin jälkeen. Mukanaarvioinnissa olivat vain koejäsenet 1–4.

4.2.2 Tulokset

Varastokestävyys

Typpilannoituksella ei ollut vaikutustaporkkanoiden säilyvyyteen varastossa (Tau-lukko 6). Myyntikelpoisten porkkanoidenosuus oli tammikuun alkupuolella 65–80 %

17

Taulukko 4. Porkkanalajikkeiden kuiva-ainepitoisuus syksyllä ja erimittaisen varastoinnin jälkeen vuosien1995 ja 1996 lajikekokeissa

1995 Kuiva-ainepitoisuus 1996 Kuiva-ainepitoisuusLajike % tuorepainosta Lajike % tuorepainosta

10.10. 11.1. 22.2. 2.4. 30.9. 26.2.

�Narbonne� 10,3 10,7 10,4 10,2 �Nantes� 13,3 12,6�Nerac� 10,5 10,7 10,9 10,7 �Nasha� 12,1 11,9�Newburg� 9,5 9,4 9,3 9,6 �Splendid� 11,5 11,8�Navarre� 10,3 10,1 10,7 9,7 �Napoli� 12,5 12,5�Nanda� 9,9 9,8 10,2 9,7 �Duke� 12,8 13,1�Nansen� 9,9 10,0 10,5 9,5 �Fancy� 12,6 12,7�Bolero� 10,8 10,6 11,4 10,3 �Nabora� 13,1 13,1�Gringo� 10,2 10,7 10,4 10,3 �Newburg� 12,6 12,8�Normandy� 10,1 10,0 10,9 10,5 �Newburg� (peitattu) 12,4 12,5

�Narbonne� 13,5 13,4�Narbonne� (peitattu) 13,1 13,6

Taulukko 5. Koeruutujen typpilannoitus eri koejäsenissä porkkanan typpitasokokeessa kesällä1995.

Koejäsen Puut. PK-lannos Oulunsalpietari Lisälannoitus Typpeäennen kylvöä ennen kylvöä 6.7. yhteensäN kg/ha N kg/ha N kg/ha kg/ha

1 20 0 0 202 20 40 0 603 20 80 0 1004 20 120 0 1405 20 80 40 (Oulunsalp.) 1406 20 40 40 (NK-lannos) 100

varastoon viedystä määrästä, helmikuussa65–75 % ja huhtikuun alussa 55–70 %.Pääosan varastotappioista aiheuttivat mus-tamätä ja harmaahome, joka saastutti eten-kin suurimpia porkkanoita lehtien jäänteis-tä alkaen.

Porkkanoiden laatu

Typpilannoituskäsittelyillä ei ollut vaiku-tusta porkkanoiden kuiva-aine- tai sokeri-pitoisuuksiin (Taulukko 7).

Kuiva-ainepitoisuus ei muuttunut va-rastoinnin aikana. Myöskään aistittavassalaadussa ei havaittu eroja typpikäsittelyjenvälillä (Taulukko 8).

4.2.3 Tulosten tarkastelu

Tässä kokeessa ei havaittu typpilannoituk-sen määrällä ja lannoituksen jakamisella ol-leen vaikutusta porkkanoiden säilyvyyteen,kuiva-aine- tai sokeripitoisuuksiin tai aistit-tavaan laatuun. Kasvukaudella tehdytmaan liukoisen typen mittaukset osoittivat,että eniten lannoitetut koeruudut sisälsivätvielä syksylläkin enemmän kasveille käyttö-kelpoista typpeä kuin niukasti lannoitetutruudut. Typen helpompi saatavuus ei kui-tenkaan näkynyt säilyvyystuloksissa taiporkkanoiden aistinvaraisessa laadussa.Toisaalta myöskään lannoituksen vähentä-minen ei heikentänyt porkkanoiden laatua.

18

Taulukko 7. Liukoisten sokereiden pitoisuudet sadonkorjuun jälkeen ja kuiva-ainepitoisuudet ennen ja jäl-keen varastoinnin porkkanan typpitasokokeessa.

Taulukko 6. Porkkanoiden varastohävikki typpitasokokeessa.

Koejäsen Painohävikki Tautien pilaama osuus Myyntikelpoistenporkkanoiden osuus

% % %10.1. 21.2. 2.4. 10.1. 21.2. 2.4. 10.1. 21.2. 2.4.

1 5,7 7,9 9,5 20 24 33 74 67 572 5,8 8,0 7,4 12 24 29 82 67 633 5,8 6,8 7,7 28 21 22 66 71 704 6,0 6,3 8,0 19 29 39 74 65 535 5,8 7,5 8,7 18 15 28 76 77 636 6,2 6,6 8,8 25 22 24 69 71 69

P-arvot Lannoitus (L) 0,396 0,719 0,698Var.aika (V) 0,004 0,065 0,318L*V 0,144 0,477 0,558

Typen Fruktoosi Glukoosi Sakkaroosi Yhteensä Sakkaroosi Kuiva-ainepitoisuusmäärä % % % % /monos. %kg/ha 5.10. 11.1. 22.2. 9.4.

20 1,1 1,2 3,2 5,4 1,5 11,3 11,0 11,2 11,260 1,0 1,1 3,0 5,1 1,5 11,3 11,3 11,2 10,3100 1,0 1,1 2,9 5,0 1,4 11,0 10,5 11,3 10,6140 1,1 1,3 3,1 5,4 1,3 11,1 10,6 10,8 10,5100 + 40 1,2 1,3 2,8 5,3 1,2 10,8 11,0 10,8 10,760 + 40 NK 1,2 1,3 2,7 5,2 1,1 10,9 11,3 10,7 10,7

P-arvot 0,173 0,212 0,663 0,658 0,440 Typpi (N) 0,119Varast.aika (V) 0,309N*V 0,200

Se ei myöskään vaikuttanut suuresti sa-toon, sillä varastoitujen porkkanoiden kes-kipaino oli kaikissa käsittelyissä likimainsama (noin 200-230 grammaa). Ainoastaanpienimmän typpilannoituksen saaneetporkkanat olivat hieman pienempiä (keski-paino noin 180 grammaa).

Typen vaikutuksista porkkanoiden säi-lyvyyteen on aikaisemmissa tutkimuksissasaatu osittain ristiriitaisia tuloksia. Yleensälannoituskokeissa typen ei ole havaittu hei-kentäneen säilyvyyttä (mm. Dragland1978, Aura 1985, Evers 1989, Kidmose &Henriksen 1994). Peschke (1994) totesitutkimuksissaan kuitenkin, että porkkanantyppipitoisuuden noustessa juurten vastus-tuskyky tauteja vastaan heikkeni ja sienetpystyivät paremmin kasvamaan porkkanansolukoissa. Runsas typpilannoitus lisää siisteoriassa varastotautien riskiä, mutta vaiku-tus ei ole usein tullut kokeissa selvästi ilmi.

4.3 Sadonkorjuun ajoittuminen


4.3.1.1 Tilakokeet

Koepaikat ja korjuuajat

Korjuuajan vaikutusta porkkanan sadonmäärään ja varastokestävyyteen tutkittiinvihannestilojen porkkanasadosta. Vuonna

1995 kokeissa oli mukana kahdeksan tilaaSatakunnasta ja Hämeen tutkimusasemaPälkäneellä. Tutkimusasema on käsiteltytuloksissa yhtenä tilana, koska koejärjeste-lyt olivat aivan samat. Kaikilla koepaikoillaviljeltiin Fontana F1 BZ -lajiketta. Satoakorjattiin käsin kolme kertaa kahden viikonvälein (A = 12.9., B = 26.9, C = 10.10. ).Kokeisiin otetut porkkanat korjattiin sa-masta kohdasta peltoa, mutta erityisiä koe-ruutuja ei tehty.

Vuoden 1996 kokeissa oli mukana kuusiFontana-lajiketta viljellyttä tilaa Huittisistaja Köyliöstä ja yhdeksän Panther F1 SG-lajiketta viljellyttä tilaa Forssasta ja Laiti-

lasta. Jokaisen tilan peltolohkolle merkit-tiin koealue, johon sijoitettiin koeruudutkorjuukertoja varten satunnaistettujen täy-dellisten lohkojen koemallin mukaisesti.Korjuuruutujen järjestys arvottiin erikseenjoka tilalle. Lohkoja eli toistoja oli kolme.Korjuupäiviä oli neljä kahden viikon välein(A = 10.–11.9., B = 23.–25.9., C =7.–9.10., D = 21.–22.10.).

Viljelijöiltä saatiin tiedot koelohkon vil-jelyhistoriasta ja viljelytoimista koevuonna.Lisäksi vuonna 1996 otettiin ensimmäisenäkorjuupäivänä koealueelta maanäytteet vil-javuusanalyysiin (perustutkimus ja liukoi-nen typpi) (Liite 4).

Sadon määrän seuranta

Vuonna 1995 sadon määrän muutosta seu-rattiin laskemalla varastoon vietyjen pork-

19

Taulukko 8. Typpitason vaikutus porkkanan aistittavaan laatuun. Arviointi tehtiin 25.1.1996 eli noin 3,5 kuu-kauden varastoinnin jälkeen. Taulukossa on esitetty kymmenen arvioijan arvioiden keskiarvot.

Väri Värin Mehuk- Rapeus Purtavuus Makeus Karvaus Maun MaunTypen määrä tasaisuus kuus voimak- virheettö-kg/ha kuus myys

20 6,0 6,0 6,3 6,2 6,8 6,2 4,5 5,6 5,360 6,0 4,9 5,3 5,9 6,5 4,6 3,3 4,3 6,1100 6,6 5,1 6,1 5,7 6,3 4,7 2,2 5,2 5,8140 6,2 4,4 6,2 6,8 6,9 5,3 3,5 4,8 6,0

P-arvot 0,521 0,241 0,512 0,428 0,771 0,133 0,111 0,234 0,908

kanoiden keskipaino. Syksyllä 1996 sadonmäärä laskettiin kokonaissatona korjattuapinta-alaa kohti ja tulokset muutettiin heh-taarisadoksi.

Näytteiden käsittely

Jokaisella korjuukerralla analysoitiin pork-kanoiden kuiva-ainepitoisuus, liukoisenkuiva-aineen määrä ja sokeripitoisuudet.Syksyllä 1995 näyte koostui viidestä pork-kanasta, vuonna 1996 20 porkkanasta. Mo-lempina vuosina otettiin kolme rinnakkais-näytettä. Määrityksiä varten kustakin pork-kanasta otettiin pitkittäissuunnassa lohko,jotka yhdistettiin kokoomanäytteeksi. So-kerimäärityksiin näytteet pakastettiin raas-teena.

Varastointikokeet

Varastointierän koko oli molempina vuosi-na noin 10 kg. Syksyllä 1995 jokaisella kor-juukerralla varastoitiin yhdeksän säkkiä elikolme säkkiä jokaista varastointiaikaa var-ten. Syksyllä 1996 otettiin joka ruudustakolme säkkiä, jolloin toistot saatiin koealu-een lohkoista.

Porkkanoiden säilyminen varastossaanalysoitiin kolme kertaa varastokaudella:

tammikuussa, helmikuun lopulla ja huhti-kuun puolivälissä. Analyysikertojen väli olitalvella 1996 noin kuusi viikkoa ja talvella1997 seitsemän viikkoa. Eri aikaan korjat-tujen porkkanoiden varastointiajan pituuson esitetty taulukossa 9.

Varastoinnin jälkeen porkkanoista otet-tiin jälleen koeruuduittain näytteet kuiva-aine- ja sokerimäärityksiin. Näytteen kokooli sama kuin syksyllä. Fontana-lajikkeestamääritykset tehtiin molempina vuosinajoka varastointiaikana kaikkien tilojen sa-dosta, Panther-lajikkeesta vuoden 1996 sa-dosta vain tilojen 1, 3 ja 9 porkkanoistatammi- ja huhtikuussa.

Aistittavan laadun arviointi

Syksyn 1995 sadon aistittavaa laatua arvioi-tiin tilan 9 porkkanoista sadonkorjuun jäl-keen sekä tammi- ja huhtikuussa. Syksylläarvioitavana olivat 26.9., 10.10. ja 24.10.korjatut porkkanat, talvella 12.9., 26.9. ja10.10. nostetut porkkanat. Lisäksi tilan 2eri korjuupäivien porkkanoita arvioitiintammi- ja huhtikuussa sekä tilan 5 porkka-noita tammikuussa. Syksyllä 1996 aistitta-va laatu arvioitiin Panther-lajiketta viljellei-den tilojen 1, 3 ja 9 sadosta. Samojen tilojenporkkanat arvioitiin myös tammi- ja huhti-kuussa.

20

Taulukko 9. Varastointiaikojen pituus (vrk) porkkanan korjuuaikakokeissa vuosina 1995-96.

Vuosi Korjuu- Varastokestävyyden analysointipäiväaika 19.1. 28.2. 17.4.

1995 A = 12.9. 129 169 218B = 26.9. 115 155 204C = 10.10. 101 141 190

7.-8.1 25.-26.2. 15.-16.4.

1996 A = 10.-11.9. 119 168 217B = 23.-24.9. 105 154 203C = 7.-9.10. 91 140 189D = 21.-22.10. 77 126 175

4.3.1.2 Kokemäen koe

Kokemäen kokeessa tutkittiin korjuuajanvaikutusta tilakokeiden molemmilla lajik-keilla samalla koepaikalla. Lisäksi kokeessaseurattiin tarkemmin porkkanoiden kasvuaja kehitystä kasvukaudella ja sadon lisäystäkorjuukaudella.

Kokeessa olivat mukana lajikkeet Fon-tana F1 BZ ja Panther F1 SG pääruututekijä-nä. Osaruututekijänä oli korjuuaika, joitaoli kuusi 9–12 päivän välein (Taulukko 10).Koe järjestettiin satunnaistettujen täydel-listen lohkojen kokeena, jossa oli neljä loh-koa. Porkkana viljeltiin neljän rivin pen-keissä, joista sato korjattiin kahdesta kes-kimmäisestä rivistä. Sadonkorjuun jälkeenporkkanat lajiteltiin kauppakelpoisiin, pie-niin (alle 50 g), haljenneisiin, epämuotoi-siin, haaraisiin ja muista syistä kauppakel-vottomiin. Varastoon vietiin kustakin ruu-dusta kolme noin 10 kg:n säkillistä kauppa-kelpoisia porkkanoita. Lisäksi sadonkor-juun yhteydessä otettiin 20 porkkanan näy-te, josta analysoitiin kuiva-ainepitoisuus,liukoisen kuiva-aineen määrä ja eri sokerei-den pitoisuus (vain lohkoista 1–3). Aistitta-van laadun arviointiin otettiin kustakinruudusta 18 porkkanaa.

Varastohävikki analysoitiin kolmena ai-kana tammi-huhtikuussa kuten tilakokeis-sa. Varastointiaikojen pituus on esitettytaulukossa 10. Jokaisella kerralla analysoi-tiin jälleen porkkanoiden kuiva-aine- ja so-keripitoisuudet sekä tammi- ja huhtikuussaporkkanoiden aistittava laatu.

4.3.2 Tulokset

4.3.2.1 Tilakokeet

Sadon kasvu

Porkkanasadon kasvua seurattiin vuonna1995 laskemalla porkkanan keskipaino va-rastoon viedyistä eristä. Keskipainot ja kor-juukertojen välinen sadonlisäys on esitetty

taulukossa 11. Keskimääräinen kasvu kah-den ensimmäisen korjuukerran välisenä ai-kana oli 19 % ja toisen ja kolmannen kor-juukerran välisenä aikana 13 %.

Syksyllä 1996 varhaiset syyshallat vioit-tivat koepaikkojen porkkanakasvustoja josyyskuun puolivälissä (Kuva 5). Porkkananlehdistö kärsi pakkasista huomattavasti,mikä aiheutti edellisvuotista vähäisemmänkasvun (Taulukko 12). Keskimääräinen sa-donlisäys korjuukertojen välillä oli Pant-her-lajikkeella 12 % (A- ja B-korjuun välil-lä), 5 % (B- ja C-korjuun välillä) ja 5 % (C-ja D-korjuun välillä) ja Fontana-lajikkeella6, 1 ja 10 %. Tiloilla 6 ja 12 ei saatu viimei-sen korjuupäivän satotulosta, koska hirvetja ohikulkijat olivat vieneet osan sadosta.Saman tilan sisälläkin koeruutujen välinenvaihtelu oli melko suurta, mikä selittää sa-don laskun joinakin seurantajaksoina. Li-säksi tilalla 11 koealue jouduttiin toisen jakolmannen korjuukerran välissä siirtämääneri kohtaan peltoa, mikä aiheutti notkah-duksen sadon määrässä.

Sadon kasvua mallinnettiin polynomi-malleilla, jotka ottavat huomioon lohkojenvälisen vaihtelun. Mallien mukaan sato-määrä ei muuttunut lainkaan korjuukau-della Panther-tiloilla 7 ja 8. Tilalla 1 sato eienää lisääntynyt toisen korjuukerran jäl-keen. Tilalta 6 ei saatu viimeisen korjuupäi-vän satotulosta hirvituhojen takia, muttasato ei muuttunut aiemmilla korjuukerroil-la. Muilla tiloilla kasvu jatkui viimeiseenkorjuukertaan asti. Fontana-tiloilla 12, 14ja 15 sato ei mallien mukaan muuttunut

21

Taulukko 10. Sadonkorjuupäivät ja varastointiaiko-jen pituudet eri korjuuaikojen näytteissä Kokemäenkokeessa vuonna 1996.

Korjuuaika Varastokestävyyden analysointipäivä

7.1. 25.2. 16.4.

5.9. 124 173 223

16.9. 113 162 212

26.9. 103 152 202

7.10. 92 141 191

16.10. 83 132 182

28.10. 71 120 170

korjuukaudella. Muilla tiloilla kasvu jatkuiviimeiseen korjuupäivään asti.

Kuiva-ainepitoisuus

Syksyllä 1995 kuiva-ainepitoisuus muuttuieri tavalla eri tilojen sadossa (Kuva 6).Useimmilla tiloilla pitoisuus nousi sadon-korjuuta viivästettäessä, mutta muutamillatiloilla ei tapahtunut suuria muutoksia syk-syn mittaan. Keskimääräinen korjuuajan

vaikutus oli tilastollisesti merkitsevä(p=0,017): kolmannen korjuukerran pork-kanoiden pitoisuus oli muita korkeampi.Liukoisen kuiva-aineen pitoisuuksiin kor-juuaika ei vaikuttanut tilastollisesti merkit-sevästi, vaikka mittaustulokset seurailivatkuiva-ainepitoisuuden muutoksia (korre-laatiokerroin 0,67, p<0,001). Mittaustenvälinen vaihtelu oli kuitenkin suurta. Liu-koisen kuiva-aineen ja kokonaissokeripitoi-suuden korrelaatiokerroin oli 0,72(p<0,001).

22

Tila Keskipaino (g) Muutos (%)Korjuupäivä AjanjaksoA B C A -B B - C Yhteensä

1 190 232 220 22 -6 162 100 131 160 31 29 603 209 284 ei mittausta 36 ei mittausta 364 177 187 206 6 11 165 185 217 270 17 29 466 144 170 173 18 2 207 152 160 186 5 17 228 114 140 147 23 6 299 79 92 103 16 14 30

Keskiarvo 19 13 31

Taulukko 11. Porkkanan keskipaino tiloittain eri korjuupäivinä vuonna 1995 ja muutos korjuupäivien välisinäkahden viikon jaksoina (verrattuna ensimmäiseen korjuupäivään).

Kuva 5. Vuorokauden minimilämpötilat koepeltojen läheisyydessä syys-lokakuussa. Pis-teet ovat Kokemäellä alimpia havaittuja arvoja maanpinnalla, Forssassa keskiarvoja kol-mesta 20 cm:n korkeudelta 10 minuutin välein tehdystä mittauksesta ja Laitilassa tuntikeski-arvoja 5 cm:n korkeudelta mitatuista arvoista.

Vuorokauden minimilämpötila syys-lokakuussa 1996 (°C)

-15

-10

-5

0

5

10

15

1.9.

4.9.

7.9.

10.9

.

13.9

.

16.9

.

19.9

.

22.9

.

25.9

.

28.9

.

1.10

.

4.10

.

7.10

.

10.1

0.

13.1

0.

16.1

0.

19.1

0.

22.1

0.

25.1

0.

28.1

0.

31.1

0.

KOKEMÄKI

LAITILA

FORSSA

Varastoinnin aikana kuiva-ainepitoi-suus muuttui eri tavoin eri korjuukertojenporkkanoissa (Kuva 7). Tammikuussa kui-va-ainepitoisuus oli korkein keskimmäisenkorjuukerran sadossa (p=0,003), helmi-kuun lopussa korjuukertojen välillä ei olluteroja (p=0,277). Helmikuussa pitoisuudetolivat alemmat kuin edellisillä mittausker-roilla.

Vuonna 1996 porkkanan juuren kuiva-aineen ja liukoisen kuiva-aineen pitoisuudetlaskivat syksyllä sadonkorjuun siirtyessä.Panther-lajikkeen pitoisuudet laskivatuseimpien tilojen sadossa jatkuvasti viimei-seen korjuuseen asti, mutta tiloilla 7 ja 9 vii-meisen korjuukerran porkkanoissa kuiva-ainepitoisuus oli jälleen korkeampi (Kuva8). Fontana-lajikkeesta ei viimeisen korjuunporkkanoista analysoitu kuiva-ainepitoi-suutta. Kolmannen korjuupäivän porkka-noiden pitoisuus oli merkitsevästi alempikuin kahden ensimmäisen korjuukerran sa-don pitoisuus (Kuva 9). Kaikkien Fontana-tilojen porkkanoiden pitoisuudet muuttui-

vat likimain samalla tavalla, vaikka pitoi-suudet olivatkin erilaiset eri koepaikoilla.

Liukoisen kuiva-aineen määrä seurailikuiva-ainepitoisuuden muutoksia, muttavaihtelu mittaustuloksissa oli suurempaa.Panther-lajikkeella liukoisen kuiva-aineenpitoisuus muuttui korjuuajan myötä eri ta-voin eri koepaikoilla. Kaikilla tiloilla pitoi-suus laski korjuun viivästyessä, mutta mit-taustuloksissa oli enemmän vaihtelua kuinkuiva-ainetuloksissa, joten korjuuaikojenväliset erot eivät olleet yhtä merkitseviä.Korrelaatiokerroin kuiva-ainepitoisuudenja liukoisen kuiva-aineen määrän välillä oli0,65 (p<0,001) ja kokonaissokeripitoisuu-den ja liukoisen kuiva-aineen välillä 0,65(p<0,001).

Fontana-lajikkeella liukoisen kuiva-ai-neen pitoisuus oli ensimmäisen korjuunporkkanoissa keskimäärin 8,7 %, toisessakorjuussa suurin, 9,0 %, josta pitoisuus las-ki kolmanteen korjuuseen mennessä yli yh-den yksikön eli 7,9 %:iin (Kuva 9). Kaikkikorjuukertojen väliset erot olivat tilastolli-

23

Taulukko 12. Porkkanan kokonaissato tiloittain eri korjuupäivinä vuonna 1996 ja muutos korjuupäivien välisi-nä kahden viikon jaksoina (verrattuna ensimmäiseen korjuupäivään).

Lajike Tila Kokonaissato (1000 kg/ha) Muutos (%)Korjuupäivä AjanjaksoA B C D A - B B - C C - D Yhteensä

�Panther� 1 63 72 74 73 16 3 -3 162 41 47 51 54 16 11 7 343 52 63 63 71 21 -2 16 364 39 46 44 52 17 -4 19 335 54 65 72 71 19 14 -2 316 67 65 65 ei mittausta -3 1 ei mittausta-27 28 29 34 37 6 16 9 328 33 35 34 36 9 -4 6 119 65 70 75 67 7 8 -12 3

Keskiarvo 12 5 5 21

�Fontana� 10 49 53 62 66 8 18 8 3511 55 60 54* 69 10 -11* 27 2612 43 47 48 ei mittausta 8 2 ei mittausta1013 41 46 44 52 12 -4 19 2714 32 30 31 30 -8 3 -1 -715 40 42 40 40 5 -3 -2 0

Keskiarvo 6 1 10 15

* Koeruudut siirrettiin eri kohtaan peltoa.

sesti merkitseviä. Vaikka tilojen välillä olivaihtelua pitoisuuksissa, korjuuaikojen väli-set muutokset olivat samansuuntaisia kai-killa koepaikoilla. Kuiva-ainepitoisuus eimuuttunut ensimmäisen ja toisen korjuunvälillä. Korrelaatiokerroin kuiva-ainepitoi-suuden ja liukoisen kuiva-aineen määränväli l lä oli Fontana-laj ikkeella 0,82(p<0,001) ja kokonaissokeripitoisuuden jaliukoisen kuiva-aineen väli l lä 0,77(p<0,001).

Varastoinnin aikana Panther-lajikkeenkuiva-ainepitoisuutta seurattiin tilojen 1, 3ja 9 porkkanoista (Kuva 10). Varastointi-

ajalla ei ollut suoraa vaikutusta kuiva-aine-pitoisuuteen, mutta korjuuaikojen väliseterot olivat hieman erilaiset eri aikoina ja eritiloilla. Kaikilla analyysikerroilla kuiva-ai-nepitoisuus oli korkein varhaisimpien kor-juiden porkkanoissa ja matalin viimeistenkorjuiden porkkanoissa.

Fontana-lajikkeessa kuiva-ainepitoisuu-det laskivat varastoinnin aikana hiemanvarsinkin varastointikauden lopulla (Kuva10). Lasku oli suurinta ensimmäisen korjuu-kerran porkkanoissa. Eri koepaikkojen jakorjuukertojen porkkanoissa muutos oli sa-mansuuntaista, joten vielä varastoinnin lo-pullakin ensimmäisen sadonkorjuun pork-kanoiden kuiva-ainepitoisuus oli korkein.

Sokeripitoisuudet

Vuonna 1995 sekä korjuuaika (p=0,002)että varastointiaika (p=0,004) vaikuttivatliukoisten sokereiden määrään ja eri soke-reiden suhteisiin. Tuloksissa on yhdistettykaikkien tilojen tulokset. Sokereiden koko-naispitoisuus oli alin ensimmäisen korjuu-kerran porkkanoissa ja ero muihin säilyi va-rastoinnin aikana samansuuruisena. Keski-määrin ero oli vain 0,2–0,3 %-yksikköä(Kuva 11). Varastoinnin kuluessa sokeripi-

24

Kuva 7. Eri aikaan korjattujen porkkanoiden kuiva-ainepitoisuus syksyllä, tammikuun alussa ja helmi-kuun lopussa. Pylväät ovat keskiarvoja yhdeksän ti-lan sadosta.

Kuva 6. Porkkanan juuren kuiva-aineen ja liukoisen kuiva-aineen pitoisuus eri tiloilla ja erikorjuukertoina syksyllä 1995.

Kuiva-ainepitoisuus (%)

0

2

4

6

8

10

12

Syksy Tammi Helmi

A

B

C

Kuiva-aine ja liukoinen kuiva-aine (%)

0

2

4

6

8

10

12

14

A1

B C A2

B C A3

B A4

B C A5

B C A6

B C A7

B C A8

B C

Tila ja korjuuaika

Kuiva-aine Liukoinen kuiva-aine

toisuus laski hieman mutta nousi jälleenhelmikuun ja huhtikuun välillä.

Eniten porkkana sisältää sakkaroosia,jonka määrä oli ensimmäisen korjuun pork-kanoissa merkitsevästi alempi kuin muissa(p<0,001). Sadonkorjuun jälkeen pitoisuusoli korkein viimeisen korjuukerran sadossa,mutta muina analyysikertoina keskimmäi-sen korjuupäivän porkkanat sisälsivät eni-ten sakkaroosia (yhdysvaikutus korjuuai-

ka*varastointiaika p=0,042). Varastoinninkuluessa sakkaroosipitoisuus laski helmi-kuun analyysikertaan asti mutta nousi hel-mi-huhtikuussa noin 0,4 %-yksikköä.

Fruktoosin pitoisuus oli korkein ensim-mäisen korjuupäivän sadossa (p=0,049).Varastoinnin alkupuolella pitoisuus nousi,mutta kevättalvella se laski (p=0,001).Glukoosipitoisuuteen korjuuaika ei vaikut-tanut (p=0,175). Varastoinnin kuluessa

25

Kuva 8. Panther-lajikkeen porkkanoiden kuiva-aineen ja liukoisen kuiva-aineen pitoisuus eri tiloilla ja eri kor-juukertoina syksyllä 1996.

Kuva 9. Fontana-lajikkeen porkkanoiden kuiva-aineen ja liukoisen kuiva-aineen pitoisuus eritiloilla ja eri korjuukertoina syksyllä 1996.


0

2

4

6

8

10

12

14

A10

B C A11

B C A12

B C A13

B C A14

B C A15

B C

Tila ja korjuuaika

Kuiva-aine Liukoinen kuiva-aine


02468

10121416

A1

B C D A2

B C D A3

B C D A4

B C D A5

B C D A6

B C D A7

B C D A8

B C D A9

B C D

Tila ja korjuuaikaKuiva-aine Liukoinen kuiva-aine

glukoosin määrä aluksi nousi, mutta tam-mikuun jälkeen se ei enää muuttunut(p=0,005).

Sakkaroosin ja monosakkaridien (fruk-toosi ja glukoosi) määräsuhde, jota on pidet-ty korjuukypsyyden kuvaajana, muuttuiselvästi korjuuajan (p<0,001) ja varastoin-nin (p<0,001) myötä. Muutos johtui lähin-nä sakkaroosipitoisuuden muutoksista.Syksyllä suhde oli 0,63 varhaisimman kor-juun porkkanoissa, 0,81 toisen korjuun sa-dossa ja 0,91 kolmannen korjuun sadossa.Ensimmäinen korjuu erosi tilastollisestimerkitsevästi muista. Varastointikaudellasuhde oli suurin keskimmäisen korjuunporkkanoissa. Syksyn aikana suhde laskiselvästi, eniten viimeisen korjuun porkka-noissa. Helmi- ja huhtikuun välillä suhdekääntyi taas nousuun sakkaroosipitoisuu-den kasvaessa.

Korjuukertojen välillä syksyllä havaituterot sokereiden määrässä pysyivät enim-mäkseen samansuuruisina varastoinnin ai-kana. Ainoastaan sakkaroosipitoisuus ja senmyötä sakkaroosin ja pelkistävien sokerei-den suhde laskivat viimeisen korjuun pork-kanoissa enemmän kuin muissa.

Vuonna 1996 sokeripitoisuuden muu-tokset olivat hyvin erisuuntaisia kuin edel-tävänä vuonna. Kokonaissokeripitoisuuslaski sadonkorjuuta viivästettäessä. Fonta-na-lajikkeessa sokeripitoisuus oli ensimmäi-

sillä korjuukerroilla edellisvuotista korke-ampi eli 6,0–6,1 %, mutta kolmannellakorjuukerralla pitoisuus oli keskimäärin 4,8% (Kuva 12). Viimeisen korjuun sadosta eisokeripitoisuutta mitattu. Tilastollisen ana-lyysin mukaan pitoisuus muuttui kaikillatiloilla samansuuntaisesti. Kokonaissokeri-pitoisuuden muutokset seurailivat sakka-roosipitoisuuden muutoksia (korrelaatio-kerroin 0,89): sakkaroosin määrä oli suurinkahden ensimmäisen korjuupäivän porkka-noissa ja alin kolmannella korjuukerralla.Sakkaroosin suhde pelkistäviin sokereihinoli vuonna 1996 selvästi edellisvuotista kor-keampi: ensimmäisellä korjuukerralla 1,6,toisella 1,7 ja kolmannella 1,1. Glukoosipi-toisuus ei muuttunut korjuun viivästyessä.Myös fruktoosipitoisuuden muutokset oli-vat vähäisiä, mutta niiden suunta vaihteli ti-loittain.

Panther-tiloilla sokeripitoisuuden muu-tokset vaihtelivat tiloittain. Keskimäärinpitoisuus oli suurin kahdella ensimmäiselläkorjuukerralla (5,9–6,2 %) ja kahdella vii-meisellä kerralla alempi (4,8 %) (Kuva 13).Osalla tiloista pitoisuus laski heti ensim-mäisen korjuun jälkeen, mutta useimmillapitoisuus nousi ensin ja laski toisesta sadon-korjuupäivästä alkaen. Lasku saattoi ollajopa 1–2 %-yksikköä. Tiloilla 3, 8 ja 9 soke-ripitoisuus oli viimeisen korjuun sadossa jäl-leen korkeampi kuin edellisen korjuun sa-

26

Kuva 10. Eri aikaan korjattujen porkkanoiden kuiva-ainepitoisuus syksyllä ja erimittaisen varastoinnin jälkeenkaudella 1996-97. Panther-lajikkeen pylväät ovat keskiarvoja kolmen tilan sadosta, Fontana-lajikkeen pylväätkuvaavat kuuden tilan satoja.

Kuiva-aine (%), 'Panther'

0

2

4

6

8

10

12

Syksy Tammi Huhti

Kuiva-aine (%), 'Fontana'

0

2

4

6

8

10

12

Syksy Tammi Helmi Huhti

A

B

C

D

dossa. Muutokset seurailivat sakkaroosipi-toisuuden muutoksia (korrelaatiokerroin0,97). Samalla sakkaroosin ja pelkistäviensokereiden suhde laski korjuun viivästyessä.Fruktoosi- ja glukoosipitoisuudet olivatkeskimäärin suurimmat toisen korjuuker-ran sadossa.

Varastoinnin aikaiset muutokset olivaterisuuntaisia kuin edellisenä vuonna. Varas-tointiajan vaikutus vaihteli tiloittain ja kor-

juuajoittain. Fontana-lajikkeella ensimmäi-sen ja toisen korjuun porkkanoiden koko-naissokeripitoisuus laski sadonkorjuun jatammikuun välillä ja pysyi sen jälkeensuunnilleen vakiona (Kuva 12). Kolmannenkorjuupäivän porkkanoiden pitoisuus eijuurikaan muuttunut koko varastointikau-della eikä neljännen korjuun pitoisuus tam-mi-huhtikuun aikana, jolloin pitoisuuttamitattiin. Tulos oli samansuuntainen kaik-

27

Fruktoosi (%)

0,0

0,4

0,8

1,2

1,6

2,0


Sakkaroosi (%)

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0


Sakkaroosi/monosakkaridit

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0


A

B

C

Glukoosi (%)

0,0

0,4

0,8

1,2

1,6

2,0


Sokerit yhteensä (%)

0

1

2

3

4

5

6


Kuva 11. Eri aikaan korjattujen porkkanoiden juurten sokeripitoisuudet ja sakkaroosin ja monosakkaridiensuhde syksyllä ja varastoinnin jälkeen kaudella 1995-96. Pisteet ovat keskiarvoja yhdeksän tilan näytteistä.

kien tilojen sadossa. Varastoinnin lopullapitoisuus oli 4,9–5,1 % eri korjuukertojensadossa eli sama kuin edellisenä vuonna.

Kokonaissokeripitoisuuden muutoksetseurailivat sakkaroosipitoisuuden muuttu-mista helmikuun lopun analyysikertaanasti. Samalla sakkaroosin ja muiden sokerei-den suhde laski ensimmäisen ja toisen kor-juun porkkanoissa ja pysyi likimain ennal-laan tai nousi hieman kolmannen korjuun

porkkanoissa. Helmikuun lopun analyysis-sä toisen korjuun porkkanoiden sakkaroosi-pitoisuus ja sakkaroosin suhde muihin olimuita korkeampi. Varastokauden lopullahuhtikuussa sakkaroosin pitoisuus laskikaikkien korjuukertojen porkkanoissa, jol-loin myös määräsuhde laski selvästi. Kunvarastoinnin alkaessa suhde oli suurin en-simmäisten korjuukertojen sadossa, huhti-

28

Fruktoosi (%)

0,0

0,4

0,8

1,2

1,6


Sakkaroosi (%)

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0


Glukoosi (%)

0,0

0,4

0,8

1,2

1,6



0

1

2

3

4

5

6

7



0,0

0,4

0,8

1,2

1,6

2,0


A

B

C

D

Kuva 12. Eri aikaan korjattujen Fontana-lajikkeen porkkanoiden juurten sokeripitoisuudet ja sakkaroosin jamonosakkaridien suhde syksyllä ja varastoinnin jälkeen kaudella 1996-97. Pisteet ovat keskiarvoja kuuden ti-lan näytteistä.

kuussa tilanne oli päinvastainen: suhdelukuoli suurin viimeisen korjuun porkkanoissa.

Fruktoosin ja glukoosin määrät pysyivätpääosan varastointikautta suunnilleen sa-moina kuin syksyllä tai laskivat hieman.Helmikuun lopun jälkeen pitoisuudet nou-

sivat kaikkien korjuukertojen sadossa.Muutosten suuruus vaihteli koepaikoittain.

Panther-lajikkeella varastoinnin vaiku-tusta sokereiden määrään seurattiin vainkolmen tilan porkkanoista ja mittauksettehtiin tammikuun alussa ja huhtikuunpuolivälissä (Kuva 13). Eri tiloilla pitoisuu-

29

Kuva 13. Eri aikaan korjattujen Panther-lajikkeen porkkanoiden juurten sokeripitoisuudet ja sakkaroosin jamonosakkaridien suhde syksyllä ja varastoinnin jälkeen kaudella 1996-97. Pisteet ovat keskiarvoja kolmen ti-

Fruktoosi (%)

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

Syksy Tammi Huhti

Sakkaroosi (%)

0,00,51,01,52,02,53,03,54,04,5

Syksy Tammi Huhti


0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

Syksy Tammi Huhti

A

B

C

D

Glukoosi (%)

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

Syksy Tammi Huhti


0

1

2

3

4

5

6

7

Syksy Tammi Huhti

det muuttuivat eri tavoin. Tilalla 1 ensim-mäisen korjuun porkkanoiden kokonaisso-keripitoisuus nousi varastoinnin aikana jaoli tammi- ja huhtikuun analyysikerroillakorkein. Muiden korjuiden pitoisuus laskihieman syksyn ja tammikuun välillä ja ko-hosi sitten taas huhtikuuhun mennessä. Ti-lalla 3 ensimmäisen korjuukerran porkka-noiden sokeripitoisuus laski ennen tammi-kuuta ja nousi sen jälkeen lievästi. Toisen jakolmannen korjuun porkkanoiden pitoi-suus nousi hieman syystalvella ja pysyi sit-ten likimain ennallaan. Viimeisen korjuunporkkanoiden pitoisuudessa ei tapahtunutmuutoksia, vaan varastointikaudella vii-meisen korjuun porkkanat sisälsivät vähitensokereita. Tilalla 9 ensimmäisen ja toisenkorjuun porkkanoiden pitoisuus laski varas-toinnin aikana hieman, kolmannen ja nel-jännen korjuun sadossa pitoisuus pikemminnousi. Kuitenkin vielä varastoinnin lopulla-kin pitoisuus oli alin myöhään korjatuissaporkkanoissa.

Vaikka muutosten suunta ja nopeusvaihtelivat eri tiloilla, kaikilla kokonaisso-keripitoisuus oli varastoinnin lopulla alem-pi myöhään korjatuissa porkkanoissa ja kor-kein ensimmäisen tai toisen korjuun pork-kanoissa. Pitoisuudet vaihtelivat 5 ja 6 %:nvälillä.

Sakkaroosipitoisuus nousi kahden vii-meisen korjuun porkkanoissa varsinkin va-rastoinnin alkupuolella. Ensimmäisten kor-juiden porkkanoissa suuntaus oli laskeva.Fruktoosi- ja glukoosipitoisuudet nousivatvarastoinnin loppupuolella kahden ensim-mäisen korjuun sadossa ja laskivat kahdenviimeisen korjuun porkkanoissa kaikillakolmella koepaikalla. Näin sakkaroosin japelkistävien sokereiden suhde laski ensim-mäisten korjuupäivien porkkanoissa ja nou-si viimeisten korjuupäivien sadossa. Kunsuhde oli syksyllä eri korjuupäivien sadossakeskimäärin 1,8, 1,7, 1,3 ja 1,3, oli sen va-rastoinnin lopussa 1,3, 1,5, 1,9 ja 2,1. Eri ai-kaan korjattujen porkkanoiden sokeriai-neenvaihdunta toimi siis eri tavalla. Erityi-sesti kaksi ensimmäistä korjuukertaa poik-kesivat kahdesta viimeisestä.

Aistittava laatu

1995

Tilalla 9 viljeltyjen porkkanoiden aistittavalaatu parani selvästi korjuuta viivästettäes-sä: syksyn arviointikerralla, jossa verrattiin26.9., 10.10. ja 24.10. nostettuja porkka-noita, lokakuussa korjatut porkkanat olivatmehukkaampia (p<0,001), helpomminpurtavia (p=0,002), rapeampia(p<0,001), väriltään tasaisempia(p=0,010) ja maultaan virheettömämpiä(p=0,015) ja voimakkaampia (p=0,045)kuin syyskuun lopulla korjatut porkkanat(Kuva 14). Porkkanoiden karvaudessa taimakeudessa ei havaittu tilastollisesti mer-kitseviä eroja. Keitettynä arvioitujen pork-kanoiden aistittaviin ominaisuuksiin kor-juuaika ei vaikuttanut tilastollisesti merkit-sevästi.

Tammikuussa arvioitavina olivat samankoepaikan 12.9., 26.9. ja 10.10. korjatutporkkanat. Lokakuussa nostetut porkkanaterottu ivat muita mehukkaampina(p=0,005) , he lpommin purtav ina(p<0,001), rapeampina (p<0,001), vä-hemmän karvaina (p<0,001), makeampi-na (p<0,001) , vo imakkaamman(p=0,021) ja virheettömämmän makuisina(p=0,003) sekä väriltään oranssimpina(p<0,001) kuin aikaisempien korjuidennäytteet. Huhtikuuhun mennessä korjuu-kertojen väliset erot olivat vähentyneet: vii-meisen korjuun porkkanat arvioitiin muitamehukkaammiksi (p=0,024) ja voimak-kaamman värisiksi (p=0,012) sekä maul-taan voimakkaammiksi (p<0,001) kuinensimmäisen korjuun porkkanat. Ensim-mäisen korjuun porkkanat olivat lisäksi vä-hiten makeita (p=0,001). Muissa arvioi-duissa ominaisuuksissa ei ollut tilastollisestimerkitseviä eroja. Arvioidut ominaisuudeteivät juurikaan muuttuneet varastoinninmyötä.

Tilan 2 porkkanoista ensimmäisen kor-juukerran näytteet arvioitiin aistinvaraisel-ta laadultaan heikoimmiksi tammikuussa:ne ol ivat vähemmän mehukkaita

30

31

Kuva 14. Tilan 9 eri aikaan korjattujen porkkanoiden aistittava laatu varastokaudella 1995-96.

Väri

0

2

4

6

8

10

26.10. 22.1. 24.4.

Värin tasaisuus

0

2

4

6

8

10

26.10. 22.1. 24.4.

Mehukkuus

0

2

4

6

8

10

26.10. 22.1. 24.4.

Rapeus

0

2

4

6

8

10

26.10. 22.1. 24.4.

Purtavuus

0

2

4

6

8

10

26.10. 22.1. 24.4.

Makeus

0

2

4

6

8

10

26.10. 22.1. 24.4.

Karvaus

0

2

4

6

8

10

26.10. 22.1. 24.4.

Maun voimakkuus

0

2

4

6

8

10

26.10. 22.1. 24.4.

Maun virheettömyys

0

2

4

6

8

10

26.10. 22.1. 24.4.

12.9.

26.9.

10.10.

32

Kuva 15. Eri aikaan korjattujen porkkanoiden aistittava laatu varastokaudella 1995-96. Vaa-ka-akselin alla olevat luvut ovat tilan numero (2 ja 5) ja arviointipäivä.

Väri

0

2

4

6

8

10

523.1.

224.1.

223.4.

Värin tasaisuus

0

2

4

6

8

10

523.1.

224.1.

223.4.

Mehukkuus

02468

10

523.1.

224.1.

223.4.

Rapeus

02

46

810

523.1.

224.1.

223.4.

Purtavuus

0

2

4

6

8

10

523.1.

224.1.

223.4.

Makeus

0

2

4

6

8

10

523.1.

224.1.

223.4.

Karvaus

0

2

4

6

8

10

523.1.

224.1.

223.4.

Maun voimakkuus

0

2

4

6

8

10

523.1.

224.1.

223.4.

Maun virheettömyys

0

24

68

10

523.1.

224.1.

223.4.

12.9.

26.9.

10.10.

(p=0,003), rapeita (p<0,001), makeita(p<0,001) ja väri ltään vaaleampia(p=0,009) kuin myöhempien korjuukerto-jen porkkanat (Kuva 15). Muissa ominai-suuksissa ei havaittu tilastollisesti merkitse-viä eroja. Huhtikuussa ainoa tilastollisestimerkitsevä ero oli värissä (p=0,019): en-simmäisen korjuun näytteet arvioitiin edel-leen muita vaaleammiksi.

Tilan 5 porkkanoita arvioitiin vain tam-mikuussa. Viimeisen korjuupäivän porkka-nat olivat ensimmäiseen korjuukertaan ver-rattuna mehukkaampia (p=0,015), hel-pommin purtavia (p=0,005), rapeampia(p=0,002) ja makeampia (p=0,014) (Kuva15).

1996

Korjuuajalla ei ollut vaikutusta porkkanoi-den makeuteen tai karvauteen (Kuva 16).Väri muuttui tasaisemmaksi sadonkorjuutaviivästettäessä (p=0,009). Tila tai varas-toinnin kesto ei vaikuttanut värin tasaisuu-teen. Porkkanat olivat vähemmän kovia(p=0,030) ja enemmän kumimaisia(p=0,014) ensimmäisellä sadonkorjuuker-ralla verrattuna kahteen viimeiseen. Varas-toinnin aikana porkkanat muuttuivat vä-hemmän koviksi (p=0,003) ja enemmänkumimaisiksi (p=0,013). Porkkanoidenmehukkuuteen korjuuaika vaikutti eri ta-voin eri tiloilla (Kuva 16). Tilan 1 sadossakorjuuajalla (p=0,081) tai varastointiajalla(p=0,563) ei ollut vaikutusta arvioituunmehukkuuteen. Tilalla 3 ensimmäisen kor-juun porkkanat olivat vähemmän mehuk-kaita kuin muut (p=0,008) ja ero säilyi kai-killa arviointikerroilla. Mehukkuus ei vä-hentynyt tilastollisesti merkitsevästi varas-toinnin myötä (p=0,163). Tilalla 9 korjuu-aika ei vaikuttanut mehukkuuteen(p=0,318), mutta varastoinnin aikanaporkkanat muuttuivat vähemmän mehuk-kaiksi (p=0,009).

Korjuuajan vaikutus yleisarvioon pork-kanoiden mausta vaihteli koepaikoittain(Kuva 16). Tilalla 1 myöhempien korjuidenporkkanat saivat paremman yleisarvion

(p=0,021) varsinkin huhtikuussa, muttavarastointiajan vaikutus (p=0,323) tai kor-juu- ja varastointiajan yhdysvaikutus(p=0,498) ei ollut tilastollisesti merkitsevä.Tilalla 3 kahden viimeisen korjuun porkka-nat arvioitiin yleismaultaan paremmiksikuin kahden ensimmäisen korjuun näytteet(p=0,019). Varastoinnin kuluessa maku jakorjuukertojen väliset erot pysyivät suun-nilleen samoina. Tilalla 9 ensimmäisen kor-juun porkkanat arvioitiin maultaan toisen jakolmannen korjuun porkkanoita parem-maksi (p=0,044). Varastointiajalla ei ollutvaikutusta yleismakuun (p=0,292).

Varastokestävyys

Vuonna 1995 porkkanoiden varastokestä-vyys parani sadonkorjuuta siirrettäessä. Pai-nohävikki oli pienin viimeisen korjuukerranporkkanoissa, kahden ensimmäisen kor-juun välillä ei ollut eroja (p=0,002, Kuva17). Korjuukertojen väliset erot säilyivät li-kimain yhtä suurina koko varastokaudenajan. Myyntikelpoisten porkkanoiden osuusoli pienin ensimmäisen korjuun sadossa jasuurin viimeisen korjuun porkkanoissa.Kaikki korjuukertojen väliset erot oli tilas-tollisesti merkitseviä (p<0,001). Kaikkientilojen keskiarvona laskettu ero ensimmäi-sen ja viimeisen korjuun välillä hävikissä olitammikuussa noin 20 %, huhtikuun puoli-välissä hieman vähemmän. Tautien pilaa-mien porkkanoiden osuus oli suurin ensim-mäisen korjuun sadossa (p<0,001), kahdenviimeisen korjuun välinen ero ei ollut tilas-tollisesti merkitsevä.

Yksittäisillä tiloilla korjuuaikojen väli-nen ero hävikissä saattoi olla vielä suurempi(Kuva 18). Mitä enemmän varastotautejaporkkanoissa esiintyi, sitä suurempi korjuu-ajan vaikutus oli. Jos tauteja oli vähän, eivätkorjuukertojen väliset erotkaan olleet kovinsuuria.

Vuoden 1996 aineistoa analysoitiin mo-nipuolisemmin erilaisen koejärjestelyn ansi-osta. Korjuuajan vaikutus painohävikkiinoli samansuuntainen kaikilla tiloillla (Kuva19): Panther-lajikkeella painohävikki pie-

33

34

Kuva 16. Eri aikaan korjattujen porkkanoiden aistittava laatu varastokaudella 1996-97. Me-hukkuus ja maku on esitetty erikseen kolmen tilan sadosta, muut pylväät ovat keskiarvoja eri ti-lojen näytteistä.

Makeus

0

2

4

6

8

7.11. 28.1. 23.4.

Kovuus

0

2

4

6

8

7.11. 28.1. 23.4.

Mehukkuus - tila 1

0

2

4

6

8

4.11. 28.1. 23.4.

Karvaus

0

2

4

6

8

7.11. 28.1. 23.4.

Kumimaisuus

0

2

4

6

8

7.11. 28.1. 23.4.

Maku - tila 1

0

2

4

6

8

4.11. 28.1. 23.4.

Mehukkuus - tila 3

0

2

4

6

8

4.11. 28.1. 23.4.

Mehukkuus - tila 9

0

2

4

6

8

7.11. 28.1. 23.4.

A

B

C

D

Maku - tila 3

0

2

4

6

8

4.11. 28.1. 23.4.

Maku - tila 9

0

2

4

6

8

7.11. 28.1. 23.4.

neni kolmanteen korjuukertaan asti, ja kah-della viimeisellä korjuukerralla painohävik-ki oli likimain sama. Fontana-lajikkeellapainohävikki väheni myös kolmanteen kor-juuseen asti, mutta viimeisen korjuupäivänsadossa se oli lähes yhtä suuri kuin ensim-mäisen korjuukerran porkkanoissa. Varas-toinnin aikana painohävikki lisääntyi suora-viivaisesti. Panther-lajikkeella korjuukerto-jen väliset erot suurenivat kevättä kohti,Fontana-lajikkeella ne pysyivät suunnilleenyhtä suurina kaikkina analyysikertoina.

Korjuuajan vaikutus myyntikelpoistenporkkanoiden määrään ja tauteihin vaihtelitiloittain, joten tulokset on esitetty tilakoh-taisesti. Panther-tiloista korjuuajan vaiku-tus oli tilastollisesti merkitsevä kaikillamuilla tiloilla paitsi tilalla 9, jolla korjuuai-kojen paremmuus muuttui varastointiajanmyötä (Kuva 20). Kaikilla muilla tiloillaA-korjuun porkkanat säilyivät heikoimminja säilyvyys parani korjuuta lykättäessä. Ti-loilla 1, 4, 5, 7 ja 8 porkkanoiden säilyvyysparani tilastollisesti merkitsevästi kolman-teen korjuupäivään asti. Tiloilla 2, 3 ja 6 säi-lyvyys ei enää parantunut toisen korjuunjälkeen merkitsevästi, joskin ero olikinyleensä myöhemmän korjuun hyväksi. Sa-donkorjuun viivästyttäminen kolmannestaneljänteen kertaan ei kuitenkaan heikentä-nyt varastokestävyyttä, paitsi tilalla 7, jossaD-korjuun sato säilyi hieman huonomminkuin kaksi viikkoa aiemmin korjatut pork-kanat. Tilalla 6 toinen korjuukerta oli säily-vyydeltään parempi kuin kolmas kerta. Ti-

lalla 9 korjuuajan vaikutus muuttui varas-tointiajan kuluessa: tammikuussa kahdenviimeisen korjuun porkkanat olivat säily-neet parhaiten, mutta huhtikuun puolivä-lissä niissä oli vähiten myyntikelpoisia pork-kanoita.

Fontana-lajikkeella ensimmäinen kor-juu oli varastokestävyydeltään merkitseväs-ti heikoin kaikilla muilla tiloilla paitsi tilalla11, jolla korjuuaika ei lainkaan vaikuttanutsäilyvyyteen (Kuva 21). Tiloilla 10 ja 12 sa-don varastokestävyys ei enää parantunuttoisen korjuun jäkeen mutta se ei myöskäänheikentynyt. Tilalla 13 varastokestävyysparani toiseen korjuuseen asti, mutta lisäksiviimeinen korjuu oli vielä selvästi parempikuin toinen korjuu. Tiloilla 14 ja 15 varas-tokestävyys parani kolmanteen korjuuseenasti ja oli samanlainen kahdella viimeiselläkorjuukerralla.

Keskimäärin korjuukertojen välinen erovarastohävikissä oli Panther-lajikkeella 20%-yksikköä, huhtikuussa hieman enem-män. Fontana-lajikkeella ero oli jopa 30 %,ja varhaisin korjuupäivä erottui säilyvyydel-tään selvästi heikoimpana. Useimmilla koe-paikoilla Panther-lajikkeen säilyvyys ei enääparantunut enää kolmannen korjuukerran(7.–9.10.) jälkeen eikä Fontana-lajikkeenenää toisen korjuuajan jälkeen (25.9.).Huomattavaa on, että hävikki ei yhdellä-kään tilalla lisääntynyt selvästi korjuuta vii-västettäessä. Myöskään syyskuun ankaratpakkasyöt, jolloin lämpötila laski lähelle

35

Kuva 17. Varastoinnin aikainen painohävikki ja myyntikelpoisten porkkanoiden määrä eri ai-kaan korjatussa sadossa varastokaudella 1995-96. Luvut ovat keskiarvoja yhdeksän tilan tu-

Painohävikki (%)

0

2

4

6

8

10

12

19.1. 28.2. 17.4.

Myyntikelpoisia (%)

0

20

40

60

80

100

19.1. 28.2. 17.4.

12.9.

26.9.

10.10.

36

Kuva 18. Korjuuajan vaikutus myyntikelpoisten porkkanoiden määrään eri tilojen sadossavarastokaudella 1995-96.

% - Tila 1

0

20

40

60

80

100

19.1. 28.2. 17.4.

% - Tila 2

0

20

40

60

80

100

19.1. 28.2. 17.4.

% - Tila 6

0

20

40

60

80

100

19.1. 28.2. 17.4.

% - Tila 7

0

20

40

60

80

100

19.1. 28.2. 17.4.

% - Tila 8

0

20

40

60

80

100

19.1. 28.2. 17.4.

% - Tila 3

0

20

40

60

80

100

19.1. 28.2. 17.4.

% - Tila 3

0

20

40

60

80

100

19.1. 28.2. 17.4.

% - Tila 9

0

20

40

60

80

100

19.1. 28.2. 17.4.

% - Tila 5

0

20

40

60

80

100

19.1. 28.2. 17.4.

12.9.

26.9.

10.10.

–10 °C, eivät heikentäneet säilyvyyttä nä-kyvistä vioituksista huolimatta.

4.3.2.2 Kokemäen koe

Sadon kasvu

Kokonais- ja kauppakelpoisen sadon lisään-tyminen jatkui Kokemäen kokeessa melkopitkään. Korjuuajan vaikutusta mallinnet-tiin polynomimalleilla. Kokonais- ja kaup-pakelpoisen sadon kasvu noudatti toisen as-teen yhtälöä eli alkusyksyn nopeampaa kas-vua seurasi hitaamman kasvun vaihe. Malli-en mukaan sadon määrä kasvoi syksyllä sa-mansuuntaisesti molemmilla lajikkeilla.Näytti kuitenkin siltä, että ‘Fontanan’ kas-vu jatkui syksyllä pidempään kuin ‘Panthe-rin’ kasvu, vaikka tilastollisesti lajikkeidenvälillä ei ollut eroa korjuuajan vaikutuksessa(Kuva 22). Fontana-lajikkeen kokonais- jakauppakelpoinen sato oli keskimäärin 5000kg/ha suurempi kuin ‘Pantherin’ sato. Kokosadon perusteella laskettu keskipaino oli‘Fontanalla’ 78 grammaa ja ‘Pantherilla’ 65grammaa ja kauppakelpoisen sadon perus-teella lasketut keskipainot olivat 104 ja 83grammaa.

Sadonkorjuun siirtyessä pienten, alle 50grammaa painavien porkkanoiden osuusväheni, jolloin kauppakelpoisen sadonosuus kasvoi (Taulukko 13). Fontana-lajik-

keella kauppakelpoisten porkkanoidenosuus oli sadonkorjuukauden alussa 68 % jalopussa 79 %, Panther-lajikkella alussa 63% ja lopussa 77 %.

Kuiva-ainepitoisuus

Sadonkorjuun jälkeen tehdyissä mittauksis-sa lajikkeella (p=0,499) tai korjuuajalla(p=0,077) ei ollut vaikutusta juurten kui-va-ainepitoisuuteen. Pitoisuudet vaihteli-vat molemmilla lajikkeilla 11 ja 12 %:n vä-lillä. Myöskään liukoisen kuiva-aineen pi-toisuus ei muuttunut korjuuajan myötä(p=0,165), mutta Panther-lajikkeen pitoi-suus (9,2) oli hieman Fontana-lajikkeen pi-toisuutta (8,9) korkeampi (p=0,010).

Varastoinnin aikana kuiva-ainepitoi-suus laski hieman molemmilla lajikkeilla,aluksi nopeammin, tammikuun jälkeen hi-taammin (Kuva 23). Eri korjuuaikojen vä-lillä oli pientä vaihtelua muutoksen nopeu-dessa, joten varastoinnin lopulla ensim-mäisten korjuukertojen porkkanoiden kui-va-ainepitoisuus oli alin. Muutokset olivatkuitenkin vähäisiä.

Sokeripitoisuudet

Liukoisten sokereiden määrät muuttuivatsadonkorjuukaudella eri tavalla Fontana- jaPanther-lajikkeissa (Kuva 24). Fruktoosi- ja

37

Kuva 19. Varastoinnin aikainen painohävikki eri aikaan korjatussa porkkanasadossa varastokaudella 1996-97. Panther-lajikkeen pylväät ovat keskiarvoja yhdeksän tilan sadosta, Fontana-lajikkeen pylväät kuuden tilansadosta.

Painohävikki (%) - 'Panther'

0

2

4

6

8

10

12

7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4.

Painohävikki (%) - 'Fontana'

0

2

4

6

8

10

12

7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4.

A

B

C

D

38

Kuva 20. Korjuuajan vaikutus myyntikelpoisten porkkanoiden määrään (lajike ‘Panther’) eritilojen sadossa varastokaudella 1996-97.

% - Tila 2

0

20

40

60

80

100

7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4.

% - Tila 1

0

20

40

60

80

100

7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4.

% - Tila 6

0

20

40

60

80

100

7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4.

% - Tila 7

0

20

40

60

80

100

7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4.

% - Tila 3

0

20

40

60

80

100

7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4.

% -Tila 8

0

20

40

60

80

100

120

7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4.

% - Tila 4

0

20

40

60

80

100

120

7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4.

% - Tila 9

0

20

40

60

80

100

7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4.

% - Tila 5

0

20

40

60

80

100

7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4.

A

B

C

D

Panther-lajikkeissa (Kuva 24). Fruktoosi- jaglukoosipitoisuudet laskivat Fontana-lajik-keella ensimmäisen korjuun jälkeen, nousi-vat sitten hieman ja laskivat taas lokakuunlopussa. Panther-lajikkeella pitoisuudet oli-vat alimmillaan viidennellä korjuukerralla,josta ne taas hieman nousivat viimeiseenkorjuuseen mennessä. Sakkaroosin määräpysyi Fontana-lajikkeella aluksi samalla ta-solla mutta oli neljännellä ja viidennelläkorjuukerralla korkeampi ja laski taas loka-kuun lopussa. Panther-lajikkeen sakkaroo-sipitoisuus nousi selvästi sadonkorjuukau-den alussa ja tasaantui kolmannen korjuunjälkeen.

Liukoisten sokereiden kokonaismääräseuraili molemmilla lajikkeilla sakkaroosinmäärää (korrelaatiokerroin Fontana-lajik-keella 0,80, p<0,001, Panther-lajikkeella0,93, p<0,001). Fontana-lajikkeella määrälaski ensimmäisen korjuun jälkeen muttaoli korkeimmillaan neljännellä ja viidennel-lä korjuukerralla. Panther-lajikkeella pitoi-suus nousi aluksi ja pysyi sitten suunnilleenennallaan.

Lajikkeiden välillä oli melko suuria erojasokerikoostumuksessa. Panther-lajikkeensakkaroosipitoisuus vaihteli 2,6 ja 4,1 %:nvälillä, Fontana-lajikkeen pitoisuus 2,8 ja3,6 %:n välillä (lajikkeen vaikutus,

39

% - Tila 10

0

20

40

60

80

100

7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4.

% - Tila 11

0

20

40

60

80

100

7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4.

% - Tila 12

0

20

40

60

80

100

7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4.

A B C D

% - Tila 13

0

20

40

60

80

100

7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4.

% - Tila 14

0

20

40

60

80

100

7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4.

%- Tila 15

0

20

40

60

80

100

7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4.

Kuva 21. Korjuuajan vaikutus myyntikelpoisten porkkanoiden määrään (lajike ‘Fontana’) eritilojen sadossa varastokaudella 1996-97.

p<0,001). Fontana-lajikkeella taas fruk-toosin ja glukoosin pitoisuudet olivat kor-keammat (p=0,013, p<0,001), joten soke-reiden yhteismäärässä ei ollut lajikkeidenvälillä eroja (p=0,635). Sen sijaan sakka-roosin ja monosakkaridien määräsuhde oliPanther-lajikkeella selvästi korkeampi kuinFontana-lajikkeella (p=0,002). ‘Fontanal-la’ suhde nousi neljänteen korjuuseen asti jalaski sitten, ‘Pantherilla’ nousu jatkui kym-menen päivää kauemmin.

Varastoinnin aikana sokereiden määrätmuuttuivat eri tavoin eri korjuukertojenporkkanoissa. Myös lajikkeiden välillä olieroja. Fruktoosipitoisuus ei Fontana-la-jikkeella muuttunut varastoinnin aikanajuurikaan. Korjuuaikojen väliset erot olivateri analyysikertoina erilaiset: tammikuussapitoisuus oli korkein varhain korjatuissa,helmikuun lopussa pitoisuudet olivat liki-main samanlaiset, huhtikuussa korkeim-mat pitoisuudet mitattiin neljännen ja vii-dennen korjuun näytteistä. Panther-lajik-

40

Sato (1000 kg/ha)

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

5.9. 16.9. 26.9. 7.10. 16.10. 28.10.

Sadonkorjuupäivä

Fontana -kok.sato

Panther -kok.sato

Fontana -kauppak.satoPanther -kauppak.sato

Kuva 22. Fontana- ja Panther-lajikkeiden porkkanoiden kokonais- ja kauppakelpoisen sa-don lisääntyminen syksyllä 1996 Kokemäellä.

Lajike Korjuupäivä Kauppa- Pienet Haljenneet Epämuo- Haaraiset Muutkelpoiset (< 50 g) toiset% % % % % %

�Fontana� 5.9. 68 19 < 1 11 1 016.9. 71 15 < 1 13 1 026.9. 71 11 3 13 1 07.10. 76 11 0 12 1 016.10. 79 8 < 1 11 1 028.10. 79 9 < 1 10 1 1

�Panther� 5.9. 63 29 < 1 7 1 016.9. 68 20 < 1 10 2 026.9. 71 16 0 12 2 07.10. 75 14 0 9 2 016.10. 76 12 < 1 9 2 028.10. 77 12 0 9 3 1

Taulukko 13. Sadon jakautuminen eri laatuluokkiin porkkanan korjuuaikakokeessa Koke-mäellä syksyllä 1996.

keella korjuukertojen väliset erot olivat suu-rimmillaan tammikuussa, jolloin varhainkorjatut porkkanat sisälsivät eniten fruk-toosia.Suuntaus säilyi samana varastoinninloppuun asti, joskin korjuukertojen väliseterot pienenivät. Keskimääräinen fruktoosi-pitoisuus ei muuttunut kovin paljon varas-toinnin aikana.

Glukoosin määrä nousi Fontana-lajik-keella varastoinnin aikana keskimäärin 0,2%-yksikköä. Vaikka muutos oli eri korjuu-kertojen sadossa hieman erilaista, ensim-mäisten korjuukertojen porkkanat sisälsi-vät keskimäärin enemmän glukoosia kuinviimeisten korjuiden sato. Panther-lajik-keella ensimmäisen korjuukerran porkka-noiden glukoosimäärä nousi varastoinninalkuvaiheessa ja laski sitten. Muiden kor-juuerien pitoisuudessa ei tapahtunut kovinsuuria muutoksia. Kaikilla analyysikerroillasuuntaus oli se, että varhain korjatut pork-kanat sisälsivät enemmän glukoosia kuinmyöhempien korjuiden sato, mutta erotpienenivät varastoinnin lopussa.

Fontana-lajikkeella sakkaroosin määrälaski varsinkin varastoinnin alkuvaiheessa janousi jälleen tammikuun jälkeen. Korjuu-kertojen väliset erot pitoisuudessa vaihteli-vat hieman analyysikerroittain, mutta pi-toisuus oli keskimäärin korkeampi, kunporkkanat oli nostettu maasta myöhem-min. Panther-lajikkeella erot korjuukerto-jen välillä olivat selvemmät ja pysyivät

suunnilleen samanlaisina varastoinnin lop-puun asti: myöhemmin korjatuissa porkka-noissa sakkaroosipitoisuus oli korkeampi.Myös ‘Pantherin’ sakkaroosipitoisuus laskiennen tammikuun analyysikertaa ja nousijälleen kevättalvella.

Kokonaissokeripitoisuus laski Fonta-na-lajikkeella ennen tammikuuta muttakääntyi sitten taas nousuun. Korjuukerto-jen väliset erot olivat eri analyysikerroillaerilaiset: tammikuussa kolmannen korjuunporkkanat sisälsivät eniten sokereita, hel-mikuun lopussa pitoisuuksissa ei ollut eroja,huhtikuussa alimmat pitoisuudet olivat en-simmäisen ja viimeisen korjuun sadossa.Panther-lajikkeessa sokereiden kokonais-määrä oli korkeimmillaan helmikuussa, jos-ta se hieman laski huhtikuuhun mennessä.Tammikuun analyysikerralla korjuuaikojenvälillä ei ollut eroja, helmikuun lopussa pi-toisuudet olivat korkeimmat keskimmäis-ten korjuukertojen sadossa, huhtikuussaensimmäisen korjuun porkkanat sisälsivätvähiten sokereita.

Varastoinnin alkuvaiheessa Fontana-la-jikkeessa sakkaroosin ja muiden sokereidensuhde laski ja pysyi sitten likimain samana.Panther-lajikkeessa suhde kääntyi tammi-kuun jälkeen taas nousuun. Molemmilla la-jikkeilla suhde oli yleensä sitä korkeampi,mitä myöhemmin porkkanat oli korjattu,mutta mittausten välillä esiintyi vaihtelua.

41

Kuva 23. Eri aikaan korjattujen Fontana- ja Panther-lajikkeiden porkkanoiden kuiva-ainepitoi-suus syksyllä ja erimittaisen varastoinnin jälkeen kaudella 1996-97 Kokemäen kokeessa.

Kuiva-aine (%) - 'Fontana'

0

2

4

6

8

10

12

14


Kuiva-aine (%) - 'Panther'

0

2

4

6

8

10

12

14


5.9.

16.9.

26.9.

7.10.

16.10.

28.10.

42

Kuva 24. Eri aikaan korjattujen Fontana- ja Panther-lajikkeiden porkkanoiden juurten sokeri-pitoisuudet ja sakkaroosin ja monosakkaridien suhde syksyllä ja varastoinnin jälkeen kaudel-la 1996-97 Kokemäen kokeessa.

Fruktoosi (%) - 'Fontana'

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0


Fruktoosi (%) - 'Panther'

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0


Glukoosi (%) - 'Fontana'

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0


Glukoosi (%) - 'Panther'

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0


Sakkaroosi (%) - 'Fontana'

0

1

2

3

4

5


Sakkaroosi (%) - 'Panther'

0

1

2

3

4

5


Sokerit yht. - 'Fontana'

0

2

4

6

8


Sakkar./monos. - 'Fontana'

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5


Sokerit yht. - ' Panther'

0

2

4

6

8


Sakkar./monos. - 'Panther'

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5


5.9.

16.9.

26.9.

7.10.

16.10.

28.10.

Aistittava laatu

Porkkanoiden aistittavaa laatua seurattiinheti sadonkorjuukauden päätyttyä marras-kuun alussa sekä varastoinnin jälkeen tam-mikuun ja huhtikuun lopussa (Kuvat 25 ja26). Lajikkeet eivät eronneet toisistaan ti-lastollisesti merkitsevästi minkään arvioi-dun ominaisuuden suhteen. Korjuuaikavaikutti porkkanoiden mehukkuuteen(p<0,001), karvauteen (p=0,004), ma-keuteen (p<0,001), maun yleisarvioon

(p<0,001) ja kumimaisuuteen (p=0,026):mehukkuus lisääntyi, karvaus väheni jamaun yleisarvio parani sadonkorjuun siirty-essä myöhempään. Myös makeus lisääntyisadonkorjuun siirtyessä, mutta muutos eiollut yhtä suoraviivainen. Fontana-lajik-keella havaitut erot makeudessa olivat pie-nempiä kuin Panther-lajikkeella. Varhainkorjatut porkkanat arvioitiin myös kumi-maisemmiksi. Korjuuaika ei vaikuttanutporkkanoiden kovuuteen (p=0,157) tai vä-rin tasaisuuteen (p=0,417).

Varastoinnin aikana porkkanat muut-tuivat rakenteeltaan pehmeämmiksi

43

Kuva 25. Eri aikaan korjattujen Fontana-lajikkeen porkkanoiden aistittava laatu sadonkor-juun jälkeen sekä tammi- ja huhtikuun lopussa kaudella 1996-97 Kokemäen kokeessa.

Makeus

0

2

4

6

8

Syksy Tammi Huhti

Karvaus

0

2

4

6

8

Syksy Tammi Huhti

Kovuus

0

2

4

6

8

Syksy Tammi Huhti

Kumimaisuus

0

2

4

6

8

Syksy Tammi Huhti

Mehukkuus

0

2

4

6

8

Syksy Tammi Huhti

Maku

0

2

4

6

8

Syksy Tammi Huhti

5.9.

16.9.

26.9.

7.10.

16.10.

28.10.

(p=0,009) ja kumimaisemmiks i(p=0,033). Muihin arvioituihin ominai-suuksiin varastointiajalla ei ollut vaikutus-ta. Korjuuaikojen välillä havaitut erot säi-lyivät samanlaisina varastoinnin aikana.

Myöhäinen sadonkorjuu oli siis hyödyk-si porkkanoiden aistittavan laadun kannal-ta. Varastoinnin kuluessa porkkanoiden ra-kenne muuttui heikommaksi, mutta muu-ten laadussa ei havaittu muutoksia.

Varastokestävyys

Korjuuaika vaikutti huomattavasti porkka-noiden varastokestävyyteen. Varastoinnin

aikainen painohävikki oli molemmilla lajik-keilla suunnilleen yhtä suurta (p=0,463).Korjuuaika vaikutti samalla tavalla molem-pien lajikkeiden painohävikkiin (Kuva 27):vaikka tuloksissa oli melkoisesti vaihtelua,keskimäärin painohävikki laski sadonkor-juuta siirrettäessä (p<0,001). Viimeisenkorjuukerran porkkanoissa painohävikki olijälleen hieman suurempi. Varastoinnin ku-luessa painohävikki lisääntyi melko suora-viivaisesti (p<0,001).

Varastoinnnin jälkeen Panther-lajik-keen porkkanoista oli suurempi osa myynti-kelpois ia kuin Fontana-la j ikkeessa(p=0,039) (Kuva 28). Korjuuajan vaikutusmyyntikelpoisten porkkanoiden määrään

44

Makeus

0

2

4

6

8

Syksy Tammi Huhti

Karvaus

0

2

4

6

8

Syksy Tammi Huhti

Kovuus

0

2

4

6

8

Syksy Tammi Huhti

Kumimaisuus

0

2

4

6

8

Syksy Tammi Huhti

Mehukkuus

0

2

4

6

8

Syksy Tammi Huhti

Maku

0

2

4

6

8

Syksy Tammi Huhti

5.9.

16.9.

26.9.

7.10.

16.10.

28.10.

Kuva 26. Eri aikaan korjattujen Panther-lajikkeen porkkanoiden aistittava laatu sadonkorjuunjälkeen sekä tammi- ja huhtikuun lopussa kaudella 1996-97 Kokemäen kokeessa.

vaihteli lajikkeittain ja analyysikerroittain(yhdysvaikutus lajike*korjuuaika*varas-tointiaika, p=0,002). Fontana-lajikkeellakolmen ensimmäisen korjuun sato säilyiheikosti, mutta muiden korjuukertojen vä-lillä ei ollut suuria eroja (kolmannen asteentrendikontrasti, p=0,001). Esimerkiksi

huhtikuun puolivälissä kolmen ensimmäi-sen korjuun sadosta vain noin 30 % olimyyntikelpoista, kun taas viimeisten kor-juukertojen sadosta myyntikelpoista oli60-75 %. Varastoinnin kuluessa myyntikel-poisten porkkanoiden osuus väheni lineaari-sesti (p=0,005). Myös Panther-lajikkeella

45

Painohävikki (%) - 'Fontana'

02468

101214

7.1. 25.2. 16.4.

Painohävikki (%) - 'Panther'

02468

101214

7.1. 25.2. 16.4.

5.9.

16.9.

26.9.

7.10.

16.10.

28.10.

Kuva 27. Eri aikaan korjattujen Fontana- ja Panther-lajikkeiden porkkanoiden painohävikkivarastokaudella 1996-97 Kokemäen kokeessa.

Myyntikelpoisia (%) - 'Fontana'

0

20

40

60

80

100

7.1. 25.2. 16.4.

Myyntikelpoisia (%) - 'Panther'

0

20

40

60

80

100

7.1. 25.2. 16.4.

5.9.

16.9.

26.9.

7.10.

16.10.

28.10.

Kuva 28. Eri aikaan korjattujen Fontana- ja Panther-lajikkeiden porkkanoiden myyntikelpoi-nen osuus erimittaisen varastoinnin jälkeen varastokaudella 1996-97 Kokemäen kokeessa.

Tautien pilaamia (%) - 'Fontana'

0

10

20

30

40

50

60

70

7.1. 25.2. 16.4.

Tautien pilaamia (%) - 'Panther'

0

10

20

30

40

50

60

70

7.1. 25.2. 16.4.

5.9.

16.9.

26.9.

7.10.

16.10.

28.10.

Kuva 29. Tautien pilaama osuus eri aikaan korjatuissa Fontana- ja Panther-lajikkeiden pork-kanoissa erimittaisen varastoinnin jälkeen varastokaudella 1996-97 Kokemäen kokeessa .

varhaisimpien korjuukertojen sato säilyiheikoimmin (toisen asteen trendikontrasti,p<0,001). Erot korjuukertojen välillä suu-renivat varastoinnin kestäessä (yhdysvaiku-tus korjuu*varastointiaika, p=0,010).Huhtikuun puolivälissä kahden ensimmäi-sen korjuukerran sadosta oli myyntikelpois-ta noin 30 %, kolmannen korjuun sadostanoin 50 % ja viimeisten korjuukertojen sa-dosta 70–85 %.

Varastotauteja esiintyi Fontana-lajik-keessa hieman enemmän kuin Panther-la-jikkeessa (Kuva 29), mutta ero ei ollut tilas-tollisesti merkitsevä (p=0,076). Korjuu- javarastointiajan vaikutus oli kuitenkin erilai-nen eri lajikkeilla (yhdysvaikutus laji-ke*korjuuaika*varastointiaika, p=0,001).Varastotautien määrä väheni Fontana-lajik-keella selvästi korjuuta siirrettäessä(p<0,001). Ensimmäisten korjuukertojensadosta tautien pilaamia porkkanoita oli erivarastointiaikoina 45–60 %, kolmannenkorjuun sadosta 15–50 % ja viimeisten kor-juukertojen sadosta vain 5–25 %. Panther-lajikkeella kolmen ensimmäisen korjuun sa-dossa tauteja esiintyi selvästi runsaamminkuin viimeisten korjuupäivien porkkanois-sa. Huhtikuussa parhaiten säilyneessä,16.10. korjatussa erässä oli tautien pilaamiaporkkanoita vain noin 5 %, mutta heikoim-min säilyneessä, 16.9. korjatussa erässä jopa60 %. Porkkanoita pilasivat sekä mustamä-tä, harmaahome että pahkahome.


Sadon määrä

Sadon kasvu jatkui vuoden 1995 kokeessauseimmilla koepaikoilla viimeiseen korjuu-seen asti. Painon lisäys ei ollut yhteydessäporkkanoiden keskimääräiseen kokoon. Sa-donkorjuupäivien välisten jaksojen keski-lämpötila oli 8–9 °C eli keskimääräistä syys-säätä lämpimämpi (Liite 5/1), joten kasvulleoli hyvät edellytykset.

Myös vuonna 1996 sato lisääntyi jokakolmannella tilalla viimeiseen korjuuseenasti lokakuun loppupuolelle, huolimattakasvustoja pahasti vioittaneista syyskuunyöpakkasista. Joka kolmannella tilalla kas-vu pysähtyi toiseen tai kolmanteen korjuu-kertaan. Kolmanneksella tiloista sato ei li-sääntynyt tilastollisesti merkitsevästi kokokuuden viikon seurantajaksona. Kahdenensimmäisen korjuun välillä syyskuussakeskilämpötila oli 5–7 °C, seuraavien kor-juukertojen välillä syys-lokakuun vaihtees-sa 6,5–8,6 °C ja kahden viimeisen korjuunvälillä 5–7 ° (Liite 5/2). Vaikka syyskuu oli-kin keskimääräistä kylmempi, sitä seurasilämmin lokakuu. Osa kasvustoista pystyisiis hyödyntämään lokakuun lämmön,vaikka lehdistö olikin kärsinyt pahasti hal-laöistä. Kasvua saattoi rajoittaa myös poik-keuksellinen kuivuus.

Kokemäen kokeessa, jota pakkaset eivätyhtä pahasti vioittaneet, kasvu jatkui syk-syllä lähes lokakuun loppuun, vaikka erityi-sesti Panther-lajikkeen kasvu hidastui loka-kuun alussa. Sadonkorjuupäivien välistenjaksojen keskilämpötila oli 7–8 °C. Vastaennen viimeistä korjuukertaa keskilämpöti-la oli alempi eli 5,9 °C (Liite 5/3).

Nilssonin (1987a) tutkimuksessa Nan-tes Express OE 20 -lajikkeen kasvu päättyitoisena vuonna syyskuun lopulla ja toisenavuonna lokakuun puolivälissä. Kasvun jat-kumisen on todettu vaihtelevan lajikkeit-tain (Fritz & Habben 1975, 1977), eli lajik-keiden välillä lienee eroja kyvyssä hyödyn-tää loppusyksyn lyheneviä ja viileitä päiviä.

Kuiva-aine- ja sokeripitoisuudet

Porkkanoiden koostumus poikkesi selvästieri koevuosina. Syksyllä 1995 porkkanoi-den kuiva-ainepitoisuus ja sakkaroosi- jakokonaissokeripitoisuus nousivat hiemankorjuuta lykättäessä, kuten myös aikaisem-missa tutkimuksissa on havaittu (Nilsson1987b). Erityisen selvää oli sakkaroosin jamonosakkaridien suhteen kasvu, mitä onpidetty biokemiallisen korjuukypsyydenmittarina (Phan & Hsu 1973, Fritz &

46

Weichmann 1979). Vuonna 1996 muutok-set olivat kuitenkin päinvastaisia: kuiva-ai-nepitoisuus ja erityisesti sakkaroosin määräja kokonaissokeripitoisuus laskivat reilustitoisen ja kolmannen korjuukerran välillä.Samalla sakkaroosin ja monosakkaridiensuhde laski selvästi, vaikka se Fontana-la-jikkeella pysyikin jatkuvasti korkeampanakuin edellisenä vuonna.

Sokeripitoisuuden lasku johtunee syys-kuun kovista pakkasista, jotka tuhosivatsuuren osan kasvien lehdistöä. Tämän jäl-keen porkkanat alkoivat kasvattaa uusialehtiä, mikä kulutti juureen kerättyjä varas-toyhdisteitä. Kokemäellä, jossa kasvustosäilyi vahingoittumattomana, kuiva-aine-ja sokeripitoisuudet eivät laskeneet. Pant-her-lajikkeella sakkaroosi- ja kokonaissoke-ripitoisuudet sekä sakkaroosin ja monosak-karidien suhde jopa nousivat selvästi kor-juukaudella. Panther-lajikkeen sakkaroosinja monosakkaridien suhde oli korkeampikuin Fontana-lajikkeen suhde. Näin Pant-her-lajike oli kenties fysiologisesti pidem-mälle kehittynyt, koska myös sen kasvu olipäättynyt aiemmin. Toisaalta kyse voi ollavain lajikeominaisuudesta.

Myös varastoinnin aikaiset muutoksetolivat lähes päinvastaisia eri koevuosina:vuoden 1995 sadossa fruktoosin ja glukoo-sin määrät nousivat varastoinnin alkupuo-lella ja laskivat sitten. Sakkaroosipitoisuuslaski ensin ja nousi varastokauden lopulla.Syksyn 1996 sadossa fruktoosi- ja glukoosi-pitoisuudet laskivat helmikuuhun asti janousivat sitten, sakkaroosin määrä puoles-taan vaihteli analyysi- ja korjuukerroittain.Sokereiden kokonaismäärä ei juuri muuttu-nut varastoinnin aikana. Panther-lajikkeel-la syys- ja lokakuun korjuukertojen porkka-noiden sokeripitoisuudet muuttuivat sel-västi eri tavoin: syyskuussa korjattujenporkkanoiden fruktoosi- ja glukoosipitoi-suudet nousivat ja sakkaroosi- ja kokonais-sokeripitoisuudet laskivat, lokakuussa kor-jattujen porkkanoiden muutokset olivatpäinvastaisia. Eri aikaan korjattujen pork-kanoiden sokeriaineenvaihdunta toimi siiseri tavoin. Aikaisemmissa tutkimuksissa onhavaittu fruktoosin ja glukoosin määrän

nousevan ja sakkaroosin pitoisuuden ja suh-teellisen osuuden vähenevän varastoinninaikana (Rutherford 1981, Nilsson 1987b,LeDily et al. 1994), kuten tässäkin tutki-muksessa kävi vuoden 1995 sadon varas-toinnin alkuvaiheessa. Myöhemmin kevääl-lä sakkaroosin määrä kuitenkin nousi taasselvästi. Nilsson (1987b) esitti muutostenliittyvän vernalisaatioon, jossa tarvitaanmonosakkarideja hengityksen lähtöaineina.

Aistittava laatu

Porkkanoiden aistittava laatu parani mo-lempina vuosina sadonkorjuuta siirrettäes-sä. Erityisen mielenkiintoista on, että vuo-den 1996 sadossa, jossa myöhempien kor-juukertojen porkkanat olivat kärsineet pak-kasista ja sisälsivät vähemmän sokereita,aistittava laatu ei ainakaan heikentynyt, pi-kemmin parani sadonkorjuuta siirrettäessä.Varastointi ei suuremmin heikentänytporkkanoiden laatua: vaikutus tuntui lähin-nä rakenteessa eli porkkanoiden mehuk-kuuden ja kovuuden vähenemisenä, muttatämäkin tuli ilmi vain joissakin arvioinneis-sa.

Varastokestävyys

Molempina koevuosina porkkanoiden säily-vyys parani huomattavasti sadonkorjuunsiirtyessä myöhemmäksi. Myyntikelpoisiaporkkanoita oli keskimäärin sitä enemmän,mitä myöhemmin sato oli korjattu. Myösporkkanoiden varastoinnin aikainen paino-hävikki pieneni korjuuta viivästettäessä,paitsi Fontana-tiloilla vuonna 1996, jolloinviimeisen, 21.–22.10. korjatun erän paino-hävikki oli jälleen suurempi. Samoin Koke-mäen kokeessa viimeisen korjuukerranporkkanoiden painohävikki oli edellisker-taisia porkkanoita suurempi molemmilla la-jikkeilla. Myös Weichmann & Käppel(1977) ja Nilsson (1987b) havaitsivat, ettäkorjuukauden lopulla nostettujen porkka-noiden painohävikki oli jälleen suurempikuin edellisten korjuukertojen sadon hävik-

47

ki, vaikka korjuukauden alussa painohävik-ki pieneni korjuuta viivästettäessä.

Kaikkien koepaikkojen keskiarvona las-kettu ero varastohävikissä heikoimman japarhaimman korjuukerran välillä oli tilako-keissa 20–30 %, Kokemäen kokeessa jopa40–60 %. Korjuuajan vaikutus vaihteli ti-loittain sen mukaan, kuinka paljon varasto-tauteja sadossa esiintyi. Jos porkkanat olivatsäästyneet taudeilta, ei korjuuajalla ollutyhtä suurta merkitystä. Kuitenkin esimer-kiksi vuonna 1996 säilyvyys parani korjuu-ta siirrettäessä 13 tilalla 15:stä. Noin jokatoisella tilalla säilyvyys parani tilastollisestimerkitsevästi kolmanteen korjuukertaan elilokakuun 10. päivän tienoille asti ja lopuillatoiseen korjuuseen asti. Merkittävää on,että vain yhdellä tilalla myöhempi korjuuheikensi säilyvyyttä, tosin hyvin vähän.

Myöhään korjatut porkkanat joutuvatolemaan vähemmän aikaa varastossa, mut-ta tämä ei selitä parempaa varastointitulos-ta, sillä myös varastointiaikaa kohden las-kettu hävikki pieneni korjuuta lykättäessä.Parempi säilyvyys voi liittyä sääoloihin en-nen korjuuta ja sen aikana tai eroihin pork-kanan koostumuksessa. Säät olivat korjuu-päivinä pääasiassa hyvät molempina vuosi-na (Liite 5). Ennen ensimmäistä korjuutasää oli lämpimin, joten myös maan ja pork-kanoiden lämpötila oli korkeampi kuinmyöhemmin syksyllä. Syyskuussa 1996 sat-tuneet kovat yöpakkaset aiheuttivat pork-kanoiden yläpäähän jopa näkyviä pakkas-vaurioita eli poikittaisia halkeamia, muttavauriot eivät heikentäneet säilyvyyttä. Maaja kasvusto olivat yleensä korjuupäivinäkuivia, mutta viimeinen sadonkorjuu teh-tiin syksyllä 1996 Forssassa sateessa. Tämäei kuitenkaan havaittavasti lisännyt hävik-kiä, vaikka saksalaisen tutkimuksen (Fritz& Weichmann 1979) mukaan korkea il-mankosteus ja sateet ennen korjuuta lisää-vät varastotappioita. Tutkimuksessa ei siissaatu selviä viitteitä korjuupäivän sääolojenvaikutuksesta säilyvyyteen.

Koska korjuuoloilla ei pystytty selittä-mään säilyvyyden paranemista syksyn ede-tessä, luonnollisin selitys saattaa olla pork-kanoiden rakenteen tai kemiallisisten omi-

naisuuksien muuttuminen. Porkkanoidenkuiva-aine- ja sokeripitoisuudet muuttuivatkoevuosina täysin päinvastaisesti ja säily-vyyden muutos oli kuitenkin molempinavuosina sama, joten varastosokereiden mää-rä ei liene kehitysasteen kuvaajana kovinmerkityksellinen. Säilyvyyden paranemi-nen aiheutui varastotautien pienemmästämäärästä, joten selittävänä tekijänä on jokintauti-infektioita säätelevä asia. Päinvastoinkuin tässä tutkimuksessa, aikaisemmin onhavaittu, että nuoret porkkanat ovat vas-tustuskykyisimpiä mustamätää vastaan(Davies & Lewis 1980, Villeneuve et al.1993). Davies & Lewis (1980) arvelivat iänmerkityksen johtuvan joko porkkanoidenvaurioitumisalttiudesta tai haavojen para-nemisedellytyksistä. Myöhäisen sadonkor-juun aiheuttama parempi säilyvyys saattaaselittyä juuri porkkanoiden vauriokestävyy-den lisääntymisestä ja syntyneiden vaurioi-den paremmasta korjautuvuudesta. Tästäsaatiin viitteitä myös kokeessa, jonka tulok-set esitetään luvussa 4.4.

Milloin sato kannattaa korjata varas-toon?

Molempina koevuosina varastoitavan pork-kanan myöhäinen sadonkorjuu oli eduksisadon määrän, aistittavan laadun ja säily-vyyden kannalta. Jos kasvusto on hyvässäkunnossa ja säät lämpimät, voidaan vielä lo-kakuussa saada merkittävää sadonlisää. Lii-an aikainen sadonkorjuu lisää varastotappi-oiden riskiä. Korjuuajan merkitys vaihteleepeltolohkoittain sen mukaan, kuinka paljontaudinaiheuttajia on menossa sadon muka-na varastoon. Jos porkkanat ovat säästyneettaudeilta, ei pahoja varastointiongelmia oleodotettavissa, korjattiinpa porkkanat mil-loin tahansa.

Sadonkorjuun aloittamista ei voi jättääkovin myöhään, jotta koko pinta-ala saa-daan varmasti korjattua ennen talven tuloa.Tietoa korjuuajan vaikutuksesta voi kuiten-kin hyödyntää niin, että aikaisin korjatut jatodennäköisesti heikommin säilyvät pork-kanat myydään aiemmin kuin myöhemmin

48

korjattu ja varastokestävyydeltään parempisato.

4.4 Mekaanisten vaurioiden vaikutusporkkanan säilyvyyteen


Syksyllä 1996 tutkittiin, miten porkkanoi-den alttius mekaanisille vaurioille ja vauri-oiden korjautuvuus muuttuvat sadonkor-juun ajoittumisen mukaan. Porkkanat saa-tiin kokeeseen Kokemäen korjuuaikako-keesta, ja satoa korjattiin 17.9., 1.10. ja14.10. Puolet porkkanoista käsiteltiinMTT:n kasvintuotannon tutkimuslaitok-sella täristyslaitteella, jolla jäljiteltiin kor-juukoneen aiheuttamaa mekaanista stres-siä. Porkkanat levitettiin 60 kappaleen eris-sä neliömetrin kokoiselle alustalle, jossa nii-tä täristettiin puoli minuuttia vakionopeu-della. Täristyksen jälkeen porkkanat jaet-tiin eri jäähdytyskäsittelyihin: osa vietiinsuoraan 0 °C:een, osa pidettiin 3 tai 7 vuo-rokautta 10 °C:een lämpötilassa ennen kyl-mävarastointia. Porkkanat varastoitiinrei’itetyissä muovipusseissa. Yhden varasto-erän koko oli 60 porkkanaa, joka oli jaettukolmeen pussiin. Toistoja oli kolme koe-kentän eri lohkoista.

Ensimmäisellä korjuukerralla porkka-nat olivat 10 °C:een varastossa muovilaati-koissa ja laatikoiden päälle oli levitettymuovi. Tarkoituksena oli, että porkkanoi-den pinta olisi kuivunut, mutta porkkanatkuivuivat liikaa. Niinpä seuraavilla kerroillaporkkanat pantiin suoraan muovipusseihin.Porkkanoiden säilyminen analysoitiin12.–14. maaliskuuta kuten muissakinporkkanakokeissa.

4.4.2 Tulokset

Varastoinnin aikaiseen painohävikkiin vai-kuttivat korjuuaika (p=0,001), vaurioitta-miskäsittely (p=0,055) ja korjuun jälkei-

nen lämpötila (p<0,001). Myös tekijöidenväliset yhdysvaikutukset olivat merkitseviä.Keskimäärin painohävikki väheni korjuutaviivästettäessä täristämättömissä (Kuva30): ensimmäisen korjuukerran painohä-vikki oli keskimäärin 17 %, toisen korjuu-kerran 15 % ja kolmannen 12 %. Täriste-tyissä porkkanoissa korjuuajan vaikutus olisuurempi kuin täristämättömissä: kahdenensimmäisen korjuukerran porkkanoissapainohävikki oli täristetyissä porkkanoissasuurempi, kolmannella kerralla eroa ei enääollut. Porkkanoiden pitäminen 10 °C:nlämpötilassa sadonkorjuun jälkeen lisäsipainohävikkiä merkittävästi: vaikutus olierityisen suuri kahdella viimeisellä korjuu-kerralla.

Mustamädän esiintymiseen vaikuttivatkorjuuaika (p<0,001) ja sadonkorjuun jäl-keinen lämpötila (p=0,048) (Kuva 31). En-simmäisen ja toisen korjuun porkkanoissaoli merkitsevästi enemmän mustamätääkuin viimeisen korjuukerran näytteissä. Tä-ristyskäsittelyllä ei ollut selvää vaikutustamustamädän esiintymiseen (p=0,214): en-simmäisen korjuun sadossa mustamätää olirunsaammin täristetyissä porkkanoissa, toi-sella korjuukerralla täristämättömissä jakolmannella kerralla käsittelyjen välillä eiollut eroja. Porkkanoissa, joita pidettiinkorjuun jälkeen 7 vuorokautta 10 °C:n läm-pötilassa, esiintyi vähemmän mustamätääkuin heti 0 °C:een viedyissä porkkanoissa. 2vuorokauden lämpökäsittely ei vielä mer-kitsevästi vähentänyt mustamädän esiinty-mistä.

Vaikka lämpökäsittelyt vähensivätmustamädän tuhoja, muut varastotaudit,lähinnä harmaahome lisääntyivät lämpi-mässä. Näin lämpökäsittelyt eivät vaikutta-neet tautien kokonaismäärään (p=0,733).Varastotautien pilaama osuus väheni kor-juuta viivästettäessä (p<0,001) etenkinvaurioitetuissa porkkanoissa (Kuva 32), tä-ristämättömissä porkkanoissa ei varasto-tautien määrä muuttunut korjuuajan myö-tä (yhdysvaikutus, p<0,001). Vaurioidenmerkitys varastotautien kannalta ilmenivain ensimmäisellä korjuukerralla, jolloin

49

täristetyt porkkanat kärsivät selvästi enem-män varastotaudeista.

Myyntikelpoisten porkkanoiden määrälisääntyi korjuuta viivästettäessä etenkinvaurioitetuissa porkkanoissa, mutta täristä-mättämissä ei (Kuva 33). Korjuun jälkeinen10 °C:n lämpötila vähensi myyntikelpois-ten porkkanoiden määrää (p<0,001) lisä-tessään haihduntaa, nahistumista ja varas-totaudeista etenkin harmaahometta.


Mekaanisten vaurioiden merkitys näkyi sel-västi vain ensimmäisellä korjuukerralla, jol-loin täristetyt porkkanat kärsivät enitentaudeista, erityisesti mustamädästä, ja run-

saammasta painohävikistä. Tulos viittaa sii-hen, että myöhemmin korjatut porkkanatsietivät paremmin täristyksen mekaanistarasitusta, joka ei juurikaan aiheuttanut sil-min havaittavia vaurioita.

Pitämällä porkkanoita viikon ajan 10°C:n lämpötilassa pystyttiin vähentämäänmustamädän leviämistä, mutta haitat olivatkuitenkin tätä hyötyä suuremmat. Muutvarastotaudit, lähinnä harmaahome, lisään-tyivät lämpökäsittelyn seurauksena. Kor-kea lämpötila lisäsi myös haihduntaa ja hei-kensi näin porkkanoiden laatua.

Kokeen tulos tukee aikaisempia tutki-muksia porkkanan kehitysvaiheen ja jääh-dytyslämpötilan merkityksestä. Varhainnostetut porkkanat ovat altteimpia korjuunyhteydessä syntyville vaurioille, mikä voiosittain selittää tautien runsauden aikaisin

50

Painohävikki (%)

0

5

10

15

20

25

17.9. 1.10. 14.10.

Korjuupäivä

E

K

Painohävikki (%)

0

5

10

15

20

25

30

17.9. 1.10. 14.10.

Korjuupäivä

0 °C

2 vrk 10 °C

7 vrk 10 °C

Kuva 30. Korjuuajan, täristyskäsittelyn (E = ei täristystä, K = täristys) ja sadonkorjuun jälkei-sen lämpötilan vaikutus porkkanan painohävikkiin.

Kuva 31. Korjuuajan, täristyskäsittelyn (E = ei täristystä, K = täristys) ja sadonkorjuun jälkei-sen lämpötilan vaikutus mustamädän pilaamien porkkanoiden osuuteen.

Mustamädän pilaamia (%)

02468

1012141618

17.9. 1.10. 14.10.

Korjuupäivä

E

K


0

2

4

6

8

10

12

17.9. 1.10. 14.10.

Korjuupäivä

0 °C

2 vrk 10 °C

7 vrk 10 °C

korjatuissa porkkanoissa. Sadonkorjuuta ly-kättäessä varastotautiongelmat vähenevät,ainakin jos syksyn korjuuolot ovat suotui-sat.

Myös muissa tutkimuksissa on pystyttyvähentämään mustamädän aiheuttamia va-rastotuhoja lämpötilakäsittelyillä (esim.Hoftun 1993, Villeneuve et al. 1993), mut-ta samalla varastotappiot ovat muista syistävoineet lisääntyä. Käsittelyjä ei siksi yleises-ti käytetä. Hollantilaisessa tutkimuksessa(Schoneveld & Versluis 1996) päädyttiinsuositukseen, että märkänä korjatut pork-kanat tulisi pitää 10–12 °C:n lämpötilassaennen kylmävarastointia, jotta haavat ehti-sivät parantua. Porkkanat eivät kuitenkaan

saa päästä kuivumaan esikäsittelyn aikana.Tulokset riippuvat kuitenkin siitä, mitätauteja porkkanoissa on.

4.5 Esikasvien vaikutus porkkananvarastokestävyyteen


Porkkanatilakokeissa pyydettiin viljelijöiltätiedot lohkon viljelyhistoriasta ja kasvukau-della tehdyistä viljelytoimista. Lisäksi vuon-na 1996 analysoitiin ensimmäisen sadon-korjuun yhteydessä maan ja porkkanoiden

51

Tautien pilaamia (%)

05

10152025303540

17.9. 1.10. 14.10.

Korjuupäivä

E

K

Tautien pilaamia (%)

0

5

10

15

20

25

30

35

17.9. 1.10. 14.10.

Korjuupäivä

0 °C

2 vrk 10 °C

7 vrk 10 °C

Myyntikelpoisia (%)

01020304050607080

17.9. 1.10. 14.10.

Korjuupäivä

E

K

Myyntikelpoisia (%)

01020304050607080

17.9. 1.10. 14.10.

Korjuupäivä

0 °C

2 vrk 10 °C

7 vrk 10 °C

Kuva 32. Korjuuajan, täristyskäsittelyn (E = ei täristystä, K = täristys) ja sadonkorjuun jälkei-sen lämpötilan vaikutus varastotautien pilaamaan osuuteen.

Kuva 33. Korjuuajan, täristyskäsittelyn (E = ei täristystä, K = täristys) ja sadonkorjuun jälkei-sen lämpötilan vaikutus myyntikelpoisten porkkanoiden osuuteen varastoinnin jälkeen.

ravinnetila (Liite 4), mutta aineiston pie-nuuden takia tuloksia ei esitetä tässä. Kes-kimääräistä säilyvyyttä selitettiin peltoloh-kon viljelyhistorialla eli porkkanan viljelyntaajuudella.

Esikasvien vaikutuksen tilastollistamerkitsevyyttä tutkittiin varianssianalyy-sillä, jossa erilaisen viljelytaustan peltojensadon säilyvyyttä verrattiin kontrasteilla.Vertailtavana olivat pellot, joilla ei oltulainkaan viljelty porkkanaa tai joiden doku-

52

Esikasvit

Vuosi

1990 1991 1992 1993 1994vilja/

nurmi

vilja/

nurmi

vilja/

nurmi nurmi kaali

sokeri-

juurikas

sok.juur./

vilja

avomaan-

kurkku

kesanto/

peruna ohra

kaura/

punajuuri ohra rypsi kaura ohra

viherke-

santo

viherke-

santo

viherke-

santo

viherke-

santo kaura

kaura/

punajuuri peruna

avoke-

santo porkkana porkkana

porkkana punajuuri ohra

ohra/

punajuuri ohra

peruna kaura vehnä porkkana vehnä

porkkana porkkana punajuuri

kesanto/

peruna porkkanakaura/

punajuuri ohra sipuli sipuli porkkana

Varastotautien pilaamia (%)

0 10 20 30 40 50 60 70

Kuva 34. Esikasvit ja varastotautien pilaama osuus (kolmen varastointiajan keskiarvona) tilakokeissa kau-della 1995-96.

Esikasvit

Vuosi

1990 1991 1992 1993 1994vilja/

nurmi

vilja/

nurmi

vilja/

nurmi nurmi kaali

sokeri-

juurikas

sok.juur./

vilja

avomaan-

kurkku

kesanto/

peruna ohra

kaura/

punajuuri ohra rypsi kaura ohra

viherke-

santo

viherke-

santo

viherke-

santo

viherke-

santo kaura

kaura/

punajuuri peruna

avoke-

santo porkkana porkkana

porkkana punajuuri ohra

ohra/

punajuuri ohra

peruna kaura vehnä porkkana vehnä

porkkana porkkana punajuuri

kesanto/

peruna porkkanakaura/

punajuuri ohra sipuli sipuli porkkana


0 10 20 30 40

Kuva 35. Esikasvit ja mustamädän pilaama osuus (kolmen varastointiajan keskiarvona) tilakokeissa kaudel-la 1995-96.

mentoituun viljelyhistoriaan sisältyi yksi taikaksi vuotta porkkanaa.

4.5.2 Tulokset ja niiden tarkastelu

Vuonna 1995 mukana olleista yhdeksästätilasta neljällä ei viljelykiertoon sisältynytporkkanaa neljän edeltävän vuoden aikana.Näiden tilojen porkkanat säilyivät merkit-sevästi paremmin kuin niiden peltojenporkkanat, joilla oli viljelty porkkanaa edel-tävinä vuosina (p<0,001) (Kuvat 34 ja 35).Varastotautien pilaama osuus oli keskimää-rin 49 % pelloilla, joilla oli viljelty porkka-

naa, ja 24 % muilla pelloilla (p<0,001).Mustamädän pilaamat osuudet olivat vas-taavasti 26 ja 6 % (p<0,001).

Vuonna 1996 kuudesta Fontana-loh-kosta neljällä ei oltu viljelty porkkanaa lain-kaan 4-5 edeltävän vuoden aikan. Näidentilojen porkkanat säilyivät merkitsevästi pa-remmin kuin porkkanat, jotka olivat peräi-sin pellolta, joiden viljelyhistoriaan sisältyiporkkanaa yhtenä tai useana vuonna(p<0,001) (Kuvat 36 ja 37). Varastotauditpilasivat keskimäärin 43 % porkkanoistaniillä lohkoilla, joilla oli viljelty porkkanaa,ja vain 17 % muilla. Mustamädän pilaamatosuudet olivat vastaavasti 32 ja 7 %.

53

Esikasvit

Vuosi

1991 1992 1993 1994 1995

'Panther'

ohra ohra rypsi ohra

heinä heinä kaura

ohra ohra

peruna/

ohra ohra

peruna/

ohra

ohra porkkana ohra ohra

kaura kaura porkkana porkkana

kaura kaura kaura porkkana

porkkana porkkana ohra punajuuri

ohra ohra rypsi

kaura porkkana porkkana

'Fontana'

ohra ohra rypsi kaura

ohra ohra kaura ohra kesanto

kaura kaura kaura ohra kaura

peruna/

sok.juur.

peruna/

sok.juur.

peruna/

sok.juur.

peruna/

sok.juur. peruna

porkkana punajuuri punajuuri punajuuri ohra

lanttu porkkana porkkana ? porkkana

Varastotautien pilaamia (%)

0 10 20 30 40 50

Kuva 36. Esikasvit ja varastotautien pilaama osuus (kolmen varastointiajan keskiarvona) tilakokeissa kaudel-la 1996-97.

Panther-lajikkeella mukana oli monen-laisia viljelykiertoja. Lohkoilla, joilla ei ollutannettujen tietojen mukaan viljelty porkka-naa 3–5 edeltävän vuoden aikana, kasvoiparemmin säilyviä porkkanoita kuin pelloil-la, joissa oli viljelty porkkanaa vähintäänyhtenä vuonna (myyntikelpoisten porkka-noiden osuus, p=0,086). Varastotautienpilaama osuus oli ensimmäisen vuodenporkkanapelloilla 13 % ja muilla 17 %(p<0,001). Mustamädän pilaamien pork-kanoiden keskimääräiset osuudet olivat alle1 % pelloilla, joilla ei oltu viljelty porkka-naa, ja 6 % muilla lohkoilla. Tautien run-saudessa oli eroja myös sen mukaan, oliko

porkkanaa viljelty yhtenä vai kahtena vuon-na (tautien yhteismäärä, p=0,070, musta-mätä, p<0,001). Lohkoilla, joiden lähivuo-sien viljelyhistoriaan sisältyi 1 vuosi porkka-naa, mustamätää esiintyi keskimäärin 1%:ssa porkkanoita ja kaikkia varastotautejayhteensä 16 %. Pelloilla, joilla oli viljeltyporkkanaa kahtena vuonna, mustamädänpilaama osuus oli keskimäärin 11 % ja kaik-kien varastotautien yhteismäärä 19 %.

Aineiston pienuuden takia ei turvallises-ta viljelykierrosta voi antaa suosituksia,mutta mitä enemmän porkkanaa kiertoonsisältyi, sitä enemmän varastotaudit, erityi-sesti mustamätä, aiheutti ongelmia. Toinen

54

Esikasvit

Vuosi

1991 1992 1993 1994 1995

'Panther'

ohra ohra rypsi ohra

ohra ohra

peruna/

ohra ohra

peruna/

ohra

kaura kaura kaura porkkana

heinä heinä kaura

ohra ohra rypsi

ohra porkkana ohra ohra

porkkana porkkana ohra punajuuri

kaura kaura porkkana porkkana

kaura porkkana porkkana

'Fontana'

ohra ohra rypsi kaura

ohra ohra kaura ohra kesanto

kaura kaura kaura ohra kaura

peruna/

sok.juur.

peruna/

sok.juur.

peruna/

sok.juur.

peruna/

sok.juur. peruna

lanttu porkkana porkkana ? porkkana

porkkana punajuuri punajuuri punajuuri ohra


0 10 20 30 40

Kuva 37. Esikasvit ja mustamädän pilaama osuus (kolmen varastointiajan keskiarvona) tilakokeissa kaudella1996-97.

kokeissa runsaana esiintynyt tauti oli har-maahome, johon ei voi vaikuttaa viljelykier-rolla.

4.6 Yhteenveto

Porkkanalajikkeista olivat vuoden1995–96 varastointikokeissa parhaiten säi-lyviä ‘Bolero’, ‘Nanda’, ‘Newburg’ ja ‘Nan-tura’. Aistittavalta laadultaan parhaiksi ar-vioitiin ‘Newburg’, ‘Nansen’ ja ‘Bolero’sekä raakana että keitettynä. Vuoden1996–97 kokeessa oli eri lajikkeet, joidenväliset erot varastokestävyydessä olivat var-sin pieniä.

Korjuuaikakokeissa tutkittiin Fontana-ja Panther-lajikkeiden sadon kasvua ja va-rastokestävyyden riippuvuutta sadonkor-juuajasta. Sato kasvoi selvästi vielä loka-kuussa, mutta koepaikkojen välillä oli vaih-telua kasvun päättymisessä. Selvää selitystävaihteluun ei löytynyt. Kokemäellä tehdys-sä kokeessa, jossa olivat mukana molemmatlajikkeet, osoittautui, että lajikkeet eroavatkyvyssään hyödyntää loppukesän viileitälämpötiloja.

Porkkanoiden säilyvyys parani selvästisadonkorjuun siirtyessä myöhempään mo-lempina koevuosina. Korjukertojen väliseterot hävikissä olivat keskimäärin kymmeniäprosentteja ja sitä suurempia, mitä enem-män porkkanoissa oli varastotauteja.

Alustavien tulosten mukaan yksi selitysvarastokestävyyden paranemiseen saattaaolla parempi vauriokestävyys. Korjuuaikavaikutti myös sadon aistittavaan laatuun,joka parani syksyn mittaan. Lokakuussakorjattujen porkkanoiden laatu oli vielä va-rastoinnin lopullakin parempi kuin aikai-sempien korjuukertojen sadon laatu. Varas-tointi ei kovin paljon heikentänyt arvioitujalaatuominaisuuksia. Kuiva-aine- ja sokeri-pitoisuuksien muutokset syksyn ja va-rastoinnin aikana olivat erilaisia eri vuosina,joten niillä ei näyttänyt olevan yhteyttä va-rastokestävyyteen. Syyskuun 1996 pakka-set olivat poikkeuksellinen ilmiö, joka ei

kuitenkaan havaittavasti lisännyt varasto-hävikkiä.

Koevuosina syksyn säät olivat poikke-uksellisen otolliset myöhäiselle sadonkor-juulle. Niinpä sadon kasvu jatkui varsinmyöhään ja korjuuolot olivat hyvät. Sateisi-na ja kylminä syksyinä tulos voisi olla toi-nen. Korjuuaikakokeita jatketaan vielä va-rastokaudella 1997–98.

Porkkanan varastoinnin onnistumisenratkaisee varastotautien esiintyminen sa-dossa. Tilakokeista kerätyt esikasvitiedotosoittivat varastotautien runsauden lisään-tyvän sen mukaan, mitä enemmän pellossaon aiemmin viljelty porkkanaa.

Porkkanan typpilannoituksen vaikutus-ta varastokestävyyteen tutkittiin vain yhte-nä vuonna, jolloin varastohävikki ei riippu-nut lannoituksesta. Vaikka lannoitusko-keissa käsittelyt eivät useinkaan ole vaikut-taneet säilyvyyteen, ravinnetilan merkitys-tä säilyvyyden kannalta ei pidä vähätellä.Tiloilta kerättyjen tietojen mukaan lannoi-tuskäytäntö ja porkkanoiden ravinnepitoi-suudet vaihtelevat huomattavasti. Koskaaineisto oli kuitenkin melko pieni, ei selviäyhteyksiä varastokestävyyteen löytynyt.

5 Sipuli

5.1 Lajikekokeet


Lajikkeita tutkittiin sekä taimista että pik-kuistukkaista kasvatettuina. Istukasko-keessa verrattiin lajikkeita ‘Sturon’ ja ‘Cen-turion’, ja tulokset on esitetty luvussa 5.2.Taimisipulikokeen tavoitteena oli selvittäätaimikasvatusmenetelmään soveltuvien si-pulilajikkeiden varastokestävyys sekä tut-kia kastelun ja korjuuajan vaikutusta sadonmäärään ja varastokestävyyteen.

Osaruutumenetelmällä suoritetussa ko-keessa kastelu oli pääruututekijä, lajike osa-

55

ruututekijä ja korjuuaika osa-osaruututeki-jä. Vertailtavat lajikkeet olivat ‘Hygro’ F1

BZ (Bejo Zaden), ‘Hysam’ F1 BZ, ‘Jumbo’SG (Sluis & Groot), ‘Orion’ VDH (Van derHave) ja ‘Sellhurst’ SG.

Taimet istutettiin avomaalle 15.5. Kas-telu tehtiin sadettamalla kolme kertaa hei-näkuussa (13., 19. ja 26.7.), 15 mm kerral-la. Sato korjattiin kahdessa erässä 21.8. ja28.8. Sipulit punnittiin kuivatuksen jälkeenlokakuussa. Varastointikoe perustettiinmarraskuun alussa.

Varastosta otettiin sipulieriä analysoita-vaksi tammi-, maalis- ja toukokuussa. Sipu-leiden kauppakestävyyttä testattiin varas-tointikokeiden päätyttyä laittamalla myyn-tikelpoinen sato neljäksi viikoksi 17 °C:eenlämpötilaan. Kauppakestävyysvarastointitehtiin tammikuussa ja maaliskuussa varas-tosta otetuille erille.

Sipuleiden kuiva-ainepitoisuus määri-tettiin marraskuun alussa sekä varastoinninjälkeen maaliskuussa. Varastoinnin päätyt-tyä arvioitiin lajikkeittain sipulin kuorenväri ja kestävyys.

5.1.2 Tulokset

Sato

Siemenen taimettuminen oli Jumbo-lajik-keella heikompi kuin muilla. Tämän vuoksitaimiryhmässä oli ‘Jumbolla’ keskimäärin3,6 sipulia, kun lajikkeilla ‘Hygro’, ‘Hysam’ja ‘Sellhurst’ niitä oli keskimäärin 4,6 ja‘Orionilla’ 4,1. Täten ‘Jumbon’ kasvusto oliharvempi ja sipulin keskipaino suurempikuin muilla lajikkeilla. Lajikkeen keskipai-no oli suurin eli 90 grammaa kasteluruu-duissa toisella korjuukerralla. Samalla lan-noituksella viereisessä kokeessa kasvanei-den, pikkuistukkaista lisättyjen Sturon- jaCenturion-lajikkeiden sipuleiden keskipai-not olivat 104 ja 88 grammaa. Muiden tai-mista istutettujen lajikkeiden sipulin keski-paino oli selvästi istukasmenetelmän sipu-leiden keskipainoa alempi. Sipulisadossa la-

jike-erot olivat pieniä, ainoastaan Orion olimuita lajikkeita heikkosatoisempi (Kuva38).

Vuoden 1995 heinäkuu oli vähäsatei-nen: Piikkiössä satoi vain 32 mm. Heinä-kuussa annettu kastelu lisäsi huomattavastikaikkien lajikkeiden satoa. Kastelematto-mat sipulit olivat korjuuvaiheessa jo niin tu-leentuneita, ettei niiden sato juurikaan li-sääntynyt korjuiden välillä, mutta hitaam-min tuleentuneiden, kasteltujen sipuleidenkeskipaino kohosi viikon aikana keskimää-rin lähes 10 g. Kokonaissato lisääntyi viikonaikana keskimäärin noin 3000 kg/ha (Kuva38).

Varastokestävyys

Sipulit säilyivät hyvin tammi-maaliskuulle,mutta sen jälkeen varaston liian korkea kos-teuspitoisuus aiheutti juurten kasvua. Tou-kokuun analysoinnissa juurten muodostu-minen oli suurin hävikin aiheuttaja. Tam-mikuun erässä kaikki sipulit olivat myynti-kelpoisia ja painohävikki oli 2–3 %. Maalis-kuun alussa analysoiduissa sipulierissä pai-nohävikki oli 3–4 % ja toukokuun erissä4–6 %. Varastotauteja sipuleissa oli hyvinvähän, tammikuussa ei vielä yhtään. Tou-kokuussa tautien vioittamia oli vähänenemmän kuin maaliskuussa; määrät vaih-telivat eri koejäsenillä 0–10 %.

Orion-, Sellhurst- ja Hygro-lajikkeillakastelun vaikutus näkyi varastoinnin aika-na pienempänä kokonaishävikkinä.Hysam- ja Jumbo-lajikkeilla kastelun vai-kutus oli vähäinen, ja viimemainitulla lisäk-si kastellut sipulit kestivät varastointia vä-hän heikommin (Kuva 39). Toukokuussajuuren muodostusta oli selvästi enemmänkastelemattomissa kuin kastelluissa sipu-leissa.

Korjuuajan vaikutusta tutkittiin vainkastelluilla sipuleilla. Jumbo- ja Sellhurst-lajikkeilla korjuuaika ei vaikuttanut sadonsäilyvyyteen varastossa. ‘Hysamilla’ ja‘Orionilla’ toisen korjuun sato säilyi parem-min varastossa kuin ensimmäisen ja

56

‘Hygrolla’ ensimmäisen korjuun sipulit vä-hän paremmin kuin toisen (Kuva 40).

Kokonaishävikki kolmen varastosta-oton keskiarvona oli suurin Sellhurst-lajik-keella (20 %) ja pienin Hygrolla (10,5 %).Jos olosuhteista johtuva juurten muodostu-minen jätetään huomioimatta, ovat lajik-keiden väliset erot varastokestävyydessä to-della pieniä.

Neljän viikon säilytys 17 °C:n lämpöti-lassa aiheutti tammikuun sipulierän kaste-lukoejäsenelle 2,5-3 %:n painohävikin jaei-kastelluille 3-3,5 %:n painohävikin.Maaliskuun erässä vastaavat luvut olivatkeskimäärin 3,7 % ja 4,4 %. Sipuliviljelmänkastelu siis pienensi vähän sipulin haihtu-mishävikkiä varastoinnin jälkeen tehdyssäkauppakestävyyskokeessa. Korjuuajalla eiollut mitään vaikutusta sipulin säilyvyyteenkauppakestävyyskokeessa ja lajike-erot oli-vat pieniä.

Kuiva-ainepitoisuus

Lajike-erot sipulin kuiva-ainepitoisuudessaolivat selviä: ‘Orionin’ pitoisuus oli korkeinja ‘Jumbon’ alhaisin. Sipuleiden kuiva-aine-pitoisuus kohosi hieman varastoinnin aika-na (Taulukko 14).

Kuoren väri ja kestävyys

Vaalein kuori oli lajikkeella ‘Orion’, ja mui-ta tummakuorisempia olivat ‘Hygro’ ja‘Hysam’. Havaintoja kuoren kestävyydestätehtiin eri aikoina, varastoinnin ja kauppa-kestävyyskokeen päättyessä. Lajikkeet‘Orion’ ja ‘Sellhurst’ olivat muita lajikkeitaheikkokuorisempia.

Tilakokeen tulokset vuonna 1996

Vuonna 1996 varastoitiin tilakokeena jär-jestetyn taimisipulin lajikekokeen satoa.Kokeen lajikkeet olivat ‘Hygro’, ‘Hysam’,‘Jagro’, ‘Jumbo’ ja ‘Sellhurst’. Koe antoi hy-vin samansuuntaisen tuloksen kuin Piikki-ön koe. Painohävikki oli toukokuussa 3-6 %ja varastotauteja esiintyi vähän. Huhti-tou-kokuussa sipulit muodostivat juuria myöstässä kokeessa. Erityisesti Jagro-lajikkeellajuurettuminen oli runsasta. Jumbo- jaHysam-lajikkeet säilyivät muita paremmin.

57

Kuva 38. Korjuuajan ja kastelun vaikutus sipulilajikkeiden kokonaissatoon.

Sato (1000 kg/ha)

0

10

20

30

40

50

60

Hyg

ro

Hys

am

Jum

bo

Ori

on

Sel

lhu

rst

1.korj.Ei kast.

2.korj.Ei kast.

1.korj.Kastelu

2.korj.Kastelu

Sivu on hyvä tulostettaessa

dossa. Kasvusto olikin jo ensimmäisenäkorjuupäivänä hyvin tuleentunut. Tulokseton tässä esitetty korjuupäivien mittaustenkeskiarvona. Kastelu lisäsi satoa keskimää-rin noin 10 tonnia/ha (Kuva 41) (p=0,015).Sipuleiden keskipainoa kastelu lisäsi Stu-ron-lajikkeella noin 30 grammaa ja Centu-rion-lajikkeella noin 25 grammaa (Tauluk-ko 16). Lannoituksella ei ollut vaikutustasatoon (p=0,718). Lajikkeista ‘Sturon’tuotti keskimäärin 10 tonnia suuremmanhehtaarisadon kuin ‘Centurion’ (p<0,001).

Myös vuonna 1996 kastelu lisäsi koko-naissatoa noin 5 tonnia/ha (p=0,024) ja si-puleiden keskipainoa noin 10 grammaa

huolimatta siitä, että koeruudut kasteltiinvain kerran elokuun alussa (Kuva 42, Tau-lukko 17). Sen sijaan lannoituksen lisäämi-nen alimmasta tasosta ei kovin paljon vai-kuttanut kokonais sadon määrään(p=0,056, Kuva 42), vaikka maan liukoi-nen typpi oli mittausten mukaan vähissäennen viimeistä lisälannoitusta, joka annet-tiin vain korkeimmalle lannoitustasolle(Taulukko 18). Eniten lannoitettujen sipu-leiden keskipaino oli 10–15 grammaa suu-rempi kuin vähiten lannoitettujen sipulei-den keskipaino (Taulukko 17). Satomäärätolivat kaikissa käsittelyissä korkeat, noin45–50 tonnia/ha.

59

Taulukko 14. Sipulilajikkeiden kuiva-ainepitoisuus marraskuussa ja maaliskuussa.

Lajike Kuiva-ainepitoisuus (%)

2.11. 15.3.

Ei kastelua Kastelu Keskiarvo Ei kastelua Kastelu Keskiarvo

�Hygro� 12,1 12,1 12,1 11,9 12,3 12,1

�Hysam� 12,6 12.6 12,6 12,7 12,8 12,7

�Jumbo� 11,4 11,7 11,6 11,8 12,2 12,0

�Orion� 13,6 13,8 13,7 15,2 13,8 14,5

�Sellhurst� 11,7 11,7 11,7 12,1 12,1 12,1

Keskiarvo 12,3 12,4 12,3 12,73 12,6 12,7

Vuosi1995 1996

Pääruutu Kastelumm

K = kastelu 3 x 15 15E = ei kastelua 0 0

Osaruutu LannoitustasoN-P-K, kg/ha Lannoite

1 50-35-70 50-35-70 Puutarhan Y 1 500 kg/ha2 100-53-130 100-53-130 Puutarhan Y 1 750 kg/ha + NK-lannos 192 kg/ha3 125-70-165 150-70-190 Puutarhan Y 1 1000 kg/ha + NK-lannos 192 kg/ha

(-96 2 kertaa)

Osa-osaruutuLajike (vain v. 1995)�Sturon��Centurion�

Taulukko 15. Sipulin kastelu- ja lannoituskokeen koejärjestelyt vuosina 1995-96.

Kasvuston kehitysvaihe sadonkorjuunaikaan

Vuoden 1995 kokeessa kuivuus nopeuttituleentumista, joten kastellut ruudut säilyi-vät pidempään kasvussa (Kuva 43). Kaste-lun vaikutus ei kuitenkaan ollut tilastolli-sesti merkitsevä (p=0,153). Myös lannoitusvaikutti tuleentumisen ajoittumiseen(p=0,001): eniten lannoitetut ruudut al-koivat tuleentua ensimmäisenä ja niiden tu-leentuminen eteni nopeimmin, vähiten lan-noitettujen sipuleiden tuleentuminen alkoimyöhemmin. Centurion-lajike alkoi tuleen-tua ‘Sturonia’ myöhemmin (p<0,001). Mo-lempien lajikkeiden tuleentuminen etenikuitenkin nopeasti, ja korjuupäivinä lehdetolivat jo lähes kuivuneet. Kuivauksen aikai-nen painon menetys vaihteli 9 ja 14 %:n vä-lillä (Taulukko 16). Kasteltujen sipuleidennaatisto oli sadonkorjuun aikaan hieman re-hevämpi kuin kastelemattomien ruutujennaatisto, joten niiden kuivauksessa vettähaihtui hieman enemmän.

Vuonna 1996 kastelu ei vaikuttanutmerkitsevästi tuleentumiseen (p=0,266).Sen sijaan lannoituskäsittelyt tuleentuivateri nopeudella (p=0,014). Runsaimminlannoitetut ruudut tuleentuivat nopeimmin(Kuva 44), mutta ero muihin käsittelyihinoli vain muutamia päiviä. Kahden alemmanlannoitustason välillä ei ollut eroja tuleentu-misen etenemisessä.

Lannoituksen vaikutus näkyi vuonna1996 mitatussa lehtien ja sipuliosan suh-teessa (Taulukko 17). Lisälannoitetuissakoejäsenissä naatit olivat sadonkorjuun ai-kaan rehevämpiä, jolloin sipulin ja lehtientuorepainosuhde oli alhaisempi kuin niu-kasti lannoitetuilla sipuleilla. Vähiten lan-noitettujen sipuleiden lehtien kuiva-ainepi-toisuus oli kuitenkin korkein, joten kuiva-painon perusteella lasketussa sipulin janaattien painosuhteessa ei ollut eroja käsit-telyiden välillä. Lannoituksen vaikutusnaattien rehevyyteen tuli ilmi myös mitat-taessa kuivauksen aikainen painon mene-tys: suurimmassa lannoituskäsittelyssänaatteineen kuivattujen sipuleiden painoväheni noin 12 %, kun pienimmän lannoi-tuksen saaneiden sipuleiden paino väheni8-9 % 16 vuorokauden kuivauksen aikana.Korjuuhetkellä kasvusto oli jo täysin tu-leentunut. Kastelu ei vaikuttanut kuivauk-sen aikaiseen painon menetykseen tai sipu-lin ja lehtien tuorepainojen suhteeseen,mutta sen sijaan se nosti kuivapainon mu-kaan laskettua painosuhdetta.

Kuiva-aine- ja typpipitoisuudet

Sipulin kuiva-ainepitoisuuteen kastelu jalannoitus eivät vaikuttaneet kumpanakaankoevuonna (Taulukot 16–17). Vuonna1995 Centurion-lajikkeen kuiva-ainepitoi-

60

Sato (1000 kg/ha) - 'Sturon'

0

10

20

30

40

50

60

1 2 3

Lannoitustaso

Sato (1000 kg/ha) - 'Centurion'

0

10

20

30

40

50

60

1 2 3

Lannoitustaso

Ei kasteltu

Kasteltu

Kuva 41. Sipulin kokonaissato kastelu- ja lannoituskokeessa vuonna 1995.

suus oli merkitsevästi korkeampi kuin Stu-ron-lajikkeen kuiva-ainepitoisuus.

Sipulin ja naattien typpipitoisuus mitat-tiin vuonna 1995 sadon kuivauksen jälkeen(Kuva 45). Naattien typpipitoisuuteen,joka oli alhainen, käsittelyt eivät vaikutta-neet (p<0,10). Sipulin typpipitoisuus sensijaan vaihteli eri koejäsenissä: kastelemat-tomien ruutujen sipulien typpitoisuus olikeskimäärin korkeampi kuin kasteltujenruutujen pitoisuus (p=0,043). Centurion-lajikkeen pitoisuus oli hieman Sturon-lajik-keen pitoisuutta korkeampi (p=0,020) javähiten lannoitettujen sipuleiden typpipi-toisuus oli muita alhaisempi (p=0,002).

Varastokestävyys

1995

Vuoden 1995 sipulit säilyivät varastossakeskimäärin hyvin, mutta varastoilman lii-

ka kosteus aiheutti juurten muodostumistamaalis- ja toukokuussa analysoituihin va-rastoeriin (Taulukko 19). Varastotautejaesiintyi runsaammin vasta toukokuussa, jol-loin lähinnä harmaahome oli pilannut 10-20 % varastoon viedyistä sipuleista.

Eri korjuupäivien tulokset käsiteltiinerikseen. Jälkimmäisen korjuupäivän sipu-leiden painohävikki oli suurempi kuin en-simmäisen korjuukerran sipuleiden, muttatauteja esiintyi myöhemmin korjatuissa si-puleissa vähemmän.

Lannoituskäsittelyt eivät lainkaan vai-kuttaneet paino- tai kokonaishävikkiin,tautien runsauteen tai juurtumiseen(p<0,10), joten tulokset on esitetty taulu-kossa 19 lannoituskäsittelyiden keskiarvo-na. Kastelu vaikutti ainoastaan painohävik-kiin: kesän aikana sadetettujen sipuleidenvarastoinnin aikainen painohävikki oli pie-nempi kuin kastelemattomien. Tämä saat-taa johtua kasteltujen sipuleiden suurem-masta koosta.

61

Taulukko 16. Sipulin keskipaino, kuivauksen aikainen painonmenetys ja sipulin kuiva-aine-pitoisuus kuivauksen jälkeen kastelu- ja lannoituskokeessa vuonna 1995. Luvut ovat keski-arvoja kahden korjuukerran mittauksista.

Kastelu Lannoitus Keski- Kuivaus- Sipulin kuiva-paino hävikki ainepitoisuusg % %

�Sturon�Ei 1 77 11 15,1

2 85 11 14,93 85 11 14,6

Kyllä 1 107 13 14,62 107 16 14,73 113 13 15,3

�Centurion�Ei 1 57 13 15,7

2 65 9 15,53 62 11 15,5

Kyllä 1 87 13 16,32 86 14 15,73 84 14 16,1

P-arvot Kastelu (K) 0,013 0,056 0,231Lannoitus (L) 0,739 0,970 0,595K*L 0,406 0,320 0,275Lajike (Lj) < 0,001 0,716 < 0,001K*Lj 0,282 0,635 0,164L*Lj 0,558 0,418 0,563K*L*Lj 0,875 0,767 0,281

Eniten varastointitulokseen vaikutti la-jike: Sturon-lajikkeen painohävikki oli pie-nempi kuin Centurion-lajikkeen, eivätkä‘Sturonin’ sipulit muodostaneet yhtä her-kästi uusia juuria. Tautien esiintymisessä eiollut tilastollisesti merkitseviä eroja lajik-keiden välillä.

Varastoinnin jälkeisisssä kauppakestä-vyyskokeissa painohävikki oli neljän viikonaikana Sturon-lajikkeella pienempi kuinCenturion-lajikkeella (Taulukko 20). Lisäk-si kasteltujen sipuleiden painohävikki olipienempi kuin kastelemattomien ruutujensadon. Lannoitus ei vaikuttanut painohä-vikkiin. Juurtumista esiintyi maaliskuunvarastoerässä, mutta käsittelyt eivät vaikut-taneet juurten muodostumiseen. Tauteja il-maantui sipuleihin hyvin vähän kauppakes-tävyyskokeiden aikana: Centurion-lajik-keessa vain muutamaan sipuliin, Sturon-la-jikkeeseen hieman enemmän.

1996

Vuonna 1996 sipulit säilyivät vielä edellis-vuotista paremmin, mutta jälleen ongelma-na oli varastoilman liika kosteus ja sen myö-tä juurten kehittyminen sipuleihin (Tau-lukko 21). Varastotauteja esiintyi vainmuutamissa yksittäisissä sipuleissa touko-kuussa. Sipulit siirrettiin varastoon heti kui-vauksen jälkeen, jolloin mukana olivat kui-vat naatit. Kuivauksen jälkeen naattien pai-no oli 3–4 % koko sipulin painosta. Paino-hävikki on laskettu prosentteina varastoonviedystä painosta, muu hävikki varastoin-nin jälkeisestä painosta, jossa ei ole enäämukana naattien painoa.

Kastelu ei tänä vuonna vaikuttanut pai-nohävikkiin (koealue kasteltiin vain ker-ran), mutta lannoituksen lisääminen vähen-si varastoinnin aikaista painohävikkiä. Kah-den suurimman lannoituskäsittelyn välilläei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitse-vää eroa. Ilmiö liittynee jälleen siihen, ettärunsaammin lannoitetut sipulit olivat suu-rempikokoisia kuin vähemmän lannoitetut.Kastelu ei vaikuttanut sipuleiden juurtu-misalttiuteen. Lannoituksen vaikutus olierilainen eri kastelukäsittelyissä. Vähitenlannoitetut sipulit muodostivat vähitenjuuria varastoinnin aikana. Kastelluissa si-puleissa oli toukokuussa juurtuneita enitensuurimman lannoituksen saaneissa sipuleis-sa.

Kauppakestävyyskokeissa kastelu- jalannoituskäsittelyt eivät vaikuttaneet sipu-

62

Sato (1000 kg/ha)

0

10

20

30

40

50

60

1 2 3

Lannoitustaso

Ei kasteltu

Kasteltu

Kuva 42. Sipulin (‘Sturon’) kokonaissato kastelu- jalannoituskokeessa vuonna 1996.

Tuleentuneita sipuleita(%), 'Sturon'

0

20

40

60

80

100

E1 E2 E3 K1 K2 K3

Tuleentuneita sipuleita (%),'Centurion'

0

20

40

60

80

100

E1 E2 E3 K1 K2 K3

28.7.

2.8.

8.8.

Kuva 43. Tuleentuneiden sipuleiden osuus kastelu- ja lannoituskäsittelyissä (E = ei kastelua,K = kastelu; 1, 2, 3 = lannoitustasot) eri päivinä vuonna 1995.

leiden hävikkiin neljän viikon aikana 17°C:ssa (Taulukko 22). Neljän viikon aikanasipuleiden painohävikki oli tammi- ja maa-liskuun erissä 3–4 %, toukokuussa 4–4,5%. Sipuleista alkoi versoa tammikuun va-rastoerässä 5–11 %, maaliskuun erässä4–15 % ja toukokuun erässä 25–45 %.Tauteja ei sipuleihin juurikaan ilmaantu-nut. Juurten muodostuminen oli ongelmavarsinkin maaliskuun varastoerässä, muttaei toukokuussa, jolloin varastoilma oli il-meisesti kuivempi. Toukokuussa sipulit al-koivat myös nahistua. Eri aikoina tehtyjenkauppakestävyyskokeiden välisiin eroihinsaattoivat kuitenkin vaikuttaa erot koeo-loissa.


Sadon määrä

Lannoituksen vaikutus sipulin satoon osoit-tautui kokeissa melko vähäiseksi. Toisenavuonna lannoituksen lisäyksestä ei ollutlainkaan hyötyä, seuraavana vuonnakinvarsin vähän, vaikka maassa oli niukasti liu-koista typpeä heinäkuussa molempina vuo-sina. Kastelu sen sijaan lisäsi satoa selvästimolempina vuosina ja tehosti myös ravin-teiden hyväksikäyttöä. Lämmin loppukesämahdollisti ilmeisesti typen vapautumisenmaan orgaanisesta aineksesta, jolloin kasvi-en typen tarve tuli tyydytettyä niukemmal-lakin lannoituksella. Myöskään Auran(1985) tutkimuksessa sato ei lisääntynyt,kun typpilannoitusta lisättiin tasosta 50kg/ha tasoille 100 tai 150 kg/ha.

Kuivuus nopeutti tuleentumista eten-kin vuonna 1995, jolloin kasteltu kasvustosäilyi pidempään vihreänä. Tämä saattoi se-littää osan kastelun aiheuttamasta sadonli-sästä. Eniten lannoitetut ruudut alkoivattuleentua aikaisimmin, mutta erot käsitte-lyjen välillä olivat vain muutamia päiviä.

63

Kastelu Lannoitus Keski- Kuivaus- Sipuli/lehdet -suhde Lehtien Kuiva-ainepitoisuuspaino hävikki Tuore- Kuiva- paino lehdet sipulig % paino paino % kok.p. % %

Ei 1 123 8 14,3 7,5 6,3 29,5 15,42 127 9 12,8 7,7 7,6 25,2 15,33 133 12 9,0 6,6 10,5 20,1 14,6

Kyllä 1 128 9 18,2 10,1 5,4 28,7 15,62 145 11 7,6 7,3 12,2 15,1 14,73 143 12 13,5 8,3 7,1 23,3 14,3

P-arvot Kastelu (K) 0,047 0,397 0,621 0,029 0,946 0,417 0,209Lannoitus (L) 0,026 < 0,001 0,005 0,143 0,004 0,016 0,271K*L 0,361 0,264 0,016 0,147 0,002 0,085 0,652

Taulukko 17. Sipulin (‘Sturon’) keskipaino kuivauksen jälkeen, kuivauksen aikainen painonmenetys, sipulinja lehtien painosuhde ja kuiva-ainepitoisuudet korjuuhetkellä kastelu- ja lannoituskokeissa vuonna 1996.

Tuleentuneita sipuleita (%)

0

20

40

60

80

100

120

E1 E2 E3 K1 K2 K3

15.8.

19.8.

22.8.

29.8.

Kuva 44. Tuleentuneiden sipuleiden (‘Sturon’)osuus kastelu- ja lannoituskäsittelyissä (E = ei kas-telua, K = kastelu; 1, 2, 3 = lannoitustasot) eri päivi-nä vuonna 1996.

Runsaampi lannoitus näkyi sipulien kor-keampana typpipitoisuutena ja vuonna1996 rehevänä lehdistönä ja suurempanakuivaushävikkinä. Lehtien typpipitoisuu-teen lannoitus ja kastelu eivät vaikuttaneet.Lehtien alhainen typpipitoisuus johtuneemyöhäisestä sadonkorjuuajasta, sillä kor-juuhetkellä lehdet olivat jo pitkälle kuivu-neet.

Koetekijöillä ei ollut merkittävää vaiku-tusta sipuleiden varastokestävyyteen. Sa-maan tulokseen on päädytty myös monissa

muissa lannoitus- ja kastelukokeissa (mm.Kepka & Sypien 1971, Dragland 1975, Rie-kels 1977, Tahvonen 1981, Aura 1985).Vuoden 1995 sadossa kasteltujen sipulei-den painohävikki oli pienempi kuin kastele-mattomien, vuonna 1996 lannoituksen li-sääminen vähensi painohävikkiä. Ilmiönäyttää liittyvän sipulin kokoon: suurem-masta sipulista haihdunta on pienempää.Varastotauteja kokeissa ei juuri ilmennyt.

64

Typpeä (kg/ha)1995 1996

Kastelu Lannoitus 11.5. 28.6. 13.7. 22.8. 9.5. 6.6. 1.7. 11.7.

Ei 1 14 32 14 14 12 100 70 132 14 69 73 64 12 75 70 303 14 93 69 61 12 100 71 42

Kyllä 1 24 60 14 14 12 88 47 22 24 54 65 14 12 88 102 133 24 96 69 62 12 88 77 30

Taulukko 18. Sipulipellon liukoisen typen määrä 30 cm:n kerroksessa kastelu- ja lannoitus-kokeessa vuosina 1995-96.

Typpipitoisuus (mg/g kuiva-ainetta)

0

5

10

15

20

25

30

1 2 3 1 2 3 1 2 3 1 2 3

Lannoitus, lajike ja kasvinosa

Ei kastelua

Kastelu

'Sturon' 'Centurion' 'Sturon' 'Centurion'Lehdet Lehdet Sipuli Sipuli

Kuva 45. Lehtien ja sipuliosan typpipitoisuus kuivauksen jälkeen kastelu- ja lannoituskokeessa vuonna 1995(1, 2, 3 = lannoitustasot).



Sipulin korjuuajan vaikutusta satoon ja sa-don varastokestävyyteen tutkittiin vuonna1996 puutarhatuotannon tutkimuslaitok-sella tehdyssä kenttäkokeessa sekä kahdellatilalla ja Hämeen tutkimusasemalla teh-dyissä kokeissa. Piikkiön kokeessa tutkitta-vina muuttujina olivat istutusaika ja kor-juuaika, muissa kokeissa ainoastaan korjuu-aika. Kaikissa kokeissa lajikkeena oli ‘Stu-ron’. Tutkimusasema on käsitelty tuloksissayhtenä tilana, koska koejärjestelyt olivatkaikkialla samat.

5.3.1.1 Piikkiön koe

Piikkiön kokeen istutusajat olivat 14.5.,23.5. ja 3.6. Kokeessa istutusaika oli pää-ruututekijä ja korjuuaika osaruututekijä.Koe järjestettiin satunnaistettujen täydel-listen lohkojen kokeena, jossa oli neljä loh-koa. Sipulit istutettiin käsin 7,5 cm:n etäi-syyksille. Riviväli oli 25 cm.

Sipuleiden kasvua seurattiin kasvukau-den aikana ja korjuupäivinä 10 päivän vä-lein. Tässä esitetään tulokset ainoastaankorjuupäiviltä. Näytteeksi otettiin kolmesipulia joka korjuuruudusta eli 18 sipulia jo-kaisesta istutusruudusta. Sipuleista mitat-tiin lehtien ja sipuliosan tuore- ja kuivapai-not. Lisäksi sadonkorjuupäivien näytteistämääritettiin sipulin liukoinen kuiva-aine jafruktoosin, glukoosin ja sakkaroosin pitoi-

65

Taulukko 19. Sipulin varastointitulokset kastelu- ja lannoituskokeessa vuonna 1995-96 eri analyysikertoina(TA = tammikuu, MA = maaliskuu, TO = toukokuu). Tulokset ovat keskiarvoja eri lannoituskäsittelyistä ja esitet-ty prosentteina varastoon viedystä painosta. Varastointiajan ja käsittelyiden välisistä yhdysvaikutuksista onesitetty ainoastaan tilastollisesti merkitsevät p-arvot.

Painohävikki Myyntikelpoisia Juurtuneita Varastotautienpilaamia

% % % %Lajike Korjuu Kastelu TA MA TO TA MA TO TA MA TO TA MA TO

�Sturon� 1 Ei 2,1 3,2 4,7 98 59 40 0 35 35 0 3 20Kyllä 2,1 2,8 4,3 98 58 34 0 34 40 0 5 22

2 Ei 2,5 3,8 5,4 97 70 38 0 22 41 0 3 15Kyllä 2,4 3,5 5,0 97 79 36 0 17 47 1 1 12

�Centurion�1 Ei 2,3 3,6 5,4 97 48 24 0 46 43 0 3 21Kyllä 2,0 3,3 4,8 98 52 23 0 44 57 0 1 16

2 Ei 2,8 4,1 5,9 97 60 27 0 35 58 0 1 10Kyllä 2,4 3,7 5,1 98 61 32 0 36 52 0 0 11

P-arvot 1. korjuu2. korjuu 1. korjuu 2. korjuu 1. korjuu 2. korjuu 1. korjuu 2. korjuuKastelu (K) 0,036 0,026 0,876 0,362 0,332 0,763 0,597 0,645Lannoitus (L) 0,767 0,794 0,742 0,681 0,499 0,972 0,302 0,539K*L 0,383 0,598 0,344 0,821 0,441 0,992 0,530 0,874Lajike (Lj) 0,002 0,036 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 0,188 0,142K*Lj 0,335 0,227 0,402 0,947 0,456 0,543 0,140 0,368L*Lj 0,150 0,280 0,565 0,364 0,386 0,531 0,850 0,784K*L*Lj 0,259 0,201 0,657 0,173 0,209 0,408 0,900 0,196Varast.aika (V) <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 0,001Lj* V 0,043 0,017 0,008 0,013 0,003K*L*Lj*V 0,033

66

Taulukko 20. Sipuleiden säilyminen kauppakestävyyskokeissa vuonna 1995-96 eri analyysikertoina (TA =tammikuu, MA = maaliskuu). Tulokset on esitetty prosentteina alkupainosta ja keskiarvoina eri lannoituskäsit-telyistä. Varastointiajan ja käsittelyiden välisistä yhdysvaikutuksista on esitetty ainoastaan tilastollisesti mer-

Taulukko 21. Sipulin (‘Sturon’) varastointitulokset vuonna 1996-97 eri analyysikertoina (TA = tammikuu, MA= maaliskuu, TO = toukokuu). Tautien pilaamat osuudet ja myyntikelpoisten sipuleiden osuudet puuttuvatmaaliskuulta. Painohävikki on esitetty prosentteina varastoon viedystä painosta, muut osuudet varastoinninjälkeisestä painosta.

Painohävikki Myyntikelpoisia Juurtuneita sipuleita Varastotautienpilaamia

% % % %Kastelu Lannoitus TA MA TO TA TO TA MA TO TA TO

Ei 1 3,2 4,6 6,0 99 41 0 4 57 0 12 2,9 4,3 5,4 100 35 0 17 65 0 03 2,7 4,1 5,1 100 40 0 3 60 0 0

Kyllä 1 3,3 4,4 5,6 99 57 0 0 42 0 12 3,0 4,4 5,4 100 37 0 11 63 0 03 2,7 4,2 5,2 100 34 0 4 66 0 0

P-arvot Kastelu (K) 0,992 0,381 0,352Lannoitus (L) 0,007 0,003 <0,001K*L 0,596 0,012 0,032Varast.aika (V) <0,001<0,001 <0,001K*V 0,882 0,409 0,734L*V 0,885 0,001 <0,001K*L*V 0,883 0,017 0,059

Painohävikki Myyntikelpoisia Juurtuneita Tautien pilaamia% % % %

Lajike Korjuu Kastelu TA MA TA MA TA MA TA MA

�Sturon� 1 Ei 3,1 3,8 94 88 0 8 3 0Kyllä 2,9 3,2 97 85 0 11 0 1

2 Ei 3,2 4,1 95 84 0 6 <1 5Kyllä 2,9 3,6 96 86 0 5 <1 6

�Centurion�1 Ei 3,7 4,5 96 87 0 9 0 0Kyllä 3,2 4,3 97 92 0 4 0 0

2 Ei 3,6 4,6 96 88 0 7 <1 0Kyllä 3,3 4,4 96 88 0 7 <1 0

P-arvot 1. korjuu 2. korjuu 1. korjuu 2. korjuu 1. korjuu 2. korjuuKastelu (K) 0,035 0,040 0,508 0,626 0,826 0,989Lannoitus (L) 0,895 0,067 0,176 0,112 0,133 0,300K*L 0,481 0,738 0,225 0,550 0,133 0,860Lajike (Lj) <0,001 <0,001 0,155 0,294 0,210 0,589K*Lj 0,745 0,420 0,289 0,757 0,165 0,676L*Lj 0,369 0,559 0,796 0,274 0,723 0,280K*L*Lj 0,464 0,372 0,974 0,726 0,834 0,273Varast.aika (V) 0,006 <0,001 0,014 0,008 0,014 0,019Lj*V 0,004

suudet. Tuleentumista seurattiin kaksi ker-taa viikossa 8.8. alkaen laskemalla kuhun-kin istutusruutuun merkityltä alueelta nii-den sipuleiden osuus, joiden niska oli taittu-nut.

Sato korjattiin kuivattavaksi ja varas-toon kuutena kertana elo-syyskuussa 10-11päivän välein. Satomäärä laskettiin 4-5m2:n alalta korjatuista sipuleista (tarkkapinta-ala mitattiin erikseen joka ruudusta).Sipulit kuivattiin, kunnes naatit ja sipulinkaulaosat olivat täysin kuivat. Kuivauksenkesto vaihteli eri korjuupäivien sadossa 14ja 24 vuorokauden välillä. Siirrettäessä sipu-lit varastoon laskettiin kuivauksen aikainenpainonmenetys. Varastokestävyys analysoi-tiin tammi-, maalis- ja toukokuussa. Lisäksitutkittiin jokaisen varastoerän kauppakes-tävyys kylmävarastoinnin jälkeen.

5.3.1.2 Tilakokeet

Vuonna 1996 korjuuaikakokeita tehtiin li-säksi Hämeen tutkimusasemalla Pälkäneel-lä ja kahdella sipulitilalla, jotka sijaitsivatLaitilassa ja Lappi Tl:ssä. Tilat on merkittytuloksia esiteltäessä kirjaimilla A-C.Koealueet merkittiin tavanomaiseen ta-

paan viljellyille pelloille. Yksi korjuuruutuoli yhden penkin levyinen, ja niin pitkä, ettäsiitä saatiin tarvittava määrä sipuleita (kokovaihteli koepaikoittain). Korjuupäiviä olineljä: 13.8., 27.8., 11.9. ja 24.–25.9. Koetehtiin joka koepaikalla satunnaistettujenlohkojen kokeena, jossa oli kolme lohkoa.

Sadonkorjuun yhteydessä havainnoitiintuleentumisaste eli kuinka suuri osuus ruu-dun sipuleista oli siinä vaiheessa, että niidenkaula oli taittunut. Ruudun sato jaettiinkolmeen varastoerään, joiden paino punnit-tiin ennen ja jälkeen kuivauksen. Lisäksijoka ruudusta otettiin kymmenen sipulinnäyte, josta mitattiin lehtien ja sipuliosantuore- ja kuivapainot. Lisäksi sipuliosastamitattiin liukoisen kuiva-aineen pitoisuus japakastettiin näyte liukoisten sokereidenmääritykseen.

Korjuusää oli kahtena ensimmäisenäkorjuupäivänä aurinkoinen ja lämmin, seu-raavilla kerroilla pilvipoutainen. Kolman-nen korjuupäivän sato korjattiin yöpakka-sista kohmeisena yhdellä tilalla.

67

Taulukko 22. Sipulin (‘Sturon’) kauppakestävyyskokeiden tulokset kevättalvella 1997 eri analyysikertoina(TA = tammikuu, MA = maaliskuu, TO = toukokuu).

Painohävikki Myyntikelpoisia Juurtuneita Tautien pilaamia Versoneita% % % % %

KasteluLannoitusTA MA TO TA MA TO TA MA TO TA MA TO TA MA TO

Ei 1 3,9 3,2 4,2 90 47 50 0 46 0 <1 0 0 6 4 292 3,6 3,9 4,5 88 60 43 0 30 0 0 0 0 8 5 313 3,7 3,7 4,3 90 54 43 0 40 0 1 0 0 5 5 34

Kyllä 1 3,9 3,6 4,1 85 68 51 0 14 0 <1 0 <0 11 15 272 3,5 4,0 4,4 87 62 40 0 18 0 0 0 0 9 15 373 3,1 3,7 4,6 91 51 35 0 40 0 0 2 0 6 6 46

P-arvot Kastelu (K) 0,894 0,840 0,157* 0,115Lannoitus (L) 0,567 0,529 0,281 0,653K*L 0,843 0,489 0,283 0,984Varast.aika (V) 0,003 <0,001 <0,001K*V 0,180 0,252 0,505L*V 0,005 0,194 0,021K*L*V 0,349 0,341 0,148

* Vain maaliskuun tulokset mukana analyysissä.

5.3.2 Tulokset

5.3.2.1 Piikkiön koe

Sadon määrä ja kuivaustarve

Sipulin hehtaarisato oli sitä suurempi, mitäaiemmin sipulit oli istutettu (p=0,042,Kuva 46). Ensimmäisen istutusajan satokuivauksen jälkeen oli kaikkien korjuuaiko-jen keskiarvona laskettuna noin 49 tonnia,toisen istutusajan sato 46 tonnia ja kolman-nen istutusajan sato 34 tonnia hehtaarilla.Etenkin kolmas istutusaika erosi siis muitaheikompana. Sadon määrä kasvoi korjuu-kaudella noin kolmanteen korjuukertaan(2.9.) asti (p<0,001). Kasvu jatkui eri istu-tuserissä yhtä kauan, sillä istutus- ja korjuu-ajan yhdysvaikutus ei ollut tilastollisestimerkitsevä (p=0,758). Kesäkuun puolellaistutetut sipulit eivät siis pystyneet hyödyn-tämään syksyn kasvuaikaa sen pidempäänkuin 11 tai 20 päivää aiemmin istutetut si-pulit.

Sipuleiden keskipainoon istutusaika(p=0,034) ja korjuuaika (p<0,001) vaikut-tivat kuten hehtaarisatoonkin. Ensimmäi-sen istutuserän sadossa keskipaino oli 94grammaa, toisessa 90 grammaa ja kolman-nessa 66 grammaa. Keskipaino kasvoi tilas-

tollisesti merkitsevästi kolmanteen korjuu-kertaan asti.

Kuivauksen aikainen painon menetysvaihteli istutus- ja korjuuajoittain (Kuva47). Keskimäärin kuivaushävikki oli sitäsuurempi, mitä myöhemmin sipulit oli istu-tettu (p=0,020). Korjuun viivästyessä pai-nohävikki laski toiseksi viimeiseen korjuu-kertaan (23.9.) asti (p<0,001). Viimeiselläkorjuukerralla kuivaushävikki oli jälleenhieman suurempi, koska sipulit olivat sa-donkorjuun aikaan sateesta märkiä. Myösistutus- ja korjuuajan välinen yhdysvaiku-tus oli tilastollisesti merkitsevä (p<0,001).Tämä johtuu siitä, että vaikka ensimmäisil-lä korjuukerroilla kaikkien istutuserien kui-vaushävikki oli likimain sama, korjuukau-den lopulla viimeisen istutuserän sipulit oli-vat tuoreempia ja niiden kuivauksessa haih-tui enemmän vettä kuin muiden istutuseri-en satoa kuivattaessa.

Varastoinnin jälkeisen lajittelun yhtey-dessä laskettiin kuivien lehtien ja irtokuori-en osuus koko kasvin painosta. Lehtienosuus koko kasvin painosta oli kahden en-simmäisen istutuksen sadossa 4-6 % ja vii-meisen istutuksen sadossa 5-7 %.

Kasvuston kehitysvaihe sadonkorjuupäi-vinä

Istutusaika vaikutti merkitsevästi sipulei-den tuleentumiseen (p<0,001, Kuva 48).Tuleentuminen alkoi ensin aikaisimmassaistutuserässä ja viimeksi kesäkuun alussa is-tutetussa kasvustossa. Erot istutuserien vä-lillä olivat kuitenkin vain muutamia päiviä,kun taas istutusaikojen välit olivat 9 ja 11vuorokautta. Loppukesä oli hyvin lämminja kuiva, joten tuleentuminen eteni nopeastikaikissa ruuduissa. Tuleentumisen alkami-sesta (alle 10 % tuleentuneita) yli 90 %:ntuleentumiseen kului 10-15 vuorokautta.Ensimmäisen korjuun aikaan varhaisim-man istutuskerran sipuleista oli tuleentunut30 %, myöhempien istutusten sipuleistaalle 10 %. Toisen korjuun aikaan tuleentu-neita sipuleita oli ensimmäisessä istu-tuserässä jo 100 %, toisessa yli 90 % ja kol-

68

Sato (1000 kg/ha)

0

10

20

30

40

50

60

12.8. 22.8. 2.9. 12.9. 23.9. 3.10.

Korjuupäivä

14.5.

23.5.

3.6.

Kuva 46. Eri aikaan istutettujen ja korjattujen sipuli-en kokonaissato vuonna 1996.

mannessa 50 %. Kolmannella korjuuker-ralla sipulit olivat kaikissa ruuduissa täysintuleentuneet.

Ensimmäisen sadonkorjuun aikaan leh-tien tuorepaino oli noin 50 % koko kasvinpainosta. Tämän jälkeen lehtien osuus vä-heni nopeasti; nopeimmin aikaisin istute-tuissa sipuleissa (yhdysvaikutus istutusai-ka*korjuuaika, p=0,002). Muina kor-juupäivinä lehtien osuus kasvin kokonais-painosta oli suurin viimeisen istutuserän si-puleissa. Viimeisinä korjuupäivinä lehtienosuus koko kasvin painosta oli enää alle 10%. Kuivaushävikki oli suorassa suhteessalehtien osuuteen koko kasvin tuorepainos-ta: kun lehtien osuus tuorepainosta laski 10%-yksikköä, kuivaushävikki pieneni 5–6%-yksikköä.

Sipuleiden tuleentuminen ja lehdistönränsistyminen etenivät istutusjärjestykses-sä, mutta ajallisesti ero oli pienempi kuin is-tutusaikojen välinen aika. Ensimmäisenäsadonkorjuupäivänä istutuserien välillä eiollut vielä eroja lehtien suhteellisessa osuu-dessa tai kuiva-ainepitoisuudessa. Aikaisinistutetuilla sipuleilla oli paitsi suurempi si-puliosa, myös rehevämpi lehdistö. Ensim-mäisen korjuukerran jälkeen tuleentumi-nen eteni nopeimmin varhaisimmassa istu-tuserässä, jolloin tämän lehtien kuiva-aine-pitoisuus nousi ja lehtien painon osuus kokokasvin painosta väheni muita istutuseriä no-peammin. Lehtien kuihtuessa tuleentumi-sen jälkeen niiden kuiva-ainepitoisuus nousinopeasti ja oli enimmillään yli 50 %. Kui-

va-ainepitoisuus oli alin viimeisen istu-tuserän sipuleissa. Viimeisellä korjuukerral-la kasvusto oli kosteahko ja lehtien kuiva-ai-nepitoisuus hieman alempi kuin edelliselläkorjuukerralla.


Istutusaika vaikutti sipulin kuiva-ainepitoi-suuteen korjuuhetkellä (p=0,003, Kuva49). Pitoisuus oli korkein viimeisen istu-tuserän sipuleissa. Kahden varhaisemmanistutuserän välinen ero ei ollut tilastollisestimerkitsevä. Kuiva-ainepitoisuus muuttuisadonkorjuukaudella kaikissa istutuserissäsamansuuntaisesti. Kahden ensimmäisenkorjuukerran välillä pitoisuus nousi, sittenlaski ja pysyi suunnilleen ennallaan toiseksiviimeiseen korjuupäivään (23.9.) asti ja las-ki taas viimeiseen korjuuseen mennessä.Korjuukaudella suuntaus oli siis laskeva. Pi-toisuudet olivat varsin korkeita, 15–18 %,mutta määritystä tehtäessä sipuleista eipoistettu kuivia ulkokuoria. Liukoisen kui-va-aineen pitoisuuteen istutus- (p=0,113)tai korjuuaika (p=0,152) ei vaikuttanut ti-lastollisesti merkitsevästi, eli pitoisuus eiseurannut kuiva-ainepitoisuuden muutok-sia (korrelaatiokerroin 0,49, p=0,04).

Liukoisten sokereiden analyysituloksissaoli melko suurta vaihtelua (Kuva 50). Istu-tusaika ei vaikuttanut tilastollisesti merkit-sevästi fruktoosi- ja glukoosipitoisuuksiintai sokereiden yhteismäärään. Sen sijaan

69

Kuivaushävikki (%)

0

5

10

15

20

25

30

35

12.8. 22.8. 2.9. 12.9. 23.9. 3.10.

Korjuupäivä

14.5.

23.5.

3.6.

Kuva 47. Eri aikaan istutettujen ja korjattujen sipuli-en kuivaushävikki vuonna 1996.

Kuva 48. Eri aikaan istutettujen sipuleiden tuleentu-minen syksyllä 1996.

Tuleentuneita sipuleita (%)

020

4060

80100

120

8.8. 12.8. 15.8. 19.8. 22.8. 29.8. 2.9. 4.9.

Päivämäärä

14.5.

23.5.

3.6.

sakkaroosin pitoisuus sekä sakkaroosin jamonosakkaridien suhde olivat suurimmatvarhaisimman istutuserän sipuleissa kor-juuaikojen keskiarvona laskettuna. Sadon-korjuukaudella sipuleiden fruktoosipitoi-suus nousi varsinkin syyskuussa. Samallaglukoosi- ja sakkaroosipitoisuudet, sokerei-den kokonaismäärä sekä sakkaroosin jamuiden sokereiden suhde laskivat hieman.Mittausten välinen vaihtelu oli kuitenkinmelko suurta, eikä sokeripitoisuus korreloi-nut kuiva-ainepitoisuuden (r=0,28,p=0,27) tai liukoisen kuiva-aineen kanssa(r=–0,05, p=0,86).

Varastokestävyys

Sipuleiden varastoinnin aikainen painohä-vikki oli suurin viimeisen istutuserän sados-sa (Taulukko 23), jonka sipulit olivat kool-taan pienimpiä. Myös korjuuaika vaikuttipainohävikkiin: painohävikki oli suurin en-simmäisen ja viimeisen korjuukerran sados-sa. Myös kolmannen korjuukerran (2.9.) si-puleiden painohävikki oli muita korkeampi.Vaikutus oli samansuuntainen eri aikaan is-tutetuissa erissä. Varastoinnin kuluessa pai-nohävikki kasvoi tammi- ja maaliskuun vä-lillä keskimäärin 0,5–1,2 %-yksikköä jamaalis- ja toukokuun välillä 1,6–2,7 %-y-ksikköä, eli haihdunta kiihtyi varastokau-den lopulla.

Suurin hävikin aiheuttaja varastointiko-keissa oli sipuleiden juurtuminen (Tauluk-ko 23), joka johtui varastoilman liiasta kos-teudesta. Istutus- tai korjuuajalla ei ollutvaikutusta juurtuneiden sipuleiden mää-rään. Varastotauteja sipuleihin ilmaantuihyvin vähän, eikä istutus- tai korjuuaikojenvälillä ollut eroja tautien esiintymisessä.Näin koetekijöillä ei ollut vaikutusta myös-kään myyntikelpoisten sipuleiden koko-naismäärään (tai kokonaishävikkiin).

Myös kauppakestävyyskokeessa viimei-sen istutuserän sipulit haihduttivat enem-män kuin aiemmin istutetut, suurikokoi-semmat sipulit (Taulukko 24). Korjuuajanvaikutus painohävikkiin vaihteli istutusa-joittain: ensimmäisen istutuserän sadossakorjuukertojen väliset erot olivat varsin pie-net, toisen istutuksen sadossa painohävikkioli ensimmäisen ja kahden viimeisen kor-juukerran sadossa hieman muita suurempi,kolmannen istutuksen sadossa haihduntaoli suurinta ensimmäisillä korjuukerroilla jalaski sadonkorjuuta viivästettäessä. Mitä pi-dempään sipuleita oli varastoitu ennenkauppakestävyyskoetta, sitä suurempaahaihdunta oli.

Kauppakestävyyskokeessa sipuleidenjuurtumista esiintyi vain maaliskuussa, jol-loin juurtuneita oli eniten ensimmäisen javiimeisen korjuukerran sadossa. Korjuuajanvaikutus oli samansuuntainen kaikkien is-tutuserien sipuleissa, eikä istutuserillä ollutkeskimäärin eroa juurtumisherkkyydessä.Varastotauteja esiintyi kauppakestävyysko-keiden sipuleissa hyvin satunnaisesti, eikäkoetekijöillä ollut niihin vaikutusta.

17 °C:n varastoinnin aikana versoneidensipuleiden määrä vaihteli istutus- ja korjuu-ajoittain. Eniten versomista esiintyi ensim-mäisen istutuksen sadossa, vähiten viimei-sen istutuksen sadossa. Korjuuajan vaiku-tus oli kaikissa istutuserissä samansuuntai-nen, mutta se vaihteli varastointiajoittain:tammikuun erässä versoneita sipuleita olieniten kahden viimeisen korjuukerran sipu-leissa, maalis- ja toukokuun erissä ensim-mäisen korjuukerran sipuleissa. Tammi-kuun erässä versoneiden sipuleiden osuusoli 0–15 %, maaliskuun erässä 2–15 % ja

70


0

5

10

15

20

12.8. 22.8. 2.9. 12.9. 23.9. 3.10.

Korjuupäivä

14.5.

23.5.

3.6.

Kuva 49. Sipuliosan kuiva-ainepitoisuus eri aikaanistutetuissa sipuleissa korjuukaudella 1996.

toukokuun erässä 14–60 %. Versomisaltti-us lisääntyi siis erityisesti maaliskuun ja tou-kokuun välisenä aikana.

Myyntikelpoisten sipuleiden kokonais-määärä 4 viikon jälkeen riippui sadonkor-juujasta, mutta istutusaikojen välillä ei ollut

eroja. Tammikuussa korjuukertojen väliseterot olivat vielä pienet, toisessa ja neljännes-sä korjuuerässä oli eniten myyntikelpoisiasipuleita. Maaliskuussa erot olivat jo suu-remmat: heikoimmin olivat säilyneet en-simmäisen ja viimeisen korjuun sipulit.

71

Fruktoosi (%)

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

12.8. 22.8. 2.9. 12.9. 23.9. 3.10.

Glukoosi (%)

0,00,20,40,60,81,01,21,41,61,82,0

12.8. 22.8. 2.9. 12.9. 23.9. 3.10.

Sakkaroosi (%)

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

12.8. 22.8. 2.9. 12.9. 23.9. 3.10.


0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

12.8. 22.8. 2.9. 12.9. 23.9. 3.10.


0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

12.8. 22.8. 2.9. 12.9. 23.9. 3.10.

14.5.

23.5.

3.6.

Kuva 50. Liukoisten sokereiden pitoisuudet ja sakkaroosin ja monosakkaridien suhde eri aikaan istutetuissaja korjatuissa sipuleissa vuonna 1996.

Myös toukokuussa erityisesti ensimmäisenja myös kahden viimeisen korjuukerran si-pulit olivat säilyneet muita heikommin.

5.3.2.2 Tilakokeet

Sadon määrä ja kuivaustarve

Sadon määrä vaihteli tiloittain (p<0,001) jakorjuuajoittain (p<0,001) (Kuva 51). Sa-don kasvu loppui eri koepaikoilla eri aikaan(yhdysvaikutus tila*korjuuaika, p<0,001).Tilalla A hehtaarisato ei enää kasvanut tilas-tollisesti merkitsevästi toisen korjuukerran(27.8.) jälkeen, tilalla B ei lainkaan korjuu-kaudella ja tilalla C kasvu jatkui viimeiseen

korjuukertaan asti. Sipulin keskipainonkasvu seuraili hehtaarisadon kasvua (Kuva51). Erot kasvun päättymisen ajoittumises-sa selittyvät kasvuston kehitysvaiheella: ti-lalla B kasvusto oli ensimmäisellä korjuu-kerralla tuleentunut jo noin 70 %:sesti, ti-lalla C tuleentumisaste oli viimeiselläkinkorjuukerralla vasta 80–95 %. Kasvunpäättyminen ajoittui suunnilleen siihen vai-heeseen, jossa kaikki sipulit olivat tuleentu-neet mutta lehdistö ei vielä ollut kuivunut.Tilojen väliseen eroon hehtaarisadossa vai-kuttanee erilainen kasvutiheys: tiloilla A jaB tiheys oli noin 20 kpl/m2 ja tilalla C2,5–kertainen eli noin 50 kpl/m2.

72

Taulukko 23. Sipulin varastohävikki Piikkiön korjuuaikakokeessa vuonna 1996-97 eri analyysikertoina (TA =tammikuu, MA = maaliskuu, TO = toukokuu). Painohävikki on laskettu prosentteina varastoon viedystä pai-nosta, muut tulokset varastoinnin jälkeisestä painosta. Tautien pilaamien sipuleiden osuus ja sen myötämyyntikelpoisten sipuleiden määrä puuttuvat maaliskuulta.

Painohävikki Myyntikelpoisia Juurtuneita sipuleita Varastotautien pilaamiaIstutus- Korjuu- % % % %aika aika TA MA TO TA TO TA MA TO TA TO

14.5. 12.8. 2,4 3,3 4,7 100 33 0 7 66 <1 122.8. 1,0 1,6 3,2 99 25 0 13 75 <1 42.9. 1,8 2,8 4,6 100 48 0 <1 52 0 112.9. 1,1 2,2 3,7 100 40 0 1 59 0 123.9. 1,5 2,3 4,3 100 45 0 3 54 0 13.10. 2,9 3,2 5,8 100 25 0 7 75 0 <1

23.5. 12.8. 2,8 3,6 5,3 100 41 0 13 59 0 122.8. 1,4 1,8 3,3 100 45 0 5 54 <1 22.9. 2,1 2,8 4,9 100 41 0 7 57 0 212.9. 1,5 1,9 3,2 100 41 0 1 59 0 <123.9. 1,6 2,3 3,9 100 28 0 4 72 <1 <13.10. 2,9 3,0 5,2 100 35 0 5 65 <1 <1

3.6. 12.8. 3,1 4,6 6,6 98 27 0 19 72 2 122.8. 1,6 2,7 4,8 97 33 0 13 64 3 32.9. 1,6 3,5 4,9 100 32 0 6 68 0 <112.9. 1,2 2,1 4,1 100 45 0 6 55 0 123.9. 2,2 2,7 4,3 98 35 0 <1 62 2 33.10. 3,3 4,2 7,5 100 39 0 0 61 0 0

P-arvot Istutus (I) 0,009 0,531 0,636Korjuu (K) <0,001 0,340 0,069I*K 0,215 0,109 0,067Var.aika (V) <0,001 <0,001 <0,001I*V 0,172 0,771 0,848K*V 0,011 0,518 0,252I*K*V 0,195 0,153 0,314

Kasvuston kehitysvaihe korjuupäivinä

Kuivauksen aikainen painohävikki laskikaikilla tiloilla sadonkorjuuta viivästettäes-sä (Kuva 52). Tilalla C kasvusto oli korjuu-kaudella tuorein, joten kuivaushävikkivaihteli ensimmäisen korjuukerran 35%:sta viimeisen korjuun 14 %:iin. Tilalla Akuivaushävikki laski 30 %:sta 6 %:iin ja ti-lalla B, jonka sipulit olivat pisimmälle ke-hittyneet, hävikki laski 22 %:sta 4 %:iin.Kuivauksen tarve siis väheni selvästi sen jäl-keen, kun sadon kasvu oli jo päättynyt.

Tuleentumisen jälkeen lehdet lakastui-vat, niistä haihtui vettä ja niiden kuiva-ai-nepitoisuus nousi. Lehtien osuus koko kas-vin painosta oli pienin tilalla B, jonka kas-vusto oli pisimmälle tuleentunut. Syksyn

edetessä lehtien osuus laski noin 30 %:stavain 2 %:iin. Tilalla A lehtien osuus kokokasvin painosta oli ensimmäisellä korjuu-kerralla 43 % ja se laski tasaisesti viimeisenkorjuun 5 %:iin asti. Tilalla C, jonka kas-vusto säilyi pisimpään tuleentumatta ja vih-reänä, lehtien paino oli ensimmäisenä kor-juupäivänä 42 % ja viimeisenäkin vielä 15% koko kasvin painosta. Kun kasvusto olitäysin tuleentunut, lehtien paino oli noin15–20 % koko kasvin painosta (Kuva 53).Lehtien suhteellinen osuus selitti suoraankuivauksen aikaisen painohävikin (korre-laatio 0,96, p<0,001). Kuivauksen jälkeenlehtien osuus kasvin painosta oli tilan A sa-dossa 3,3–4,9 %, tilan B sadossa 2,9–3,6 %ja tilan C sadossa 3,5–5,7 %.

73

Taulukko 24. Sipulin kauppakestävyyskokeiden tulokset kevättalvella 1997 eri aikoina (TA = tammikuu, MA =maaliskuu, TO = toukokuu). Tulokset on laskettu prosentteina alkupainosta.

Painohävikki Myyntikelpoisia Juurtuneita Tautien pilaamia VersoneitaIstutus- Korjuu- % % % % %aika aika TA MA TO TA MA TO TA MA TO TA MA TO TA MA TO

14.5. 12.8. 4,6 4,9 5,6 87 53 31 0 35 0 0 1 0 8 10 6022.8. 3,7 4,4 5,7 87 56 48 0 35 0 0 0 0 9 4 452.9. 3,9 4,2 6,0 82 68 52 0 16 0 0 <1 0 13 12 3612.9. 3,7 4,7 5,8 89 61 41 0 23 0 0 4 0 8 5 4423.9. 3,8 5,2 6,1 83 59 33 0 28 0 <1 3 0 12 5 353.10. 4,2 4,7 6,4 85 51 48 0 33 0 <1 0 0 12 10 39

23.5. 12.8. 4,7 4,9 5,0 90 42 44 0 39 0 <1 1 0 5 15 4622.8. 3,2 4,3 5,2 96 59 57 0 33 0 1 <1 0 0 4 362.9. 3,5 4,6 5,1 88 61 61 0 31 0 <1 1 0 8 3 2212.9. 3,4 4,1 5,4 94 60 60 0 33 0 0 0 0 2 2 2723.9. 4,0 4,6 6,1 80 60 48 0 28 0 0 <1 1 14 7 373.10. 4,1 4,8 6,5 83 44 55 0 45 0 0 0 10 14 5 21

3.6. 12.8. 5,9 6,2 7,5 90 53 40 0 32 0 1 2 3 4 12 4322.8. 4,6 4,4 7,3 95 69 64 0 25 0 0 0 0 0 1 142.9. 4,1 5,4 8,3 94 58 65 0 34 0 0 0 0 2 2 1912.9. 3,8 4,6 5,8 93 73 62 0 19 0 1 1 0 2 3 2023.9. 4,3 4,1 5,2 90 63 68 0 31 0 0 0 0 6 2 143.10. 4,3 5,3 6,1 92 45 49 0 44 0 0 <1 0 4 5 16

P-arvot Istutus (I) 0,004 0,116 0,385* 0,006Korjuu (K) <0,001 <0,001 0,046 <0,001I*K <0,001 0,510 0,553 0,177Var.aika (V) <0,001 <0,001 <0,001I*V 0,451 0,067 0,017K*V 0,073 0,031 <0,001I*K*V 0,110 0,745 0,564

* Analyysissä mukana vain maaliskuun koe.


Sipulin kuiva-ainepitoisuus vaihteli tiloit-tain (p=0,016), mutta korjuuaika ei vai-kuttanut pitoisuuteen (p=0,559) (Kuva54). Sen sijaan liukoisen kuiva-aineen pitoi-suus muuttui korjuukaudella (p=0,003):ensimmäisenä korjuupäivänä pitoisuus olimerkitsevästi alhaisempi kuin muina kor-juukertoina.

Liukoisten sokereiden pitoisuudet vaih-telivat tiloittain ja korjuuajoittain, eikä sel-vää yhtenäistä korjuuajan vaikutusta ha-vaittu (Kuva 55). Kokonaissokeripitoisuu-dessa ei tilojen välillä ollut merkitseviä eroja

(p=0,169). Korjuuajan viivästyessä sokeri-pitoisuus laski hieman (p=0,015). Vaikkamuutos oli hieman erilainen eri koepaikko-jen sipuleissa, ei tilan ja korjuuajan yhdys-vaikutus ollut tilastollisesti merkitsevä(p=0,115). Myös glukoosipitoisuudenmuutos oli kaikilla tiloilla samansuuntainen(yhdysvaikutus p=0,329), vaikkakin tilo-jen väl i l lä o l i ero ja p i to i suudessa(p=0,002). Keskimäärin pitoisuus oli suu-rin ensimmäisen ja pienin viimeisen korjuu-kerran sipuleissa (p=0,033). Fruktoosi- jasakkaroosipitoisuudet sekä sakkaroosin jamuiden sokereiden suhde muuttui eri ta-voin eri tiloilla ja tulokset olivat melko vaih-televia. Esimerkiksi sakkaroosipitoisuus las-ki korjuuta viivästettäessä tilalla A; muillakoepaikoilla se ei muuttunut. Fruktoosipi-toisuus nousi hieman tilalla A, selvemmintilalla B ja laski tilalla C. Pitoisuudet olivatkuitenkin melko alhaisia. Sokeripitoisuuk-silla ei ollut yhteyttä muihin sadonkorjuunyhteydessä mitattuihin ominaisuuksiin.

Varastokestävyys

Sipulit säilyivät varastossa hyvin (Taulukko25). Varastoilman liiallinen kosteus aiheuttikuitenkin uusien juurten muodostumista.Koepaikkojen tai korjuuaikojen välillä ei ol-lut tilastollisesti merkitseviä eroja sipulei-

74

Kuivaushävikki (%)

0

10

20

30

40

13.8. 27.8. 11.9. 24.9.

Korjuupäivä

Tila A

Tila B

Tila C

Kuva 52. Sipulin kuivaushävikki eri tilojen sadossakorjuukaudella 1996.

Kuva 51. Korjuuajan vaikutus sipulin kokonaissatoon ja keskipainoon tilakokeissa vuonna1996.

Sato (1000 kg/ha)

0

10

20

30

40

50

13.8. 27.8. 11.9. 24.9.

Korjuupäivä

Keskipaino (g)

020406080

100120140160

13.8. 27.8. 11.9. 24.9.

Korjuupäivä

Tila A

Tila B

Tila C

den painohävikissä. Varastoinnin kuluessapainohävikki lisääntyi selvästi (p<0,001).Varastotauteja esiintyi hyvin vähän, eikäkorjuukertojen välillä ollut eroja. Tilan B si-puleissa tauteja oli hieman enemmän kuinmuissa.

Juurtuneiden sipuleiden osuus vaihtelipaitsi tiloittain, myös korjuuajoittain. Kor-juuajan vaikutus oli kaikilla tiloilla saman-suuntainen mutta muuttui varastointiajanmyötä: maaliskuussa juurtuneita sipuleitaoli selvästi eniten ensimmäisen korjuuker-ran sadossa ja sitä vähemmän, mitä myö-hemmin sipulit oli korjattu. Toukokuussajuurtuneita sipuleita oli keskimäärin enitenensimmäisen korjuukerran sadossa ja vähi-ten keskimmäisten korjuukertojen sipuleis-sa. Viimeisen korjuukerran sadossa juurtu-neita sipuleita oli jälleen enemmän.

Myyntikelpoisten sipuleiden määrää vä-hensi lähinnä juurtuneiden sipuleiden run-saus. Vähiten myyntikelpoisia sipuleita oli

varastoinnin jälkeen ensimmäisen korjuu-kerran sadossa, joka poikkesi tilastollisestimerkitsevästi kahdesta seuraavasta korjuu-kerrasta. Viimeinen korjuukerta oli säily-vyydeltään jälleen hieman edellisiä heikom-pi. Korjuuajan vaikutus oli kaikilla tiloillasamanlainen.

Kauppakestävyyskokeissa neljän viikonaikana 17 °C:n lämpötilassa painohävikkioli tammikuun erässä 3–4 % ja maalis- jatoukokuun erissä 4–9 % (Taulukko 26).Painohävikki vaihteli tiloittain, korjuuajoit-tain ja varastointiajoittain. Tilalla A paino-hävikki ei lisääntynyt kovin paljon keväänkuluessa, mutta tiloilla B ja C maalis- ja tou-kokuuhun asti varastoidut sipulit menetti-vät kauppakestävyyskokeessa selvästienemmän painoa kuin tammikuun erä.Keskimäärin pienin painohävikki kauppa-kestävyyskokeen aikana oli toisen ja kol-mannen korjuukerran sipuleissa. Korjuu-

75

Taulukko 25. Tilakokeiden sipuleiden säilyminen varastossa talvella 1996-97 eri analyysikertoina (TA = tam-mikuu, MA = maaliskuu, TO = toukokuu). Painohävikki on laskettu prosentteina varastoon viedystä painosta,muut tulokset varastoinnin jälkeisestä painosta. Tautien pilaamien sipuleiden osuus ja sen myötä myyntikel-poisten sipuleiden määrä puuttuvat maaliskuulta.

Painohävikki Myyntikelpoisia Juurtuneita Tautien pilaamiaKorjuu- % % % %

Tila aika TA MA TO TA TO TA MA TO TA TO

A 13.8. 1,9 2,7 4,5 100 9 0 47 90 0 127.8. 1,6 2,2 3,4 100 36 0 23 64 0 112.9. 1,7 2,5 3,5 100 43 0 25 54 0 325.9. 1,0 1,9 3,2 100 34 0 12 66 <1 0

B 13.8. 1,8 2,5 5,1 95 15 0 23 79 6 627.8. 1,6 1,6 4,4 98 31 0 21 66 2 412.9. 2,0 2,9 4,4 96 28 0 17 66 4 625.9. 2,0 3,6 6,2 93 19 0 24 74 7 7

C 13.8. 2,3 3,3 5,4 99 30 0 33 69 1 127.8. 2,0 2,7 5,3 99 64 0 4 32 1 411.9. 1,3 2,3 3,7 100 38 0 3 61 <1 126.9. 1,5 3,5 4,8 100 42 0 0 57 <1 1

P-arvot Tila (T) 0,26 0,021 0,039Korjuu (K) 0,39 0,011 0,001T*K 0,30 0,505 0,233Var.aika (V) <0,001 <0,001 <0,001T*V 0,055 0,076 0,154K*V 0,055 0,023 0,009T*K*V 0,897 0,434 0,309

kertojen väliset erot olivat suuremmat tou-kokuussa kuin tammi- ja maaliskuussa.

Sipulit juurtuivat vain maaliskuun eräs-sä, jolloin korjuukertojen välillä ei ollut ero-ja juurten muodostumisen runsaudessa. Va-rastotauteja esiintyi hyvin vähän, eikä vilje-lypaikalla, korjuuajalla tai varastoinnin kes-tolla ollut vaikutusta niiden runsauteen.Kauppakestävyyskokeen aikana sipulit al-koivat herkästi kasvattaa uusia versoja var-sinkin toukokuussa. Tilojen välillä ei olluttilastollisesti merkitseviä eroja versomisalt-tiudessa, ja korjuuajan vaikutus oli kaikillatiloilla samansuuntainen: ensimmäisen kor-juukerran sipulit versoivat herkimmin, kah-den keskimmäisen korjuukerran sipulit vä-hiten. Varsinkin toukokuussa korjuukerto-jen väliset erot olivat erityisen suuret.

Myyntikelpoisten sipuleiden kokonais-määrä kauppakestävyyskokeen jälkeenvaihteli korjuuajoittain ja muuttui varas-tointiajan kuluessa. Myös korjuuajan vaiku-tus oli hieman erilainen tammi-, maalis- jatoukokuussa ja eri tilojen sadossa. Keski-määrin ensimmäisen korjuun sato säilyi hei-koimmin ja toisen korjuun sato parhaiten.


Sadon kasvu

Piikkiön kokeessa, jossa mukana oli eri istu-tusaikoja, kesäkuun alkuun jäänyt istutusoli liian myöhäinen hyvän sadon saamiseksi.

76

Lehdet(% kokonaispainosta)

0

10

20

30

40

50

0 20 40 60 80 100 120

Tuuleentumisaste

Kuivaushävikki (%)

05

10152025303540

0 20 40 60Lehtien paino (% koko painosta)

Tila A

Tila B

Tila C

Kuva 53. Sipulin tuleentumisasteen ja lehtien osuuden yhteys sekä lehtien osuuden ja kuiva-ushävikin yhteys tilakokeissa vuonna 1996.


0

5

10

15

20

13.8. 27.8. 11.9. 24.9.

Korjuupäivä

Liukoinen kuiva-aine (%)

0

5

10

15

13.8. 27.8. 11.9. 24.9.

Korjuupäivä

Tila A

Tila B

Tila C

Kuva 54. Sipulin kuiva-ainepitoisuus ja liukoisen kuiva-aineen määrä eri tilojen sadossa kor-juukaudella 1996.

Vaikka istukkaat lähtivät nopeammin kas-vuun, ne eivät pystyneet hyödyntämäänloppukesän jo lyheneviä päiviä aikaisemministutettuja sipuleita paremmin. Sadon lisäyslakkasi kaikissa istutuserissä suunnilleen sa-manaikaisesti syyskuun alussa. Syksyn kui-vuus nopeutti tuleentumista tavanomaises-ta, joten kosteampina vuosina kasvu olisisaattanut jatkua pidempään. Korkean läm-

pötilan ja veden puutteen tiedetään nopeut-tavan tuleentumista (Brewster et al. 1986,Mondal et al. 1986). Brewsterin (1990) mu-kaan suurin osa vuosittaisesta vaihtelustatuleentumisen ajoittumisessa voidaan selit-tää kasvukauden aikana kertyneellä lämpö-summalla.

Tilakokeissa sadon lisäys lakkasi eri ai-kaan eri koepaikoilla, mutta kasvu päättyi

77

Fruktoosi (%)

0,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

0,7

0,8

13.8. 27.8. 11.9. 24.9.

Sakkaroosi (%)

0,00,20,40,60,81,01,21,41,61,8

13.8. 27.8. 11.9. 24.9.

Glukoosi (%)

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

13.8. 27.8. 11.9. 24.9.


0,00,51,01,52,02,53,03,54,04,5

13.8. 27.8. 11.9. 24.9.


0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

13.8. 27.8. 11.9. 24.9.

Tila A

Tila B

Tila C

Kuva 55. Korjuuajan vaikutus liukoisten sokereiden pitoisuuksiin ja sakkaroosin ja monosakkaridien suhtee-seen tilakokeissa vuonna 1996.

siinä vaiheessa, kun kaikki sipulit olivat tu-leentuneet. Tämä suuntaus näkyi myösPiikkiön kokeessa. Sadon kasvun päättymi-sen jälkeen kasvusto ränsistyi vähitellen,lehtien osuus koko kasvin painosta pienenija lehtien kuiva-ainepitoisuus nousi. Samal-la kuivauksen aikainen painohävikki laskimerkittävästi, mikä merkitsee pienempääkuivaustarvetta ja energian säästöä. Kuiva-ushävikki oli kaikissa kokeissa suorassa suh-teessa lehtien suhteelliseen osuuteen. Lehti-en osuuden laskiessa 10 %-yksikköä kuiva-ushävikki pieneni 5–6 %-yksikköä.


Piikkiön kokeessa sipulin kuiva-ainepitoi-suus laski sadonkorjuun siirtyessä. Sipulitjoutuivat kuluttamaan kesän aikana kerää-

miään varastoyhdisteitä, kun yhteyttämi-nen ei enää ollut mahdollista lehdistön huo-non kunnon takia. Tilakokeissa korjuuaikaei vaikuttanut sipulin kuiva-ainepitoisuu-teen.

Sokereiden pitoisuuksissa ei havaittuyhdenmukaisia muutoksia. Rutherford &Whittle (1982) havaitsivat, että vuosina,jolloin sipulin säilyvyys oli hyvä, sipulinfruktoosipitoisuus oli korkea. Piikkiön ko-keessa sipuleiden fruktoosipitoisuus kaksin-kertaistui korjuukaudella, mikä saattaisimerkitä parempaa säilyvyyttä. Kaikissa ko-keissa sipulin kokonaissokeripitoisuus laskihieman korjuukaudella. Koska tulokset oli-vat kovin vaihtelevia, ei sokeripitoisuuksillatodennäköisesti ole käyttöä sipulin kehitys-vaiheen kuvaajana, ainakaan yhden koe-vuoden perusteella.

78

Taulukko 26. Sipulin kauppakestävyyskokeiden tulokset kevättalvella 1997 eri aikoina (TA = tammikuu, MA =maaliskuu, TO = toukokuu). Tulokset on laskettu prosentteina alkupainosta.

Painohävikki Myyntikelpoisia Juurtuneita Tautien pilaamia VersoneitaKorjuu- % % % % %

Tila aika TA MA TO TA MA TO TA MA TO TA MA TO TA MA TO

A 13.8. 3,5 4,6 6,8 87 35 28 0 53 0 0 0 0 9 7 6527.8. 2,9 4,0 4,4 95 48 83 0 45 0 1 1 0 2 1 812.9. 3,1 4,5 4,7 94 20 57 0 68 0 1 7 0 1 3 1425.9. 3,3 4,7 5,1 93 20 43 2 71 0 1 1 3 1 4 28

B 13.8. 3,3 5,2 5,9 94 13 44 0 74 0 1 3 7 2 5 4227.8. 3,5 4,5 4,9 93 37 47 0 57 0 2 0 6 1 1 712.9. 3,1 4,3 5,5 96 29 19 0 52 0 1 7 0 0 8 2325.9. 3,5 4,3 6,6 90 9 39 2 79 0 2 7 5 1 0 20

C 13.8. 4,2 8,6 8,9 88 21 41 0 45 0 0 0 1 8 29 3727.8. 3,8 5,5 6,6 89 37 55 0 52 0 <1 0 0 7 4 2611.9. 3,7 6,3 6,8 90 37 64 0 36 0 1 0 2 4 26 2026.9. 3,8 6,1 7,7 83 34 54 0 45 <1 <1 2 2 13 12 25

P-arvot Tila (T) <0,001 0,244 0,080* 0,089Korjuu (K) <0,001 0,012 0,410 0,002T * K 0,262 0,308 0,437 0,712Var.aika (V) <0,001 <0,001 <0,001T * V 0,003 0,100 0,246K * V 0,009 0,227 0,002T * K * V 0,181 0,046 0,195

* Analyysissä vain maaliskuun aineisto.

Varastokestävyys

Sadonkorjuun ajoittuminen ei kovin selväs-ti vaikuttanut sipuleiden säilyvyyteen va-rastossa. Varastoinnin aikainen painohävik-ki oli suurin normaalia aiemmin tai myö-hemmin korjatuissa erissä. Tautien esiinty-miseen korjuuajalla ei havaittu vaikutustamillään koepaikalla, mutta varastotautejaesiintyi kaikkiaan hyvin vähän. Piikkiön ko-keessa korjuuaikojen välillä ei ollut eroja si-puleiden juurtumisalttiudessa, mutta tila-kokeissa juurtumista esiintyi eniten ensim-mäisen ja viimeisen korjuukerran sadossa.Syyskuun pakkasyöt eivät ilmeisesti hei-kentäneet säilyvyyttä, vaikka yhdellä tilalla(A) kolmannen korjuukerran sipulit nostet-tiin maasta kohmeisina.

Kauppakestävyyskokeissa painohävikkioli keskimäärin suurin varhain ja myöhäänkorjatuissa erissä, mutta erot eivät olleet ko-vin selviä. Taudit eivät tulleet ongelmaksimyöskään kylmävarastoinnin jälkeen, mut-ta sipulit olivat alttiita versomaan varsinkintoukokuun erässä. Piikkiön kokeessa verso-neita sipuleita esiintyi eniten ensimmäisenkorjuukerran sadossa, joka oli korjattu täy-sin tuleentumattomana. Myös muiden koe-paikkojen sadossa versomista esiintyi enitenensimmäisen korjuupäivän sipuleissa, ja vä-hiten toisella ja kolmannella korjuukerralla.

Yleensä sipulin optimaalinen korjuuai-ka on määritelty vaiheeseen, jossa valevarsion taittunut 50–80 %:lla kasveista (Ko-mochi 1990). Tätä aikaisemmin korjatut si-pulit olivat myös tässä tutkimuksessa säily-vyydeltään heikoimpia. Korjuun lykkäyty-minen tämän vaiheen yli ei kuitenkaan tässätutkimuksessa aiheuttanut merkittäviä on-gelmia, vaikka riskejä tiedetään olevan mm.versomisalttiuden ja varastotautien lisään-tyminen (Dowker & Fennell 1974, Tucker& Drew 1982, Füstos et al. 1994) sekä kuo-rien vaurioituminen (Kepka & Sypien 1971,Tucker & Drew 1982). Tässä tutkimukses-sa ei havainnoitu korjuuajan vaikutusta si-pulin kuorten kestävyyteen. Viimeinenkorjuukerta (Piikkiön kokeessa 3.10., muil-la koepaikoilla 25.–26.9.) oli kuitenkin säi-lyvyydeltään hieman edellisiä kertoja hei-

kompi. Eroja ilmeni lähinnä painohävikissäja kauppakestävyyskokeiden aikaisessa ver-somisalttiudessa.

5.4 Yhteenveto

Lajikekokeissa erot sipulin satoisuudessaolivat pieniä, ainoastaan Orion-lajike oli sel-västi muita heikkosatoisempi. Sadetus hei-näkuussa lisäsi huomattavasti satoa kaikillalajikkeilla. Eri lajikkeet säilyivät varastossahyvin tammi-maaliskuulle, mutta sen jäl-keen varaston liian korkea kosteuspitoisuusaiheutti juurten kasvua. Viljelmän kasteluheijastui Orion-, Sellhurst- ja Hygro-lajik-keilla pienempänä varastohävikkinä. Kor-juun viivästyttäminen viikolla elokuussaparansi Hysam- ja Orion-lajikkeiden varas-tokestävyyttä. Kokonaishävikki kolmenvarastostaoton keskiarvona oli suurin Sell-hurst-lajikkeella, 20 %, ja pienin Hygrolla,10,5 %.

Sipulin sadon kasvuun vaikuttavat mm.yhteyttävän lehtialan määrä ja tuleentumi-sen ajoittuminen. Kastelu- ja lannoitusko-keissa kastelu lisäsi ensimmäisenä koevuon-na lehdistön kokoa ja viivästytti tuleentu-mista, mikä selittää suurehkon sadonlisäyk-sen. Toisenakin koevuonna yksi ainoa kas-telu paransi satoa. Lannoituksen lisäämisel-lä ei pystytty kovin paljon vaikuttamaan sa-don määrään, vaikka runsaampi lannoitusrehevöitti hieman kasvustoa. Lannoituksenlisääminen nopeutti kasvuston kehitystä,jolloin lehdet kasvoivat täyteen tiheyteensäaiemmin ja tuleentuminen alkoi nopeam-min. Erot käsittelyjen välillä olivat kuiten-kin vain muutamia päiviä. Kastelu- ja lan-noituskäsittelyt vaikuttivat sipulin säily-vyyteen ainoastaan vaikuttamalla sipulinkokoon. Varastoinnin aikainen painohävik-ki oli sitä pienempi, mitä suurempia sipulitolivat.

Korjuuaikakokeissa sadon lisäys päättyilikimain silloin, kun kasvusto oli täysin la-koontunut mutta lehdet eivät olleet vieläkuivuneet. Sää oli korjuukaudella lämminja kuiva, joten tuleentuminen eteni nopeas-ti. Sadonkorjuuaika vaikutti huomattavasti

79

sipulien kuivaustarpeeseen, joka pienenisitä mukaa, mitä myöhemmin sato korjat-tiin. Kovin aikainen sadonkorjuu oli haitak-si varastokestävyydelle, sillä se lisäsi etenkinversomista varastoinnin jälkeen. Varasto-kestävyys ei näyttänyt heikkenevän kovinpian tuleentumisen jälkeen. Enimmäkseensipulit säilyivät varastossa hyvin, ja varasto-tauteja esiintyi hyvin vähän.

6 Keräkaali

6.1 Lajikekokeet


Keräkaalin lajikekoe suoritettiin vuonna1995 Piikkiössä ja vuonna 1996 Hämeentutkimusasemalla Pälkäneellä. Piikkiön ko-keessa lajikkeet olivat ‘Lennox’ F1 BZ (BejoZaden), ‘Albion’ F1 NiZ (Nickerson-Zwaan), ‘Bartolo’ F1 BZ, ‘Hilton’ F1 BZ,‘Kalorama’ F1 RZ (Rijk Zwaan), Krypton’F1 NiZ ja ‘Lion’ F1 NiZ. Koe kylvettiin19.4., istutettiin avomaalle 31.5-1.6. ja satokorjattiin 26.10. Lajikkeista saatiin varas-toitavaa satoa 2-4 kerranteesta ja kutakinlajiketta varastoitiin vain 10-20 kerää kuta-kin ulosottokertaa kohti. Kaalierät otettiinvarastosta analysoitavaksi tammi-, maalis-ja toukokuussa.

Pälkäneen kokeessa lajikkeet olivat ‘Al-bion’, ‘Bartolo’, ‘Hilton’, ‘Kalorama’,‘Krypton’ ja ‘Lion’. Taimet kasvatettiinNiitty-Seppälän tilalla Pälkäneellä. Kylvö-päivä oli 22.4., ja avomaalle taimet istutet-tiin 25.5. Sato korjattiin 15.10. Kokeessaoli neljä toistoa. Ruuduilta korjattiin varas-toon 15 kerää, yhteensä 60 kpl/lajike.

Pälkäneen sato varastoitiin Sahalahdel-la Saarioisten Säilyke Oy:n varastossa. Va-rastointia jatkettiin vuoden 1997 kesäkuul-le asti. Koe analysoitiin 24.6., joten varas-tointiajan pituus oli vähän yli kahdeksankuukautta.

6.1.2 Tulokset

Vuoden 1995 kasvukausi oli epäedullinenkaalin kasvulle, ja Piikkiön kokeessa kerä-kaali kasvoi heikosti liiallisen märkyydenvaivaamassa maassa. Myöskään vuoden1996 säät eivät olleet suotuisia kaalin vilje-lylle, ja Pälkäneen kokeessakin kaalit jäivätpienikokoisiksi.

1995

Piikkiössä 1995 varastoitujen keräkaalienpaino oli 1–1,4 kg. Kerät säilyivät varsinhyvin. Tammikuussa harmaahometta esiin-tyi muutamassa kerässä, joten varastotappi-ot muodostuivat vain painohävikista, jokaoli 3 % varastoon viedystä painosta, ja kevy-en kauppakunnostuksen aiheuttamasta hä-vikistä. Kokonaishävikki vaihteli eri lajik-keilla runsaasta 5 %:sta reiluun 10 %:iin.

Maaliskuuhun mennessä kerien painos-ta oli huvennut haihduntaan ja hengityk-seen 6–7 %. Taudeista ei vieläkään ollutsuurempaa harmia, mutta tämänkertaisiineriin oli sattunut eniten kaaliruton (Phytoph-tora porri) saastuttamia keriä, jotka joudut-tiin lajittelussa hylkäämään kokonaan.Tautia esiintyi satunnaisesti eri lajikkeissa.Toukokuussa painohävikki oli 10–12 % jatautivioitukset edelleen pieniä. Kokonais-hävikki vaihteli 15 ja 25 %:n välillä.

Lajikkeiden välillä ei ilmennyt merkittä-viä eroja säilyvyydessä, sillä kaikki säilyivätkeskimäärin hyvin. Pienimmät varastotap-piot olivat lajikkeilla ‘Bartolo’ ja ‘Kalorama’ja suurimmat lajikkeella ‘Krypton’. Lajike-erot aiheutuivat lähinnä joistakin poikke-uksellisen huonosti säilyneistä eristä (Kuva56).

1996

Pälkäneen varastointikokeeseen korjatutkeräkaalit olivat 1,4–1,9 kg:n painoisia.Pääasiallisin sadon pilaaja varastoinnin ai-kana oli harmaahome. Painohävikki oli va-

80

rastoinnin aikana 12–17 %. Kokonaishä-vikki oli runsaasta harmaahomesaastunnanvuoksi kaikilla lajikkeilla hyvin suuri - 55–87 % (Kuva 57). Harmaahomeen saastutta-mista keristä osa oli kauppakunnostuksenjälkeen käyttökelpoisia. Krypton-lajikkeensato säilyi varastossa paremmin kuin mui-den. Yli kahdeksan kuukautta kestäneenvarastoinnin jälkeen sen sadosta oli yli puo-let vielä käyttökelpoista.

6.2 Kastelu ja lannoitus


Tutkittavina muuttujina olivat vuonna1995 kastelu (2 tasoa), lannoitus (3 tasoa) jakorjuuaika (3 kertaa kahden viikon välein)(Taulukko 27). Vuonna 1996 korjuuajanvaikutusta tutkittiin erillisessä kokeessa, jo-ten tässä kokeessa olivat mukana vain kas-telu ja lannoitus. Lajikkeena oli molempinavuosina ‘Lennox’ F1 BZ. Koemalli oli vuon-na 1995 lohkottain satunnaistettu osa-osa-ruutukoe ja vuonna 1996 lohkottain satun-naistettu osaruutukoe. Vuonna 1995 loh-koja oli kolme ja vuonna 1996 neljä.

Kastelun tarvetta seurattiin mittaamal-la kasveille käyttökelpoisen veden määräämaahan 20 cm:n syvyyteen upotetuilla kip-siblokeilla. Korkeampi kastelutaso sadetet-tiin, kun kasveille käyttökelpoisen vedenmäärä oli laskenut alle 50 %:n. Alempaakastelutasoa sadetettiin vain äärimmäisenkuivina aikoina, jolloin maassa oli kasveillekäyttökelpoista vettä enää alle 5 %. Kastelutehtiin itsekulkevalla sadetuskoneella.

Maan mineraalitypen määrää mitattiinKemiran kehittämällä pikamenetelmällä, jalannoitussuunnitelmaa muokattiin mitta-ustulosten mukaan. Molempien kesien run-saat sateet aiheuttivat ravinteiden huuhtou-tumista kasvien juuriston ulottuvilta, jotenlannoitusta jouduttiin lisäämään suunnitel-lusta.

Sadonkorjuun yhteydessä määritettiinvuonna 1995 kerien kuiva-ainepitoisuus jaliukoisen kuiva-aineen pitoisuus, arvioitiinkerien kiinteys ja mitattiin niiden kovuus.Mittaukset tehtiin joka ruudusta viidestäkaalista. Viimeisen korjuukerran kerän jaulkolehtien typpipitoisuus analysoitiinMTT:n maanviljelyskemian ja -fysiikantutkimusalalla. Sadonkorjuun jälkeen vie-tiin varastointikokeisiin kustakin ruudustasäkillinen kaalia tammi-, maalis- ja touko-

81

Kuva 56. Kaalilajikkeiden paino- ja kauppakunnostushävikki kolmen varastointiajan keskiar-vona kaudella 1995-96.

kuussa tehtyjä analyysejä varten. Vuoden1995 kokeessa varastoerän koko oli 9 kaa-lia, vuoden 1996 kokeessa 15 kaalia.

6.2.2 Tulokset

Sadon määrä

Vuonna 1995 runsaampi kastelu lisäsi kerä-kaalin kokonaissatoa keskimäärin 10 tonniahehtaarilla (Kuva 58). 50 mm:n sadetuksensaaneiden ruutujen keskisato oli noin 35

tonnia/ha ja 145 mm:n sadetuksen saanei-den ruutujen kokonaissato 47 tonnia/ha.Kastelu oli kokeessa pääruututekijä, jotenkastelun vaikutus ei ollut tilastollisesti mer-kitsevä (p=0,103). Lannoituksen lisäämi-nen alimmasta tasosta seuraavaan nosti ko-konaissatoa 33 tonnista hehtaarilla 43 ton-niin hehtaarilla (p=0,003). Lannoituksenlisääminen tästä ei enää lisännyt kokonais-satoa merkitsevästi: suurimman lannoitus-tason kokonaissato oli keskimäärin 46 ton-nia hehtaarilla.

Korjuuajankohta vaikutti suuresti sa-don määrään (p<0,001). Ensimmäisenä

82

1995 1996

Pääruutu Kastelumm

1 50 402 145 120

Osaruutu LannoitustasoN-P-K, kg/ha

1 197-49-158 220-49-1682 272-70-245 320-70-2603 347-91-332 410-91-342

Osa-osaruutu Korjuuaika (vain v. 1995)1 25.9.2 9.10.3 23.10.

Taulukko 27. Keräkaalin kastelu- ja lannoituskokeen koejärjestelyt vuosina 1995-96.

Kuva 57. Kaalilajikkeiden painohävikki, varastotautien pilaama osuus ja terveiden kerien osuus varastoinninjälkeen kaudella 1996-97.

% varastoon viedystä painosta

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Albion Bartolo Hilton Kalorama Krypton Lion

painohävikki

kaalirutto

harmaah.>50 %

harmaah.25-50 %

harmaah.5-25%

harmaah.< 5 %

harmaah.laikku

terveet

korjuupäivänä (25.9.) kokonaissato olikeskimäärin 34 tonnia/ha, kahden viikonkuluttua (9.10.) 43 tonnia/ha ja neljän vii-kon kuluttua (23.10.) 46 tonnia/ha. Kah-den viimeisen kerran välinen sadonlisäys eiollut enää tilastollisesti merkitsevä.

Vuonna 1996 sato korjattiin yhdelläkertaa. Vaikka loppukesä oli jälleen epäta-vallisen kuiva, runsaamman kastelun anta-ma sadonlisäys oli keskimäärin vain 3 000kg/ha (Kuva 59) eikä se ollut tilastollisestimerkitsevä (p=0,473). Sen sijaan lannoi-tuksen lisääminen nosti satoa selvästi(p<0,001). Alhaisimmalla lannoitustasollakokonaissato oli keskimäärin 30 tonnia/ha,keskimmäisellä lannoitustasolla 45 ton-nia/ha ja korkeimmalla lannoitustasolla 52tonnia/ha.

Kerien laatu

Vuonna 1995 runsaampi lannoitus alensikuiva-ainepitoisuutta (Taulukko 28). Kes-kimäärin kuiva-ainepitoisuus oli alimmassalannoituskäsittelyssä 10,1 %, seuraavassa9,6 % ja korkeimmassa lannoituskäsittelys-sä 9,3 %. Kuiva-ainesadossa erot lannoitus-käsittelyjen välillä olivat siis pienemmätkuin tuoresadon erot. Kuiva-ainepitoisuusnousi korjuuta siirrettäessä: ensimmäiselläkorjuukerralla kuiva-ainepitoisuus oli 9,2%, ja kahdella viimeisellä kerralla 9,9 %.

Niinpä kuiva-ainesato lisääntyi syksyn mit-taan suhteellisesti enemmän kuin tuoresa-to.

Liukoinen kuiva-aine mitattiin erikseenkerästä, kerän keskellä olevasta varrestakoko pituudelta ja varren alaosasta (Tau-lukko 28). Kerän liukoisen kuiva-aineen pi-toisuuteen vaikutti vain korjuuaika: pitoi-suus oli korkein kolmannella korjuukerral-la. Varren pitoisuuksiin vaikuttivat sekälannoitus että korjuuaika: korkeimman lan-noitustason kaalien pitoisuudet olivat kor-keimmat, ja korjuun siirtyessä pitoisuusnousi ensimmäisen kerran 7,6 %:sta toisenkerran 8,0 %:iin ja kolmannen korjuupäi-vän 9,1%:iin.Varren alaosassa pitoisuudetolivat hieman alempia kuin koko varresta

83

Kuva 58. Keräkaalin kokonaissato kastelu- ja lannoituskokeessa vuonna 1995 eri korjuupäivi-nä.

Sato (1000 kg/ha)

0

10

20

30

40

50

60

1 2 3

Lannoitustaso

Ei kastelu

Kastelu

Kuva 59. Keräkaalin kokonaissato kastelu- ja lan-noituskokeessa vuonna 1996.

Sato (1000 kg/ha)

010203040506070

125.9.

2 3 19.10.

2 3 123.10.

2 3

Lannoitus ja korjuupäivä

Ei kastelua

Kastelu

mitatut tulokset, mutta erot olivat saman-suuntaiset.Eniten kastellut ja lannoitetut kerät arvioi-tiin silmävaraisesti kiinteimmiksi, muttakahden korkeimman lannoitustason välilläei ollut eroja (Taulukko 28). Mitattu ko-vuus ei kuitenkaan vaihdellut lannoituskä-sittelyjen välillä. Kiinteys ei muuttunutkorjuuajan myötä. Sen sijaan korjuun siirty-essä kaali muuttui mittausten mukaan ko-vemmaksi. Myös kastelun lisääminen lisäsi

kaalien kovuutta. Silmävaraisesti arvioi-tukiinteys ja mitattu kovuus eivät korreloi-neet kovin selvästi keskenään, mutta ne ku-vaavatkin eri asiaa. Kerien keskipaino kor-reloi keskivoiman kanssa (r=0,70,p=0,001) mutta ei maksimivoiman kanssa(r=0,50, p=0,034).

Viimeisen sadonkorjuupäivän (25.10.)sadosta analysoitiin kokonaistypen pitoi-suus kerästä ja ulkolehdistä (Taulukko 29).

84

Taulukko 28. Kaalien koostumus kastelu- ja lannoituskokeessa vuonna 1995.

Kuiva-aine- Liukoinen kuiva-aine Kiinteys Kovuus

Korjuu- pitoisuus kerä varsi varren ala arvio (1-9) keskivoima maksimivoimaaika KasteluLannoitus% % % % N N

23.9. Ei 1 9,2 7,5 7,8 7,3 5,7 121 1572 8,9 7,5 7,3 6,8 7,2 133 1653 8,9 7,1 7,2 6,4 6,7 122 156

Kyllä 1 9,8 7,6 8,3 7,6 6,4 126 1602 9,5 7,3 7,9 7,1 7,4 143 1743 8,9 7,5 7,2 6,6 7,3 134 170

Keskiarvo 9,2 7,4 7,6 7,0 6,8 130 164

9.10. Ei 1 11,4 6,8 7,8 7,0 5,0 131 1642 10,0 7,2 7,9 6,9 6,9 129 1593 9,4 7,5 7,5 6,9 7,6 132 166

Kyllä 1 9,6 7,3 8,8 7,2 7,1 146 1782 10,2 7,2 7,9 6,7 7,1 144 1763 9,1 7,3 7,7 6,8 7,6 136 170

Keskiarvo 9,9 7,2 8,0 6,9 6,9 136 169

23.10. Ei 1 10,7 8,5 9,1 9,0 6,5 131 1792 9,7 8,4 8,9 8,8 7,8 131 1783 9,7 8,2 8,7 8,5 5,3 126 178

Kyllä 1 10,1 8,4 9,6 9,1 8,3 151 1862 9,8 8,3 9,0 8,7 8,2 144 1833 9,8 8,6 9,2 9,1 7,9 139 181

Keskiarvo 9,9 8,4 9,1 8,9 7,3 137 181

P-arvotKastelu (Ka) 0,611 0,489 0,084 0,552 0,038 0,035 0,073Lannoitus (L) <0,001 0,881 0,006 0,020 0,011 0,168 0,674Korjuu (Ko) <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 0,074 0,002 <0,001Ka*L 0,016 0,564 0,301 0,634 0,072 0,790 0,821Ka*Ko 0,002 0,964 0,982 0,566 0,068 0,250 0,335L*Ko 0,061 0,423 0,613 0,178 0,005 0,005 0,116Ka*L*Ko 0,012 0,377 0,252 0,616 0,099 0,267 0,335

Kerän pitoisuuteen vaikutti lähinnä lannoi-tus, mutta pitoisuus muuttui eri tavalla lan-noituksen lisääntyessä sen mukaan, kuinkaaluetta oli kasteltu. Vähällä kastelulla viljel-tyjen kaalien kerissä typpipitoisuus oli kor-kein suurimmassa lannoituskäsittelyssä,mutta alempien lannoitustasojen välillä eiollut eroja. Sen sijaan runsaammin kastel-luissa ruuduissa kahden suurimman lannoi-tuskäsittelyn välillä ei ollut eroja, mutta nii-den pitoisuus oli selvästi korkeampi kuinalimman lannoitustason kerien pitoisuus.Runsaammin kasteltujen kaalien typpipi-toisuudet olivat alempia kuin vähemmänkasteltujen, mutta toisaalta kaalit olivatmyös suurempia kooltaan.

Ulkolehtien typpipitoisuus nousi lan-noituksen lisääntyessä, mutta kahden kor-keimman lannoituskäsittelyn välillä ei ollutmerkitseviä eroja. Kastelu alensi hiemanmyös ulkolehtien typpipitoisuutta.

Maan typpitila

Alkukesän 1995 runsaat sateet huuhtoivatmaasta typpeä, koska pitoisuudet pysyivätvarsin alhaisina koko kesän (Taulukko 30).Erityisesti kastelluissa ruuduissa liukoistatyppeä oli loppukesällä kovin vähän, ilmei-sesti koska kasvu oli voimakkaampaa kuinniukemmin kastelluissa ruuduissa.

Myös kasvukausi 1996 oli sääoloiltaanhankala. Maan typpipitoisuus pysyi kohta-

laisen korkeana heinäkuun alkuun asti,minkä jälkeen suuret sateet veivät typenjuurten ulottuvilta (Taulukko 30). Tämänjälkeen kahden viikon välein seurattu maanliukoisen typen määrä pysyi alhaisena lisä-lannoituksesta huolimatta, joten kasvit ku-luttivat annettua typpeä samaan tahtiinkuin sitä lisättiin.

Varastokestävyys

1995

Keräkaalit säilyivät varastossa hyvin (Tau-lukko 31). Varastotaudeista suurin ongel-ma oli kaalirutto, jonka aiheuttaa Phytophto-ra porri -sieni. Koska tauti pilaa kaalin täy-sin käyttökelvottomaksi, se aiheutttaa sa-tunnaisenakin suurta vaihtelua tautienmäärään. Kaaliruttoa esiintyi eri käsittelyis-sä, eikä koetekijöillä ollut vaikutusta senrunsauteen. Harmaahometta, joka on va-rastokaalin tavallisin pilaaja, esiintyi hyvinvähän, eikä koejäsenten välillä ollut erojaharmaahomeen runsaudessa.

Painohävikkiin vaikuttivat sekä lannoi-tus että korjuuaika. Lannoituksen ja kor-juuajan vaikutukset muuttuivat kuitenkineri tavalla varastointiajan myötä ja eri kaste-lukäsittelyissä eli käsittelyjen ja varastointi-ajan yhdysvaikutus oli tilastollisesti merkit-sevä. Suuntaus oli se, että lannoituksen li-

85

Taulukko 29. Kerän ja ulkolehtien typpipitoisuudet (mg/g kuiva-ainetta) 25.10.1995 korjatuis-sa kaaleissa.

Typpipitoisuusmg/g kuiva-ainetta

Kerä UlkolehdetKastelu Kastelu

Lannoitustaso 1 2 1 21 26,6 21,4 26,0 20,02 25,7 24,1 31,4 24,83 30,1 24,1 33,2 28,4

P-arvot Kastelu (K) 0,060 0,067Lannoitus (L) 0,009 <0,001K*L 0,039 0,698

sääntyessä ja korjuuajan siirtyessä painohä-vikki pieneni, koska kaalien koko oli suu-rempi. Alhaisin lannoitustaso erosi muistasuuremmalla painohävikillään, kahden kor-keimman tason välillä ei ollut eroja. Tam-mikuussa painohävikki oli eri korjuukerto-jen kaaleissa 4–6,5 % varastoon viedystäpainosta, maaliskuussa 7–10 % ja touko-kuussa 12–15 %. Kaalit olivat melko pieni-kokoisia (keskipaino 1–1,5 kg), mikä selit-tää suurehkon painohävikin.

1996

Keräkaalit säilyivät talvella 1996–97 varas-tossa erittäin hyvin (Taulukko 32). Paino-hävikki oli tammikuussa keskimäärin 3,2%, maaliskuussa 3,9 % ja toukokuussa 6,1%. Alimman lannoituskäsittelyn kaalienpainohävikki oli muita suurempi, muttakahden korkeamman lannoituskäsittelynvälillä ei ollut eroja. Kastelu ei vaikuttanutpainohävikkiin. Kastelulla ja lannoituksellaei ollut myöskään vaikutusta varastotautieneli lähinnä harmaahomeen esiintymiseen,joka oli hyvin vähäistä. Tammikuussa har-maahome oli saastuttanut 5 % kaaleista,maaliskuun erässä saastuneita kaaleja oli 7% ja toukokuussa 15 %. Edellisen vuodenongelmatautia, kaaliruttoa, esiintyi ainoas-taan muutamissa kaaleissa.

Kauppakunnostushävikki määritettiinvain toukokuun erästä, jossa se oli 7–13 %varastoon viedystä painosta. Kokonaishä-vikki oli siis toukokuussa vain 13–19 % erikastelu- ja lannoituskäsittelyissä, joiden vä-lillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja.


Sato

Kastelun merkitys korostui kuivana loppu-kesänä 1995, jolloin runsaammin kastel-luista ruuduista saatiin suurempi sato kuinniukasti sadetetuista. Vaikutus ei ollut ti-lastollisesti merkitsevä, koska kastelu olipääruututekijä, toistoja oli vain kolme javaihtelu melko suurta. Käytännön kannaltakastelun vaikutus oli kuitenkin yhtä mer-kittävä kuin lannoituksen antama sadon-lisäys. Vuonna 1996, jolloin loppukesä olimyös kuiva, runsaammalla kastelulla ei saa-tu yhtä suurta sadonlisää.

Alkukesän sateet huuhtelivat kesällä1995 maan liukoista typpeä kasvin juurtenulottuvilta, joten lannoitusta jouduttiin li-säämään suunnitellusta melkoisesti. Siitähuolimatta maan liukoisen typen määrä py-syi loppukesällä alhaisena erityisesti run-saammin kastelluissa koeruuduissa. Tämälienee johtunut kasvien tehokkaammasta

86

Taulukko 30. Kaalipellon liukoisen typen määrä 30 cm:n kerroksessa kastelu- ja lannoituskokeessa vuosina1995-96.

Typpeäkg/ha

1995 1996KasteluLannoitus18.5. 29.6. 20.7. 7.8. 22.8. 9.5. 6.6. 2.7. 22.7. 6.8. 19.8. 2.9.

Ei 1 12 34 45 60 81 23 50 91 25 35 57 102 12 28 42 83 63 23 75 91 25 36 73 413 12 12 98 103 143 23 100 93 25 25 51 49

Kyllä 1 12 12 55 6 12 23 60 64 25 15 24 92 12 28 90 12 5 23 73 99 25 36 73 243 12 14 32 34 26 23 125 91 25 24 47 24

87

Taulukko 31. Keräkaalin kastelu- ja lannoituskokeen varastointitulokset vuonna 1995-96 erianalyysikertoina (TA = tammikuu, MA = maaliskuu, TO = toukokuu). Taulukossa on esitettykeskiarvo kolmen korjuupäivän sadon varastointituloksista. Painohävikki on esitetty prosent-teina varastoon viedystä painosta, tautien pilaamat osuudet varastoinnin jälkeisestä painosta.Varastointiajan ja käsittelyjen välisistä yhdysvaikutuksista on esitetty ainoastaan tilastollisestimerkitsevät p-arvot.

Taulukko 32. Keräkaalin kastelu- ja lannoituskokeen varastointitulokset vuonna 1996-97 erianalyysikertoina (TA = tammikuu, MA = maaliskuu, TO = toukokuu). Hävikki on esitetty pro-sentteina varastoon viedystä painosta, pilaantuneiden kaalien osuus varastoinnin jälkeisestäpainosta.

Painohävikki Harmaahomeen pilaamia Kaaliruton pilaamia% % %

Kastelu Lannoitus TA MA TO TA MA TO TA MA TO

Ei 1 6,2 9,9 16,2 0 1 0 1 1 22 5,6 9,1 13,4 0 4 1 8 0 93 5,1 8,2 13,0 0 3 9 3 0 7

Kyllä 1 5,7 9,5 13,8 0 3 0 0 2 42 4,8 7,3 13,5 0 0 2 0 1 83 4,3 9,3 12,8 1 4 3 1 3 9

P-arvot Kastelu (K)0,399Lannoitus (L) 0,069K*L 0,688Korjuuaika (Ko) <0,001K*Ko 0,372L*Ko 0,177K*L*Ko 0,415Varast.aika (V) 0,001K*L*V 0,024K*L*Ko*V <0,001

Painohävikki Harmaahomeen pilaamia Kauppakunnostus-hävikki

% % %Kastelu Lannoitus TA MA TO TA MA TO TO

Ei 1 4,7 3,9 7,2 0 7 7 122 2,7 3,9 5,8 3 17 21 133 3,0 4,0 5,6 3 4 24 8

Kyllä 1 2,9 4,3 6,5 0 9 11 72 3,7 3,0 5,6 12 0 2 63 2,8 4,2 6,0 5 3 21 6

P-arvot Kastelu (K) 0,577 0,490 0,719Lannoitus (L) 0,029 0,573 0,681K*L 0,449 0,398 0,449Varast.aika (V) <0,001 0,070K*V 0,987 0,408L*V 0,238 0,250K*L*V 0,075 0,449

typenotosta verrattuna vähemmän kastel-tuihin ruutuihin, joissa kasvu oli heikom-paa. Vuonna 1996 maan typpivarat laskivathyvin vähiin heinäkuun alkupuolen sateis-sa, minkä jälkeen typen määrät pysyivätpieninä lisälannoituksesta huolimatta. Run-saampi lannoitus lisäsi satoa, mutta kahdenkorkeimman lannoitustason välinen ero olisuhteellisen pieni molempina vuosina, mut-ta käytännön kannalta kenties merkityksel-linen. Lannoituksen lisääminen nosti kasvintyppipitoisuutta.

Lannoituksen lisääntyessä ja korjuunviivästyessä kaalien keskipaino nousi, mistäjohtunee pienempi varastoinnin aikainenpainohävikki. Varastotauteja esiintyi mo-lempina koevuosina melko vähän, eikä kä-sittelyillä ollut vaikutusta niiden runsau-teen. Typpilannoituksen määrän vaikutuk-sesta keräkaalin varastohävikkiin on melkoristiriitaisia tuloksia, mutta useimmiten vai-kutusta ei ole ollut (Dragland 1976a, Nils-son 1979, Aura 1985) tai se on ollut hyvinvähäinen (Dragland 1976b, Freyman et al.1991). Auran (1985) tutkimuksessa kasteluei vaikuttanut varastokestävyyteen, muttaDragland (1976a) havaitsi kastelun lisän-neen lievästi harmaahomeen aiheuttamiavarastotappioita.

Tässä tutkimuksessa oleellisinta oli kaa-lin kasvaminen riittävän suureksi, jottahaihduttavaa pintaa oli vähän painoon ver-rattuna. Vuoden 1995 kokeessa kerän kes-kipaino ja varastointiaikojen keskiarvonalaskettu painohävikki korreloivat keske-nään (r=–0,80, p<0,001). Yhteyttä ku-

vaavan regressiomallin mukaan keskipai-non lisääntyessä 100 grammalla painohä-vikki väheni keskimäärin 0,4 %-yksikköä.Painohävikkiin oli yhteydessä myös kaalinkovuus (r=–0,78, p<0,001), johon puoles-taan vaikutti kerän koko.



Koepaikat ja korjuuajat

Keräkaalin korjuuajan vaikutusta sadonmäärään, laatuun ja varastokestävyyteentutkittiin molempina koevuosina useallapaikalla (Taulukko 33). Korjuuaikoja oli erikokeissa kolmesta viiteen. Kaikilla koepai-koilla koemallina oli satunnaistettujen täy-dellisten lohkojen koe, jossa lohkoja oli kol-me, paitsi Pälkäneen kokeessa neljä.

Mittaukset sadonkorjuun yhteydessä

Sadon määrän kehittymistä syksyllä seurat-tiin laskemalla kerän keskipaino varastoonviedyistä kaaleista ja joissakin kokeissa li-säksi hehtaarisato. Sadonkorjuupäivinämääritettiin kuiva-ainepitoisuus (vuonna1995 vain kerästä, vuonna 1996 erikseenkerästä ja kerän sisällä olevasta varresta),varren, varren alaosan ja kerän liukoisen

88

Koepaikka Korjuupäivä

1995Köyliön Vanhakartano, Köyliö 13.9. 27.9. 11.10.PTL, Piikkiö 25.9. 9.10. 23.10.

1996Köyliön Vanhakartano, Köyliö 10.9. 24.9. 8.10. 22.10.Hämeen tutkimusasema, Pälkäne 11.9. 25.9. 9.10. 23.10. 6.11.PTL, Piikkiö 26.9. 3.10. 10.10. 17.10. 24.10.

Taulukko 33. Keräkaalin korjuuaikakokeiden koepaikat ja korjuupäivät vuosina 1995-96.

kuiva-aineen pitoisuus sekä fruktoosi-, glu-koosi- ja sakkaroosipitoisuudet. Kuiva-aine-ja sokerimäärityksissä käytettiin viidestä ke-rästä yhdistettyä koostenäytettä. Liukoinenkuiva-aine mitattiin erikseen joka kerästä,mutta tuloksia analysoitaessa käytettiin mit-tausten keskiarvoa. Samoista kaaleista mää-ritettiin kaalien kovuus.

Köyliön ja Piikkiön kokeiden sadosta ar-vioitiin myös aistittava laatu. Arvioitavanaoli kaikkien korjuukertojen sato, paitsi vuo-den 1996 Piikkiön kokeessa vain ensimmäi-sen, kolmannen ja viimeisen korjuukerransato, jolloin vertailtavien näytteiden korjuu-aikojen väli oli kaksi viikkoa kuten muissakinkokeissa.

Varastointikokeet

Varastoon vietiin joka ruudusta kolme säkil-listä kaalia, jotka analysoitiin tammi-, maa-lis- ja toukokuussa. Piikkiön kokeessa vuon-na 1996 hävikki analysoitiin 16, 24 ja 32 vii-kon kuluttua sadonkorjuusta, eikä samoinakalenteripäivinä. Vuonna 1995 varastoeränkoko oli 9-10 kaalia, vuonna 1996 15 kaalia.Varastohävikkiä kuvattiin laskemalla paino-ja kauppakunnostushävikit. Piikkiön ko-keessa vuonna 1995 kaaleja ei kauppakun-nostettu.

Varastoinnin jälkeen Köyliön ja Piikkiönkokeissa analysoitiin kaalien kuiva-aine- jasokeripitoisuudet sekä kaalien kovuus kutensyksyllä. Tammi- ja toukokuussa arvioitiinmyös kaalien aistittava laatu.

6.3.2 Tulokset

6.3.2.1 Köyliön kokeet

Sadon määrä ja laatu

1995

Syksyllä 1995 tarvittava määrä kaaleja (35kappaletta) korjattiin koeruuduista niin,että luteiden vioittamat monihaaraiset kaa-lit jätettiin peltoon. Näin korjuuruutujenkoko vaihteli 14 ja 16 m2:n välillä. Hehtaari-sato kasvoi neljän viikon aikana(13.9.–11.10.) noin 10 tonnia ja keskipainonoin 0,5 kg (Taulukko 34), mutta muutos eiollut tilastollisesti merkitsevä. Korjuuruutu-jen vaihteleva koko aiheutti vaihtelua eten-kin hehtaarisatoon.

Kerän kuiva-ainepitoisuus ja liukoisenkuiva-aineen määrä nousivat varsinkin en-simmäisen ja toisen korjuukerran välillä(Taulukko 34), joten kuiva-ainesato kasvoituoresatoa enemmän. Varressa liukoisenkuiva-aineen lisääntyminen jatkui kolman-teen korjuuseen saakka. Varastoinnin aikanakerän kuiva-ainepitoisuus laski (Kuva 60).Toukokuuhun mennessä pitoisuus laski en-simmäisen korjuun kaaleissa 1,2 %-yksi-kköä, toisen korjuun kaaleissa 1,1 %-yksi-kköä ja kolmannen korjuun kaaleissa vain0,6 %-yksikköä. Ensimmäisen korjuukerrankaalien kuiva-ainepitoisuus oli siis koko va-rastokauden ajan muita alempi ja se laski no-peimmin.

Kaalien kovuus kasvoi sadonkorjuukau-della (Taulukko 34). Varastoinnin aikanakaalien kovuus väheni hieman kaikkien kor-juukertojen kaalissa, eli sadonkorjuun ai-kaan korjuukertojen välillä havaitut erotkaalien kovuudessa säilyivät varastoinnin ai-kana (Kuva 61).

Muutokset kerän sokeripitoisuudessakorjuukaudella olivat varsin vähäiset (Tau-lukko 34): glukoosipitoisuus oli keskimmäi-sellä korjuukerralla (27.9.) hieman muitakertoja korkeampi ja sakkaroosipitoisuus oli

89


02468

1012

Syksy Tammi Maalis Touko

13.9.

27.9.

11.10.

Kuva 60. Eri aikaan korjattujen keräkaalien kuiva-ainepitoisuus syksyllä ja varastokaudella 1995-96Köyliön kokeessa.

korkein viimeisen korjuun sadossa. Koko-naissokeripitoisuus nousi hieman korjuutaviivästettäessä, mutta muutos ei ollut tilas-tollisesti merkitsevä. Sen sijaan sakkaroosinja muiden sokereiden suhde nousi hieman,mutta koska kerässä sakkaroosia on hyvinvähän, muutos on melko vähäinen.

Varren sokeripitoisuuksissa muutoksetolivat hieman suurempia: sakkaroosipitoi-suus yli kolminkertaistui ja kokonaissokeri-pitoisuus lähes kaksinkertaistui neljän vii-kon aikana. Lisäys muutti myös sakkaroosinja muiden sokereiden määräsuhdetta, joka13.9. korjatussa sadossa oli 0,3 ja 11.10.korjatussa sadossa 1,3.

Varastoinnin aikana kerän kokonaisso-keripitoisuus laski ja korjuuaikojen väliseterot säilyivät suunnilleen yhtä suurina: en-simmäisen korjuukerran kaalien sokeripi-toisuus oli jatkuvasti muita alhaisempi(Kuva 62). Kerän sakkaroosipitoisuus vaih-teli analyysikerroittain, mutta keskimäärinpitoisuus oli korkein viimeisen korjuun sa-dossa ja pitoisuus nousi alku- ja lopputalvel-la mutta laski tammi- ja maaliskuun välillä.Sakkaroosin ja monosakkaridien (fruktoosi,glukoosi) suhde seuraili sakkaroosipitoisuu-den muutoksia. Fruktoosi- ja glukoosipitoi-suudet laskivat varastoinnin aikana melko

90

Keskivoima (N)

0

40

80

120

160


Maksimivoima (N)

0

40

80

120

160

200


13.9.

27.9.

11.10.

Kuva 61.Eri aikaan korjattujen keräkaalien kovuus syksyllä ja varastokaudella 1995-96 Köyliön kokeessa.

Taulukko 34. Keräkaalin hehtaarisato, kerän keskipaino, kerien kuiva-ainepitoisuudet, kovuus ja kerän javarren sokeripitoisuudet Köyliön korjuuaikakokeessa vuonna 1995.

Korjuu- Hehtaari- Keski- Kuiva- Liukoinen kuiva-aine Kovuuspäivä sato paino ainepit. varren ala varsi kerä keskivoima maksimivoima

tn/ha kg % % N

13.9. 51,8 a 2,56 a 8,6 a - 6,4 a 6,7 a 133 a 164 a27.9. 53,9 a 2,93 a 9,4 b 6,7 a 7,3 ab 7,6 b 137 a 179 b11.10. 62,8 a 3,04 a 9,4 b 7,3 b 7,8 b 7,3 b 147 b 189 bP-arvot 0,079 0,112 0,039 0,019 0,039 0,008 0,006 0,005

Korjuu- Kerä Varsipäivä fruktoosi glukoosi sakkaroosiyhteensä sakk./ fruktoosi glukoosi sakkaroosi yhteensä sakk./

% % % % monos. % % % % monos.

13.9. 1,8 a 1,9 a 0,1 a 3,8 a 0,03 a 0,7 a 0,7 a 0,5 a 1,9 a 0,3 a27.9. 2,0 a 2,2 b 0,1 a 4,3 a 0,03 a 0,9 a 0,8 a 1,1 b 2,8 b 0,7 b11.10. 1,9 a 1,9 a 0,3 b 4,1 a 0,08 b 0,7 a 0,7 a 1,8 c 3,2 c 1,3 cP-arvot 0,123 0,020 0,004 0,081 0,004 0,265 0,250 0,003 <0,001 0,036

Samalla kirjaimella merkityt korjuupäivät eivät eroa merkitsevästi toisistaan (Tukeyn testi, p=0,05).

suoraviivaisesti, ja ensimmäisen korjuuker-ran sadossa ne olivat alimmat.

Varren fruktoosipitoisuuteen ei korjuu-aika tai varastoinnin kesto vaikuttanut(Kuva 63). Glukoosipitoisuudessakaan eikorjuuaikojen välillä ollut eroja. Varastoin-tiajan vaikutus ei myöskään ollut selvä, silläanalyysikertojen välissä glukoosin määrälaski ja nousi vuorotellen. Sen sijaan varrensakkaroosipitoisuus, sokereiden kokonais-

määrä ja sakkaroosin ja monosakkaridiensuhde muuttuivat selvästi varastoinnin ku-luessa. Pitoisuudet ja suhde olivat pienim-mät ensimmäisen korjuukerran kaaleissa,joissa ne kuitenkin nousivat koko varastoin-tikauden ajan. Toisen ja erityisesti kolman-nen korjuun kaaleissa pitoisuudet ja suhdelaskivat varastoinnin alkuvaiheessa ja nousi-vat sitten selvästi tammikuun jälkeen.

91

Fruktoosi (%)

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5


Sakkaroosi (%)

0,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6


Glukoosi (%)

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5



0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0



0,00

0,05

0,10

0,15

0,20


13.9.

27.9.

11.10.

Kuva 62. Korjuuajan vaikutus keräkaalin kerän sokeripitoisuuksiin ja sakkaroosin ja monosakkaridien suhtee-seen syksyllä ja varastokaudella 1995-96 Köyliön kokeessa.

1996

Vuonna 1996 sadon kasvua seurattiin las-kemalla keskipaino varastoon vietyjen kaa-lien perusteella (Taulukko 35). Keskipainokasvoi kuuden viikon aikana puolitoistaker-taiseksi. Viimeisen kahden korjuukerranvälillä kasvu oli hitaampaa, mutta tilastolli-sen polynomimallin mukaan keskipaino

kasvoi lineaarisesti eli yhtä paljon viimei-seen korjuukertaan asti.

Sadonkorjuun viivästyessä kerän ja var-ren kuiva-ainepitoisuudet nousivat hiemanja liukoisen kuiva-aineen pitoisuudet sel-vemmin (Taulukko 35). Varastoinnin aika-na kerän kuiva-ainepitoisuus laski (Kuva64). Korjuuaikojen väliset erot pysyivät en-nallaan maaliskuuhun asti, eli kuiva-ainepi-toisuus oli sitä alhaisempi, mitä myöhem-

92

Fruktoosi (%)

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0


Glukoosi (%)

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0



0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0


Sakkaroosi (%)

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5



0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0


13.9.

27.9.

11.10.

Kuva 63. Korjuuajan vaikutus keräkaalin varsiosan sokeripitoisuuksiin ja sakkaroosin ja monosakkaridiensuhteeseen syksyllä ja varastokaudella 1995-96 Köyliön kokeessa.

min kaalit oli korjattu. Toukokuussa kor-juukertojen väliset erot olivat pienemmätkuin edellisillä analyysikerroilla. Varrenkuiva-ainepitoisuus ei suuresti muuttunutmaaliskuuhun mennessä, mutta touko-kuussa pitoisuudet olivat selvästi korkeam-mat kuin edellisillä kerroilla. Ensimmäisenkorjuukerran kaaleissa varren kuiva-ainepi-toisuus oli alempi kuin muiden korjuuker-tojen sadossa.

Sadonkorjuun siirtyessä kaalit muuttui-vat hieman kovemmiksi (Taulukko 35).Muutokset olivat suurimpia ensimmäisen jatoisen korjuukerran välillä. Varastoinnin ai-kana kerien kovuus väheni hieman (Kuva65). Muutos oli lineaarista ja kaikkien kor-juuaikojen kaaleissa samansuuntaista, jotenkorjuuaikojen erot säilyivät likimain ennal-laan. Erityisesti ensimmäisen korjuukerrankaalit poikkesivat muista vähäisemmälläkovuudellaan, mutta keskimäärin kovuus

93

Taulukko 35. Keräkaalin hehtaarisato, kerän keskipaino, kerien kuiva-ainepitoisuudet, kovuus ja kerän ja var-ren sokeripitoisuudeet Köyliön korjuuaikakokeessa vuonna 1996.

Kuva 64. Eri aikaan korjattujen keräkaalien kerän ja varsiosan kuiva-ainepitoisuus syksyllä ja varastokaudel-la 1996-97 Köyliön kokeessa.

Korjuu- Keski- Kuiva-ainepitoisuus Liukoinen kuiva-aine Kovuuspäivä paino kerä varsi varren ala varsi kerä keskivoima maksimivoima

kg % % N

10.9. 1,64 a 8,3 a 9,7 a 6,8 a 7,0 a 7,3 a 136 a 168 a24.9. 1,98 ab 10,9 a 10,9 a 8,3 b 8,7 b 8,6 b 140 a 175 ab8.10. 2,28 b 11,7 a 10,9 a 9,4 b 10,3 c 9,0 b 139 a 178 b22.10. 2,36 b 12,3 a 10,9 a 9,8 b 11,2 c 9,8 c 143 a 184 bP-arvot 0,003 0,067 0,069 0,003 <0,001 0,002 0,407 0,048

Korjuu- Kerä Varsipäivä fruktoosi glukoosi sakkaroosiyhteensä sakk./ fruktoosi glukoosi sakkaroosiyhteensä sakk./

% % % % monos. % % % % monos.

10.9. 2,1 a 2,2 a 0,07 a 4,4 a 0,01 a 0,9 a 0,9 a 0,9 a 2,6 a 0,49 a24.9. 2,2 a 2,3 a 0,27 b 4,8 ab 0,06 b 0,9 a 0,9 a 2,1 b 3,9 b 1,19 b8.10. 2,3 a 2,4 a 0,33 b 5,0 bc 0,07 bc 0,9 a 0,9 a 2,8 c 4,6 c 1,6 c22.10. 2,4 a 2,6 a 0,40 c 5,4 c 0,08 c 0,8 a 0,9 a 2,9 c 4,6 c 1,77 cP-arvot 0,222 0,091 <0,001 0,019 0,003 0,564 0,842 <0,001 0,002 <0,001

Samalla kirjaimella merkityt korjuupäivät eivät eroa kontrastien mukaan merkitsevästi toisistaan.Keskipainon vertailu on tehty Tukeyn testillä.

Kuiva-aine (%) - kerä

0

2

4

6

8

10

12

14


Kuiva-aine (%) - varsi

0

2

4

6

8

10

12

14


10.9.

24.9.

8.10.

22.10.

lisääntyi sen mukaan, mitä myöhemminkaalit oli korjattu. Toukokuussa mitatuissanäytteissä korjuuaikojen väliset erot olivatpienemmät kuin muina analyysikertoina,mutta korjuu- ja varastointiajan yhdysvai-kutus oli merkitsevä vain kun vastemuuttu-jana oli maksimivoima (p=0,045).

Korjuuaika ei vaikuttanut kerän tai var-ren fruktoosi- ja glukoosipitoisuuksiin(Taulukko 35). Sen sijaan sakkaroosi- ja ko-konaissokeripitoisuus sekä sakkaroosin jamonosakkaridien suhde nousivat sekä var-ressa että kerässä. Varressa sakkaroosipitoi-suus ei enää noussut kolmannen korjuuker-ran (8.10.) jälkeen, kerässä nousu jatkui vie-lä tämänkin jälkeen.

Kerän fruktoosi- ja glukoosipitoisuudetlaskivat varastoinnin aikana noin 2–2,5

%:sta 1,5–2 %:iin (Kuva 66). Syksyiset eroteri korjuukertojen kaalien pitoisuuksissasäilyivät varastoinnin aikana: mitä myö-hemmin kaalit oli korjattu, sitä enemmänne sisälsivät fruktoosia ja glukoosia. Keränsakkaroosipitoisuus nousi maaliskuuhunasti mutta laski sen jälkeen hieman. Myössakkaroosia oli vähiten ensimmäisen kor-juukerran sadossa. Sakkaroosin ja monosak-karidien suhde seuraili sakkaroosipitoisuu-den muutoksia. Muutosten myötä koko-naissokeripitoisuus laski varastoinnin aika-na noin yhden prosenttiyksikön. Korjuu-kertojen väliset erot säilyivät suunnilleenennallaan, eli varhaisimman korjuukerrankaalien sokeripitoisuus oli lähes yhden pro-senttiyksikön alempi kuin viimeisen kor-juupäivän sadon pitoisuus.

94

Keskivoima (N)

0

50

100

150


Maksimivoima (N)

0

40

80

120

160

200


10.9.

24.9.

8.10.

22.10.

Kuva 65. Eri aikaan korjattujen keräkaalien kovuus syksyllä ja varastokaudella 1996-97 Köyliön kokeessa.

Korjuu- Painohävikki Kauppakunnostushävikki Harmaahomeisten kaalien osuuspäivä % % %

TA MA TO TA MA TO TA MA TO

13.9. 3,0 5,0 10,6 6 14 25 5 42 46

27.9. 2,5 3,9 7,8 5 7 9 0 17 4211.10. - - - 5 13 11 3 42 25

P-arvot Korjuu (K) 0,286 0,057 0,563Varast.aika (V) 0,011 0,149 0,041K*V 0,394 0,081 0,512

Taulukko 36. Varastohävikki ja harmaahomeisten kaalien osuus eri korjuukertojen sadossa Köyliön kokees-sa vuonna 1995-96 eri analyysikertoina (TA = tammikuu, MA = maaliskuu, TO = toukokuu). Painohävikki onlaskettu prosentteina varastoon viedystä painosta, kauppakunnostushävikki ja harmaahomeisten kaalienosuus varastoinnin jälkeisestä painosta.

Varressa sokeripitoisuuksien muutoksetolivat osittain vastakkaisia kuin kerässä(Kuva 67). Fruktoosipitoisuuteen ei korjuu-tai varastointiajalla ollut tilastollisesti mer-kitsevää vaikutusta. Glukoosipitoisuus olikeskimäärin korkein kolmannen korjuu-kerran sadossa, mutta korjuuaikojen väliseterot olivat varsin epäselviä. Varastoinninkuluessa glukoosipitoisuus laski hieman.Sakkaroosipitoisuus laski varastoinnin al-kuvaiheessa kaikissa muissa paitsi ensim-

mäisen korjuukerran kaaleissa. Tammi-kuun jälkeen sakkaroosin määrä nousi jyr-kästi ja oli varastoinnin lopulla toukokuussa3–4,5 %. Pitoisuus oli korkein viimeisenkorjuukerran kaaleissa. Varren kokonaisso-keripitoisuus seuraili sakkaroosipitoisuudenmuutoksia ja oli korkeimmillaan varastoin-nin lopulla 4–6 %. Sakkaroosin ja monosak-karidien suhde nousi sakkaroosin määränmukaan.

95

Fruktoosi (%)

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5


Glukoosi (%)

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0


Sakkaroosi (%)

0,0

0,1

0,2

0,30,4

0,5

0,6

0,7

0,8



0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0



0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25


10.9.

24.9.

8.10.

22.10.

Kuva 66. Korjuuajan vaikutus keräkaalin kerän sokeripitoisuuksiin ja sakkaroosin ja monosakkaridien suh-teeseen syksyllä ja varastokaudella 1996-97 Köyliön kokeessa.

Varastokestävyys

1995

Varastoinnin aikaista painohävikkiä ei saa-tu viimeisen korjuukerran kaaleista syksyi-sen mittausvirheen takia. Kahden ensim-mäisen korjuukerran välillä ei ollut merkit-seviä eroja painohävikissä, vaikkakin toisenkorjuun sadossa hävikki oli kaikkina ana-

lyysikertoina alempi kuin ensimmäisen kor-juun sadossa (Taulukko 36). Kauppakun-nostushävikki oli keskimäärin muita suu-rempi ensimmäisen korjuukerran sadossa,mutta ero tuli ilmi vasta toukokuun varas-toerässä. Harmaahometta esiintyi kaaleissamelko paljon, mutta korjuuajalla ei ollutvaikutusta sen runsauteen. Kokonaishävik-ki oli tammikuussa alle 10 %, maaliskuussanoin 10–20 % ja toukokuussa 10–35 %.

96

Fruktoosi (%)

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0


Glukoosi (%)

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0



0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

7,0


Sakkaroosi (%)

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0



0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0


10.9.

24.9.

8.10.

22.10.

Kuva 67. Korjuuajan vaikutus keräkaalin varsiosan sokeripitoisuuksiin ja sakkaroosin ja monosakkaridiensuhteeseen syksyllä ja varastokaudella 1996-97 Köyliön kokeessa.

1996

Kokeen kaalit säilyivät jälleen hyvin, eikäkorjuuajalla ollut vaikutusta tautien run-sauteen tai kauppakunnostuksen aiheutta-maan hävikkiin (Taulukko 37). Sen sijaaneri aikaan korjattujen kaalien painohävikkioli erisuuruista: suurinta haihdunnasta joh-tuva hävikki oli varhaisimman korjuun kaa-leissa ja pienintä viimeisen korjuukerran sa-dossa. Kahden keskimmäisen korjuukerrannäytteissä painohävikki oli keskimäärin sa-manlainen. Varastoinnin kuluessa painohä-vikki lisääntyi melkoisesti: tammikuussa seoli noin 2,5–4 %, maaliskuussa 6–8 % jatoukokuussa 9–11 %. Kokonaishävikki oliensimmäisen korjuukerran sadossa merkit-sevästi korkeampi kuin muissa varastoeris-sä. Tammikuussa kokonaishävikki oli alle10 %, maaliskuussa 11–17 % ja toukokuus-sa noin 20 %.

Aistittava laatu

1995

Kaalien aistittava laatu arvioitiin heti sa-donkorjuiden jälkeen ja tammi- ja touko-kuussa. Eri arviointikertojen tulokset analy-soitiin erikseen, joten varastoinnin kestonvaikutusta ei voitu testata. Lokakuussa eri

korjuupäivien kaalit eivät juuri eronneettoisistaan aistittavalta laadultaan (Kuva68). Viimeisen korjuukerran kaalit olivatrapeampia kuin ensimmäisen korjuupäivänkaalit (p=0,011). Keskimmäisen korjuu-kerran kaalit arvioitiin muita vihreämmiksi(p<0,001), mikä saattoi johtua satunnaisis-ta eroista näytteiden valmistelussa. Muissaominaisuuksissa ei ollut tilastollisesti mer-kitseviä eroja korjuuaikojen välillä.

Tammikuussa näytteiden välillä oli sel-vempiä eroja: viimeisen korjuukerran kaalitarvioitiin muita makeammiksi (p=0,010)ja ensimmäisen korjuun kaalit väriltäänmuita vaaleammiksi (p=0,001). Viimeisenkorjuun kaalit olivat myös hieman mehuk-kaampia (p=0,053) ja vähemmän karvaita(p=0,032) kuin aikaisempien korjuukerto-jen kaalit. Myös toukokuussa viimeisen kor-juun kaalit arvioitiin makeammiksi(p=0,043) ja väriltään vihreämmiksi(p=0,003) kuin ensimmäisen korjuukerrannäytteet. Muissa ominaisuuksissa ei havait-tu tilastollisesti merkitseviä eroja.

Varastoinnin jälkeen eri ominaisuuksis-ta annettiin hieman heikompia arvioitakuin heti sadonkorjuun jälkeen. Aistittavalaatu näytti heikkenevän eniten kahden en-simmäisen korjuun kaaleissa, joten korjuu-ajan merkitys suureni. Vielä toukokuussalaatu arvioitiin kuitenkin hyväksi.

97

Taulukko 37. Varastohävikki eri korjuukertojen sadossa Köyliön kokeessa vuonna 1996-97 eri analyysiker-toina (TA = tammikuu, MA = maaliskuu, TO = toukokuu). Hävikki on laskettu prosentteina varastoon viedystä

Korjuu- Painohävikki Kauppakunnostus Kokonaishävikki Harmaahomeistenhävikki kaalien osuus

päivä % % % %TA MA TO TA MA TO TA MA TO TA MA TO

10.9. 3,9 7,6 11,1 5 9 9 9 17 20 0 16 28

24.9. 3,6 6,6 9,8 5 6 8 8 12 18 2 6 7

8.10. 3,9 6,7 9,4 4 6 7 8 12 17 0 2 12

22.10. 2,5 5,8 8,8 4 6 10 7 11 19 0 11 33

P-arvot Korjuu (K) 0,004 0,071 0,018 0,158Varast.aika (V)<0,001 0,005 <0,001 0,018K*V 0,621 0,197 0,334 0,294

98

Rapeus

0

2

4

6

8

10

18.10. 11.1. 23.5.

Purtavuus

0

2

4

6

8

10

18.10. 11.1. 23.5.

Karvaus

0

2

4

6

8

10

18.10. 11.1. 23.5.

Mehukkuus

0

2

4

6

8

10

18.10. 11.1. 23.5.

Makeus

0

2

4

6

8

10

18.10. 11.1. 23.5.

Maun voimakkuus

0

2

4

6

8

10

18.10. 11.1. 23.5.

Maun virheettömyys

0

2

4

6

8

10

18.10. 11.1. 23.5.

Väri

0

2

4

6

8

10

18.10. 11.1. 23.5.

13.9.

27.9.

11.10.

Kuva 68. Eri korjuukertojen kaalien aistinvarainen laatu syksyllä ja tammi- ja toukokuussa Köyliön kokeessavarastokaudella 1995-96.

1996

Kaaleja arvioitiin syksyllä sadonkorjuukau-den päätyttyä sekä tammi- ja toukokuussa(Kuva 69). Varastointiaika ei vaikuttanuttilastollisesti merkitsevästi yhteenkään ar-vioiduista ominaisuuksista, eli kaalien ais-tittava laatu pysyi hyvänä varastoinnin lop-puun asti. Korjuuaika vaikutti selvästi kaa-lien laatuun: kahden viimeisen korjuuker-ran kaalit olivat makeampia (p<0,001),mehukkaampia (p<0,001) ja rapeampia(p<0,001) kuin kahden ensimmäisen kor-juun kaalit. Ensimmäisen korjuukerrankaalit erottuivat muista karvaampina(p=0,008), maultaan miedompina(p=0,011) ja vaikeammin purtavina(p=0,004). Niiden makua ei myöskään pi-detty yhtä virheettömänä kuin muidennäytteiden makua (p=0,060). Kaalien vä-rissä ei havaittu eroja korjuuaikojen välillä(p=0,694). Havaitut erot säilyivät varas-toinnin aikana. Kaalien maku siis parani sa-donkorjuuta lykättäessä, mutta mikään ar-vioitu ominaisuus ei enää parantunut mer-kitsevästi toiseksi viimeisen korjuukerran

eli 9.10. jälkeen, mutta ei myöskään huo-nontunut.

6.3.2.2 Pälkäneen koe


Varastoon vietyjen kaalien keskipaino ei li-sääntynyt enää toisen korjuukerran (25.9.)jälkeen (Taulukko 38). Kerän ja varsiosankuiva-ainepitoisuus kasvoi kuitenkin vielätämän jälkeen, lokakuun alkupuolelle asti.Viimeisellä korjuukerralla, joka oli vastamarraskuun puolella, kuiva-ainepitoisuu-det olivat jälleen hieman alemmat. Kaalienkovuutta mitattiin vain kolmella ensimmäi-sellä korjuukerralla, joiden välillä ei havait-tu eroja.

Liukoisen kuiva-aineen pitoisuus nousikerässä toiseen korjuukertaan (25.9.) asti(Taulukko 38). Sokeripitoisuuden nousulakkasi samaan aikaan (Taulukko 38). Var-siosassa liukoisen kuiva-aineen määrä nousikolmanteen korjuukertaan (9.10.) asti.Varren sakkaroosi- ja kokonaissokeripitoi-

99

Taulukko 38. Kaalien keskipaino, kuiva-ainepitoisuus, kovuus ja kerän ja varren sokeripitoisuudet Pälkä-neen kokeessa syksyllä 1996.

Korjuu- Keski- Kuiva-ainepitoisuus Liukoinen kuiva-aine Kovuuspäivä paino kerä varsi varren ala varsi kerä keskivoima maksimivoima

kg % % N

11.9. 1,45 a 8,8 a 10,6 a 6,9 a 7,2 a 8,6 a 135 17025.9. 1,69 b 10,1 a 11,1 a 8,3 b 8,3 a 9,5 b 142 1789.10. 1,67 b 13,6 b 12,3 b 10,1 c 10,1 b 9,5 b 142 17623.10. 1,76 b 14,9 b 13,1 c 10,9 c 10,7 b 9,4 b - -6.11. 1,75 b 14,2 b 12,3 b 11,0 c 11,0 b 9,3 ab - -P-arvot 0,002 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 0,018 0,387 0,438


% % % % monos. % % % % monos.

11.9. 2,2 a 2,3 a 0,1 a 4,6 a 0,02 a 1,0 a 1,0 a 1,1 a 3,1 a 0,57 a25.9. 2,8 b 2,7 b 0,2 ab 5,7 b 0,04 a 1,0 a 1,0 a 2,0 b 4,0 b 1,09 ab9.10. 2,7 b 2,8 b 0,2 ab 5,6 b 0,03 a 0,8 a 0,9 a 2,6 c 4,4 bc 1,58 bc23.10. 2,7 b 2,8 b 0,2 ab 5,7 b 0,05 a 0,9 a 1,0 a 3,1 d 5,0 c 1,73 cd6.11. 2,5 ab 2,7 b 0,3 b 5,5 b 0,06 a 0,7 a 0,9 a 3,4 d 4,9 c 2,27 dP-arvot 0,005 <0,001 0,059 <0,001 0,110 0,082 0,524 <0,001 <0,001 <0,001


100

Rapeus

0

2

4

6

8

10

31.10. 29.1. 27.5.

Mehukkuus

0

2

4

6

8

10

31.10. 29.1. 27.5.

Purtavuus

0

2

4

6

8

10

31.10. 29.1. 27.5.

Makeus

0

2

4

6

8

10

31.10. 29.1. 27.5.

Karvaus

0

2

4

6

8

10

31.10. 29.1. 27.5.

Maun voimakkuus

0

2

4

6

8

10

31.10. 29.1. 27.5.

Maun virheettömyys

0

2

4

6

8

10

31.10. 29.1. 27.5.

Väri

0

2

4

6

8

10

31.10. 29.1. 27.5.

11.9.

25.9.

9.10.

23.10.

Kuva 69. Eri korjuukertojen kaalien aistinvarainen laatu syksyllä ja tammi- ja toukokuussa Köyliön kokeessavarastokaudella 1996-97.

suudet nousivat vielä tämänkin jälkeen, toi-seksi viimeiseen korjuuseen asti, ja sakka-roosin ja monosakkaridien suhde aina vii-meiseen korjuukertaan asti. Varren fruk-toosi- ja glukoosipitoisuuksissa ei havaittukorjuukaudella muutoksia.

Varastokestävyys

Sadonkorjuun ajoittuminen ei vaikuttanuttautien esiintymiseen (Taulukko 39). Har-maahomeen lisäksi kaaleissa esiintyi pahka-hometta. Sen sijaan varastoinnin aikainenpainohävikki vaihteli korjuuajoittain: pai-nohävikki pieneni sadonkorjuuta viivästet-täessä, mutta neljännen korjuukerran kaali-en painohävikki oli myös melko suuri.Kauppakunnostuksen tarve ja kokonaishä-vikki olivat suurimmat ensimmäisen kor-juukerran kaaleissa. Kokonaishävikki olitammikuussa noin 10 % varastoon viedystäpainosta, maaliskuussa 13–19 % ja touko-kuussa 20–30 %.

6.3.2.3 Piikkiön kokeet


1995

Syksyllä 1995 sadon määrän ja laadun ke-hittymistä seurattiin kastelu- ja lannoitus-

kokeen eniten lannoitetusta ja kastellustakoejäsenestä, joka vastasi parhaiten nor-maalia viljelykäytäntöä. Taulukossa 40 onesitetty sadon määrän ja laadun muuttumi-nen korjuukaudella. Sadon määrä kasvoitoiseen korjuukertaan eli 9.10. asti.

Kerien kuiva-ainepitoisuus nousi vii-meiseen korjuupäivään saakka, samoin liu-koisen kuiva-aineen määrä varressa. Varas-toinnin aikana kerän kuiva-ainepitoisuusnousi hieman, mutta muutos oli vain muu-tamia prosentin kymmenyksiä (Kuva 70).Viimeisen korjuun kaalien kuiva-ainepitoi-suus oli jatkuvasti korkein.

Kerien kovuus ei muuttunut korjuukau-della merkitsevästi. Varastoinnin aikanakaalien kovuus väheni hieman (Kuva 71).Viimeisen korjuukerran kaalit olivat mitta-usten mukaan kovimpia.

Muutokset kerän sokeripitoisuuksissasyksyllä olivat vähäisiä, mutta sakkaroosinja monosakkaridien suhde nousi (Taulukko40). Varren sakkaroosipitoisuus nousi sel-västi, mutta kokonaissokeripitoisuudessa eiollut tilastollisesti merkitseviä eroja korjuu-päivien välillä. Sakkaroosin lisääntyessäsakkaroosin ja monosakkaridien suhde nou-si 0,8:sta 1,5:een neljän viikon aikana.

Varastoinnin aikana kerän fruktoosi- jaglukoosipitoisuudet laskivat vajaasta 2%:sta 1,2–1,6 %:iin (Kuva 72). Korjuuker-tojen väliset erot vaihtelivat analyysiker-roittain, joten selvää vaikutusta korjuunajoittumisella ei ollut. Kerän sakkaroosipi-toisuus nousi varastoinnin aikana, ja pitoi-

101

Taulukko 39. Varastoinnin aikainen hävikki eri korjuukertojen sadossa Pälkäneen kokeessa vuonna 1996-97eri analyysikertoina (TA = tammikuu, MA = maaliskuu, TO = toukokuu). Hävikki on laskettu prosentteina va-rastoon viedystä painosta, tautien pilaama osuus varastoinnin jälkeisestä painosta.

Korjuu- Painohävikki Kauppakunn.hävikki Kokonaishävikki Harmaahomeisia Tautien pilaamiapäivä % % % % %

TA MA TO TA MA TO TA MA TO TA MA TO TA MA TO

11.9. 5,9 9,3 12,2 6 10 19 12 19 31 12 18 17 12 25 31

25.9. 4,6 7,5 11,1 5 7 8 10 14 19 6 0 26 6 4 26

9.10. 4,5 6,9 10,3 5 7 11 9 13 21 6 5 19 6 7 25

23.10. 5,0 8,1 12,6 5 8 7 10 17 19 7 12 8 7 17 8

6.11. 2,5 5,4 8,4 6 9 12 8 14 21 19 23 36 19 35 42

P-arvot Korjuu (K) <0,001 0,055 0,012 0,171 0,195Varast.aika (V)<0,001 0,004 <0,001 0,019 0,054K*V 0,046 0,341 0,505 0,615 0,757

suus oli keskimäärin korkein viimeisen kor-juun kaaleissa. Sakkaroosin ja monosakkari-dien suhde nousi varastoinnin aikana sakka-roosipitoisuuden tapaan. Kerän kokonais-sokeripitoisuus laski varastoinnin myötä0,5–1 %-yksikköä. Korjuukertojen väliseterot vaihtelivat analyysikerroittain, muttayleensä pitoisuus oli korkein viimeisen kor-juun kaaleissa.

Varsiosan fruktoosi- ja glukoosipitoi-suuksiin korjuu- tai varastointiaika ei vai-kuttanut (Kuva 73). Sakkaroosipitoisuus jasen myötä kokonaissokeripitoisuus nousivatvarsinkin tammikuun jälkeen, ja pitoisuu-det olivat suurimmat viimeisen korjuuker-ran kaaleissa. Sakkaroosin ja monosakkari-dien suhde ei tilastollisen analyysin mukaanriippunut korjuuajasta, mutta varastoinnin

kuluessa suhde nousi noin kaksinkertaisek-si.

1996

Satoa korjattiin viikon välein syyskuun lo-pusta lokakuun lopulle. Hehtaarisato ja ke-rän keskipaino kasvoivat vielä pitkälle loka-kuuhun, vaikkakaan viimeisten korjuupäi-vien välillä ei ollut enää tilastollisesti mer-kitsevää eroa (Taulukko 41). Kerien kovuusei muuttunut sadonkorjuuajan myötä.

Kerän kuiva-ainepitoisuus laski hiemankorjuukaudella, mutta oli taas viimeisenäkorjuupäivänä edellisiä kertoja korkeampi(Taulukko 41). Varren kuiva-ainepitoisuuspuolestaan nousi korjuukauden aikana. Liu-koisen kuiva-aineen määrä oli varressa jakerässä alin toisella korjuukerralla, muttamuuten pitoisuudet, jotka olivat jo ensim-mäisellä korjuukerralla korkeita, eivätmuuttuneet. Varastoinnin aikana kuiva-ai-ne-ja sokeripitoisuuksien muutoksia seurat-tiin kahdeksan viikon välein alkaen kahdek-san viikon kuluttua kustakin sadonkorjuus-ta (Kuva 74). Kerän kuiva-ainepitoisuuslaski varastoinnin kuluessa kaikissa korjuu-erissä. Keskimmäisen korjuukerran(10.10.) kaalien pitoisuus oli jatkuvasti alin.Varren kuiva-ainepitoisuus puolestaannousi varastoinnin aikana, erityisesti varas-tokauden lopulla. Korjuukertojen väliseterot varren kuiva-ainepitoisuudessa olivat

102


0

2

4

6

8

10

12


25.9.

9.10.

23.10.

Kuva 70. Eri aikaan korjattujen kaalien kerän kui-va-ainepitoisuus syksyllä ja varastokaudella 1995-96 Piikkiön kokeessa.

Kuva 71. Eri aikaan korjattujen keräkaalien kovuus syksyllä ja varastokaudella 1995-96 Piikkiön kokeessa.

Keskivoima (N)

020406080

100120140160


Maksimivoima (N)

0

40

80

120

160

200


25.9.

9.10.

23.10.

melko vähäiset, mutta keskimäärin kuiva-ainepitoisuus oli korkein viimeisten korjuu-kertojen kaaleissa.

Kerän sokeripitoisuudet vaihtelivat kor-juukerroittain (Taulukko 41), eikä muu-toksen suunta ollut kovin selvä. Kolman-nella korjuukerralla (10.10.) pitoisuudetolivat alimpia. Varren fruktoosi- ja glukoo-

sipitoisuudet eivät muuttuneet, mutta sak-karoosin määrä ja kokonaissokeripitoisuusnousivat sadonkorjuun siirtyessä. Samoinsakkaroosin ja monosakkaridien suhde nou-si ensimmäisen korjuupäivän 2,6:sta viimei-sen korjuukerran 3,6:een.

Kerän fruktoosi- ja glukoosipitoisuudetlaskivat varastoinnin aikana jyrkästi, eten-

103

Taulukko 40. Kokonaissato, kaalien kuiva-ainepitoisuus, kovuus ja kerän ja varren sokeripitoisuudet Piikkiönkokeessa syksyllä 1995.

Taulukko 41. Sadon määrä, kaalien kuiva-ainepitoisuus, kovuus ja kerän ja varren sokeripitoisuudet eri kor-juuaikoina Piikkiössä syksyllä 1996.

Korjuu- Kokonais- Kerän Liukoinen kuiva-aine Kovuuspäivä sato kuiva-aine varr. alao. varsi kerä keskivoima maksimivoima

tn/ha % % N

25.9. 44,0 a 8,9 a 6,6 a 7,2 a 7,5 a 134 a 170 a9.10. 60,4 b 9,1 a 6,8 a 7,7 ab 7,3 a 136 a 170 a23.10. 61,0 b 9,8 b 9,1 b 9,2 b 8,6 a 139 a 181 aP-arvot 0,022 0,007 0,010 0,030 0,144 0,301 0,591


% % % % monos. % % % % monos.

25.9. 1,8 a 1,9 a 0,1 a 3,9 a 0,03 a 0,7 a 0,7 a 1,1 a 2,5 a 0,8 a9.10. 1,7 a 1,9 a 0,2 b 3,8 a 0,06 a 0,6 a 0,6 a 1,4 ab 2,7 a 1,2 ab23.10. 1,9 a 1,9 a 0,3 c 4,1 a 0,09 b 0,7 a 0,6 a 1,9 b 3,3 a 1,5 bP-arvot 0,132 0,640 0,003 0,128 0,004 0,673 0,694 0,016 0,080 0,054


Korjuu- Hehtaari- Keski- Kuiva-ainepitoisuus Liukoinen kuiva-aine Kovuuspäivä sato paino kerä varsi varren ala varsi kerä keskivoimamaksimivoima

tn/ha kg % % N

26.9. 34,7 a 1,07 a 11,3 a 12,2 a 10,5 a 10,9 a 9,6 a 145 a 173 a3.10. 34,4 a 1,07 a 11,3 a 12,6 ab 9,7 a 9,6 b 8,6 b 137 a 166 a10.10. 39,6 ab 1,23 ab 10,5 b 12,9 ab 10,7 a 11,2 a 9,1 ab 127 a 152 a17.10. 40,8 ab 1,28 ab 10,7 ab 12,6 ab 10,9 a 11,3 a 9,2 ab 130 a 160 a24.10. 48,4 b 1,52 b 11,2 ab 13,7 b 10,6 a 11,4 a 9,3 a 149 a 183 aP-arvot 0,041 0,020 0,011 0,059 0,157 0,009 0,005 0,149 0,086


% % % % monos. % % % % monos.

26.9. 2,7 a 2,8 a 0,2 a 5,7 b 0,04 a 0,6 a 0,6 a 3,1 a 4,3 a 2,6 a3.10. 2,4 ab 2,6 b 0,4 abc 5,4 b 0,07 ab 0,7 a 0,8 a 3,8 bc 5,2 cd 2,6 a10.10. 2,2 b 2,3 c 0,2 ab 4,7 a 0,05 a 0,6 a 0,7 a 3,4 ab 4,6 ab 2,9 a17.10. 2,7 a 2,9 a 0,5 bc 6,1 c 0,09 ab 0,6 a 0,6 a 3,9 bc 5,1 bc 3,3 a24.10. 2,3 b 2,5 bc 0,6 c 5,4 b 0,12 b 0,5 a 0,7 a 4,4 c 5,6 d 3,6 aP-arvot 0,001 <0,001 0,007 <0,001 0,009 0,461 0,359 <0,001 <0,001 0,291


kin 16 ensimmäisen viikon aikana, minkäjälkeen pitoisuudet eivät juuri muuttuneet(Kuva 75). Korjuukertojen väliset erot vaih-telivat analyysikerroittain. Sakkaroosipitoi-suus nousi varsinkin varastoinnin alkupuo-liskolla ja pysyi sen jälkeen suunnilleen en-nallaan. Korjuukertojen väliset erot säilyi-vät samanlaisina varastokaudella: sakka-roosia oli vähiten ensimmäisen ja kolman-

nen korjuukerran kaaleissa ja eniten vii-meisten korjuupäivien kerissä. Eri sokerei-den määrien muutosten myötä kokonaisso-keripitoisuus laski varastoinnin aikana, var-sinkin 16 ensimmäisen viikon aikana.

Varren fruktoosi- ja glukoosipitoisuudetlaskivat varastoinnin aikana (Kuva 76).Fruktoosin määrät olivat alimmat kahdenviimeisen korjuukerran näytteissä, glukoo-

104

Fruktoosi (%)

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0


Glukoosi (%)

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5


Sakkaroosi (%)

0,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

0,7



0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0



0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25


25.9.

9.10.

23.10.

Kuva 72. Korjuuajan vaikutus keräkaalin kerän sokeripitoisuuksiin ja sakkaroosin ja monosakkaridien suh-teeseen syksyllä ja varastokaudella 1995-96 Piikkiön kokeessa.

sin määrässä ei ollut merkitseviä eroja kor-juukertojen välillä. Varren sakkaroosipitoi-suus laski varastoinnin alkupuolella muttakääntyi hitaaseen nousuun 8–16 viikon ku-luttua sadonkorjuusta. Kokonaissokeripi-toisuuden muutokset seurasivat sakkaroosi-pitoisuuden muutoksia. Keskimäärin sak-karoosi- ja kokonaissokeripitoisuudet olivat

korkeimmat viimeisten korjuukertojen sa-dossa, mutta mittaustuloksissa oli melkosuurta vaihtelua. Sakkaroosin ja monosak-karidien suhde alkoi nousta noin kahdeksanviikon kuluttua sadonkorjuusta. Suhde olikolmen ensimmäisen korjuukerran kaaleis-sa likimain sama, mutta tämän jälkeen sitä

105

Fruktoosi (%)

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0


Glukoosi (%)

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0


Sakkaroosi (%)

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0



0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0



0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0


25.9.

9.10.

23.10.

Kuva 73. Korjuuajan vaikutus keräkaalin varsiosan sokeripitoisuuksiin ja sakkaroosin ja monosakkaridiensuhteeseen syksyllä ja varastokaudella 1995-96 Piikkiön kokeessa.

korkeampi, mitä myöhemmin kaalit olikorjattu.

Varastokestävyys

1995

Kaalit säilyivät varastointikokeessa hyvinlukuunottamatta kaaliruton aiheuttamaahävikkiä, joka pilasi muutamissa näytteissäyksittäisiä keriä kokonaan (Taulukko 42).Tautien esiintymiseen korjuuajalla ei ollutvaikutusta. Painohävikki, joka oli tammi-kuussa 3–6 %, maaliskuussa 7–12 % ja tou-kokuussa 11–16 %, oli pienin viimeisenkorjuun sadossa ja suurin ensimmäisen kor-juukerran kaaleissa.

1996

Korjuukertojen väliset erot varastohävikis-sä olivat melko vähäiset (Taulukko 43).Korjuuajan vaikutus painohävikkiin oli ti-lastollisesti merkitsevä, mutta koska erotolivat alle yhden prosenttiyksikön, ei niilläole käytännöllistä merkitystä. Varastointi-tuloksiin aiheutti vaihtelua kaalirutto, jokapilasi satunnaisesti kokonaisia keriä myyn-tikelvottomiksi. Kaaliruttoa esiintyi kol-mannen ja viimeisen korjuukerran sadossa,mutta vain yksittäisissä kerissä. Tauti aihe-utti kuitenkin muita suuremman hävikinnäissä erissä. Harmaahomeen runsaudessaei ollut eroja korjuukertojen välillä. Koko-naishävikki oli 16 viikon kuluttua sadon-korjuusta 8–14 %, 24 viikon kuluttua11–28 % ja 32 viikon kuluttua 14–30 %.

106

Kuva 74. Eri aikaan korjattujen kaalien kerän ja varsiosan kuiva-ainepitoisuus syksyllä ja varastokaudella1996-97 Piikkiön kokeessa. Vaaka-akselilla on varastoinnin kesto sadonkorjuusta.

Taulukko 42. Kaalien varastohävikki Piikkiön kokeessa vuonna 1995-96 eri analyysikertoina(TA = tammikuu, MA = maaliskuu, TO = toukokuu). Painohävikki on laskettu prosentteina va-rastoon viedystä painosta, tautien pilaamat osuudet varastoinnin jälkeisestä painosta.

Painohävikki Harmaahomeen pilaamia Kaaliruton pilaamia% % %

Korjuuaika TA MA TO TA MA TO TA MA TO

25.9. 5,8 9,6 15,7 0 0 6 3 0 189.10. 3,8 11,8 11,5 0 7 5 0 0 523.10. 3,5 6,5 11,1 3 5 0 0 10 4

P-arvot Korjuu (K) 0,028Varastointiaika (V) 0,004K*V 0,164

Kuiva-aine (%) - kerä

0

2

4

6

8

10

12

0 8 16 24 32

Kuiva-aine (%) - varsi

02468

10121416

0 8 16 24 32

26.9.

3.10.

10.10.

17.10.

24.10.

Aistittava laatu

1995

Heti sadonkorjuun jälkeen korjuukertojenväliset erot kaalien aistittavassa laadussaolivat vähäiset (Kuva 77): viimeisen korjuu-kerran kaalit arvioitiin vähemmän karvaiksikuin ensimmäisen korjuun näytteet(p=0,014) ja viimeisen korjuupäivän kaalit

olivat väriltään vaaleimpia (p=0,002).Muihin arvioituihin ominaisuuksiin korjuu-aika ei vaikuttanut. Tammikuussa eri kor-juupäivien näytteiden välilllä oli enemmäntilastollisesti merkitseviä eroja: ensimmäi-sen korjuupäivän kaalit olivat vähemmänmakeita (p<0,001), mehukkaita(p<0,001), rapeita (p<0,001), karvaampia(p=0,021) ja vaikeammin purtavia(p=0,005) kuin muut näytteet. Niiden ma-

107

Fruktoosi (%)

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

0 8 16 24 32

Glukoosi (%)

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

0 8 16 24 32

Sakkaroosi (%)

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

0 8 16 24 32


0

1

2

3

4

5

6

7

0 8 16 24 32


0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0 8 16 24 32

26.9.

3.10.

10.10.

17.10.

24.10.

Kuva 75. Korjuuajan vaikutus keräkaalin kerän sokeripitoisuuksiin ja sakkaroosin ja monosakkaridien suhtee-seen syksyllä ja varastokaudella 1996-97 Piikkiön kokeessa. Vaaka-akselilla on varastoinnin kesto sadonkor-juusta.

kua ei myöskään pidetty yhtä virheettömä-nä (p=0,022).

Toukokuussa korjuukertojen välillä olimerkitseviä eroja rapeudessa (p=0,041) japurtavuudessa (p=0,034): ensimmäisenkorjuun kaalit arvioitiin vähemmän rapeiksija vaikeammiksi purra kuin muut näytteet.Lisäksi niiden maku ei ollut yhtä virheetönkuin muiden näytteiden maku (p=0,001).

Varastoinnin kuluessa etenkin ensim-mäisen korjuukerran kaalien rakenne näyttiheikkenevän, sillä tammi- ja toukokuun ar-viointikerralla mehukkuudesta, rapeudesta

ja purtavuudesta annettiin heikompi arviokuin sadonkorjuun jälkeen. Muuten varas-tointi ei juuri heikentänyt kaalien aistitta-vaa laatua.

1996

Sadonkorjuun jälkeen ja tammi- ja touko-kuussa arvioitiin ensimmäisen, kolmannenja viidennen korjuukerran kaalien aistitta-vaa laatua (Kuva 78). Varastointiaika vai-kutti ainoastaan kaalien rapeuteen, joka

108

Fruktoosi (%)

0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

0,7

0 8 16 24 32

G

l

u

k

o

o

s

i

(

%

)

0

0

,

2

1

0

8

1

6

2

4

3

2

S

a

k

k

a

r

o

o

s

i

(

%

)0

1

2

3

4

5

6

0

8

1

6

2

4

3

2

S o k e r i t y h t e e n s ä

0 1 2 3 4 5 6 7

0 8 16 24 32

S

a

k

k

a

r

o

o

s

i

/

m

o

n

o

s

a

k

k

a

r

i

d

i

t

0

1234567

0

8

1

6

2

4

3

2

2

6

.

9

.

3

.

1

0

.

1

0

.

1

0

.

1

7

.

1

0

.

K

u

v

a

7

6

.

K

o

r

j

u

u

a

j

a

n

v

a

i

k

u

t

u

s

k

e

r

ä

k

a

a

l

i

n

v

a

r

s

i

o

s

a

n

s

o

k

e

r

i

p

i

t

o

i

s

u

u

k

s

i

i

n

j

a

s

a

k

k

a

r

o

o

s

i

n

j

a

m

o

n

o

s

a

k

k

a

r

i

d

i

e

n

s

u

h

t

e

e

s

e

e

n

s

y

k

s

y

l

l

ä

j

a

v

a

r

a

s

t

o

k

a

u

d

e

l

l

a

1

9

9

6

-

9

7

P

i

i

k

k

i

ö

n

k

o

k

e

e

s

s

a

.

V

a

a

k

a

-

a

k

s

e

l

i

l

l

a

o

n

v

a

r

a

s

t

o

i

n

n

i

n

k

e

s

t

o

s

a

d

o

n

k

o

r

j

u

u

s

t

a

.

heikkeni varastoinnin kuluessa (p=0,005).Muita ominaisuuksia varastointi ei heiken-tänyt.

Korjuun viivästyessä kaalien aistittavalaatu parani: ensimmäisen korjuukerrankaalit olivat vähemmän makeita (p=0,027)ja mehukkaita (p=0,030) sekä karvaampia(p=0,007) kuin muut vertaillut näytteet.Erot säilyivät varastoinnin loppuun asti.Korjuuaika ei vaikuttanut muihin arvioitui-hin ominaisuuksiin - väriin, rapeuteen, pur-tavuuteen, maun voimakkuuteen tai vir-heettömyyteen.


Sadon kasvu

Keräkaalin kasvu jatkui molempina koe-vuosina pitkälle lokakuuhun. Vaikka sadonlisäys ei usein ollut tilastollisesti merkitseväenää lokakuun alkupuolen jälkeen, kerätolivat sitä suurempia, mitä myöhemmin neoli korjattu. Kuiva-ainesato kasvoi vielätuoresatoa pidempään, sillä kerien kuiva-ai-nepitoisuus nousi sadonkorjuuta lykättäes-sä. Molempina koevuosina sää suosi kasvunjatkumista, sillä lokakuu oli keskimääräistälämpimämpi.

Norjalaisesssa tutkimuksessa (Apeland& Dragland 1975) eri lajikkeiden kerienkasvu jatkui etenkin toisena koevuonnakoko lokakuun. Lajikkeet erosivat toisis-taan siinä, kuinka pitkän ajan ne vaativatmaksimipainon saavuttamiseen. Kerien al-laolevien lehtien paino kääntyi laskuun josyyskuun alussa lehtien alkaessa kuolla.Nilsson (1988a) havaitsi, että Etelä-Ruot-sissa kerien kasvu lakkasi joka vuosi loka-kuun puolivälissä, mutta kuiva-ainesatokasvoi vielä sen jälkeen viimeiseen korjuu-seen asti. Eri vuosien ja korjuupäivien keränkuivapaino korreloi istutuksen jälkeen ker-tyneen lämpösumman kanssa (Nilsson1988b).

Kuiva-ainepitoisuus ja kaalien kovuus

Kuiva-ainepitoisuus muuttui sadonkorjuu-kaudella ja varastoinnin aikana. Korjuunviivästyessä kerän ja yleensä myös varsiosankuiva-ainepitoisuus nousi. Samaan aikaankerät muuttuivat kiinteämmiksi ja kovem-miksi. Yhteyttämistuotteita varastoidaankerään, kun uusia lehtiä ei enää muodostu.Apelandin & Draglandin (1975) mukaanuusien lehtien synty lakkaa syyskuun puoli-välissä.

Varastoinnin aikana kerän kuiva-ainepi-toisuus laski vähitellen, mutta korjuukerto-

109

Taulukko 43. Varastoinnin aikainen hävikki eri korjuukertojen sadossa Piikkiön kokeessa vuonna 1996-9716, 24 ja 32 viikon varastoinnin jälkeen. Hävikki on laskettu prosentteina varastoon viedystä painosta, tautienesiintyminen varastoinnin jälkeisestä painosta.

Korjuu- Painohävikki Kauppakunn.hävikki Kokonaishävikki Harmaahomeisia Tauteja yhteensäaika % % % % %

16 vk 24 vk 32 vk 16 vk 24 vk32 vk 16 vk24 vk32 vk 16 vk24 vk32 vk 16 vk24 vk32 vk

26.9. 2,7 4,2 5,7 6 11 8 8 15 14 9 15 3 9 15 3

3.10. - 4,2 6,2 - 7 14 - 11 20 - 2 12 - 7 12

10.10. 3,0 4,3 5,6 11 19 25 14 23 30 4 11 26 13 20 26

17.10. 2,6 4,2 6,2 6 7 7 8 11 13 2 17 7 2 17 7

24.10. 2,7 3,8 5,3 8 25 9 10 28 14 5 23 29 7 43 29

P-arvot Korjuu (K) 0,018 0,015 0,016 0,234 0,032Varast.aika (V)<0,001 0,256 0,152 0,177 0,140K*V 0,065 0,155 0,161 0,445 0,443

110

Rapeus

0

2

4

6

8

10

25.10. 11.1. 9.5.

Purtavuus

0

2

4

6

8

10

25.10. 11.1. 9.5.

Karvaus

0

2

4

6

8

10

25.10. 11.1. 9.5.

Mehukkuus

0

2

4

6

8

10

25.10. 11.1. 9.5.

Makeus

0

2

4

6

8

10

25.10. 11.1. 9.5.

Maun voimakkuus

0

2

4

6

8

10

25.10. 11.1. 9.5.

Maun virheettömyys

0

2

4

6

8

10

25.10. 11.1. 9.5.

Väri

0

2

4

6

8

10

25.10. 11.1. 9.5.

25.9.

9.10.

23.10.

Kuva 77. Eri korjuukertojen kaalien aistinvarainen laatu syksyllä ja tammi- ja toukokuussa Piikkiön kokeessavarastokaudella 1995-96.

111

Rapeus

0

2

4

6

8

10

31.10. 30.1. 29.5.

Mehukkuus

0

2

4

6

8

10

31.10. 30.1. 29.5.

Purtavuus

0

2

4

6

8

10

31.10. 30.1. 29.5.

Makeus

0

2

4

6

8

10

31.10. 30.1. 29.5.

Karvaus

0

2

4

6

8

10

31.10. 30.1. 29.5.

Maun voimakkuus

0

2

4

6

8

10

31.10. 30.1. 29.5.

Maun virheettömyys

0

2

4

6

8

10

31.10. 30.1. 29.5.

Väri

0

2

4

6

8

10

31.10. 30.1. 29.5.

26.9.

10.10.

24.10.

Kuva 78. Eri korjuukertojen kaalien aistinvarainen laatu syksyllä ja tammi- ja toukokuussa Piikkiön kokeessavarastokaudella 1996-97.

jen väliset erot säilyivät. Varren kuiva-aine-pitoisuus nousi selvästi varastoinnin lopulla,maalis- ja toukokuun välillä. Kaalit muut-tuivat varastoinnin aikana myös vähemmänkoviksi, mutta myöhään korjatut kaalit säi-lyivät kovimpina.

Sokeripitoisuudet

Sokereiden osuus keräkaalin kuiva-aineestaon noin 50 %. Keräkaalin pääasiallisia va-rastosokereita ovat fruktoosi ja glukoosi,mutta varsiosassa sakkaroosin osuus on sel-västi suurempi. Sadonkorjuun lähetessäsakkaroosin suhteellinen osuus kuitenkin li-sääntyy sekä kerässä että varressa, mitä onpidetty korjuukypsyyden osoittajana(Schneider 1976).

Sokeripitoisuudet olivat vuonna 1996selvästi korkeammat kuin edellisenä syksy-nä. Myös sakkaroosin osuus sokereiden yh-teismäärästä oli korkeampi vuonna 1996.Nilssonin (1988b) mukaan kerän kokonais-sokeripitoisuus korreloi istutuksen jälkeisensäteily- ja lämpösumman kanssa ja varsio-san pitoisuus lämpösumman kanssa, jolloinlämpiminä vuosina sokeripitoisuuden tulisiolla korkeampi. Näin ei kuitenkaan käynyttässä tutkimuksessa, sillä ennätyslämpimä-nä kesänä 1995 sokereiden määrä oli alhai-sempi kuin keskimääräistä viileämpänä ke-sänä 1996.

Korjuuajan vaikutus eri sokereiden pi-toisuuksiin kerässä ja varressa oli johdon-mukainen ja seuraili aikaisempien tutki-musten tuloksia (mm. Schneider 1976,Nilsson 1988a,b): syksyn mittaan kerän ko-konaissokeripitoisuus kasvoi hieman ja sak-karoosipitoisuus, joka oli vain 0,1–0,5 %tuorepainosta, nousi 2–3-kertaiseksi. Varsi-osassa, jossa sakkaroosia on enemmän(0,5–4 % tuorepainosta), sakkaroosipitoi-suus ja sokereiden yhteismäärä nousivat sel-västi. Näin erityisesti varren sakkaroosin jamonosakkaridien suhde nousi. Nilssonin(1988b) mukaan sakkaroosin kertymisenajoittumiseen vaikuttavat koko kasvukau-den lämpösumma ja syksyn alhaiset lämpö-tilat.

Varastoinnin aikaiset muutokset sokeri-pitoisuuksissa olivat myös yhdenmukaisia:kerän fruktoosi- ja glukoosipitoisuudet las-kivat melko suoraviivaisesti, joten koko-naissokeripitoisuus laski toukokuuhunmennessä keskimäärin yhden prosenttiyksi-kön, vaikka sakkaroosin määrä hiemannousikin. Varren fruktoosi- ja glukoosimää-rät eivät varastoinnin aikana juuri muuttu-neet, mutta sakkaroosin määrä ja kokonais-sokeripitoisuus laskivat ensin hieman janousivat sitten selvästi varastoinnin loppu-puolella. Vain vuoden 1996 Piikkiön ko-keessa muutokset varsiosan sokeripitoisuu-dessa olivat pienempiä. Varren sokeripitoi-suuden nousu liittynee varastosokereidenkuljetukseen kerästä varteen uutta kasvuavarten, kuten myös Nilsson (1993) on esit-tänyt. Tässä tutkimuksessa varren sokeripi-toisuuden muutokset olivat kuitenkin sel-västi suurempia kuin Nilssonin (1993) ko-keissa. Varastoinnin alkuvaiheessa keränsakkaroosipitoisuus nousi eniten ja varrensakkaroosipitoisuus laski vähiten varhainkorjatuissa kaaleissa, joissa siis pellolla alka-nut sakkaroosin kertyminen jatkui vielä va-rastossakin, kuten myös Schneider (1976)havaitsi ennenaikaisesti korjattuja kaalejaseuratessaan.

Varastokestävyys

Korjuuajan vaikutus varastokestävyyteenoli melko vähäinen. Kaikki kaalit säilyivätvarastointikokeissa hyvin: toukokuun lo-pulla kokonaishävikki oli kauppakunnos-tuksen jälkeen eri kokeissa 20-–30 % varas-toon viedystä painosta. Tautien esiintymi-nen eri korjuuerissä oli satunnaista: varsin-kin Piikkiön kokeissa vaivana ollut kaalirut-to pilasi yksittäisiä keriä eri koeruutujen sa-dossa ja aiheutti näin ylimääräistä vaihteluavarastohävikkiin. Harmaahomeen esiinty-miseen korjuuajan ei havaittu vaikuttaneenyhdessäkään kokeessa. Haihdunnan ja hen-gityksen aiheuttamaan painohävikkiin sa-donkorjuuaika sen sijaan vaikutti kaikissakokeissa: varhain korjatut kaalit olivat alt-tiimpia haihduttamaan kuin myöhempien

112

korjuukertojen kerät. Myöhemmin korjat-tujen kaalien lyhyempi varastointiaika eiyksin selitä eroa, vaan korjuun siirtyessäkaalit kiinteytyvät ja pystyvät paremminestämään veden hukkaa.

Aistittava laatu

Sadonkorjuuaika vaikutti merkittävästimyös kaalien aistittavaan laatuun. Myö-hempien korjuukertojen kaalit arvioitiinmehukkaammiksi, hieman makeammiksi,rapeammiksi ja vähemmän karvaiksi kuinsyyskuussa nostetut kaalit. Vaikka erot ei-vät aina olleet tilastollisesti merkitseviä,suuntaus oli yleensä selkeä: eri ominaisuuk-sista annetut arviot paranivat sadonkorjuunsiirtyessä. Varastoinnin kuluessa aistittavalaatu ei juurikaan heikentynyt. Ainoastaankaalien rapeus ja mehukkuus näyttivät hie-man heikkenevän samalla kuin kerien kui-va-ainepitoisuus ja kovuus vähenivät.

Sadonkorjuuajan optimointi

Korjuun ajoittuminen vaikutti merkittä-västi sadon määrään ja laatuun, mutta vai-kutus varastokestävyyteen oli melko vähäi-nen. Samanlaiseen tulokseen päätyi myösNilsson (1993). Varastointierän koon pitäi-si olla entistä suurempi, jotta vaikutus saa-taisiin varmemmin esiin. Varastotautiensattumanvarainen esiintyminen aiheuttaatuloksiin helposti niin suurta vaihtelua, ettäkäsittelyjen väliset erot jäävät peittoon. Pie-nempi painohävikki sadonkorjuun siirtyes-sä antaa kuitenkin viitteitä siitä, että myö-hään korjatut kaalit ovat säilyvyydeltäänparempia. Niiden korkeammat kuiva-aine-ja sokeripitoisuudet merkitsevät myös suu-rempaa vararavintomäärää varastoinninajaksi, joten teoreettisesti niillä on parem-mat mahdollisuudet säilyä hyväkuntoisinapitkän varastoinnin aikana. Tulosten mu-kaan ei kuitenkaan liene mitään selvää kehi-tysvaihetta, jossa kaalien säilyvyys oli sel-västi aikaisempaa tai tulevaa parempi, joten

korjuukypsyyden indikaattorien tarpeelli-suutta voidaan kysyä.

Myöhäinen sadonkorjuu näytti kuiten-kin olevan edullinen monista syistä: sadonmäärän kasvu, säilyvyyden pienikin parane-minen ja aistittavan laadun paraneminenmerkitsevät parempaa varastointitulosta.Myöhäisellä sadonkorjuulla ei koevuosinaollut mitään epäedullisia vaikutuksia, jos-kin sadonkorjuuolot olivat suotuisat. Satei-sena syksynä tilanne voi olla toinen. Viljeli-jöiden on lisäksi aloitettava korjuu ajoissa,jotta sato saadaan ajoissa varastoon. Tietoakorjuuajan vaikutuksesta voi kuitenkinhyödyntää niin, että varhain korjatut erätmyydään ensin ja viimeisenä korjatut erätsaavat olla varastossa pisimmälle kevääseen.

6.4 Yhteenveto

Kaalilajikkeiden varastokestävyydestä saa-tiin eri koevuosina osittain päinvastaiset tu-lokset. joten uusien varastokaalilajikkeidenetsiminen vaatii monen vuoden kokemuk-sia. Piikkiön kokeen kaalit säilyivät hyvinvarastossa ja lajike-erot olivat pieniä. Hä-vikki oli pienin lajikkeilla ‘Bartolo’ ja ‘Kalo-rama’ ja suurin Krypton-lajikkeella, jokapuolestaan Pälkäneen kokeessa seuraavanavuonna säilyi parhaiten. Tämän lajikkeenvarastoerissä esiintyi Piikkiössä enemmänkasvitauteja, kaaliruttoa ja harmaahomet-ta, mutta näiden esiintyminen tuskin liittyylajikkeen ominaisuuksiin.

Kastelu- ja lannoituskokeissa sekä kas-telun että lannoituksen lisääminen paransi-vat satoa. Lannoitustasot olivat korkeita,koska maan liukoinen typpi oli runsaidensateiden vuoksi jatkuvasti vähissä. Run-saampi typpilannoitus nosti kerien ja ulko-lehtien typpipitoisuutta. Kastelu- ja lannoi-tuskäsittelyillä ei ollut suurta vaikutustakaalien varastokestävyyteen, sillä kaalit säi-lyivät kaikissa käsittelyissä hyvin. Oleellistaoli kerän kasvaminen riittävän suureksi, jol-loin sen haihdunta oli vähäistä suhteessakaalin painoon. Niinpä kaalien koon kasva-essa kastelua ja lannoitusta lisättäessä varas-toinnin aikainen painohävikki pieneni.

113

Kaalien koko kasvoi vielä lokakuussa,sillä molempien koevuosien lokakuut olivatkeskimääräistä lämpimämpiä. Kuiva-ai-neen lisäys eli todellinen kasvu jatkui vieläpidempään kuin tuoresadon kasvu. Kasvunloppuvaiheessa kaalien sokerikoostumusmuuttui: erityisesti sakkaroosin suhteelli-nen osuus nousi sekä kerässä että kerän si-sällä olevassa varressa. Korjuun siirtyessäkaalit muuttuivat myös kiinteämmiksi jahieman kovemmiksi ja niiden aistittava laa-tu parani. Erot aistittavassa laadussa säilyi-vät varastoinnin loppuun asti, eli loppusyk-syllä korjatut kaalit olivat laadultaan par-haita vielä toukokuussa. Varastointi ei ko-vin paljon heikentänyt aistittavaa laatua.

Sadonkorjuun ajoittuminen ei vaikutta-nut varastotautien runsauteen, mutta va-rastoinnin aikainen painohävikki riippuikorjuuajasta. Yleensä painohävikki vähenisen mukaan, mitä myöhemmin kaalit olikorjattu. Erityisesti liian varhain korjatutkaalit kärsivät suuresta painohävikistä, jokamyös aiheutti suuremman kauppakunnos-tustarpeen.

Varastoinnin aikana kaalit muuttuivatvähemmän koviksi, mikä näkyi hiemanmyös kaalien rapeutta arvioitaessa. Sokeri-pitoisuudet ja sokereiden suhteet muuttui-vat erityisesti varsiosassa varastoinnin lop-pupuolella. Myös kerän kokonaissokeripi-toisuus laski 0,5-1 %-yksikköä, mutta tämäei juurikaan tullut ilmi kaalien makeutta ar-vioitaessa. Sokeripitoisuuden muutoksetkuvaavat kaalien fysiologista tilaa, muttaniiden tulkitseminen ja hyödyntäminenvaatii lisätutkimuksia.

7 Johtopäätökset

Tutkimushankkeen tavoitteeksi asetettiinselvittää, mitkä kasvutekijät eniten vaikut-tavat vihannesten varastokestävyyteen.Kenttäkokeissa tutkituista tekijöistä mer-kityksellisimmiksi osoittautuivat sadonkor-juuaika, lajike ja kastelu. Porkkanan tilako-keissa todettiin esikasvien suuri merkitys

varastotautien esiintymiselle. Sen sijaanlannoituksen vaikutus tuotteiden säilyvyy-teen oli kokeiden mukaan pienempi kuinyleisesti uskotaan. Toisaalta kokeissa tut-kittiinkin ennemmin lannoituksen vähen-tämisen kuin lisäämisen vaikutuksia.

Eri kasvien varastokestävyyttä uhkaavateri ongelmat, jolloin myös kasvutekijöidenmerkitys vaihtelee lajeittain. Porkkanan va-rastoinnin onnistumisen ratkaisee tautienesiintyminen, johon viljelykierto vaikuttaamerkittävästi. Viljelykiertojen vaikutustentutkiminen lienee tehokkainta ja luotetta-vinta keräämällä tiloilta entistä enemmäntietoa peltolohkojen viljelyhistoriasta ja sa-don säilymisestä joko koeoloissa tai viljeli-jän omissa varastoissa. Toisaalta on kehitet-tävä ennustemenetelmiä, joilla tautiriskitvoidaan arvioida jo syksyllä.

Sadonkorjuuajan merkitys osoittautuiporkkanalla erityisen suureksi, sillä eri kor-juukertojen väliset erot hävikissä olivat kes-kimäärin kymmeniä prosentteja. Myös la-jikkeiden väliset erot ovat huomattavia. Ke-räkaalikokeissa sadonkorjuuaika vaikuttierityisesti sadon määrään ja aistinvaraiseenlaatuun, ja kovin aikainen korjuu osoittau-tui epäedulliseksi myös varastokestävyydenkannalta.

Sipulin varastoinnissa oleellista näyttääolevan ulkoinen laatu ja sen säilyminen eri-tyisesti vähittäismyynnin aikana. Laatuaheikentävät varsinkin varastokauden lopul-la kuoren irtoaminen, uusien versojen kasvuja tautien ilmeneminen. Yhden koevuodenperusteella ei johtopäätöksiä voi tehdä,mutta sadonkorjuun ajoittumisella lieneetärkeä merkitys myös laadun säilymisellevarastoinnin jälkeen.

Tutkimushankkeen toinen keskeinentavoite oli tutkittujen lajien optimaalisenkorjuuajan määrittäminen ja sen indikaat-torien kehittäminen. Korjuuajan vaikutusosoittautui tärkeäksi kaikilla koekasveilla.Koevuosien syksyt olivat lämpimiä, jolloinsadon kasvu jatkui pitkään, aistittava laatuja säilyvyys paranivat sadonkorjuun siirty-essä myöhempään. Sipulin korjuun siirtä-minen merkitsi myös energian säästöä kui-vaustarpeen vähetessä. Sääoloiltaan erilaisi-

114

na koevuosina tulos voisi olla erilainen. Tut-kimuksen jatkaminen on siis tärkeää, jakorjuuaikakokeita tehdäänkin vielä kaudel-la 1997–98.

Sadonkorjuuajan vaikutus voi johtuajoko eroista syksyn säässä ja korjuuoloissatai kasvin kehitysvaiheen muutoksista. Täs-sä tutkimuksessa ei saatu selviä tuloksiakorjuukauden säiden vaikutuksista, silläkorjuusäät olivat yleensä hyvät. Syksyn1996 kovat pakkaset olivat poikkeukselli-nen ilmiö, mutta niiden ei havaittu heiken-täneen sipuleiden tai porkkanoiden säily-vyyttä. Sääolojen vaikutusten selvittämi-seksi olisi kerättävä lisäaineistoa koepelloil-le sijoitettavilta sääasemilta eri paikoilla jaeri vuosina.

Kasvin kehitysvaiheen ja optimaalisenkorjuuajan yhteyden selvittämiseksi on toi-vottu selviä mittausmenetelmiä, joilla voi-taisiin todeta kasvin korjuukypsyys. Koskakasvien laatu, varastokestävyys ja esimer-kiksi kemiallinen koostumus muuttuvat vä-hittäin, ei näytä kovin todennäköiseltä, ettämikään yksittäinen mittaus voisi ennustaasadon laatua ja varastokestävyyttä. Tässätutkimuksessa seuratut ominaisuudet, ku-ten kuiva-ainepitoisuus, liukoisen kuiva-ai-neen määrä, eri sokereiden pitoisuudet tai

suhteet, eivät ennakoineet johdonmukai-sesti varastokestävyyttä. Kasvin sisäistenmuutosten seuranta auttaa kuitenkin ym-märtämään kasvien toiminnassa syksyllä javarastoinnin aikana tapahtuvia ilmiöitä jalaadun ja säilyvyyden perusteita.

Varastokestävyyden ymmärtämiseksitarvitaan perinteisen kenttäkoetutkimuk-sen lisäksi tiedon keräämistä tiloilta ja vai-kutusmekanismien selvittämistä yksittäi-sissä ongelmissa. Tiloilta kerättävän tiedonavulla voidaan selittää sadon määrän, laa-dun ja varastokestävyyden vaihtelua viljely-toimilla ja säätiedoilla, kunhan materiaalion riittävän kattava ja monipuolinen. Vai-kutusmekanismeja selvitettäessä avoimiakysymyksiä ovat mm., mitkä ovat kasvunminimilämpötilat ja muut minimivaati-mukset syksyllä, miten kasvien rakennemuuttuu syksyllä ja onko sillä yhteyttä va-rastokestävyyden muutoksiin, mikä sääte-lee varastoyhdisteiden kertymistä? Yhdis-tämällä kontrolloiduissa oloissa tehtävienkokeiden tulokset ja tiloilta kerätyt tiedotvoitaneen toivottavasti laatia malleja, jotkaselittävät havaittuja ja toistaiseksi huonostiymmärrettyjä ilmiöitä vihannesten varasto-kestävyydessä.

115

Kirjallisuus

Apeland, J. & Dragland, S. 1975. Vekst ogutvikling hos fire kvitkålsorter etter utplanting påfriland. Forskning og försök i landbruket 26:363-374.

Aura, E. 1985. Avomaan vihannesten veden jatypen tarve. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote7/85. Jokioinen. 61 p. (ISSN 0359-7652)

Balvoll, G. 1985. Lager og lagring. Oslo:Landbruksførlaget. 112 p. ISBN 82-529-1104-8.

Brewster, J.L. 1990. The influence of cultural andenvironmental factors on the time of maturity of bulbonion crops. Acta Horticulturae 267: 289-296.

–, Mondal, M.F. & Morris, G.E.L. 1986. Bulbdevelopment in onion (Allium cepa L.). IV. Influenceon yield of radiation, its efficiency of conversion, theduration of growth and dry matter partitioning.Annals of Botany 58: 221-233.

Davies, W.P. & Lewis, B.G. 1980. Theinter-relationship between the age of carrot roots atharvest and infection by Mycocentrospora acerina

in storage. Annals of Applied Biology 95: 11-17.

Dowker, B.D. & Fennell, J.F.M. 1974. Someresponses to agronomic treatments of differentgenotypes of onion bulbs, Allium cepa L. Journal ofHorticultural Science 49: 1-14.

Dragland, S. 1975. Nitrogen- og vassbehov hoskepaløk. Forskning og forsøk i landbruket 26:93-113.

– 1976a. Nitrogen- og vassbehov hos kvitkål.Forskning og forsøk i landbruket 27: 355-374.

– 1976b. Nitrogen- og vassbehov hos kvitkål medgod vasstilgang i veksttida. Forskning og forsøk ilandbruket 27: 375-391.

– 1978. Nitrogen- og vassbehov hos gulrot.Forskning og forsøk i landbruket 29: 139-159.

Evers, A.-M. 1989. Effects of different fertilizationpractices on the quality of stored carrot. Journal ofAgricultural Science in Finland 61: 123-134.

Freyman, S., Toivonen, P.M., Perrin, P.W., Lin,W.C. & Hall, J.W. 1991. Effect of nitrogenfertilization on yield, storage losses and chemicalcomposition of winter cabbage. Canadian Journalof Plant Science 71: 943-946.

Fritz, D. & Habben, J. 1975. Determination ofripeness of carrots (Daucus carota L.). ActaHorticulturae 52: 231-238.

– & Habben, J. 1977. Einfluß des Erntezeitpunktesauf die Qualität verschiedener Möhrensorten.Gartenbauwissenschaft 42: 185-190.

– & Weichmann, J. 1979. Influence of theharvesting date of carrots on quality and qualitypreservation. Acta Horticulturae 93: 91-100.

Füstos, Zs., Pankotai Gilinger, M. & Ombodi, A.1994. Effects of postharvest handling and cultivarson keeping quality of onions (Allium cepa L.) instorage. Acta Horticulturae 368: 212-219.

Hoftun, H. 1993. Nedkjøling av gulrot. Verknad pålagringsevne og kvalitet. Norsk landbruksforsking 7:147-155.

Kepka, A.K. & Sypien, M.A. 1971. The influence ofsome factors on the keeping quality of onions. ActaHorticulturae 20: 65-71.

Kidmose, U. & Henriksen, K. 1994.Ernæringsmæssig kvalitet af gulerødder, - i relationt i l kvælstof t i l førsel og lagr ing. StatensPlanteavlsforsøg. Rapport nr. 2: 75-81.

Komochi, S. 1990. Bulb dormancy and storagephysiology. In: Rabinowitch, H.D. & Brewster, J.L.(eds.). Onions and allied crops. Vol. I. Boca Raton,FL: CRC Press. p. 89-111. ISBN 0-8493-6300-0.

Le Dily, F., Villeneuve, F. & Boucaud, J. 1994.Qualité et maturité de la racine de carotte: influencede la conservation au champ et au froid humide surla composition biochimique. Acta Horticulturae 354:187-199.

Lehtimäki, S. 1995. Puutarhatuotteidenvarastointikustannukset Suomessa. Puutarhaliitonjulkaisuja nro 284. Helsinki: Puutarhaliitto. 62 p.ISBN 951-8942-20-X.

Mondal, M.F., Brewster, J.L., Morris, G.E.L. &Butler, H.A. 1986. Effects of the size of adjacentplants, shading by neutral and leaf filters, irrigationand nitrogen regime and the relationship betweenthe red:far-red spectral ratio in the canopy and leafarea index. Annals of Botany 58: 207-219.

Nilsson, T. 1979. Yield, storage ability, quality andchemical composition of carrot, cabbage and leek atconventional and organic fert i l iz ing. ActaHorticulturae 93: 209-223.

116

– 1987a. Growth and chemical composition ofcarrots as influenced by the time of sowing andharvest. Journal of Agricultural Science 108:459-468.

– 1987b. Carbohydrate composition duringlong-term storage of carrots as influenced by thetime of harvest. Journal of Horticultural Science 62:191-203.

– 1988a. Growth and carbohydrate composition ofwinter white cabbage intended for long-termstorage. I. Effects of late N-fertilization and time ofharvest. Journal of Horticultural Science 63:419-429.

– 1988b. Growth and carbohydrate composition ofwinter white cabbage intended for long-termstorage. II. Effects of solar radiation, temperatureand degree-days. Journal of Horticultural Science63: 431-441.

– 1993. Influence of the time of harvest onkeepability and carbohydrate composition duringlong-term storage of winter white cabbage. Journalof Horticultural Science 68: 71-78.

Peschke, J. 1994. Inhaltsstoffe und Anfälligkeit vonMöhren (Daucus carota L.) im Nacherntestadiumunter dem Einfluß von Sorte, Herkunft undAnbaubedingung. Giessen: Fischer-Löw. 161 p.Academic dissertation. ISBN 3-929465-05-1.

Phan, C. & Hsu, H. 1973. Physical and chemicalchanges occurring in the carrot root during growth.Canadian Journal of Plant Science 53: 629-634.

Riekels, J.W. 1977. Nitrogen-water relationships ofonions grown on organic soil. Journal of theAmerican Society of Horticultural Science 102:139-142.

Rutherford, P.P. 1981. Some biological changes invegetables during storage. Annals of AppliedBiology 98: 538-544.

– & Whittle, R. 1982. The carbohydratecomposition of onions during long-term coldstorage. Journal of Horticultural Science 57:349-356.

SAS Institute Inc. 1990. SAS/STAT User=s guide,Version 6, 4th ed. Vol. 2. Cary, NC: SAS InstituteInc. 1686 p. ISBN 1-55544-376-1

SAS Institute Inc. 1992. SAS Technical reportP-229, SAS/STAT Software: Changes andenhancements, Release 6.07. Cary, NC: SASInstitute Inc. 620 p.

Schneider, A. 1976. Zusammenhang zwischenReifegrad und Lagerverlusten bei Weißkohl.Gartenbau 23: 269-271.

Schoneveld, J.A. & Versluis, H.P. 1996.Natmaken, drogen en helen van peen enwitlofwortels. Proefstation voor de Akkerbouw en deGroenteteelt in de Vollgrond, Lelystad. Verslag nr.221. 57 p.

Suhonen, I. 1971. Eräiden vihanneslajiensäilyvyydestä kylmävarastossa. Helsinki: Helsinginyliopisto. Väitöskirja.

Suojala, T & Pessala, T. 1996. Kasvu- jasadonkorjuuolojen vaikutus avomaanvihannestenvarastokestävyyteen. Maataloudentutkimuskeskuksen julkaisuja. Sarja A 9. Jokioinen:Maatalouden tutkimuskeskus. 34 p. ISBN951-729-472-7

Taivalmaa, S., Pessala, R. & Talvitie, H. 1996.Porkkanalajikkeet syynissä. Puutarha 99(3):130-131.

Tahvonen, R. 1981. Storage fungi of onion andtheir control. Journal of the Scientific AgriculturalSociety of Finland 53: 27-41.

– 1983a. Botrytis allii Munn -sienen infektoituminensipuliin kasvukaudella ja sadonkorjuun aikana.Journal of the Scientific Agricultural Society ofFinland 55: 303-308.

– 1983b. Short-term parallel storage in theprediction of storage losses caused by Botrytis

cinerea Pers ex. Fr. on cabbage. Journal of theScientific Agricultural Society of Finland 55:309-314.

Tucker, W.G. & Drew, R.L. 1982. Post-harveststudies on autumn-drilled bulb onions. The effect ofharvest date, conditioning treatments and fielddrying on skin quality and on storage performance.Journal of Horticultural Science 57: 339-348.

Vihannesten ja perunan varastointi. 1971. 2.tarkistettu eripainos Puutarha-Uutisista. Helsinki:Puutarha-Uutiset. 92 p.

Villeneuve, F., Bosc, J.-P. & Luneau, C. 1993. Laconservation en chambre froide: étude de quelquesfacteurs. Acta Horticulturae 354: 221-232.

Weichmann, J. & Käppel, R. 1977. Harvestingdates and storage-ability of carrots (Daucus carota

L.). Acta Horticulturae 62: 191-196.

117

Tilakokeisiin osallistuneet tilat vuosina 1995-96.

Tila Paikkakunta

Ellilä Lappi Tl.Huiskala LaitilaHyytiäinen ForssaKalmi HuittinenKorkeakoski EurajokiKuuri-Riutta PoriKänkänen ForssaKöyliön Vanhakartano KöyliöLaurila LaitilaLehtinen ForssaMarttila KöyliöNisu HuittinenA. Norri HuittinenO. Norri HuittinenRanta UusikaupunkiRantanen LaitilaSuni KöyliöTuuna LaitilaTyykilä EurajokiM. Vinnikainen ForssaA. & I. Vinnikainen Forssa

LIITE 1

LIITE 2 (1/4)

Kenttäkokeiden viljelytiedot

Keräkaali

Varastolajikkeiden vertailu 1995, Piikkiö

esikasvi nurmikesantomaalaji LjSviljavuustiedot kevät 1995: pH 7,3, jl 0,7, Ca 3400, K 220, P 25, Mg 525, B 1,5, Mn 5,8istutuspäivä 31.5.-1.6.istutustiheys 50 x 60 cm (33 333 kpl/ha)lannoitus Puutarhan Y-lannos 1 1000 kg/ha

30.6. Puutarhan NK-lannos 346 kg/ha24.7. Puutarhan NK-lannos 231 kg/ha10.8. Kalkkisalpietari 240 kg/ha29.8. Puutarhan NK-lannos 231kg/ha7.9. Kalkkisalpietari 194 kg/haYhteensä N-P-K kg/ha 272-70-245

kastelu ennen istutusta 20 mm, 4.7., 17.7., 25.7. (15 mm/kerta), 1.8., 8.8., 16.8., 22.8. (25 mm/kerta)sadonkorjuu 26.10.

Varastolajikkeiden vertailu 1996, Pälkäne

esikasvi nurmimaalaji KHtlajike Lennoxistutuspäivä 22.-23.5.istutustiheys 50 x 60 cm (33 000 kpl/ha)lannoitus Puutarhan Y-lannos 1 1100 kg/ha

1.7. Peltokalkkisalpietari 450 kg/ha12.7. Oulunsalpietari 250 kg/haYhteensä N-P-K kg/ha 250-77-154

kastelu istutuksen jälkeen 9 mm, 16.8. 20 mm, 22.8. 9 mm (yhteensä 38 mm)

Kastelu ja lannoitus 1995, Piikkiö

esikasvi nurmikesantomaalaji HtS/ LjSlajike Lennoxviljavuustiedot kevät 1995: pH 7,3, jl 0,7, Ca 3400, K 220, P 25, Mg 525, B 1,5, Mn 5,8istutuspäivä 31.5.-1.6.istutustiheys 50 x 60 cm (33 000 kpl/ha)lannoitus Puutarhan Y-lannos 1 700-1000-1300 kg/ha

30.6. Puutarhan NK-lannos 231-346-538 kg/ha24.7. Puutarhan NK-lannos 231-231-231 kg/ha10.8. Kalkkisalpietari 240-240-240 kg/ha29.8. Puutarhan NK-lannos 0-231-385 g/ha7.9. Kalkkisalpietari 194-194-194 kg/haYhteensä N-P-K kg/haTaso 1 197-49-158Taso 2 272-70-245Taso 3 347-91-332

kastelu 3.7., 17.7., 25.7. 15 mm/kerta1.8., 8.8. (koko alue), 16.8., 22.8. (koko alue) 25 mm/kertaYhteensä: kasteluruudut 145 mm, muut 50 mm

LIITE 2 (2/4)


esikasvi kaura/perunamaalaji m HtSlajike Lennoxviljavuustiedot syksy 1995: pH 6,9, jl 1,1, Ca 4150, P 23, K 284, Mg 491istutuspäivä 27.5.istutustiheys 50 x 60 cm (33 000 kpl/ha)kalkitus kevät 1996: 4000 kg/ha

lannoitus Puutarhan Y-lannos 1 700-1000-1300 kg/ha18.6. Puutarhan NK-lannos 231-346-538 kg/ha11.7. Puutarhan NK-lannos 308-308-308 kg/ha25.7. Puutarhan NK-lannos 0-231-385 kg/ha8.8. Peltokalkkisalpietari 290-290-290 kg/ha22.8. Oulunsalpietari 0-72,5-145 kg/ha10.9. Peltokalkkisalpietari 270-270-270 kg/haYhteensä N-P-K kg/haTaso 1 220-49-168Taso 2 320-70-260Taso 3 410-91-342

kastelu 29.-31.7. 25 mm, 8.8. 15 mm (koko alue), 19.8. 25 mm (koko alue), 27.8. 25 mm, 10.9.30 mmYhteensä: kasteluruudut 120 mm, muut 40 mm

Korjuuaikakoe 1996, Piikkiö

lajike Lennoxesikasvi kauramaalaji m LjSviljavuustiedot syksy 1995: pH 6,8, jl 1,1, Ca 4250, K 285, P 18, Mg 387istutuspäivä 31.5.-1.6.istutustiheys 50 x 60 cm (33 333 kpl/ha)lannoitus Puutarhan Y-lannos 1 1300 kg/ha

18.6. Puutarhan NK-lannos 538 kg/ha11.7. Peltokalkkisalpietari 390 kg/ha25.7. Puutarhan NK-lannos 346 kg/ha16.8. Peltokalkkisalpietari 258 kg/ha10.9. Peltokalkkisalpietari 270 kg/haYhteensä N-P-K kg/ha 380-91-302

kastelu 17.6., 8.8., 19.8., 27.8. 25 mm, 10.9. 30 mm (yhteensä 130 mm)

Korjuuaikakoe 1996, Pälkäne

esikasvi nurmimaalaji KHtlajike Lennoxistutuspäivä 22.-23.5.istutustiheys 50 x 60 cm (33 000 kpl/ha)lannoitus Puutarhan Y-lannos 1 1100 kg/ha

1.7. Peltokalkkisalpietari 450 kg/ha12.7. Oulunsalpietari 250 kg/haYhteensä N-P-K kg/ha 250-77-154

kastelu istutuksen jälkeen 9 mm, 16.8. 20 mm, 22.8. 9 mm (yhteensä 38 mm)

LIITE 2 (3/4)

Sipuli

Lajikkeiden varastokestävyys 1995, Piikkiö

lajikkeet Jumbo, Orion, Hysam, Hygro, Sellhurstesikasvi kauramaalaji m Khtviljavuustiedot kevät 1995: pH 6,8, jl 0,9, Ca 1300, K 120, P 25, Mg 100, B 0,5, Mn 4,3kylvöpäivä 6.4. (lyhytpäiväkäsittely, 11 h:n päivä, 20.4.-12.5.)istutuspäivä 15.5.istutustiheys taimiryhmänväli 15 cm, riviväli 40 cm (167 000 taimiryhmää/ha)lannoitus Puutarhan Y-lannos 1 750kg/ha

30.6. Puutarhan NK-lannos 192 kg/haYhteensä N-P-K kg/ha 100-53-130

kastelu 13.7., 19.7., 26.7. 15 mm/kerta (kasteluruudut)sadonkorjuuajat 21.8., 28.8.


lajike Sturon, Centurionesikasvi kauramaalaji m KHtviljavuustiedot kevät 1995: pH 6,8, jl 0,9, Ca 1300, K 120, P 25, Mg 100, B 0,5, Mn 4,3istutuspäivä 15.5.istutustiheys 5 rivin penkki, taimiväli 7,5 cm, riviväli 25 cm (444 000 kpl/ha)koeruudun koko 1,5 x 7,5 m = 11,25 m2 (brutto)lannoitus Puutarhan Y-lannos 1 500-750-1000 kg/ha

30.6. Puutarhan NK-lannos 0-192-192 kg/haYhteensä N-P-K kg/haTaso 1 50-35-70Taso 2 100-53-130Taso 3 125-70-165

kastelu 13.7., 19.7., 26.7. 15 mm/kertasadonkorjuuajat 17.8., 22.8.


lajike Sturonesikasvi kauramaalaji rm KHtviljavuustiedot kevät 1996: pH 7,1, jl 1,3, Ca 2000, K 240, P 44, Mg 260, B 0,7, Mn13istutuspäivä 20.5.istutustiheys 4 rivin penkki, taimiväli 7,5 cm, riviväli 25 cm (427 000 kpl/ha)lannoitus Puutarhan Y-lannos 1 500-750-1000 kg/ha

18.6. Puutarhan NK-lannos 0-192-192 kg/ha15.7. Puutarhan NK-lannos 0-0-192 kg/haYhteensä N-P-K kg/haTaso 1 50-35-70Taso 2 100-53-130Taso 3 150-70-190

kastelu 6.-7.8. 15 mmsadonkorjuu 4.9.

Sadonkorjuuajan vaikutus varastokestävyyteen 1996, Piikkiö

lajike Sturonesikasvi nurmikesantomaalaji KHtviljavuustiedot syksy 1995: pH 6,6, jl 1,0, K 240, P 30, Mg 170istutuspäivät 14.5., 23.5., 3.6.

LIITE 2 (4/4)

Porkkana

Lajikekoe 1995, Kokemäki

esikasvi auringonkukkamaalaji m Khtviljavuustiedot 1995 pH 5,5, Ca 1220, K 133, P 26, Mg 167kylvöpäivä 1.6.kylvötiheys 96-117 siementä/m2, 2-rivi, 75 cm:n harjulannoitus 31.5. Puutarhan Y1 600 kg/ha

7.8. Oulunsalpietari 73 kg/haYhteensä N-P-K kg/ha 80-42-84

multaus 8.8.kastelu 24.8. 20 mmsadonkorjuu 18.-21.9.

Luomulajikekoe 1996, Kokemäki

esikasvi apilamaalaji s KHtviljavuustiedot 1996: pH 5,7, Ca 1330, P 14, K 111, Mg 222, B 0,7, Cu 10, Mn 21, Zn 1.12kylvöpäivä 24.5., tasamaa, rivikylvökylvötiheys 114 kpl/m2

lannoitus Puutarhan Bio-lannos 2000 kg/haYhteensä N-P-K kg/ha 80-40-60

sadonkorjuu 23.9.

Korjuuaikakoe 1996, Kokemäki

lajikkeet �Fontana�, �Panther�esikasvi kauramaalaji m KHtviljavuustiedot 28.5. (lannoituksen jälkeen) pH 6,0, jl 1,5, Ca 1300, K 174, P 31, Mg 137kylvöpäivä 22.5., tasamaa, 2-rivikylvökylvötiheys 114 kpl/m2

lannoitus 21.5. Puutarhan Y-lannos 1 600 kg/ha30.7. Oulunsalpietari 73 kg/haYhteensä N-P-K kg/ha 80-42-84

kastelu 29.8. 20 mm9.-10.9. 20 mm11.-12.9. 20 mm

multaus 7.8.

LIITE 3 (1/2)

Kuukauden keskilämpötila, lämpösummakertymä ja sademäärä Piikkiössä,Kokemäellä ja Pälkäneellä vuosina 1995 ja 1996 ja vertailuarvot jaksolta 1961-90.

Piikkiö Keskilämpötila (°C) Tehoisa lämpösumma (°C) kuukausittain1995 1996 1961-90 1995 1996 1961-90

Huhtikuu 3,3 1,7 4,8 21 5 13Toukokuu 8,6 8,5 9,5 125 118 143Kesäkuu 17,0 12,8 14,7 359 235 290Heinäkuu 16,0 14,5 16,4 341 295 354Elokuu 15,7 17,5 15,1 332 386 314Syyskuu 11,0 9,1 10,5 180 125 168Lokakuu 8,3 7,2 5,9 119 77 60

Yhteensä 1477 1241 1342Sademäärä (mm)1995 1996 1961-90

Toukokuu 82 64 33Kesäkuu 58 55 38Heinäkuu 32 138 77Elokuu 105 32 82Syyskuu 23 38 65Lokakuu 84 22 69

Yhteensä 384 362 364

Pälkäne Keskilämpötila (°C) Tehoisa lämpösumma (°C) kuukausittain1995 1996 1961-90 1995 1996 1961-90

Huhtikuu 2,1 2,2 2,2 0 11Toukokuu 8,8 8,3 9,6 136 103 146Kesäkuu 17,0 13,2 14,8 359 246 292Heinäkuu 15,7 14,2 16,3 330 286 352Elokuu 15,5 17,5 14,6 325 387 299Syyskuu 10,5 8,5 9,7 164 107 145Lokakuu 7,5 6,1 4,7 100 51 36

Yhteensä 1426 1180 1282Sademäärä (mm)1995 1996 1961-90

Toukokuu 65 46 37Kesäkuu 76 47 50Heinäkuu 37 106 74Elokuu 60 7 82Syyskuu 33 24 61Lokakuu 51 61 58Yhteensä 322 291 362

LIITE 3 (2/2)

Kokemäki Keskilämpötila (°C) Tehoisa lämpösumma (°C) kuukausittain1995 1996 1961-90 1995 1996 1961-90

Huhtikuu 2,8 2,6 2,5 16 11 14Toukokuu 8,7 8,5 9,5 130 118 145Kesäkuu 16,1 13,2 14,4 333 247 282Heinäkuu 15,2 14,1 15,8 316 284 315Elokuu 14,4 16,7 14,2 292 363 306Syyskuu 10,3 8,3 9,6 158 105 142Lokakuu 8,0 6,9 5,0 111 67 45

Yhteensä 1356 1193 1249

Sademäärä (mm)1995 1996 1961-90

Toukokuu 74 57 33Kesäkuu 90 49 48Heinäkuu 42 111 71Elokuu 72 26 77Syyskuu 29 27 65Lokakuu 74 52 54Yhteensä 381 322 348

LIITE 4

Koelohkojen viljavuus- ja lannoitustiedot porkkanan tilakokeissa vuosina 1995-96. Vuoden1995 maalajitiedot on saatu viljelijöiltä, vuoden 1996 maalaji ja viljavuus on määritettyensimmäisenä sadonkorjuupäivänä (10.-11.9.) koealueelta otetusta näytteestäViljavuuspalvelussa.

Tila Kylvö- Maa- Viljavuustiedot Lannoitus yhteensä (kg/ha)päivä laji pH jl Ca P K Mg liuk. N N P K

1995

1 8.5. Kht . 25 752 28.5. rm Kht 86 30 1703 8.5. Ht . . .4 8.5. Kht, Hk, S 105 60 1835 12.5. Kht, Hht . . .6 8.5. erm HtMr / Mt 69/92 55/79 81/1137 5.5. Mt 30 25 1008 6.5. Mm 100 54 1309 - Kht . . .

1996

1 13.5. Mm 5,8 2,2 4330 7,6 114 487 32 60 43 1282 14.5. Mm 5,7 4,2 7520 33 130 737 47 60 42 843 24.5. Mm 6,0 2,0 4070 7,6 124 569 36 60 50 804 15.5. Mm 5,4 3,3 3350 8,2 107 556 45 63 63 1445 13.5. rm As 6,7 2,7 8960 14 322 545 29 76 70 1046 20.5. Mt 5,3 4,4 2610 18 114 427 63 122 70 2127 30.5. Mm 5,5 2,5 2850 8,8 104 219 52 96 32 1128 18.5. Mt 5,2 3,7 2660 6,7 148 213 94 38 83 2089 20.5. Mt 5,4 3,2 3200 26 71 409 75 122 63 25710 20.5. m KHt 7,0 2,8 2560 75 108 100 22 96 22 18711 14.5. m KHt 5,4 2,7 931 64 70 151 22 129 63 14012 20.5. Mm 5,6 3,9 3340 15 228 423 79 105 42 12913 14.5. Mm 6,1 1,8 5240 9,3 131 289 21 42 52 6214 22.5. Mm 4,8 4,7 2120 12 160 156 86 70 49 9815 14./19.5. Mm 4,9 2,8 2240 11 233 135 45 95 67 133

LIITE 5

1. Korjuupäivän keskilämpötila sekä korjuuta edeltäneen jakson keskilämpötila ja sademäärä koepaikkojalähimmillä Ilmatieteen laitoksen mittauspaikoilla (H = Huittinen, K = Kokemäki) syksyllä 1995.

Keskilämpötila (°C) Sademäärä (mm)

Korjuu- korjuupäivänä 14 vrk ennen korjuuta7 / 14 vrk ennen korjuuta

aika H K H K H K

A = 12.9. 9,3 9,9 12,8 12,9 2 / 53 1 / 25

B = 26.9. 11,0 11,4 8,1 8,6 17 / 17 16 / 16

C = 10.10. 10,8 11,5 8,9 9,2 17 / 41 17 / 30

2. Korjuupäivän keskilämpötila sekä korjuuta edeltäneen jakson keskilämpötila ja sademäärä syksyllä 1996.Forssan (F) keskilämpötila on 1,5 metrin korkeudelta 10 minuutin välein tehtyjen mittausten keskiarvo.Laitilan (L) keskilämpötila on laskettu 2 metrin korkeudelta mitatuista tuntikeskiarvoista. Kokemäen (K)keskilämpötila on Ilmatieteen laitoksen virallinen keskilämpötila 2 metrin korkeudelta. Sademäärät onmitattu Kokemäeltä (K) ja Jokoisilta (J).

Keskilämpötila Keskilämpötila Sademäärä

Korjuu- korjuupäivänä 14 vrk ennen korjuuta 7 / 14 vrk ennen korjuuta

aika F L K F L K K J

A 5,4 4,7 4,1 9,1* 12,9 12,6 1 / 14 0 / 2

B 8,0 9,3 6,8 5,3 7,2** 6,6 0 / 4 0 / 4

C 8,9 11,5 11,2 6,5 8,6 8,4 3 / 18 6 / 19

D 5,7 3,8 4,8 5,2 6,9 6,7 11 / 32 21 / 34* Vain 8 edeltävää vuorokautta** 4 päivän mittaustulokset ovat puutteellisia, joten keskiarvossa on mukana vain 8 vuorokauden keskilämpötilat.

3. Korjuupäivän keskilämpötila sekä korjuuta edeltäneen jakson keskilämpötila ja sademäärä Kokemäelläsyksyllä 1996.

Korjuu- Keskilämpötila Keskilämpötila Sademäärä

aika korjuupäivänä edell. korjuun jälkeen 7 / 14 vrk ennen korjuuta

5.9. 8,7 13 / 17

16.9. 7,7 7,5 4 / 4

26.9. 4,9 6,9 0 / 4

7.10. 10,5 8,2 6 / 18

16.10. 4,3 7,6 21 / 25

28.10. 5,4 5,9 2 / 12

31600 JOKIOINEN

Julkaisun sarja ja numeroMaatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja.Sarja A 34

Julkaisuaika (kk ja vuosi)Kesäkuu 1998

Tutkimushankkeen nimi

Toimeksiantaja(t)Maatalouden tutkimuskeskus

NimikeViljelytoimien vaikutus varastoitavan porkkanan, sipulin jakeräkaalin satoon ja laatuun

Tekijä(t)Terhi SuojalaRaili Pessala

Avainsanataistittava laatu, avomaanvihannekset, kastelu, lajikkeet, lannoitus, sadonkorjuu, varas-tointi, varastokestävyys, varastotaudit, viljelykierto

ToimintayksikköPuutarhatuotanto, 21500 Piikkiö

ISSN ISBN1238-9935 951-729-511-1 Tuloksia voi soveltaa luomuviljelyssä

Sivuja117 s.+ 5 liitettä

Myynti:MTT tietopalveluyksikkö, 31600 JOKIOINEN

Puh. (03) 4188 7502

Telekopio (03) 4188 339

Hinta70 ,00 mk + alv

Tiivistelmä

Varastovihannesten laadun kehittäminen ja hävikin minimointi -tutkimushankkeentavoitteina oli selvittää, mitkä viljelytekijät vaikuttavat varastoidun sadon laatuun jamiten varastohävikkiä voidaan pienentää. Erityisesti tutkittiin sadonkorjuuajanvaikutusta. Koekasveina olivat porkkana, keräkaali ja sipuli. Tutkimusta tehtiin MTT:ntutkimuspaikoilla ja vihannestiloilla vuosina 1995-97. Tilakokeissa pyrittiin saamaantodenmukainen kuva varastokestävyyden vaihtelusta ja sadonkorjuuajan merkityksestä.Samalla alettiin kerätä aineistoa varastokestävyyden vaihtelun selittämiseksi.Kenttäkokeissa tutkittiin lisäksi lajikkeen, lannoituksen ja kastelun merkitystä.Lannoi-tuksen vaikutus tuotteiden säilyvyyteen oli kokeissa vähäisempi kuin yleisesti uskotaan.Kastelu oli kuivina koevuosina tarpeen hyvän sadon saavuttamiseksi, eikä se ainakaanheikentänyt sadon säilyvyyttä. Tasapainoinen lannoitus ja kastelu ovat oleellisia, jottavarastoitava kasvinosa pystyy kehittymään täysikokoiseksi sekä koostumukseltaan ja ra-kenteeltaan tyypilliseksi.Porkkanan varastokestävyyden ratkaisevat varastotaudit. Tila-kokeet osoittivat, että varastotautien määrä ja kokonaishävikki lisääntyivät sen mukaan,mitä enemmän pellossa oli aiemmin viljelty porkkanaa. Sadonkorjuun ajoittuminen vai-kutti huomattavasti tautien runsauteen: korjuukauden lopulla nostetut porkkanat säi-lyivät paremmin kuin varhain korjattu sato. Tulos oli samansuuntainen kaikilla koepai-koilla molempina koevuosina. Myös porkkanoiden aistittava laatu parani sadonkorjuutaviivästettäessä.Keräkaalikokeissa havaittiin, että liian varhainen sadonkorjuu lisäsi va-rastoinnin aikaista painohävikkiä. Korjuuaika ei vaikuttanut varastotauteihin. Aistitta-va laatu parani sadonkorjuuta lykättäessä. Sipulikokeissa varhainen sadonkorjuu lisäsiuusien versojen muodostumista varastoinnin jälkeen.

Julkaisija

Yliopistopaino 1998ISBN 951-729-511-1

ISSN 1238-9935

Viljelyntoimien vaikutus varastoitavan porkkanan, sipulin ja … · 2002-05-23 · Seija Ahonen....

Documents

Transcript of Viljelyntoimien vaikutus varastoitavan porkkanan, sipulin ja … · 2002-05-23 · Seija Ahonen....