Thomas Stuart Fergusonin odysseia - mormonismi

Thomas Stuart Fergusonin odysseia

The Ody ssey o f Th om as Stu ar t Fer guso n

Stan Larson

Alk uperäin en artik keli on ilmesty ny t julk aisussa/

The original of this article was published in

Dia l o g u e : Th e Jo u r n a l o f Mo rm on Th ou g h t

Vol. 23, N o. 1 (Spring 1990) pp. 55-69

In th e Fin n ish Lan gua g e – Suo m eksi2001 Sin ikka O skarsson

Tohtori Stan Larson on uskonnolli sten arkistojen spesialisti Marriottinki rjaston eri ty iskok oelmissa Utahin y liopi stossa Salt Lake Ci ty ssä.

S T A N LA R S O N, PH .D.CURATOR OF MANU SCRIPTS

J. W I LL A R D M A R R IO T T L IB R A R Y

U N IV ER SIT Y O F U T A H

195 S 1500 E R M DO C K, SALT LAKE CITY UT 84112-0860PH . 801-581-8864; FAX 801-585-3976

slarson@library .utah .edu

Suomennettu tek ijän luval la/Translated by permission of the authorKäännös/Translation © 2001 Sinik ka Oskarsson

AR TIKKELIA O N L U PA L EVITT ÄÄ AIN OA STA AN KOKO NA ISUU DESSA AN

N Ä K Ö I SP A IN O K S EN A J A M A K S U T T A ;

K IR JO IT T A JA N J A S U O M EN T A JA N T IE DO T O N PID ET T Ä V Ä M U U T T A M A T T O M IN A .

T IET O A M O R M O N IS M IS TA S U O M EK SI

W W W .M O R M O N IS M I.N ET

1

1 Johnson 1988; vrt . Warren ja Ferguson 1987, v i

2 Engl. : The Mes si ah i n Anc i en t Amer i c a

3 W arren ja Ferguson 1987, xi i i

4 Engl.: “Ferguson’s M anuscript U nveiled”

5 Tann er ja Tann er 1988a

6 Engl. : “Ferguson’s Tw o Faces: Morm on Scholar ’s ‘Spoof’ Lives on after His Death”

7 Engl .: New W orld Archaeologica l Foundat ion

Larson: Thom as Stua r t Fe r gu s on in od y s se i a

Thom as Stuar t Fe rgu son i n o d y sse ia

Useat Ut ahin r adioasemat, jo tka piti vät innostuneesti luk ua mormonienkirjatarjonnasta v. 1987 joulun ja v. 1988 konferenssin vaiheil la, päästivät ilmoi lleseuraavan dramaattisen radiomainoksen:

Vuonna 1949 [1946] kääri kalifornialainen lakimies Tom Ferguson hihansay lös, heit ti l apion olal leen ja mar ssi eteläisen Meksikon kaukaisiin viidakoi-hin. Varustettuna Joseph Smithin lainauk sella siitä, miten H erra “olisimukana todistamassa Mormonin ki rjan todek si ka ik ki en ihmi sten silmi ssä”,Fergusonin päämääränä oli panna suu tukkoon kriiti koilta, jotka väittivät,ettei sellaisia todisteita ollut olemassa. Ferguson alkoi ody sseian, johonsisältyi 24 matkaa Keski-Amerikkaan, ja joka l opulta johti suur een määräänMormonin k irjan väitteit ä tuk evia todisteita. 1

Kysein en mainostettu kirja oli Messias m uinaisessa Am erikassa2, ja k ir joit tajiksimainittiin Bruce W. War ren ja Thomas Stuart Ferguson. Mainoksen pääjuonenaoli, ottaen huomioon maksetun mainoksen liiottelun, että Ferguson oli hankkinutniin runsaasti ylittämättömiä todisteita, ettei kenelläkään oikeudenmukaisellaihmisellä voinut olla muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä Mormonin kirjan väitteet.

Vaikka Warrenin esipuhe kirjaan viittaa edesmenneen Tom Fergusonin“kestävään todistuk seen Mormonin k irjasta”3, niin aivan toisenlaisen k uvan ovathiljakkoin piir täneet Salt Lak e Ci ty ssä toimi vat mormoni sminvastaiset julk aisijatJerald ja Sandra Tanner.

Tannerit painoivat ensin Mormonin kirjan maantieteessä ilmenevistäongelmista artikkelin, jonka Ferguson oli val mistanut aihetta k äsitteleväänki rjal liseen symposium iin. Art ik keli julkaisti in otsikolla “Fergusonin käsikirjoituspaljastettu”4, jonka otsikko jo sinänsä viittasi mormonisminvastaiseen paljastuskir-jallisuuteen5. Sitten Tanneri t julk aisivat lehtensä Salt Lake City Messenger syyskuun1988 numerossa sensaatiomaisesti otsikoidun artikk elin “Fergusonin kahdetkasvot: Mormoni tutk ijan ‘pui jaus’ elää h änen kuolemansa jälkeen”6. Ar tikkeli onlyhy t katsaus Fergusonin varhaiseen toim in taan Uuden maai lman arkeologi sessasäät iössä7, mutta Tannerien päämielenkiinto kohdistuu hänen pettym ykseensä jauskonsa menettämiseen: he kertovat hänen käy nnistään heidän luonaanjoulukuussa 1970 ja siteeraavat seitsemää kir jettä, jotk a Ferguson k irjoitt i vuosien1968 ja 1979 välill ä.

Kirjeet kertovat hänen pettymy ksestään hänen epäonnistut tuaan tunnista-maan Mormonin k irjan kaupunk eja, hänen vak aumuk sestaan siitä, että Morm o-

2

8 Tann er ja Tann er 1988b, 7, paino tus alku peräisessä tekstissä; vrt. C erchione 1976


nin kir ja on Joseph Smithin k ir joit tama romaani, mi ten hän menett i u skonsaJoseph Smithi in profeettana, ja hänen johtopäätöksestään, että Joseph Smith oli“huijannut” ihmisiä. Ferguson kehuu Tannereita, koska he ovat tuoneet julkitotuuden Aabrahamin ki rjasta, ja hän luonnehti i [morm oni]kir kkoa suureksimyy ttiyhteisöksi.

Tanneri en mukaan Ferguson oli päätellyt, että Joseph Smith ei osannutkään tää egyptiä ja että Hugh Nibleyn artikkelit Aabrahamin k irjasta ovatarvottom ia. Hieman asiaansa liioitellen Tannerit päättelevät, että “Ferguson uskoiarkeologian todistaneen Mormonin kirjan v äärä ksi”8.

Tällä tavoin Thomas Stuart Fer gusonista on levit etty kah ta toisistaanradikaalisti poik keavaa k uvaa. Yhtääll ä pitää Warrenin versio Fergusonista ki rjassaMessia s m uinaisessa Am erikassa yllä ainoastaan perinteisiä uskomuksia Mormoninki rjasta. Toisaalla esittelevät Tannerit m iehen, joka on menettäny t uskonsa ja jokahy lkäsi aiemmat käsity ksensä. War ren ei ole sen kiin nostuneempi todistuk sista,jotka eivät tuk eneet Fer gusonin todisteiden tutk intaa, k uin T anneri t ovatkiinn ostuneita sii tä, m iten Fer guson ratk aisi ongelmansa löy tämäll ä posi ti iv isi aarvoja m ormonik ulttuur in k ehy sten sisällä.

Mikä sitten on totuus? Kuten usein (muttei aina) on asian l aita, se on jossakinäärilaitoj en väli ll ä. On tutkit tava kaikki saatavil la olevat todi steet, jotta voisimuodostaa niin tasapainoisen kuvan Fergusonista kuin mahdol li sta. Sen vuoksion tutki ttava suoraan Fergusonilt a peräisin olevia dokument teja, jotk a käsittävätaikavälin 1937-1983, voidak seen päätellä milloin ja mi ten hänen ideansakehitty ivät, ja kehitty ivätkö ne. Silloin l uki ja voi paremmi n arvostella, kumpinäistä vastakk aisista Tom Fergusonin k uvauk sista on lähempänä totuut ta.

Fergusonin odysseia on uskonnollisen varmuuden etsintää ark eologi stentodistei den avulla, y ri ty s todentaa tutkimuk sen kautta teologi sia väit tei tä. U ransaalkuvaiheissa Thomas Stuart Ferguson myötävaikutti käsityk seemme Mormoninki rjan maantieteestä p ienen täen sen katt amasta lähes kok onaan sekä Pohjois- ettäEtelä-Amerikan rajatumpaan eteläisen Meksikon ja Keski-Amerikan alueeseen.Uransa kesk ivuosina hän järjesti arkeologi sta ti edustel ua ja kenttätyötä Kesk i-Amerik an alueella. Mutta uransa viimeisinä vuosina hän päätteli, etteivätark eologi set todisteet näy ttäneet Mormon in k irjaa toteen, joten hän pienensi(mielessään) kir jan maantieteen olemattomak si todellisessa maailmassa.

Fergusonin odysseia ei seurannut suoraa kurssia. Hän oli elänyt el ämänsämy öhempien aikojen pyhänä odottaen myötävaikuttavansa todentamiseen,uskoen, että hän löy täisi k ouraantu ntuvia todisteit a, jotka oik eutta isivat hänenuskonsa Mormonin kirjaan ja lisäksi myös vakuuttaisi muun maailman. Tämänäkök anta tek i hänet alttiik si pettymy kselle, kun todisteita ja todistuskappaleitaei löyty nytk ään sieltä, missä hän oletti niitä olevan. Loppu jen lopuk si hänestä einiin kään tu ll ut teo logisesti haaksirikkoista sen vuoksi, ettei hän löytäny tvakuuttavaa arkeologista tukea Mormonin ki rjal le, vaan pikemminkin jouduttu-aan kohtaamaan hiljattain löy detyt Joseph Smithin papy ruskääröjen käännökset.Mutta vaik ka hänen la ivansa ajoi karille ja takertui siihen, se ei uponnut, vaan hänonnistui pelastamaan sen, m ink ä tunsi arvok kaaksi ja olen naiseksi. Fergusonkäy tti itsekin merell istä kuvaki eltä sanoen v. 1976 haluavansa “py syä hy vän

3

9 Ferguson 1976a

10 Ferguson 1937a

11 Ferguson 1937b

12 Engl. : “Most Ancient Mexico: A Com parat ive Study of the Book of Mormon and the

W ritings of Ixtl i lxochitl”

13 Ferguson and Jakem an 1939


laivan, mormonismin, kannella – eri sy istä, joita pidän pätevinä”9. Fergusoninody sseia on vahvan vakaumuk sen, petty my ksen, muutok sen ja rauhal lisenratk aisun ody sseia.

Varhaiset Mor monin kir jan tutkimukset

Thom as Stu ar t Ferguson ol i sy ntyny t Pocatell ossa, Idahossa, 21.5.1915, ja olivuoteen 1933 mennessä 18-vuotias fuksi Kalifornian Berkeley n y liopi stossa.Aikana, jolloin y liopi stokoul utus y hä oli h arvojen etuoik eus, Berkeley oli paikk a,jossa vakavissaan oleva opiskelija voi joutua alttiiksi 1930-luvun kiihkeillepoliittisille liikkeille ja vilkkaille älyllisille virt auksil le. Opiskelijatoverin samormoni M. W ells Jak emanin vaik utuk sesta Fer gusonissa synty i Berk eley ssäpalava mielenki into Keski-Amer ikan historiaa, kulttuuria ja arkeologiaa kohtaan,erity isesti koska näiden tutkimusten uskottiin olevan yhteydessä Mormoninki rjan ainu tlaatuisten histor iall isten väi tteiden kanssa. Mutta huolimatta siitä, ettäala oli k iehtova häntä k oko h änen elämän sä ajan, hän ei hankkinut arvosanaahistori assa, antropol ogiassa tai lingvistii kassa. Hänen opintonsa y li opistossahuipen tuivat kandidaatin arvosanaan v. 1937 valtiotieteessä ja lakitieteen tohtorinarvosanaan v. 1942. Ehkäpä hän päätti, ottaen huomioon ajan epävarmuuden, ettähän pystyisi asianajajana paremmin rahoittamaan sivuhommansa kuin jos hän olisivalinnut harr astuk sensa ammati kseen. Tämän vuoksi hän pysyi arkeologian alallaharrastelijana mormonismin tutkimusten langan ku toutuessa kok o hänenelämäänsä.

Saatuaan kandidaatin paperi nsa Ferguson matkusti Salt Lake Cityy n. Sielläollessaan hän onnistui tapaamaan Antoine R. Ivinsin Seitsemänky mmentenensimmäisestä koorumista. “Nautin kovasti keskustelustamme Mormonin k irjastaja mayoista,” kirjoitti hän varhaisimpaan säilyneeseen ki rjeeseensä li sätentoivovansa, että “jotakin hy vää johtuisi kesk ustelustamme”10. Fergusonin seuraavakir je eritteli neljä aihetta, joista he olivat k eskustelleet: laam anilai sten tunni stami-sen ongelma, mayat laamanilaisten suorina jälkeläisinä, mayakansan tutkimusmahdollista lähetystyön harkintaa varten ja Fergusonin ystävän M. WellsJakemanin Mormon in k irjasta tekemä tutkim us. Vanhin Ivinsin on täyty nytrohkaista Fergusonia, sillä vajaat kolme kuu kautta my öhemmin hän k irjoittipyy täen tapaamista presidentt i H eber J . Grant in kanssa. Fer guson lupasi tul evansaSalt Lake C ity yn mukanaan eritel ty ä tietoa Jak emanin tutk imuksista, joit a hänkuvaili “sanomattoman ihmeell isinä ja uskoa edistävinä”11. Presidentti Grantinkiireinen aikataulu ei sallinut aikaa toivottuun tapaamiseen.

Fergusonin ensim mäinen ponn istus, v. 1939 valm istunut k irjoi tus, ol i 97-sivuinen tutkielma. “Muinaisin Meksiko: Vertaileva tutkielma M ormonin k irjastaja Ixtlilxochitlin kirjoituk sista,”12 jonka M. W ells Jakeman tarkisti13. Se hy ödy nsi

4

14 Engl. : An c i e n t Am e r i ca a n d th e Bo o k o f Mo r m o n (H unt er ja Fer guson 1950). Fer gu son tu nsi

niin suurta emotionaalista kiinty my stä Ixtl i lxochit lia ja h änen san ojensa en simm äisen

espanjan ki elisen lai tok sen ju lkais ijaa , lordi Kingsboroughia kohtaan, et tä hän pyy s i v . 1957

lupaa presidentt i David O . McK ay ltä saada to im ittaa [t emp pelissä] k asteet näid en vai najien

puo lesta (Fer guson 1957).

15 Eng l.: “Som e Im po rt ant Boo k of M or m on Q uest io ns”

16 Ferguson 1941a

17 Ferguson 1941b

18 H au ck 19 88 ; P ri dd is 19 75 ; S or en so n 19 85 ; C heesm an 19 74 , 1 59 -77

19 Ferguson 1946a


ensimmäistä kertaa 1500-luvulla eläneen historioitsija Fernando de AlvaIxtlilxochitlin kir joituksia , jotk a Ferguson ja Jak eman olivat k äännättäneetespanjasta englantiin omalla kustannuksellaan. Suuri osa tästä materiaalista päätyimy öhemmin osaksi k irjaa Muin ain en Am er ikka ja Mor m on in kirja .14

Ferguson uskoi, että kir kon jäsenillä oli tietty jä vääriä käsityksiä Mormoninki rjasta, ja v. 1941 hän ki rjoitt i arti kk elin “Joitak in tärkeit ä Mormonin k irjankysymyksiä”15, joka julkaistiin [kir kon kuukausijulk aisussa] The Improv em ent Era.Kirjeessään Richard L. Evansille Ferguson kir joitti vahvoista uskomuksistaanMormonin kirjasta, ja julisti, että “olen ollut vuosia kiinnostunut Mormoninkirjasta ja uskon, että minulla on epätavallisen vahva todistus sen jumalallisestaalkuperästä.”16

Artikkelissa Ferguson käsitteli Mormonin kirjassa kuvailtuihin tapahtumiinliit ty vää maanti eteellisen alueen ongelmaa. M itä tul ee ky symykseen siitä,levittäyty ivätkö Mormonin kirjan kansat yli suuren osan läntistä pallonpuol iskoa,vai elivätkö he rajoitetulla alu eella, Ferguson päätteli, että koska ry hmä, johonkuului naisi a ja lapsia (maini ttu M oosian k ir jan luvui ssa 23-24), matkasi paikastatoiseen vain 21 pä ivässä, ni in matka Nefin k aupungista Sarahemlaan olitodennäk öisimmin ain oastaan noin 320–480 kilom etriä. 17

Ferguson käy tti art ikkeli nsa kuvi tuk seen Jakemani n valmistamaa karttaa.Ferguson pohti k ahden y leisen maanti eteellisen ratk aisun arvioituja r ajoja. Etelä-Amerik an eli Panama-teoria, jota kannattivat useimmat Mormonin k irjaanuskovat, tunnist i Poh jois-Am erikan ja Etel ä-Ameri kan pohjoisenpuoleisena jaetelänpuoleisena maana, ja Panaman kannaksen “kapeana k annaksena” (Al ma22:31-33; 63:5).

Keski-Amerikan eli Tehuantepecin teori a, joidenk in M ormon in k irjantutk ijoiden kannattama uusi näkemys, perustui joh topäätök seen, jonka m ukaanMormonin kirjan k ansat elivät rajoitetulla alueella Keski-Amerik assa ja että“kapea kannas” sen vuoksi oli Tehuantepecin kannas. Ferguson kannattijälk immäistä. Vaik ka ongelman k ykenevimm ät tutk ijat suunn istavatkin Kesk i-Amerik kaan y leisesti, ky symy s Mormoni n kirjan edelly ttämästä maantiedosta onkaikkea muuta ku in selv itett y ; mi elip iteiden moninaisuus sisäisten maantieteelli s-ten edelly ty sten suhteesta ulkoi seen maailmaan ulottu u ny ky päivään saakk a.18

Ferguson laittau tui tosieläm än ody sseialleen täynnä itseluottamusta ja tulistainnostusta löytääkseen Keski-Amerikan kehittyneiden sivilisaatioiden alkuperän.Hän uskoi lu jasti, että sellaiset tutk imuk set toisivat esille vastaansanomattomiatodisteita, jotka tukisivat Mormonin kirjan väitteitä19. H änen löy töretk ensä alkoi1.2.1946 hänen ensimmäisellä matkallaan Meksikoon, ja hän olisi tekevä useitamui ta matk oja tavoitel lessaan päämääräänsä.

5

20 Engl.: “The W heel in A ncient A merica”

21 Ferguson 1946b, 785

22 Green 1969, 78; Fergu son 1975a, 28

23 Ferguson 1946a, 2

24 Engl. : C u m o r a h --W h e r e ?

25 Ferguson 1947b, 43, 4648; v rt. Palm er 1981, 91

26 Fergusonin mukaan Jakeman o l i alunperin si jo it t anut Kumoran kukku lan per inteisel le

paik alleen N ew Yo rk in o savalt iossa (Fer guson 1947a).


Meksiko Ci ty ssä hänen seuraansa liitty i lii kemi es J. Willar d Marri ott, jokamatkusti hänen kanssaan tällä kaksiviikkoisella matkalla Mek sikossa ja Guatema-lassa. Meksikon Kansallismuseossa Meksiko C ity ssä Ferguson tek i jänni ttävänlöydön, pienen py örill ä varustetun savesta valmistetun k oiran, jok a saattoi ollalapsen lelu. Ferguson jatkoi kirjoittamalla toisen artikkelin The Im prov em ent Eraavarten: “Pyörä muinaisessa Amerik assa”20, joka korreloi useiden pyörillävarustettujen lelujen ark eologiset löy döt vaunu jen (ja epäsuorasti pyörien)käy ttöön Mormonin kirjassa. Siinä Ferguson pohti Mormonin k irj an k rii tik ko jenesittämää syy töstä, että vaik ka M ormonin k irjassa mainitaan vaunu jen käy ttö,niin esikolumbiaan isessa Ameri kassa pyörä oli tuntematon. Ferguson julisti, että“Joseph Smithin on todistettu oll een oikeassa tämän tek nisen y ksity iskohdansuhteen”21. Loikattuaan johtopäätök seen oikeassa olemisesta näin heppoisintodistein, Ferguson saattoi itsensä haavoittuvaan asemaan. Muut ovat väittäneet,ettei pyör illä varustettuj en lel ujen olemassaolo ole m erk ittävää, sil lä, k utenFerguson itsekin my önsi melkein kolme vuosikymmentä myöhemmin, ei olevieläk ään olemassa todisteita esikolumbiaanisesta kär ry jen, vaunu jen tai py örienhy öty käy töstä.22

Seurue kävi myös alueella, joka myöhemmin esiintyi eräässä Fergusoninki istanalaisista tunnistuk sista:

Kuljimme pitkin parantumatonta tietä, jok a johtaa suoraan kahden mahtavanvuoren, Popocatepetlin ja Ixtacchihuatlin välissä korkealla sijaitsevaan solaan.... Meistä oli mielenkiintoista kulkea tämän solan kautta ja olla lähellä näitäkahta suurta vuorta, k oska oli ehdotettu, että jom pi ku mpi saattaisi olla ollutjonkin tärk eän nefiläisten ja laam anilai sten välisen taistelun tapahtum apaik -ka .23

Ferguson julkaisi ensimmäisen kirjansa, Missä on K um or a?24 myöhään vuonna1947. Siinä hän jälleen tutkiskeli Mormonin ki rjan maantieteell isiä edelly ty ksiä,ja mit en ne suhtautuivat Amerik kojen todelliseen maailmaan. Vaikka hän esittikintodisteita molemmil le käsity ksill e, oli hän taaskin rajoitetu n Keski-Amerik ansijainnin puol ella. Hän jou tui ku itenki n silm äty sten Kumoran ku kk ulan NewYorkin valtion sijainnin kanssa. Sen sijaan, että oli si sovittanut tämän per inteisentunnistuksen omaan hy poteesiinsa, Ferguson ehdotti Raman-Kumoran kukkulaksi5452-metri stä Popocatepetliä.25

Itse asiassa Ferguson oli y lpeä siitä, että hän oli päätyny t aivan riippumattaJakemanista siihen johtopäätökseen, että Kumoran kukkula sijaitsi Mek sikossa.26

Fergusonia hämm ensi se, ettei [kirk on omistama y htiö] Deseret Book Companyhalunnut myy dä hänen teostaan Missä on Kum ora?, koska väittely M ormonin

6

27 Ferguson 1948c

28 Brigham You ngin y liopisto U tahissa.

29 Ferguson 1948a

30 Ferguson 1948d

31 Ferguson 1949

32 Jakem an 1951

33 H unter ja F erguson 1950; vrt . Ferguson ja Jak eman 1939

34 Ferguson 1952a


ki rjan maantieteestä oli k iistanalai sta.27 Tammikuussa 1948 Ferguson lähti Jakemanin ja W . Glenn H armonin k anssa

BYU:n28 arkeologiselle tutk imusmatkal le tutk imaan Xicalangon aluetta länti sessäCampechessa kaakkois-Meksik ossa. Maatessaan viidakk orii ppumatossaanAguacatalin sijaintipaikalla kovan trooppisen sateen aikana Ferguson kirjoittiseuraavaa pienen task ulampun valossa:

Olemme löy täneet hy vin suur en kaupungin täältä “Runsaudenmaan”sydämestä. Satojen ja ehkä tuhansien ihmisten on täytyny t asua täällämuinoin. Tätä löy töpaik kaa ei ol e mill oink aan ennen tutkittu. ... Ol en ainoavalkoinen m ies, joka on nähny t suuren py ramidin tääll ä.29

Tehty ään etuk äteen jä rjestely jä Fergu son näy tti 3. 4.1948 filmejä sekä vuoden 1946matkasta että 1948 tutkimusmatkasta vanhin Ezra Taft Bensonille, jok a silloin oliKahdentoista apostolin koorumissa. Viisi päivää myöhemmin hän näytti samatfilmit johtaville auktoriteeteille ja heidän vaimoilleen näiden vuosittaisillakutsuilla. Hän seli tti h eill e, miksi M ormonin k irj an maiden tutk imu ksetkesk itty ivät Keski-Amerik kaan eivätk ä koko pall onpuoli skol le.30

Vuosien 1948-50 aikana kirjoitti Mi lton R. H unter, josta oli tullut Seitsemän-ky mmenten ensimmäisen k oorumin jäsen v. 1945, y hdessä Fergusonin kanssaki rjan Muina in en Am er ikka ja Mor m on in kirja . Koska Jakeman oli työstänytsuuren osan materiaalista y hdessä Fergusonin k anssa niin läh eisesti 1930- javarhain 1940-luvulla, Ferguson ilmaisi Hunterille pelkonsa siitä, että elleivät hekertoisi Jakemanille projektistaan ennen k uin k ir ja ol isi ju lk aistu , Jak eman “pitäisisitä täydellisenä luottamuksen pettämisenä minun puoleltani”31. Kun k irja olijulkaistu, Jakeman kertoi H unterille miten jotkut, jotk a ky syivät häneltä tästäuudesta kirjasta, olivat “jokseenkin hämmenty neitä näiden [Jak emanin] löy töjenäk kinäisestä ilmesty mi sestä ju lk aisussa, jok a ei ol lu t omani”.32

Marraskuussa 1950 julkaistu kirja esitteli ensi kertaa englannin kielelläkäännöksen Ixtlilxochitlin 1500-luvulta peräisin olevan histor iall isen kertomuk-sen, ja miten tämä materiaali suhtautui Mormonin ki rjan väitteisiin.33 Fergusonistatämä kertomus näytti “tukevan Mormonin kirjan olemassaoloa melko suorallatavalla – tieto mu inaisesta neljännen vuosisadan py hästä kokoomateoksesta olitiedossa 1500-luvun Mek sikossa”34.

Ainakin yksi tutki ja oli varoittanut, että Ixtlilxochitl oli “epäilemättä vahvastikr istil lisen opetuksen vaikutuksen alainen, mikä olisi värittänyt hänen kertomuk-siaan intiaanien luomisesta, vedenpaisumuksesta, arkista, Baabelin tyy lisestätornista ja kielten sekoittamisesta sekä si tä seuraavasta k ansojen hajaantumi ses-

7

35 W auchope 1962, 63

36 Clark 1957 . T iet enk in sam a esp anj ala isen k ato lisu ud en v aik ut uk sen ongelm a ko skee

peri nn äistiet oja Q uetz alcoat lista (G reen 1 972, 11 7; Ga rdn er 1986 ).

37 H unter ja F erguson 1950, 168, 171

38 H unter 1950

39 Smith 1954, 2

40 Engl.: “Joseph Sm ith, M orm on Pr ophet, and A mer ican A rchaeolo gy ”

41 Ferguson 1951a; Kidder ja F erguson 19 51

42 Benson 1951


ta”35. J. Reuben C lark n uor ., Ensimmäisen presidenttik unnan toinen n euvonanta-ja, varoitti myös, miten täytyy “olla erit täin tark ka siinä , ettei vät nämä per imätie-dot in ti aan eista vain ole tu losta katol isten pappien varhaisi sta opetu ksista”.36

Kir jassa Hunter ja Ferguson ehdott ivat useiden Mor monin k irj an pai kk ojentunnistamista Kesk i-Ameri kan asem il la . H e puolsivat kok eel li sesti esimerk ik sijoko Usumacintan t ai Gri jalvan jok ia Siidonin vir tana.37 Hunter pel käsi kirkonvastustavan heidän maantieteellisiä lausuntojaan, ja toivoi käänny ttävänsä kirk onjohtajat puolelleen.38 Heidän maantieteel liset suh teutt amisensa eivät jääneetvastustuksetta. Vuonna 1954 Joseph Fielding Smith, silloin Kahdentoista apostolinkoorumin presidentti, hy ökk äsi kirk on sanomalehdessä Church New s vasten“modernistiteor iaa” joka rajoitti Mormonin kirjan toimi nnan eteläiseenMeksikoon ja Keski-Amerikkaan.39 Siitä huolimatta k irja oli erittäin suosittu jasiitä painett iin u seita painok sia.

Ferguson valmisti teoksessa Muinainen Am er ikka ja Mor m on in kirja julkaistuntutk imu ksen pohjal ta ar tik kelin “Morm oniprofeetta Joseph Sm ith ja amerikkalai-nen ark eologia”40, jonka hän esitti Amerik an arkeologi sen seuran vuosik ok oukses-sa v. 1953. Ferguson oli tyy tyväinen artikkelinsa saamaan vastakaikuun, vaik keisillä ollut suurtakaan vaikutusta ammattilaisarkeologeihin.

Uuden maailman arkeologinen säätiö

Kosk a Ferguson oli tietoinen sii tä, et tä 1500-luvun k ronikoiden , etupäässäIxtlilxochitlin, dokumentaar inen M ormon in k irjan tuk i oli r iittäm ätön ilmanriippumatonta vahvistusta, hän halusi harjoittaa ammattimaista arkeologista työtäKeski -Amerik assa. Puolueettomuus oli tarpeen, jotta Mormonin kirja saataisiintodistetuk si oikeaksi. Ferguson huomautti v. 1951 ei-mormoni Alfred V.Kidderille Carnegie Instituutista, Washington D.C .:stä: “Annettak oon todisteidenpuhua maan povesta omasta puolestaan, olk ootpa vastaukset si tten mi ll aisiatahansa.”

Huhtikuussa 1951 Ferguson ja Kidder esittivät ki rk on joh tavi lle au ktori tee-teille muodoll isen suunni tel man “T ehuantepecin alueel la suori tet tavaksiehdotetuista tutki muk sista ja kaivauk sista”, ja py y sivät k irk koa antamaan 150 000dollaria taloudell isena tukena. 41 Suunnitelma hahm ottel i k unn ianh imoisenprojektin arkeologisia tutkimuksia ja kaivauksia Keski-Amerikassa. VanhinBenson sanoi Fergusonille, että hän piti arkeologisesta suunnitelmasta, muttaepäröi, mitä tuli siihen, että kirkk o hoitaisi rahoituksen.42

Useita kuuk ausia myöhemmin Ferguson vahvisti ky sellessään presidentti

8

43 Ferguson 1951c

44 An derson 1951

45 Ferguson 1956d, pain otus alk uperäisessä tekstissä.

46 Ferguson 1952b

47 Ferguson 1952c


David O. McKayltä suunnitelman asemasta, että esiin tulevat “esineet puhu isivatkaunopuheisesti tomusta” tukien Mormonin kirjaa ja tuoden maailmanlaajuistajulki suutta k irk olle.43

Mutta ki rkko hy lkäsi suunnitelman eik ä tarjonn ut sille tal oudelli sta apua.44

Petty my ksestään huolimatta Ferguson ry hty i rahoituksen hankintaan yk sityisesti.Hän uskoi vahvasti Mormon in k irjaan , ja hänen sy vä vakaumuk sensa antoihänelle tarm on jatk aa omil laan. Lok ak uussa 1952 hän jär jesti Uuden maailmanark eologi sen säätiön (NW AF, N ew W orld A rchaeological Foun dation), toim ienitse sen puheenjohtajana (palvel len vv. 1952–1961), Kidder ensimmäisenävarapuheenjohtajana, Milton R . Hunter toisena varapuheenjohtajana vanhin JohnA. Widtsoen Kahdentoista apostolin koorumista ollessa mukana johtok unnanjäsenenä.

Vuonna 1952 Kidder k artoit ti NWA F:n tavoi tteet hahmottamalla Kesk i-Amerik an korkeakulttuurien alkuperästä kolme päänäkemystä, joita ark eologi settutkim ukset testaisivat:

Säätiön tarkoituksena on suorittaa tutkimuksia ja kaivauksia Keski-Amerikanarkeologian ti etämy ksen li sääm iseksi ja useiden teorioiden test aam iseksiAm erik ko jen kor keak ulttu urien alkuperästä: 1) Että ne olivat paikallasyntyneitä; 2) että, niin kuin Mormonin k ir ja esittää, ne juontu ivat mu inaises-ta Israelista; 3) että niiden nousu johtui jonkin aasialai sen lähteen antamistaviri kk eistä.

Herra Ferguson puoltaa toista näistä teorioista; tri Ekholmin ... mielestäkolmas näyttää hy vältä, minusta tuntuu että, vaikka ongelma on yhäratkaisem aton , nämä sivil isaatio t oli vat oleelli sesti syn ty peräi sten Amerik anint iaan ien luomisky vyn tuotetta. Joten kaikki mielipidelajit ovat edustettui-na!45

Tämä tärkeä NWAF:n projekti hankkisi arkeologisia todisteita käyttämällätieteellisiä menetelmiä, ja antaisi toivon mukaan positiivisen vastauksen yhdellekolmesta pääteoriasta koskien Keski-Amerikan sivilisaation alkuperää. Valmi stau-tuessaan läht emään eteläi seen Mek sik oon r yhty äkseen siellä ark eologi seentutk imu kseen Ferguson ilmaisi oman mielipiteensä näi stä kolm esta teoriasta:“Minusta näistä kolmesta esitetystä selityk sestä mormoniteoria on vahvinselittämään Keski-Amerikan suurten kulttuurien alkuperän.”46

Joulukuussa 1952 ensimm äinen NWAF:n tutkim usryhmä raivasi neitseellistäviidakkoa ja etsi raunioi ta Hui manguil lossa Tabascossa, alueella, jonk a Fergusonkuvaili olevan “juuri sitä aluetta, jonka me uskomme olevan Sarahem lan maata”47.Vaikka Ferguson ei odottanutkaan, että he “kaivaisivat ylös kuolleen nefiläisen,jolla olisi luuhun kaiverrettu jokin M ormonin kirjan nimi,” hän toivoi löy tävänsäjonkin huomiota her ättävän esineen tämän ensim mäisen ark eologi sen kaudenku luessa. Huom attavat löy döt helpottaisivat paljon myös rahoituksen hank intaa

9

48 Ferguson 1953a

49 Ferguson 1953g

50 Ferguson 1953c, 1953e

51 Ferguson 1953d

52 C lark 1953

53 Ferguson 1953f

54 Ferguson 1955a, 1954a, 4

55 Ferguson 1954b

56 McKay , Rich ards, ja Clar k 1954

57 Ferguson 1954c


projektin seuraavaksi vuodeksi.48

Ferguson oli yk sinään hankkinut 22 000 dollaria vv. 1952-53 kaudeksi. Sittenhän tapasi 9.4.1953 J. Willar d Mar riottin vaik utusvallan avul la Ensimmäisenpresidenttik unnan ja muita ku tsuttuja johtavia auk torit eetteja. Hän vetosi heihinsaadakseen kirk on rahoitusta jatkaakseen NWAF:n työtä, 15 000 dollariapäättääkseen sen vuoden ja 120 000 peittämään seuraavien neljän vuoden kulut.49

Esityksen loppupuolella Ferguson kertoi kok oontuneille kirk on johtajille, ettähän “oli rukoillut H erraa ja pyy tänyt häntä py säyttämään minut, ellei ollut hänentahtonsa, että jatkaisimme.” Tässä kohdassa presidentti David O. M cKay vastasihym yi llen, “veli Ferguson, sinua on vaikea pysäyttää.”50

Seuraavana päivänä Ferguson kirjoitti Ensimmäiselle presidenttikunnallekirjeen, jossa hän muistutti heitä siitä, että “Mormon in k irjan k ansojen verratto-mat esineet” edistäisivät lähety styötä ja mainostaisivat Mormonin k irjaamaai lmalle. 51 Viikk oa myöhemm in presidentti Clark vastasi osittain suosiollisellapäätöksellä: ki rkko an taisi Fergusonil le tark oituk seen 15 000 dollari a ainoastaansitä vuotta varten sillä ehdolla, ettei tämä yk sityinen lahjoitus “saisi minkäänlaistaju lk isuut ta mi ll ään tavoin mi ssään vai heessa”. 52

Toukokuussa Fer guson läht i M eksik oon l ii tty äk seen NWAF:n tutkimusryh-mään Tabascossa. Kun NW AF:ssa työskentelevä opiskelija John L. Sorenson oliehdottanut, että Sarahemla todennäk öisesti olisi Chiapasissa, vei Ferguson hänetsinne y lisen Grijalva-joen alueella jeepillä tehtävälle tunnustelukäy nnille. Helöy sivät Acal assa tuhansia ruuk unsirpaleita ja useita pieniä vei stokuvi a, jotkaolivat peräisin ajalta e.Kr. ja esiklassiselta kaudelta. Ferguson hyväksyi ny tinnokk aasti Sorensonin ajatuksen Sarahemlan sijainnista, ja hänestä he olivat “nytpaik antan eet nefil äistoim innan suuren keskuk sen – Sarahemlan alueen”.53

Ferguson tunsi luottavaisesti , että muutaman vuoden sisä ll ä tunni stet taisi innefilä isten kaupunkeja, sillä hän oli vakuuttun ut v. 1953 löy töjen olevan“ehdot tomasti nefil äisiä”.54

Varo jen puutteesta johtuen v. 1954 kautena arkeologista työtä ei tehtylainkaan.55 Ensimmäinen presidenttikunta ilmoitti uudelleen Fergusonille, etteikirk olta ol isi tu lossa taloudellista tuk ea.56 Ferguson ki rjoi tti, että arkeo logisentuen hank ki min en Mormonin k irj an hi storialli selle todel lisuu delle o li h änenelämänsä oma “suurenmoinen pakkomielle”.57 Tammikuussa 1955 Ferguson py y sitaaskin hartaasti tu kea tunteentäy dessä ki rjeessä Ensimmäiselle presidenttikunnal-le:

10

58 Ferguson 1955b

59 Ferguson 1955c; R ichards ja Cl ark 1955

60 Ferguson 1956a

61 Ferguson 1956c; vrt. Ferguson 1956d, 6

62 Engl . “The World’s Strangest Book”

63 Engl. : The T i t l e o f t h e Lo rd s o f To t on i c apan


Tiedän ilman epäilyk sen häivääkään, että ti ety t [v. 1953] löy dety t paik atolivat nefiläisten k äy tössä Mormonin k irjan aikoina. Tämän t yön tärkey ttäei voida y liarv ioida.

Mormonin kir jan ark eologi an todel li nen tärkey s on selvinnyt minullemonen vuoden tark an tu tk imu ksen j älk een. Seli ty kseen k uluu vain hetk i.Mormonin kir ja on maail manhi storiassa ainoa Jumal an ilm oitus, jota voidaanmitenk ään testata tieteellisin, fyysisin todistein. ... Jerikon kaupunginlöy tämi nen on vain erään historian kohdan vahvistamista. Sarahemlankaupungin löytäminen on, paitsi erään historian kohdan vahvistami sta, semy ös vahvistaa käsink osketel tavien fy y sisten todi steiden k autta jumalal lisenilmoituksen, joka annettiin maailmall e Joseph Smithin, M oronin ja uuriminja tummimin k autta. Siten Mormonin kirjan historia on ilmoitusta, jokavoidaan testata arkeologisesti.58

Ilmeisesti tämä peruste oli vakuuttava, sillä maaliskuussa 1955 Ferguson ottikirk olta vastaan 200 000 dollar in arvoisen sitoumuksen, mikä ri ittäisi neljänkauden arkeologisiin kaivauksiin.59

Vuotta my öhemmin Ferguson rapor toi i nnostuneesti Ensimmäisellepresiden ttik unnalle, että NWA F:n tunnusteluryhmä oli löytänyt muinaisiaruuk unsirpaleita 16 kilometrin pi tuisella alueel la pi tk in y lisen Grij alva-joenläntistä rantapenger tä. M ieltyneenä asioiden nopeaan keh itty miseen Fergusonluuli, ett ä heill ä pian oli si “maai lmal le el in tärk eitä uu ti sia kosk ien Mormoninki rjaa ja Joseph Smithin jumalallista tehtävää.”60 Hän oli “äärettömän jännittyny tihmeellisillä nefiläisten paikoilla,” joita oli löy detty Gri jalvassa, ja piti Santa R osaa“ihmeelli senä ehdok kaan a Saraheml ak si”. 61

Helmikuussa 1956 Ferguson julk aisi [kir kon l ehdessä] Millen ni al Starartikkelin “Maailman oudo in k irja”62, jossa hän käsitteli Mormonin k irjanainutlaatuista asemaa ny ky päivän i lmoi tuk sena muinai sena historiallisenadokumentti na. Ferguson tarkasteli hiljattain löyty neitä todisteita, jotka näy ttivättuk evan Mormonin ki rjaa, nii den mu assa Ixtlilxochi tlin ja Sahaguni n k irjoitu stenenglanninkielisiä käännöksiä samoin kuin Toton icapan in hallitsijoiden titte liä63.Hän viittasi myös lingvistisiin rinnakkaisuuksiin tiettyihin henkilönnimiinMormonin kir jassa; py ör il lä varu stet tu jen lelu jen olemassao loon; Izapassasijaitsevaan steela n:o 5:een (jonka Jakeman tunnisti ki istanal aisesti k uvai llen senesittävän Lehin unta 1 Nefissä), ja partaisiin, ky ömynenäisiin miehiin. Fergusoninhy väksi on luett ava, että hän py styi aina hy väksy mään vastakkaisia todisteita; hänhuomautti myös, että todisteet esiklassisen kauden metall ur giasta ja k ir joitusjär jes-telmi stä olivat puu tteellisia.

Ferguson piti elämänty önään hank ki a ark eologi sten Keski -Amerik anka ivausten avulla ki istattomia todisteita, jotk a vahvistaisivat M ormon in k irjankansojen todellisuuden. Hän halusi kaikkein eniten löytää kaiverruksen, joka olisi

11

64 Ferguson 1956b, 42-46; vrt. Fergu son 1962b, 263

65 Ni bley 1967, 243

66 Ferguson 1958a

67 Engl. : O n e Fo l d a n d O n e S h e p he r d


mahdollista tulkita tunnistamaan jonkin Mormonin ki rjan henk ilön, paik an taitapahtuman. Jos sellainen löy dettäisiin, pätevät tutk ijat ja ammattilaisarkeologitvoisivat vak uuttu a ki rjan h istorial lisesta todellisuudesta.

Myös löydetty kaiverrus, joka sopisi kirjoitusjärjestelmään, joka on kuvattu1 Nefissä, olisi erittäin vakuuttava, sillä kirjoitusjärjestelmä on jonkin kulttuurinmonimutk aisimpia muotoja. Ferguson mu istutti luk ijoitaan siitä, m ink ä uskoiolevan perusainek sena Mormonin k irj an per imm äiselle vahvi stukselle:

“Meksik ossa tai Keski-Amerikassa tehty muinainen, jollak in Läh i-idänvarhaisella tavalla kaiverrettu kirjoituslöy tö, joka tosiasial li sesti main it sisijonkin kansan, kaupungin, henkilön tai tapahtuman Mormonin kirjassa,antaisi tieten ki n lopul lisen j a täy delli sen hy vity ksen Joseph Smi thi lle,amerikkalaiselle profeetalle.”64

Brigham Youngin y liopiston histor ian j a uskonnon professori Hugh N ibleypainotti samoin, vaikk ei ollutkaan innostunut arkeologisesta usk onpuolustuk ses-ta, Mormon in k irjan dokumentaar ista vahvistusta:

“Ei mik ään vähempi kuin kaiverrus, joka voitaisiin lukea ja ajoittaa karkeasti,voisi y littää sanoisinko esiaktuaalin ark eologian ja nefiläisten sivilisaationtodel li suuden väli stä kui lua”.65

Ferguson tiesi, että oli mahdoton ta todentaa ihmeitä ja hengellisiä k okemuksia,mutta tunsi vahvasti, että Mormonin kir jan sivilisaation fy y sisen todellisuudenvahvistus oli tulossa esiin. M aali skuu ssa 1958 hän ilmaisi Ensimmäisellepresidenttikunnalle palavat uskomuksensa ja Mormonin kirjan ainutlaatuisenaseman histor iall isena dok umen ttin a, jok a voit iin alistaa tieteel lisell e oikeak sitodistam iselle:

Ei voi väärentää yli kolmea tuhatta vuotta ... historiaa ja saada väärenny stävedenpitäväksi Mormonin kirjan joutuessa niin tarkasti tutki tuksi. Mormo-nin kir ja on joko väär ennös tai tosi. Jos se on väärennös, niin siinä kuvattujakaupunkeja ei ole olemassa. Jos se on tosi – niin ku in m e tiedäm me senolevan – niin kaupungit löy ty vät. Jos kaupungit ovat olemassa, ja ne ovat, nemuodostavat kosketeltavan, fy y sisen, k estävän ja moi tteettoman todisteensiitä, että Joseph Smith oli Jumal an tosi profeetta, ja että Jeesus Kristus elää.66

Samana vuonna Fer guson ju lk aisi teoksen Yksi laum a ja yksi paim en 67 esittääk seentodisteita Mormonin kir jan h istor ia ll isen todell isuuden tueksi, kuten esimerk ik si1500-luvun kronikoita ja saatavill a olevaa ark eologista tietoa (johon sisältyi vätNW AF:n l öy döt).

Tärkeä ti edotus kir jassa oli sy li nterisinetin löy tö Chi apa de Corzossalokak uussa 1957. Toukok uussa 1958 Johns Hopki nsin y liopiston semii ttisten

12

68 Ferguson 1958b, 22, 25

69 Engl.: Bu reau of A mer ican Ethn ology

70 Stirling 1960, 229

71 Kelley 1966, 745

72 Raisin 1981, 13; G reen 1969, 74

73 C oe 1959, 290

74 Ferguson 1958b, 35051, p ainotu s alkuperäi sessä tekstissä.

75 Ferguson 1960

76 Ferguson 1961a

77 Engl.: B ook of M orm on A rchaeo logy C om mi ttee


ki elten professori William F. Albri ght väitt i, ett ä se si sälsi u seita egy ptil äisiähierogl y fejä.68 Ketkään muut eivät olleet samaa m ieltä hänen tunn istuk sensakanssa. Matthew Stirling A merikk alaisen etnologi an instituutista69 WashingtonD.C.ssä väitti, että Ferguson oli l iioit ellut sitä seik kaa, että “eräs y ksin ker tainenmuoto Chiapasin leimassa” muistutti jotakin hieroglyfiä.70 Koska koko sinetintulki tseminen egy ptil äisenä ei tuota uskottavaa käännöstä, Davi d H. KelleyNebrask an y liopi stosta päätteli, etteivät n uo y ksink ertaiset osaset ole aineksia“oletettuihin todisteisiin egyptiläisestä vaik utuk sesta yksinään ”.71 Ferguson pitisylinterisinetin löy töä tärk eimpänä siihen menn essä, ja halusi k asvavia työpanok -sia, jotta löy dettäisiin l isää kaiver ruk sia Morm onin k irjan ajoilta.

Kir jassa Ferguson luetteli 298 kulttuurillista rinnakkaisuutta (lista piteni311:een v. 1962) Lähi-idän ja Keski -Amerik an välillä. Rinnak ka isuuk sienluettelemista on kuitenkin sanottu “virhepäätelmien ostoslistaksi”. Rinnakkaisuu-det sinänsä eivät ole merkittäviä, elleivät ne joko ole hyvin pitkälle kehitty neitätai löydetty ainoastaan kyseessä olevien kahden, keskinäisen vertailun kohteenaolevan kulttuurin piir istä.72 Yalen y liopiston antropologian professori Michael D.Coe on k irjan arvostelu ssaan julk aisussa Am eric an Antiquity sanonut, ettäFerguson luotti “suureen määrään arkeologisia ja dokumentaarisia tieto ja, joistajotk ut ol ivat pätev iä , jotkut heik koja ja jotkut todel la epäluotett avia”.73

Kir jansa lopussa Ferguson vahvisti, että tilanne tiivisty i y ksink ertaiseen joko-tai selitykseen: joko Mormonin k irj a on väärennös, jonk a tek stissä main itu t erikansat, suuret ja pienet kaupungit “ollessa kuvitteellisia tämän vaihtoehdonmukaan, eikä niitä k oskaan voida löy tää,” tai että se on jumalallisesti ilmoitettuahistoriaa, jossa mainitut ainekset “ovat todella historiallisia, voidaan löy tää jalöydetään – NYT, m ikäli etsimme niitä.”74

Kirkon rahoittamien nel jän ensimmäisen vuoden päätty essä syksyl lä 1959Ferguson oli varma, ett ä NW AF jatk ossa saisi rahoi tusta BYU:lta, Bri ghamYoungin yliopistolta. Kesäkuussa 1960 kirk on virkaili joiden valtuusto lähtiMeksikoon tarkkail emaan NW AF:n toimia. Fergusoni sta tuntui , että heidännäkemänsä teki heihin vaikutuksen, mutta hän ei ollut varma NWA F:ntulevaisuudesta, ja odotti lopullista päätöstä BYU:sta.75 Hän kirjoitti vanhinLeGrand Richardsil le Kahdentoi sta apostolin koorumista: “Palan h alusta nähdäty ön laajentuvan ja pusk evan innol la eteenpäin”.76

Vanhin How ard W. Hu nteria Kahdentoi sta apostolin koorumista olisuunniteltu puheenjohtajaksi uuteen Mormonin ki rjan arkeologiseen kom iteaan77

(joka per iaatteessa korvasi NWAF:n toiminnan), ja Ferguson alennettiin sihteerinasemaan. Huolim atta ylpey tensä kärsimästä loukkauk sesta Fer guson pi ti päänsä

13

78 Ferguson 1961b

79 Ferguson 1961c; vrt. 1 Nephi 17:7

80 Engl . : “Gold P la tes and the Book of Mormon”


82 Ferguson 1962b

83 Ferguson 1966

84 C oe 1973, 46


py sty ssä ja kertoi Hunterille, ett ä hän “ty y ty isi syömään mi nk ä tahansapiirakanpalasen, joka minull e heitetään, olk oonpa se kuink a pieni tai m itätöntahansa.”78 Tästä alkaen kuolemaansa asti Ferguson palvel i tässä suhteel lisenvähäisessä sihteerin roolissa uudelleen järjestetyssä NWAF:ssa, jonka nimimuutetti in muotoon BYU -NWAF.

Huhtikuussa Ferguson matkusti katsomaan kaikkia tärkeitä kaivauksia Lähi-idässä. Ferguson aik oi k äydä Oman issa kiertomatkan osana. Hän kirjoittiystävälleen Wendell Phillipsille, että hän suunnitteli “kiipeävänsä merta lähinnäolevalle vuorell e Oman issa ja katsovansa, löy täisikö yhtään kaiverrusta, jonkaNefi olisi voinut jättää vuorell e, mi ssä hän puhui Herran kanssa.”79 Ehkä tämä oliFergusonilta naii vi aikomus, mu tta se valaisee sekä hänen vakaumustaan Nefinolemassaolosta että hänen päät täväisy y ttään löy tää historialli sta pohjaa tuonolemassaolon perustaksi.

Matk an aikana Ferguson tu tki Iranissa kahta hi ljattain löy detty ä ku ltalevy ä,joissa oli nuolenpääkirjoitusta. Tämä johti artikkeliin the Impr o v emen t Erassaotsikolla “Kultalevy t ja Mormon in k irja”80, mi ssä Ferguson piti niitä y htähämmästyttävänä löy tönä kuin Lehin ja elämän puun tunnistusta Izapan steela n:o5:ssä. Hän päätteli, että “vahvoja todisteita kerääntyy tukemaan [Mormonin]ki rjaa”.81

Tätä artik keli a seurasi my öhemmi n v. 1962 toinen l aitos teosta Yksi laum a jayksi paimen , johon oli lisätty dokumentaatiota hänen vertailu piir reluetteloonsa,erilaisia ajantasaistuksia neljältä väl ivuodelta sekä uusi väri valokuva y hdestäIranissa löydety istä ku ltalevy istä.82

Fergusonin kirjeissä varhain 1960-luvulla nousee pintaan hajanaisiakom mentteja, joissa hän ihmettelee, mik sei odotettuja todisteita löydy . 1960-luvunpuoliväliin mennessä toivo tulkittavista kaiverruk sista pysyi yh ä, mutta siitä olitullut etäisempi. Hänen suurinta päämääräänsä elämässä – todistaa, että JeesusKristus todella ilmestyi m uinaisessa Meksikossa ristiinnaulitsemisensa jay lösnousemuksensa jälk een – hän ei koskaan “saavuttaisi,” hän kirjoitti, “ennenkuin tehdään merki ttäviä löy töjä mui naisista käsik irjoi tuk sista. Toivon, että niinkäy meidän elinaikanamme. Se on mahdollista.”83

Vaikka NW AF k okosi kasoittain materiaalia ja tietoa tärkeästä esiklassisestakaudesta ja saavutti tutk ijoiden k unn ioi tuk sen, ni in N WA F:n suorit tami envuosien kaivauksien jälkeen ei ollut vieläkään olemassa mitään erity istäarkeologista tai k aiver ruksen muodossa olevaa vahvistusta millekään Mormoninki rjan kansalle tai pa ik alle. Antropologi Michael D. Coen näk emys tilanteesta oli,että “mitään, ehdottom asti mi tään ei ole k oskaan tul lut esiin m issään U udenmaailman kaivauksessa, mikä saisi puolueettoman tarkkailijan uskomaan”, ettäMormonin ki rja oli aito hi storiall inen dok ument ti, jok a antoi tietoa Amerik anvarhai sista kansoista.84

14

85 W ade 1967, 51-53; Jarrard 1967a

86 Ferguson 1967a

87 H unter 1967

88 H unter 1967; v rt. C ow dery 1835; Tod d 1969, 194


Joseph Smithin egyptiläisten papyruskääröjen uudelleen löytö

On ironista, että Ferguson käy tti enimmän osan elämästään tutkien Mormoninki rjan edellyttämää maantiedettä ja materiaalista kulttuuria, ku n k uitenk in se,mikä hänestä näy tti selvältä ja r atkai sevalta todisteelta Aabr ahamin ki rjaa vastaan,oli katalysaattorina hänen näkemystensä äkkinäiseen muutokseen.

27.11.1967 [kir kon l ehti] the Deseret New s ilmoitti, että oli löy detty osa niistäegyptiläisistä papyruskääröistä, jotka Joseph Smith oli aikoinaan omistanut. Neoli tuonut esille Keski-idän tutkimusten professori Aziz S. Atiya Utahinyliopistosta hänen tehdessään tu tk imu ksia Metr opoli tanin taidemuseossa NewYorki ssa toukokuussa 1966; hän järjesti ne lah joitettavak si ki rk olle.

Yleinen ilmoitus maini tsi yk sitoista papyrusfragmenttia sekä Joseph Smithinlesken Emma Smith Bidamonin allekirjoittaman my yn titodistuksen vuodelta1856.85 Ehdottomasti tärkein näistä oli kuvio n:o 1:n alkuperäiskappale, jonkaJoseph Smith tulk itsi Aabrahamin k irjaan , joka nyky isin on osa Kallisarv oistahelmeä .

Tämä löy tö näy tti antavan mahdollisuuden testata Joseph Smithin tulk innanpaikkansapitävyy den. Ferguson katsoi, että tämä oli Joseph Smithin mui naistendokumen ttien kääntäm isky vy n tu lik oe, ja hän otti tilai suudesta vaarin selvittääk -seen Aabrahamin kirjan käännöksen tarkkuuden.

Kolme päivää ilmoituksen jälkeen Ferguson kirjoitti Milton R. Hunterillepy y täen häntä k ertomaan k aiken t ietämänsä, ja ky syen, päästäisikö k irk koyleisölle tietoa papy ruskääröi stä. Hän k y syi myös Hunterilta erityisesti, olikojoku kir kon ul kopuolinen tutk ija kääntäny t papy ruk set, ja jos oli, niin löyty ikösiitä “jotain yhteistä Aabrahamin kirjan kanssa sellaisena kuin se oli Kall isarvo ises-sa helmessä.”86 Hunter vastasi Hugh Nibley n kertoneen hänelle, että “tutki jat eivätkoskisi niihin [papyruksiin] hopeisell a k epi ll äk ään .” Ky symy kseen , pääst äisik ökirkko julkisuuteen tietoa papyruk sista, Hunter sanoi, että “näyttää siltä ettäky llä, kunhan ne on käännetty.”87 Hun ter lisäsi sitten kertoneensa N. EldonTanneri lle, Ensimmäisen presidenttikunnan toiselle neuvonantajalle, että ainakinyksi papy ruk sista näytti ol evan Joosefin kir jasta, dokumenti sta, jonka JosephSmith oli tunnistanut ol leen papy ruskääröjen jouk ossa samoin kuin Aabrahaminkirjan. Hunter selitti, että Oliver C owdery n v. 1835 kirjoittama ki rje vahvisti, että“Joosefin ki rja kertoi parhaan luomiskertomuksen, minkä hän koskaan olikuull ut, ja että se kuvaili käärmeen kävelevän jaloillaan ennen kuin sen täyty iryömiä mahallaan.” Mutta kun Hunter sanoi tämän, Tannerin k errotaanvastanneen, että “hän ei halunn ut sellaista ajatusta ehdotettavan eikä sen tiedonvuotavan ulos”.88 Ni inpä v. 1967 oltiin tieto isia ol etetusta suhteesta sekäAabrahamin että Joosefin k irjojen ja uudel leen löy detty jen papy rusk ääröjenvälill ä.

Kosk a yk sikään egyptologi ei ollut vielä tutkinut papy ruskääröjä, Fergusontek i omia jär jestelyj ä saadakseen papy ruk set tutki tuik si ja käänn ety ik si. Päivääjälk een joulun Ferguson yr itti tu rhaan saada käsiinsä Leonard H. Leskoa, joka ol i

15

89 Ferguson 1967b

90 Ferguson 1967c; vrt . Jarrard 1967b

91 Ferguson 1971b

92 Ferguson 1968a

93 Lesko 1968

94 Ferguson 1971b

95 Lesko 1968

96 Ferguson 1968b

97 Ferguson 1971b; v rt. Baer 1968; D. N elson 1968a, b, c, ja 1969


egyptologian opettaja Kalifornian Berk eley n y liopi stossa.89 Seuraavana päivänähän tapasi Henry L. F. Lutzin, Kaliforni an Berkel eyn y liopi ston egyptologianprofessorin. Ferguson py y si häntä tutk imaan joi tak in egy ptil äisiä h ierogly fejä,jotka hän oli leikannut Deseret New sin k irk on osastosta 2.12.1967. He k äy ttivätsiihen yhdessä puoli toista tun tia, eikä Ferguson vih jannut, mistä hieroglyfit“tulivat tai että nii llä oli si jokin merk ity s myöhempien aikojen py hill e” sillä h änei halunnut m itenk ään vaikuttaa Lutzin päätelmään. “Hän antoi minulle täysinavoim en ja rehell isen johtopäätök sen, jonka muk aan ne k aikki ovat Kuo lle idenkirjasta.”90

Tyy tymättä vain yhden egy ptologin m ieli piteeseen Ferguson otti yh teyttäLeskoon, jotta hän k ääntäisi hierogly fit. Sanomalehden valokuvat eivät kelvan-neet, joten Ferguson otti yhtey ttä H ugh B. Browniin, Ensimmäisen presidentti-kunnan ensimmäiseen neuvonantajaan, ja sai hänen kauttaan suurennettujavalokuvia papy ruk sista.91 Ferguson lähet ti nämä va lok uvat Leskol le k ehottaenhäntä kääntäm ään ne ja arvioimaan suunnilleen, millä vuosisadalla ne olikirjoitettu.92 Pidettyään materiaalia hallussaan kuuk auden ajan Lesko lähettiFergusonille alustavan raportin , jonk a muk aan “nämä k aikk i ovat loitsuja[maagisia manauksia] egypt iläisestä Kuo lleiden kirjasta.” Hän vihjasi myös, että“tekstit ovat todennäköisesti ensimmäiseltä vuosituhan nelta e.Kr. ja hier aatti senk irjoi tuk sen muodot vaikuttavat pikemmin Ptolemaiosten ajan dokumenteiltakuin mil tään muulta.”93

Ferguson oli osoittanut erityistä mielenkiintoa siihen alk uperäiseenpapyrukseen, joka sisälsi kuvion n:o 1, kertomatta “mistään suhteesta käsikirjoi-tusmateriaalin ja mormon iki rkon, Joseph Smithin, Aabrahamin kirjan tai minkämuunkaan välillä.”94 Vastatessaan tähän kohtaan Lesko sanoi, että leijonasohvaku-vio oli hy vin my öhäinen kopio Kuo lleiden kirjasta, ja kuvasi “paareilla kuollut ta,jonka päälle Anubis laskee kätensä.” Hän huomautti my ös, että restaurointi olivirheellinen, sillä palsamoinnin jumala Anubis on sakaalinpäinen.95

Marraskuussa 1968 Fer guson ol i t il annut k opion “Joseph Sm ithin papy ru s-kääröistä”. Hän kehui “herr ojen” Modern M icrofilm Company ssä Salt Lak eCity ssä “tehneen for suuren asian – päästäneen esiin vähän totuut ta Aabr ahaminkirjasta.” Tässä vaiheessa Ferguson ei näytä tienneen, että firmaa pitivät aviopariJerald ja Sandra Tanner, paikalliset mormonisminvastaiset julkaisijat.96

Pai tsi että ot ti suor aan y htey ttä k ahteen egyptologiin, Ferguson tutk i k ahdenmuun Joseph Smithin egy ptiläiset papy ruskääröt kään täneen tuloksia: KlausBaerin, Chicagon yliopiston egyptologian professorin, sekä Dee Jay NelsoninBillingsistä, Montanasta. Vuosia myöhemmin Nelson valehteli, että hänellä olitohtor in arvosana.97

16

98 Todd 1969, 377; vrt. R hodes 1988, 51-52

99 Ferguson 1971b

100 C erchione 1976

101 Barney 1984

102 W alters 1973, 45; vrt. W alters 1971


Kirjassaan Aabrahamin kirjan tarina Jay M. T odd, the Im provem ent Eranapulaistoimitt aja, siteerasi Baerin johtopäätöstä, että ku vio n:o 1 ja Hôrinhen gity slupa ovat toisiinsa liittyviä osia samasta kääröstä, ja huomautti sitten, että“jos tämä tri. Baerin raportti on paikkansapitävä, niin se viittaa enemmän kuinkoskaan siihen, että joko profeetan “kääntämää” papyrusta ei vieläkään olekäy tettävissä, tai sitten että kurk istuskivi antoi itse tekstin, josta vain varjo jahyvin vääristyny t versio saattoi olla papyrusfragmenteissa.”98

Kolmas, lausumaton mahdollisuus oli, että oikea papyrus oli löy detty, muttaettä Joseph Smithin tulkinnalla ei ollut mitään tekemistä egyptiläisen tekstinkanssa. Lakimies kun oli, Ferguson päätteli , että juur i kolmas vaih toehto oli oik easelity s, kun kerran neljä todistaj aa “kai kk i ovat yhtä m ielt ä siitä, että alku peräi sendokumentin egyptiläi nen tek sti on käännetty nä Hôrin heng i t y slupa.”99

Kun Fer gusonilta ky sytt iin, olivatk o useimmat egy ptologit “y htä mi eltä siitä,että Joseph Smith in omistam ien m uinaisten papy rusten oik ealla käännöksell ä eiole yhtään m itään y htey ttä tai samank altaisuutt a” Aabraham in k irjan kanssa, hänvastasi ly hy tsanaisesti : “Ky ll ä”.100 Ferguson veti sen johtopäätöksen, ettei kuvi ossan:o 1 ollut Aabraham epäjumala Elkenan papin uhrattavana alttarilla, vaan OsirisAnubiksen palsamoitavana tulevaa elämää varten. Joseph Smithin papy ruskäärötolivat pelkästään eril aisia egy ptil äisiä “hautaustek stej ä”.101 Tämä suisti Fergusonhänen elämänsä viimeiseen suureen kauteen.

Piiloepäilijäksi tulo

Wesley P. Walters, eräs mormonismia vastustava tutk ija, sai Fergusonil ta luvankuvailla hänen pettymy stään Joseph Smithin ja Aabrahamin k irjan vuoksi, muttaei saanut lupaa käyttää hänen nimeään:

Eräs Joseph Smithiä koko elämänsä puolustanut tek i oman r iippumattomantutk im uk sensa Josephin ky vy stä egyptil äisten doku ment tien kääntäjänäkäy ttäen apunaan tunnustettuja egyptologeja sanomatta heille sanaakaan siitä,mikä oli vaakalaudalla. Heidän päätöksensä yhty ivät herra Nelsonin ja tri.Baerin löytöihin. Tämän vuok si hän hy lkää A abrahamin kir jan sekä JosephSmithin esittämät väit teet siitä, mi ten hän k ykeni kään tämään muinaisiakieliä.”102

Fergusonin innostus todistaa Aabrahamin kirja aidoksi muuttui painajaiseksi.Hänen aiempi uskojärjestelmänsä ei ky ennyt vastust amaan tämän pettymy ksenaiheutt amaa järkyty stä. Paitsi että Fergusonin näkemyk set Aabrahamin kirjastamuuttuivat radikaal ist i, muut tu i myös dominonappuloiden kaatumisketjun tavoinhänen uskonsa Joseph Smithiin profeettana ja Mormonin k irjan historiallisuuteen.Vaikka tämänkaltainen ketjureaktio tapahtuukin usein, voidaan kysyä, oliko

17

103 Burton 1982, 35; Burton 1986, 2

104 Ferguson 1971b


Ferguson oikeutettu tekemään tämän loikan, ett ä koska A abrahamin k irj aa eivoida pitää löy dety istä papy ruskäär öistä mink ään käännöksenä, niin ei my öskäänMormonin k ir ja ol lu t innoitet tu mu inaisen dok umentin k ään nös.

Kirkon jäsenet, jotk a y ksity isesti eivät usko kirk on perusperiaatteita, muttajotka py syvät aktiivisesti mukana toiminnassa, on leimattu “pi il oepäi li jöik si”. 103

Tavallisesti tätä epäilyn tilaa on edeltänyt pitkäaikainen ja vahva samoihinperiaatteisiin uskominen. Fergusonin epäilyk siä hänen elämänsä viitenätoistaviimeisenä vuotena on ol lut vaik ea dokumento ida saatavil la olevi en todisteidenavulla. Kun Thomas Stuart Fergusonin paperit saapuivat [Harold B.] Leenkir jastoon Brigham Youngin y liopistossa hänen ku olemansa jälkeen , ni ihin eisisältyn y t ollenkaan vuoden 1967 jälkei siä k irj eitä, jotk a ilm aisivat hänennäkemy ksiään Mormonin k ir jasta, A abrahami n k ir jasta tai Joseph Smith istä.Kahdeksan viatonta Fergusonin marraskuun 1967 jälkeen kir joittamaa kirjettäsisältyi hänen papereihinsa, koska ne olivat sekoittuneet NW AF:n asioitasisältäviin kansioih in. Mi tä BYU :n nyky iseen k okoelmaan tu lee, hänenkuolemaansa edeltävä viidentoista vuoden k ausi on täy sin sisällyk setön.Vastakohtaisesti verrattuna julk aisuluetteloonsa 1940-, 1950- ja varhai sella 1960-luvulla, Ferguson ei ju lk aissut y htään uut ta art ik kel ia tai ki rjaa v . 1967 jälk eeneikä myöskään julkaissut uudelleen aiempia töitään. Ilman hänen ki rjoitt amiaankirjeitä hänen viimeiset elinvuotensa jäisivät tuntemattomiksi. Jotkut näistäkirjeistä on koottu, ja n e ovat saatavilla H . Michael Marquardtin kok oelmassaMarr iottin ki rjastossa Utahin y liopi stossa.

Vuodet 1969 ja 1970 ovat k irjoitt amattomat; ajal ta ei tunneta Fergusoninkirjoittamia ki rjei tä. Ehk ä nämä kaksi vuot ta oli vat poh diskelun ja henki senetsinnän kautta . Hänen uskonkriisinsä on täytyny t olla ankara, sillä tuloksena olierilainen Tom Ferguson.

Varhain jouluk uussa 1970, lähell ä tämän k aksivuot iskauden loppua, Fergusonkävi Salt Lake Cityssä. Melkein kuin dramati soidakseen rik ki revitty jä tuntei taanFerguson paljasti sisimpänsä teologian spektrin vastakkaisia ääripäitä edustavillehenkilöille – yhtäältä liberaalille apostoli Hugh B. Brownille ja toisaaltamormonismin vastustajille Jerald ja Sandra Tannerille. Ei voida päätellä, mitäaivan tark kaan tuli sanotuksi Brownin ja Fergusonin välillä. Fergusonin kertomuson johdonmukainen, mutta se ei aivan täsmää Brownin lausunnon kanssa.Fergusonin muk aan hän kävi Brown in luona k irk on päämajassa, ja kävi uudell eenläpi egyptologien tek emät käännökset Joseph Smithin papy ruskäär öistä. Täm änyk si ty i sen keskustelun aikana Ferguson tar josi johtopäätöstään siitä, että JosephSmithillä ei ollu t “vähäisintäk ään kyky ä” kääntää egy ptiläi siä hierogly fejä.Ferguson kertoi Brownin odottamattomasta vastauksesta: “Ylläty ksekseni er äsmormonik irk on kor keim mista vir kai lijoi sta oli samaa miel tä johtopäätöksestä,kun sanoin hänelle juuri niin.”104

Erään toisen kertomuksen mukaan Ferguson kertoi seuraavaa: “Käy ty ään läpitodistusaineiston veli Brownin kanssa, hän sanoi, että veli Brown oli samaa mieltähänen kanssaan siitä, että se ei ollut py hää k irjoi tusta. Hän ei sanonut taivihjannut, että juuri hänen todisteensa olisivat vakuuttaneet veli Brownin tästäjohtopäätöksestä. Mutta joka tapauksessa hän sano i, ett ä Hugh B. Brown ei

18

105 Barney 1984

106 Brow n 1974

107 Ferguson 1971a

108 Tann er 1970

109 Engl. : M o r m o n i s m : S h ad o w o r R e a l i t y

110 Tann er ja Tann er 1972, 103


uskonut Aabrahamin kirjan olevan sitä mitä kirkk o väitti sen olevan.”105

Hugh B. Brow nin kokoelma ki rk on arki stossa ei ole vapaasti käy tettävissä,joten siitä lähteestä ei ole tulossa mitään valaisevaa tietoa. Seuraava kappale onainoa saatavissa oleva, osittainen valok opio k irjeestä, jonk a oletetaan olevanBrownin sanelema ja jonka hän olisi lähettänyt Robert Hancockille neljä vuottatapahtuneen jälkeen: “En muista koskaan sanoneeni herra Fergusonille mitään,mikä olisi voinut saada hänet luul emaan, etten u sko Aabrahamin k irjan olevantotta. Niin ei varmasti ole, sillä yhtä hyvin kuin tiedän eläväni, tiedän, että Kristusjohtaa tätä kirk koa ja että Joseph Smith oli hänen profeettansa, joka oli valittupalauttam aan hänen kirkk onsa täytey dessään.”106 On huom attava, ettei Brownkoskettele ydink y symy stä sii tä, k eskustelik o hän Fer gusonin kanssa JosephSmithin kykenem ättömy ydestä kääntää egy ptiläi siä hierogly fejä.

Ferguson meni m yöhemmin samana päi vänä joulukuussa 1970 käy määnJerald ja Sandra Tan nerin kotona Salt Lak e Ci ty ssä.107 Heidän muk aansa hänkeskusteli heidän k anssaan hänen Aabrahamin k irjan hy lkäämisestään ja siitä,mit en hän hylkäsi Mormonin kirjan autenttisuuden, ja sanoi, että hän oli“kuluttanut 25 vuotta yrittäen todistaa mormonismin todeksi, mutta huomaa nyttyönsä ol leen turhaa”. 108 Mainittu ihin k ahteenky mmeneen viiteen vuoteenmahtuisi kausi hänen ensimmäisestä matkastaan Meksikoon v. 1946 aina vuoteen1970 ast i. T ämä näy ttää osoi ttavan , että Ferguson jatk oi vi imei sten kolmenvuoden aik ana k amppai luaan todistaak seen morm onism in oikeak si.

Fergusonin epäily stä tuli julkista vuosi ja kahdeksan kuukautta myöhemmin,kun Tanner it julk aisivat kertom uksen hänen k äynnistään heidän lu onaanuudistetussa laitok sessaan teoksesta Morm oni smi : var jo v a i tode l l isuut ta109:

Sillä ker ralla [2.12.1970] Thomas Stuart Ferguson kertoi suoraan meille, ettähän ol i ensinnäk in luopunut Aabrahami n k ir jasta, mutta my ös tul leensasiihen johtopäätökseen, ettei Joseph Smith ollut profeetta ja et tei morm onis-mi ollut totta. Hän ker toi mei lle, että hän oli ku lut tanu t 25 vuot ta y rit täentodistaa mormonismin todek si, mu tta lopul ta päätelly t, ett ä hänen ty önsä oliollut turhaa. Hän sanoi, että lakiammatin harjoittaminen oli opettanuthänelle, miten punni ta todisteita, ja että todisteet Joseph Smithiä vastaanolivat ehdottoman tuhoisat eikä niitä voinut selittää olemattomiksi.110

Ferguson ei milloinkaan antanut julk i minkäänl aista kiistoa tai tark istusta tämänkertomuk sen johdosta. Hän puhui uusista n äkemy ksistään suoraan sekävastauksissaan hänell e lähetetty ih in kir jei siin, ett ä suor iin k y symyksiin. Hän eiku itenk aan julistanut ideoitaan hyökk äävällä tavalla, ja huomautti silloin tällöin,että halusi pitää näk emyksensä luottamuk selli sina. Eräässä mielessä Tom Fergusonidentifioi itsensä piiloepäil ijänä, vai kk akin sellaisena, joka ol i halu kas k irjoi tta-maan kirjeitä kaapistaan.

19

111 O n käy tettävä hy v äk si jokai sta Ferguson om aa ilmau sta ym märt ääkseen hänen ajatt eluaan

tämän kau den aikan a. Tällä h etkellä 23 k irjettä ja tu tkielm a vuodelta 1975 ilm aisevat

Fergusonin tunteit a Mo rmo nin k irjasta, Aabr aham in kirjasta tai Joseph Smith istä. Fergusonin

omat k ir joi tu k set t arj oav at p arh aan tav an p äät tää , m itä hän oik easti usk oi, ja ne valaisevat

radikaalia muutosta hänen ajattelussaan. Ti lanpuutte en vuoksi ei ole mahdoll ista s i teerata

kaik kea m ateriaalia, m utta k oko kir jeet ovat käy tettävissä Marqu ardtin k oko elmissa.

112 Ferguson 1971b; v rt. N ibley 1968-70

113 Engl. : The Egyp t i an Alphab e t and Gram m ar

114 Ferguson 1971b

115 Ferguson 1971b; vrt. Nibley 1975, 2


Kirjeitä kirjoittava piiloepäilijä111

Suora tieto Fergusonin muutok sesta on k otoisin 13.3.1971 päiväty stä k irjeestäJames Boyack ille Lexi ngtonissa, Massachusettsissa. Vastauksena Boyackinkysymyksi in Ferguson kirjoitti seuraavaa Hugh Nibleyn työstä Aabrahaminkirjan parissa:

Nibley n Era-artikkelit Aabrahamin kirjasta eivät ole mink ään arvoi sia –ensinnäkin siksi, että hän ei ole puolueeton , koska hän on tehtävään asetettuja maksettu uskon puolustaja. Toiseksi, koska hän ei ky ennyt, ei uskaltanut,ei kohdannut i tse kiistanal aista asiaa: “Osasiko Joseph Smi th k ääntääegy pti ä?” Leikkasin t alteen jok aik isen hänen ar tik kelei staan ja minu lla on nekoottuna yhteen mappiin – ja olen käyny t ne läpi – turhaan etsien tuotaasiaa.112

Fer gusonista Nibley n y rity s “selittää olemattomak si ja väistellä ansaa, johonJoseph Smith putosi” oli järjetön. Hän ehdotti myös Boyackille, että tämä lukisiEgyp ti läisen aakkoston ja kiel iopin 113, jonka Joseph Smith valmisti “ponnistellessaanegyptil äisten papy ru skäär öjen pari ssa”.114 Hänen miel estään tutk ittaessa sitä jahiljattain löydettyjä papyru skääröjä “on täydellisen ilmeistä, että meillä ny t onalk uperäinen dokum enttimateri aali, jota Joseph Smith k äy tti pannessaan kokoonAabrahamin ki rjan .” Sitten Ferguson tii visti er on Joseph Smithin ja n eljänegyptologin välillä puhumalla ongelmasta lakimiehen näköku lmasta hänentutk iessaan todisteiden ja todistajien uskottavuutta:

Joseph Smith ilmoit ti painetu ssa muodossa (Histo r y o f th e Chur ch, Vol. 11, p.236), ett ä “y ksi k äär öistä sisä lsi Aabrahamin kirjoituksia, toinen EgyptinJoosefin ki rjoi tuk sia. .. .” Koska nel jä tutki jaa, jo tka ovat osoittan eetosaavansa luk ea egyptiä, sanovat, etteivät dok umenti t ole t ekem isissä senparemmin Aabrahamin ku in Joosefinkaan kanssa – ja kun neljä hyvämaineis-ta miestä kertoo meille täsmälleen, mitä nuo dok ument it sen sijaan sanovat– on minun pak ko päät ellä , ettei Joseph Smithi ll ä oll ut vähäisintäkäänegypt iläisten h ierogly fien taitoa. 115

Toi nen kriittinen asia Fergusonille kirkon historiassa oli Joseph Smithinensimm äinen näky ja Dean C. Jesseen ja Paul R. Cheesmanin tuoreet tutkimuk set.Hän suosittel i Boy acki lle, että hän “ellet jo ole tehnyt sitä, niin ehdotan, että luet,analysoit ja vieläpä taulukoit ne hyvin tärkeät tiedot”, jotka oli julka istu Jesseen

20

116 Engl. : “The Early Accounts of Joseph Smith’s First V ision”. F erguson 1971b; v rt. Jessee 1969

117 Tann er 1970; vrt. C heesman 1965

118 Ferguson 1971b, p ainotu s alkuperäi sessä tekstissä.

119 Ferguson 1971b

120 Ferguson 1971b, p ainotu s alkuperäi sessä tekstissä.


artikkelissa “Varhaiset ker tomuk set Joseph Smithin ensimmäisestä näy stä”116.Kolme kuukautta aiemmin Fergusonin kerr otaan sanoneen, että kun Jessee jaCh eesman julk aisivat “oudot kertomuk set” ensimmäisestä näy stä, hänen usk onsamurtui, sillä “he olivat k ynineet linnusta ka ikki höy henet ja ampuneet sen, ja siinäse ny t mak aa ‘ maassa k uoll eena ja al astomana’”.117

Ferguson kertoi my ös Boyacki lle yr ittäneensä turhaan löy tää valokopiotahiljattain löydetystä the Ev ang elical Magazine an d Go spel Adv oc atessa julkaistustaartik keli sta, joka tarjosi sen ajan yk sityiskohtaisia tietoja Joseph Smithinkuulu stelusta rauhantuomarin edessä maaliskuussa 1826. Hän selitti:

[Maali skuussa] v. 1826 Joseph Smith oli 21[20]-vuotias, ja tänä ajankohtanahän oli ensimmäisen näyn ja v. 1830 keskivälillä. Mikä kumm a ajankohtatulla tuomituksi petoksesta – rahanhank kimisesta petollisesti uskoteltuaanuhr ill e, että hän kyk eni havaitsemaan piilotetun aarteen sijainnin uhrinmail la. Vau. ... Se on niin aito ja pätevä kuin voi olla – julk aistu aivan JosephSmithin omassa leirissä.”118

Ferguson kertoi Boy ackill e, että hän my ös

“piti y llä jäseny y ttä k irk on tarjoamien monien hienojen asioiden vuoksi.Mutta tosiasiat puhuvat puolestaan. Tarjosin hiljattain saatavilla olevia tietojavaarnanjohtajalleni [Joseph R. H iltonille], ja hän lähti menemään ottamattaniitä muk aansa ja sanoen, ettei hän halunnut luk ea niitä. Tusk in he voi vaterottaa meitä jäsenyy destä, kun he eivät edes halua tutkia todisteita.”119

Ferguson päätti k irjeensä huom ioiden, ett ä luonnollisestikin “väistöliikeAabrahamin kirjan puolesta on oltava: ‘Meillä ei ole hal lussamme sit ä alkupe-räistä dokumenttia, josta Aabrahamin kirja käännettiin’”, mutta Ferguson pitikiinni siitä, että papyruk set oli löydetty ja että pätevät käännök set ny t olivatsaatavilla. 120

Ferguson kirjoitti myös Jerald ja Sandra Tannerille samana päivänä k ertoenheil le, että oli pitänyt viime käynnistään heidän luonaan, ja että hän aikoi tullaSalt Lake City y n kesäkuussa, ja jos, niin hän tul isi käy mään uu delleen. H änilmaisi ihailunsa Tannereita kohtaan ja jatkoi:

Kun ki rjoitan Boyack ille, h aluan l ähettää hänel le valokopion eräästäsanomalehtiartikk elista (v. 1830 luulisin), joka ju lkaistiin Pal my ran alueellaja antaa yk sityiskohtaisen raportin Josiah Stoalin [Stowellin] syy tteistä ja JS:n[Joseph Smithin] oikeudenkäynnistä noiden syy tteiden johdosta. Te annoitteminulle k opion siit ä uuti sartikkeli sta – joka on eräs tähänastisista löydöistäkaikkein tuomit sevim pia. En pysty löytämään sitä – luultavasti joku otti sillä

21

121 Ferguson 1971c

122 N ib ley 1961 , 14 2, p ain ot us al k up erä isessä t ek stissä .

123 W alters 1974, 124, 129-30; vrt. H edengren 1985, 195-234

124 Ferguson 1971d; vr t. W alters 1971

125 Ferguson 1971d

126 Ferguson 1971d; vr t. H offer 1951


kopioi ta. Olk aa hy vä ja lähettäkää m inull e toinen k opio.121

Abram W. Bentonin kirjoittama artikkeli julkaistiin v. 1831. Fergusonin reaktioBentonin arti kk elii n ol i, ett ä se oli “eräs täh änastisi sta löy döistä k aik keintuomitsevimpia”. Hugh Nibleyn vakuutus oli samankaltainen: “Jos tämäoikeudenk äyn tipöy täkir ja on autentt inen , niin se on Joseph Smithiä vastaanolemassa olevista todisteista kaikk ein tuomitsevin.”122

Tuomari Albert Neely n laskun alku peräiskappale, jok a koskee “JosephSmithi ä, lasiinkatsojaa” ja konstaapeli Philip M. De Zengin lasku hänenpidättämisestään löy ty ivät heinäk uussa 1971, ja ne osoit tavat N eelyn edessäpidetyn k uulustelun ja julkaistun oikeudenkäy ntipöytäk irjan olennaiset osat.123

Vastauksena kir jeeseen W esley P. Walter sil ta Marissasta, Illinoisista, Fergusonkirjoitti 6.7.1971, ettei ollut päättäny t, paino iko ki rkossa enemmän paha vai hyvä,eikä sen johdosta oll ut valm is r yhtymään “avo imeen sodankäy nt iin”. 124 Hän selittiWal tersille ny ky isen näkemy ksensä profeetoista:

Juuri ny t olen ka lli stunut ajatt elemaan, että kaikilta noilta mi ehiltä, jotkaväittivät olevansa “profeettoja” mukaan luk ien Mooses, puuttuivat k einotkom munikoida jumaluuden k anssa – olen taipuvainen ajattelemaan, että kunMooses oli vuoren hu ipull a, hän puhui i tsensä kanssa ja päätti, että ainoakeino, joll a hän voisi saada k irj avan joukkonsa rinteen alla järjesty mään jakuuntelemaan häntä ja ot tamaan hänestä vaarin, oli k ertoa heil le, että hän olipuhunut vuorella Jumalan kan ssa. Jos tämä näkök anta on oikea, niin silloinprofeetat eivät ole enempää kuin k uolevaisia miehiä samoin kuin me muut,pait si että he huomasivat suuren muutoksen tarpeen ja että heillä olirohkeutta sanoa, että he olivat kommuniko ineet Jumalan kanssa ja saaneetviestin ihmisiä varten, ja että heitä uskottii n (vaik ka perusväite olik in väärä,että v iesti oli si tu llu t Jumalalta eik ä ihmiseltä). 125

Kysy tty ään Waltersilta, oliko tämä lukenut Eric Hofferin k irjaa Tosiuskov ainen ,Ferguson jatkoi: “Juuri nyt minusta tuntuu, että Hoffer pääsee hyvin lähelletotuutta profeetoi sta ja jär jesty neistä u skonnoista. Juuri ny t olen taipu vainenajattelemaan, että kaikk i, jotka uskovat ‘profeettoihin’ Jumalan aitoina välimiehi-nä, tulevat huijatu ik si – mutta ehk ä se on heidän omak si hy väkseen ja parhaak-seen. Kun Joseph Smith t eki m ahalaskun, paljon romahti nähdäkseni hänenmukanaan.”126 Ferguson ei tark emmin selitä, miksi hän käy ttää elävää mieli kuvaalentok oneen mahalaskusta.

Ferguson ei hal unnut, että hänet y hdistet täisiin kenenkään uskonnol listenuskomusten ki mppuun hyökkäämiseen. Mormonismia vastaan hy ökkääminenaiheut taisi hänen miel estään todennäk öisesti enem män vahin koa k uin h yöty ä.Harold H. Hougey Concordista, Kaliforniasta, kirjoitti Fergusoni ll e touk ok uussa

22

127 H ougey 1972

128 Ferguson 1972

129 H ougey 1975

130 Ferguson 1975b

131 Ferguson 1975b

132 vrt. Soren son 1985

133 Ferguson 1967a


1972 muistuttaen Ferguson ia sii tä, ett ä hän o li ennustanut eräässä v. 1961ki rjoitt amassaan kirjeessä, että Mormonin k irjan kaupungit tunnistettaisiinehdottomasti ky mmenen vuoden sisällä. Koska ky mmenen vuotta oli kulunu t,Hougey k y sel i Mormonin ki rjan arkeologisen vahvistuk sen nyky isestä tilasta.127

Fergusonin vastaus oli suppea: “Aika on todistanut odotuk seni vääräk si. Mit äänsellaista tunnistusta ei vielä voida tehdä.”128 Hougey py ysi Fergusonilta myöhem-min l upaa lainata tätä l ausuntoa129 Kieltäen Hougeyl ta luvan Ferguson sanoi:

Kaikki uskonnon ainesosat, jotka ovat y lil uonnol lisia (muk aan luk ien U udentestamentin loputon ihmeketju), ovat Joseph Sm ithin k altaisten ihmi stenkek sintöä. ... Lisäksi uskon ny ky ään, että mormonismi on yhtä hy väy liluonnoll isen uskonnon laji (joka my y) kuin mik ä muu tahansa, mukaanluk ien protestantismi. Tällä hetkellä olen taipuvainen uskomaan, ettäyliluonnollinen uskonto, kun se myy , saa aikaan enemmän hyvää kuinvahinkoa (vaikka tämä onki n erittäin kii stanalaista). ... Mielestäni k eskiverto-protestantti ja kesk iverto katolilainen ovat yhtä sokeita perustotuuksille kuinkeskivertomormoni. Jos minä hyökk äisin Joseph Smithiä vastaan, haluaisinhy ökätä sinun uskomuksiasi vastaan, mitä tulee yliluonnolliseen, samoinkuin mormonien uskomuksia vastaan.130

Ferguson ker toi H ougey lle, että hän ihai li tämän totuudenetsintää, mutta kehottihäntä työskentelemään yhtä ahkerasti etsiäkseen ongelmia protestantismissa kuinhän ty öskenteli etsiessään ongelmia mormonismissa. Fergusonista tuntui, ettämikäli Hougey t ekisi täm än, ni in hän hy lkäisi joko molemmat tai “saisi samannäk emy ksen kuin minä – että vaikka kumpikaan ei ole totta, niin ne [protestantti-nen kristillisyy s ja mormonismi] saavat aikaan enemmän hyvää kuin vahinkoa.”131

Fergusonin arkeologinen tutkimus v. 1975

Varhain v. 1975 David A. Palmer järjesti aiheesta Mormonin k irjan maantietosymposiumin, jossa valitut mor moni tutk ijat voisivat keskustella ja arvostella V.Garth Normanin ja John L. Sorensonin maantieteellisiä teorioita. 132 Fergusoniapyy dettiin ottamaan osaa, ja hän valmisti 29-sivuisen vastauksen, joka on päivätty12.3.1975. Tämä dokumentti paljastaa Fergusonin käsity ksen “suurista heikoistakohdista” Mormonin kirjan arkeologisessa todentami sessa.133 Fergusonista neljä“vaativinta ja tark inta testiä” olivat oik eanlai sen kasviston, eläim istön, metal lienja kir joitusten olemassaolo. Ferguson sanoi, että hänen Normanin ja SorensoninMormonin kirjan maantiedon tutki musten pääkriti ikk insä kohdistui siihen, ettäkumpik aan niistä ei soveltanut “mitään näistä tärkeämmistä ja enemmän totuutta

23


135 Ferguson 1975a, 6-7

136 Sorenson 1985, 184; vrt . Mat heny 1984

137 Ferguson 1975a, 12-13


testaavist a tek ijöistä hy poteeseihinsa”.134

Ferguson esittää “kasvistotestissä” Mormonin k irjasta lainauk sia , joissamain itaan kaur a, viikuna, viini ry päle ja vehnä, ja to isti sit ten saman l istan l iit täensanat “ei yhtään ” jokai sen kohdal le osoit tamaan, et tä mi kään tunnet tu todiste eitue näiden kasvien ol emassaoloa Keski -Amerik assa.

Sitten Ferguson jatkoi:

Tätä negatiivista tulosta kasvistotestissä ei pidä harkita liian pinnallisesti.Näiden kasvien olemassaolosta muinaisen maailman mu issa osissa onrunsaasti olemassa. Mormonin k irjassa m aini tsem attomi en kasvien (maissi ,lima-papu, tomaatti , squash jne.) ol emassaoloa tuk evat runsaat a rk eologi setlöydöt. ... T aiteel liset ku vauk set kasvistosta k eramiikassa, seinämaalauksissaja veistoksissa ovat suhteellisen taval lisia.135

Ferguson ei ollut oikein reilu Mormonin kirjaa kohtaan, kosk a sen paremmin“viikunoita” kuin “viini ry päleitäk ään” ei löydy muutoin k uin r aam atul li sissalainauksissa – Jesaja 5:2-4 kohdassa 2 Nefi 15:2-4 ja Matt eus 7:16 kohdassa 3 Nefi14:16. Ferguson oletti, että koska Nefi ja Jeesus käyttivät näitä termejä, niinkansan on täy ty ny t tietää näiden termien merk ity kset. Vehnän ol emassaoloatuk evien todisteiden puute on y hä suuri ongelma, mutta on olemassa yksi ainoaraport ti vehnästä. 136

“Eläimistötestissä” Ferguson esitteli M ormon in k irjan main intoja aasista,sonnista, vasik asta, kar jasta, l ehmästä, vuohesta, hevosesta, härästä, lampaasta,emakosta (sika) ja elefantista. Sitten hän toisti saman listan lisäten painokkaastijokaisen kohdalle sanat “ei yhtään”. Hän piti tuomiota elefanteista oik eutettuna,kosk a ei ole ol emassa todisteita elefanteista samoilta ajoi lta k uin M ormon in k irja.

Sitten Ferguson kommentoi:

Todisteita edellä mainitu ista eläimi stä ei ole ilmenny t missään muodossa –keraamisissa kuvauksissa, luu- tai luurank ojäänteinä, seinämaalauksissa,vei stostaiteessa tai missään muussa muodossa. Normanin ja Sorensoninehdottamilta alueilta on kuitenkin löydetty Mormonin k irjan ajoiltatodisteita mu ista el äimi stä monenlaisissa muodoi ssa – peura, jaguaar i, k oira,kalkk una jne. Nol latu los tuottaa on gelman, joka ei mene pois si ll ä, ett ä sejätetään huomiotta. Parhaimmat tutki jat, jotka eivät ole mormoneja ja joistajotkut tahtovat meill e hy vää, ovat sitä m ielt ä, että meil lä on tässä todell inenongelma. Todi steet eivät ole saavut tamattomia nä iden el äint en mu inai senolemassaolon kohdal la, mik ä tiedetään siitä, että runsaita todisteita onlöydetty niiden olemassaolosta mu inai sessa vanhassa maailmassa. Sellaisentodistusaineiston puute meill e tässä sy mposiumissa ehdotetulla alueella onminun nähdäkseni huolestuttavaa ja m erk ittävää. 137

24

138 Ferguson 1975a, 20-21

139 Ferguson 1975a, 24, pain otus alk uperäisessä tekstissä.

140 C arter 1975


“Metallu rgian test issä” Ferguson mainitsi Morm onin k irjan koh tia, joi ssa viitataanpalkeisiin, vaskeen, rintakilpiin, kahleisiin, kupariin, kultaan, rautaan, malmiin,auranteriin, hopeaan, miekkoihin, tuppiin, kaiverruksiin ja teräkseen, ja toistisitten jokaisen metallin, metallurgisen taidon tai tuotteen, ja lisäsi kustakin sitten,ettei ole olemassa todisteita siitä.

Ferguson huomautti sitten:

Metallurgia ei ilmesty ky seessä oleval le alu eelle ennen k uin suunn ill eenyhdeksännellä vuosisadalla j.Kr. A rkeologia ei vastaa Mor monin k irjanmaiksi ja paik oik si ehdotetull a alueella y hteenk ään yl lä mainituista teknisiinvaatimuksiin. Pidän tätä suurena heikkoutena ehdotu ksen laatijoidemme jaystäviemme panssari ssa. (Se on aivan yhtä on gelmalli sta mui den alo jenkirjoittajille – niille, jotk a ovat käy neet edellämme – mukaan luk ien TomFerguson.)

Epäilen, etteivät ehdottajat ole kovin vak uuttavi a, mik äli he vastustavatsanomalla, ett ä todi steet meta ll ur giasta ovat vaik eita löy tää ja harvinaisuuk siaarkeologiassa. Sie ll ä, mi ssä kaivostoimin taa on har joitettu – kuten Vanhantestamentin maailmassa – on löy detty malm i- ja jätevuor ia. On löy dettymetall iesineitä. Taide kuvailee metalli tuotteiden olemassaoloa. Taaskintulok sena on noll a.138

Viimein en testi – “kirjoitustesti” – on kaikk ein tärkein, koska siihen l iitty vätjonkin kansan tulkittavissa olevat kaiverrukset. Fergusonin mielestä kaiverruksiapi täisi löyty ä seuraavasti: nuolenpääkirjoitusta (jaredilaisilta) ja hepreaa ja egyptiä(nefil äisil tä). Koska ainoatakaan nuolenpääk irjoitu sta ei ole koskaan löy detty,Ferguson pohti todisteita heprealaisesta kirjoituksesta eräässä kirjeessä George F.Car teril ta, joka oli maantieteen professori A&M y liopistossa Texasissa: “EräässäTlatilcosta (Meksik o Ci ty n lähiö) löy detyssä sinetissä on heprealainen nimiHiram , nähtävästi egyptiläisin merkein! ... T latilcossa, Meksikossa, on löydettysylinterisinetti, jossa on heprealainen nimi Hiram ! Vau!”139

Carter lainasi k irjeessään kok onaan epäluotettavan tutkija Barry Fellintekemää käännöstä Tlatilcon sinetistä: “Kuningas Shishak Hiramin sinetti.Väärentäjiltä hakataan pää poikki.”140 Fellin tunn istus ja käännös eivät oleläpäi sseet mui den tu tk ijoiden tarkastelua, joten oletettu todistuskappaleTlat ilcosta täy ty y jättää huomiott a.

Ferguson pohti seuraavaksi egy ptiläi siä kaiver ruk sia:

Egyptiläi siä: 3 gly fiä kolmituumaisessa sylinter isinet issä, jonk a Uudenmaailman arkeologinen säätiö löysi Chiapa de Corzosta Chi apasin osavaltios-sa Meksikossa. Vain yksi suuri tutkija, nyt edesmennyt William FoxwellAlbright on tunnistanut ne egyptil äisik si. Muut suuret tutk ijat ovat asettaneettunnistuksen vakavasti k y seenalaiseksi löy döksen gly fien rajoitetu n määrän

25

141 Ferguson 1975a, 24, pain otus alk uperäisessä tekstissä.

142 Green 1969, 77, pain otus alk uperäisessä tekstissä.

143 C erc hi on e 197 6; v rt . Fe rgu son 1976 d

144 Ferguson 1976b

145 Barney 1984

146 Math eny 1984, 25, 31; vrt. Soren son 1985


vuoksi. (Luultavastikin paras kohta, joka tukee ehdottajiamm e – ja ainoa tässäheidän hypoteesiaan k okeilevassa teknisessä ja vaativassa testissä).141

Ferguson my önsi, et tä mu ut tu tk ijat ovat asettan eet egy ptil äisten hier ogly fientunn istuk sen vakavasti ky seenalaisek si, mu tta hän hy väksy i arvosteluk yvy ttömäs-ti Chiapa de Corzon sinetin tunnistuksen ja Tlatilcon sinetin käännöksen.

Ferguson päätti kir joituksensa huomauttamalla, että nimenomaan Mormoninki rjaa tuk evan todi stusaineiston vähäinen määr ä muodosti hänell e vaikeanpulman, ja viittasi Dee Greenin lausuntoon siitä, että on kuvitteellista luullaMormonin kirjan maantiedon olevan tunnettu, kosk a “yhtään Mor m on in kirjanpaikkaa suhteessa ny kyiseen topo grafiaan ei tun ne ta.”142

Vuotta my öhemmin Ferguson kuvail i omaa k irjoitu staan tutki elmaksi, joka“osoittaa arkeologian nostattamia Mormonin kirjan ongelmia.”143 Ferguson selitti,mit en “kirjoituksen todellinen sisältö on se, ettei Mormon in k irjan maantietoavoida sijoittaa mi nnek ään – koska se on kuviteltua, eik ä ole koskaan vastaavareilun arkeologian vaatimuksia.”144 Ferguson näkemyksen mukaan Mormoninkirja ei ole missään suhteessa todelliseen maailmaan.

Ferguson kertoi MAP-kirk on työntek ijä Ronald Barneylle seuraavastajutusta, joka tapahtu i jossakin NW AF:n k okouk sessa joskus v. 1967 jälkeen, jatodennäköisesti hänen valmistettuaan v. 1975 tutkielmansa:

Fergusonista oli todella tärkeää kertoa min ull e kokem uk sestaan Uudenmaailman arkeologisessa säätiössä sen jälkeen, kun hän oli hylänny tMormonin ki rjan. H än sanoi, että y hdessä heidän ammatti laiskok ouksistaanhän esitti listan joistakin Mormonin kirjan tekemistä käsinkosk eteltavankulttuurin väitteistä, joista olisi pitänyt jäädä jälkiä mikäli Kesk i- tai Etelä-Amerik assa todella oli ollut joku Mormonin kirjan k ansa. ... Hän sanoi, ettäpaikalla olleet johtavat miehet eivät kyenneet tarjoamaan mitään selitystäsille, mik sei näitä piirteit ä löy ty nyt arkeologisista kaivauksista. Hänellenäiden esineiden puute oli hyvin tärkeä todiste siitä, että Mormonin kirja olimiel ik uvi tuk sellin en y rit y s luoda ju malalli suutta tänn e maan pääll e.145

Vuonna 1984 Ray T. Matheny, antropologian professori Brigham Younginy liopi stossa, tiivi sti ongelmati lan hyvin samalla tavalla ku in Ferguson sanomalla,että “kaik ki nämä maalaavat näky män, joka näyttää olevan aivan erilainen kuinse, mikä minulle on tuttua uuden maailman arkeologiassa”, ja että Mormon in k irjaesittää “1800-luvun kirjallisia käsitteitä ja kulttuurillisia kokemuksia, joita voidaanodottaa Joseph Smithin ja hänen kumppaneidensa kokeneen.”146

26

147 Ferguson 1976a

148 Ferguson 1976a

149 Ferguson 1976a


Lisää kirjeitä piiloepäilijältä

Ferguson oli suosiollinen uskonnollisen myy tin roolille ihmisten elämässä.Vastatessaan 9.2.1976 Provossa, Utahi ssa asuvien her ra ja rouva Harold W .Lawrencen kirjeeseen, Ferguson kirjoitti, että yk silöillä on tar ve uskoa johonkin,sillä “muutoin kohtaamme kuoleman ja häviämisen pohjattoman kui lun. ...Joseph Smith yritti niin kovasti, että astui hauraalle jäälle Aabrahamin k irjan jamy ös Mormonin kirjan kanssa. Hänet voidaan hylätä, mutta miksi vaivautua, kunkaikki uskonto perustuu my y tteihin, ja kun k erran ihmi sen täyty y niitä saada, jakun hänen my yttinsä on eräs parhaimmista.”147

Ferguson vertasi uskonnolli sten my y ttien hy lk äämistä lääk etieteel listenplasebojen käy tön l akkauttamiseen. Hän oli vakuut tunut sii tä, ett ä kaik enkaikk iaan sekä plasebot että uskonnolliset myy tit saavat aikaan enemmän hy vääkuin vahinkoa. Ferguson neuvoi sitten Lawrencen pariskuntaa: “Mik si ette sanoisioikeita sanoja ja pitäisi jäsenyy ttänne suurenmoisessa yhteisössä nauttien niistähyvistä asioista, joista pidätte, ja hy läten ne, joita ette voi niellä (ja pitäisittesuutanne kiinn i)? Tekopyhääk ö? Kenties. Mutta ehkäpä realistinen tapa käsitelläerittäin vaikeaa ongelmaa. Kirkossa on paljon sellaista, mistä voi nauttia – jatuhannet jäsenet ovat tehneet ja tek evät sitä, mitä kehotan teitä harkitsemaan.”148

Ferguson huomautti, että polii tikot ovat k autta kir jatun historian “käy ttäneethyväkseen” uskontoa sen tuot tami en hy vin tulosten vuok si – henk ilökohtainenrauha ja järjesty s perheessä ja kansallisissa asioissa. Hän sy y tti ny ky -yhteiskunnankorkean rik osmäärän y hdek si päätek ijäk si uskonnoll isten my tologioidensärky mistä. Ferguson ei nähnyt mitään arvoa uskonnollisten myyttien vastustami-sessa, sen paremmin mormonien kuin mink ään muidenkaan my ytti en, jotkasaivat aikaan enemmän hy vää kuin vahinkoa. Koska hän tunsi, että kirkko olihuijannut häntä Joseph Smithin kautt a, hän suositteli vastahuijausta: “EhkäpäJoseph Smith on huijannu t teitä ja minua. Ny t kun meill ä on sisäpiirin tiedot,miksemme pui jaisi vähän takaisin ja py sy isi m uk ana?”149

Ferguson selit ti , m iten hän halusi py syä mormonik irk ossa itselleen pätevi ensyi den perusteella, ja että hän arvosti ki rk on sosiaal ista toi min taa. SuvaitsevainenFerguson neuvoi Lawr enceja:

Mukana oleminen avoimin silmin on itse asiassa hauskaa, halvempaa kuinaiemmin, eikä rasita ollenkaan. Valikoin nyky ään hyvin tarkkaan missäkokouksissa käyn, missä tehtävissä toimin, lah joittamani rah an määrän jne.jne. ja olen aivan tyy tyväinen. En koskaan nouse ylös ja anna todistustani –mutta ku untelen sil ti, ku n toi set antavat omi ansa. O len paljon suvait sevai-sempi muita uskontoja ja toisenlaista ajattelu a koh taan, hy väksy n asiaty leensä. Voisi tte k okeill a ehdotuk siani – ja jos huom aatte, että teillä on tarvepolttaa kaik ki sillat itsenne ja kirkon väliltä, niin py ytäk ää toki erotustajäsenyy destä. On tu leva aika – mutt a se on kaukan a – jolloin johto onmuuttava erotuk seen johtavia sääntöjä, ja poi stava perusteena sen, etteiasianom ainen usko mainittu ihin k ahteen kirjaan [Aabrahamin kir jaan ja

27

150 Ferguson 1976a

151 Tann er and T anner 1972

152 H offer 1951

153 Brodie 1971

154 Jessee 1969

155 Ferguson 1976c; vrt . Fitzgerald 1976

156 Ferguson 1979

157 Mu ualla hän käytt i sanontoja “myy tt iyhte isö” ja “suuri yh teisö” viitatessaan MA P-kirkk oon

(Fergu son 197 6a; Bar ney 1984).

158 Ferguson 1979


Morm onin kirjaan] tai Joseph Smithiin profeettana jne. ... mutta mikäliodotatte sitä päivää, olette todennäköisesti ehtinyt kuolla. Se on kaukana –esimerk ik si ky mmeny sten maksu vähenisi li ik aa.150

Ferguson sanoi, ettei heidän pi täny t huoleht ia jäsenten maksamista k ymm enyksis-tä, sillä hänen mi elestään MAP-kirk ko oli yhtä vapaa rahalli sesta kor ruptiostakuin mikä tahansa ihmisten järjestö, ja melkein kaikki raha meni takaisinjäsenistölle muodossa tai toisessa. Sitten hän suositteli lyhy ttä lukulistaaLawrencei lle: Morm onismi : var jo v ai tode llisuutta151, Tosiuskov ainen 152, Kukaan eitunne tarin aani 153 ja “Varhaiset kertomukset Joseph Smithin ensimmäisestänäy stä”154. Kosk a nämä teok set vaikut tivat sy västi Fergusoniin, hän ajatteliilm eisesti, ett ä Law renci en k annattai si luk ea ne.

Maaliskuussa 1976 Fer guson sai kir jeen John W . Fitzgera ldil ta, jok a k osk iDee Jay N elsonin ja N. Eldon Tanner oletettua kieltäyty mistä julkaista Nelsoninkäännöstä Joseph Smithin egy ptil äisistä papyruskääröistä. Ferguson vastasi:“Ihmettel enpä, mit ä k irk on joh tajien mi elissä li ik ku u, k un he tuntevat tiedotAabrahamin kirjasta, uudet tiedot ensimmäisestä näystä jne. ... Olisi tuhoisaakirk olle, jos joku y limmistä johtajista julistaisi yleisölle tosiasiat.”155

3.12.1979 Ferguson ki rjoi tti k irjeen James Still ill e Salemi sta, Or egonista,missä hän kertoi, että hän oli “menettänyt uskon Joseph Smithiin miehenä, jollaoli johto jumalan luo”, ja että hän sen johdosta oli päätellyt, ettei kellään olekoskaan ollut sellaista johtoa. Silti hän piti joitakin uskontoja parempina kuintoisia: “Uskon juutalaisuuden olevan edistysaskel m onijumalai suudesta;kr istil lisy yden olevan edisty saskel juutalaisuudesta (vain jonkinasteinen ja joillakinalueil la); että protestantismi on edisty saskel k atolilaisuudesta; että mormonismion edistysaskel protestantismista. Joten arvostan Joseph Smithiä uudistajana javälkky nä kaverina.”156

Hän selitti, mi ten hän kävi k okouk sissa, lauloi seurakunnan k uorossa javiihty i kirkossa mukana olevien ystäviensä kanssa. Itse asiassa Ferguson pitimormonismia “parhaana y hteisönä”157 josta hän oli tietoinen – “liian hyvänävastustet tavaksi – ja se on joka tapauksessa liian iso ja menesty vä vastustet tavaksi(niin kuin Tannerien pitäisi tajuta).”158

Ilmeisesti Ferguson piti y hä joitak in aiemmista todisteistaan merk ittävin ä.Hän puolusti rehellistä Ixtlilxochitlin englanninnoksen käy ttöään, jota hän eiollut parannellut, jotta se sopisi Mormonin kirjan kertomukseen. Vaik kei hänelläollut antaa sel ity stä sil le, m iten se olisi voinut tapahtua, hän spekuloi, että “Joseph

28

159 Engl. : Vi e w o f t h e H e b r ew s

160 Ferguson 1979

161 Ferguson 1979

162 Still 1979b

163 Ferguson 1981


Smithillä oli saattanut olla käy tettävissään Ixtlilxochitl j a Heprealaisteoria 159

valmi staessaan Mormonin ki rjaa.160 Hän mi etti tosin, “miten Joseph Smith pääsikäsiksi Ixtliliin,” mutta hän oli onnistunut varmistam aan sen, et tä OliverCowdery oli ollut Ethan Smithin seurakunnan jäsen Poultney ssä, Vermon tissa,ennen kuin tapasi Joseph Smithin.161

Still oli kysyny t, olisiko mitenkään mahdollista saada takai sin ky mmeny ksiä,jotka hän oli m aksanut k irk olle. Ferguson antoi hänelle jonkin verran lainopillisianeuvoja, ja kertoi hänel le, ettei lain mukaan annettua lahjaa voinut vaatia takaisin:“Maksat rahasi jol lekin kir kol le ja otat ri skin sii tä, että k ir kko on tosi tai o ik eassakurssissa.”162

Eräs toinen kirje valaisee Fergusonin näköku lmaa varhain 1980-luvulla.15.9.1981 Ferguson k irjoi tti Burt Stridelle San Joseen, Kali forni aan, o llen hänenkanssaan samaa mieltä siitä, ett ä he rak astivat ki rkkoa samal la kun eiväthy väksyn eet monia sen opeista. Ferguson oli päätellyt, että “mormonismi, vaikkaonkin peräisin 25-vuotiaan uudisasukk aan miel estä, on todennäk öisesti mark -ki noiden paras usk onsuunta tänä päi vänä,” ja sitten hän lu etteli asiat , joista pitiki rkossa:

Se on hy vä kauppa – vapaa petoksesta (rahallisesta petoksesta siis) siinämielessä, että sijoitettu raha palaa takaisin väelle kappelien, tem ppeli en(ny ky päivän kunnioitusta herättävää arkkitehtuuria ja kalustuksia kuinmenn eiden päivien linnoissa ja katedraaleissa), huoltotyön, hienojenkuorojen, suurenmoisen y liopi ston y m. mu odossa. ... R aha ei mene jonkuneliitin taskuihin. Ihmiset saavat luultavasti paremmin takaisin rahastaan kuinmissään muussa suurehkossa järjestössä maailmassa! Lisäksi MAP-kirk onApuy hdisty ksen ohjelma on edisty neimpiä, hy väntahtoi simpia, eni tenpalvelevia, eniten k oulut tavimpi a ja kannattavia ohjelmia i hmiskunn anhistori assa. Mormonipappeuden ohjelma on erinomainen, vaikkakinjotensakin ty lsä – siinä on paljon tilaa parannukselle, mutta se ly ö laudaltakaikkien muiden uskontojen toiminnan. MAP-kirk on nuorten ohjelmat ovatlähes fantastisia . Lähety sohjelm a panee k y mmenet tuhannet nuoretmormonit lähei seen ja in tiimii n k osketu kseen k ult tuurien ja ihmisten kanssakaikkialla maai lm assa. H e pa laavat kotii n m aailmank ansalaisin a. Kir kontervey sohjelma on er äitä ny ky maailman ih meitä.

Ferguson sanoi kirkolla olevan “ihmisen luomista uskonnoista parhaimmanlaatui-sen”, ja ettei hän koskaan aikonut jättää sitä. Vaikka näitä mormonismin hyviäpuolia oliki n niin paljon, tunsi Ferguson kuitenki n, että “todisteet joitakin tietty jäkir kon perustavia yliluonnollisuuksia vastaan” ovat kasvaneet sellaisiin mittoihin,että kir kon joh tajien olisi epäviisasta uskaltautua julkiseen väittelyy n näistäasioista.163

29

164 Barney 1983

165 Barney 1984; vrt. Fergu son 1980

166 Barney 1983

167 Van W agoner ja W alker 1982; R ussell 1982

168 Ferguson 1983b


Tammikuun neljäntenä päivänä v. 1983, vähän y li k ahta k uuk autta ennenkuolemaansa, Fer guson tapasi Ronald Barney n MA P-kirk on histor iaosastolla.Barney kertoi Fergusonil le ti etävänsä hänen eri ju lk aisui staan, ja k y sy i, ti esiköhän, mit en Jerald ja Sandra Tanner käyttivät hänen 13.3.1972 James Boyackillekir joit tamaansa kirjettä. Main ittu k irje sisältää Fergusonin varhai simmantunnetun Aabrahamin ki rjan aitou den ki eltämisen. Barney ki rjasi päiväk irjaansa,että Ferguson “alkoi kiemurrella tuolissaan, kalpeni ja käyttäytyi ik ään kuin olisinollut johtava auktor iteetti, jok a on saanut hänet k ii nn i avior ik ok sesta . H än py y sihössöttäen anteeksi, sanoi Tannerien olevan pöhköjä jne.” Kun Barney oliilmaissut olevansa ki innostun ut avoim esta keskustelusta, Ferguson paljasti sil loi setuskomuksensa: “ Oltuaan kerran uskon puolustaja hän ny ky ään hy lkäätäydellisesti sen, että Jumala sekaantuisi toimill aan ihmisten tekemisiin jaasioihin.”164 Täl läkin kertaa Ferguson sanoi, että hän “pit i k irk osta kovasti” ja ett eihän nähny t mitään syy tä jättää sitä niin ku in muut, k oskei hän “nähny t Jumal aamissään muussa kirk ossa.”165

Muutamaa päivää my öhemmin, 10.1.1983, Ferguson kirjoitti Barneylle antaenyk sityiskohtia historiantutkimuk sistaan yhtey ksistä, joita saattoi ol la OliverCowder yn ja Ethan Smithin, Heprealaisteor ian kirjoittajan välillä. Heprealaisteori-aa ol i ehdotettu mahdol li sek si Joseph Sm ithi in vaik ut tavaksi l ähteeksi:

Kun Oliver C owdery synty i v. 1806 ja ol i Poultney ssä vuosina 1809– 1825,hän oli Pou ltney n asukas k olmivuotiaasta 19-vuotiaaksi – kai ken k aikki aan16 vuotta. Ja näinä vuosina julkaistiin Heprealaisteoria , v. 1822 [1823] ja 1825.Kaikki hänen k olme pientä Poultneyssä synty ny ttä sisarpuoltaan kastettiinEthan Smithin ki rk ossa. Näin perheell ä oli lähei nen kosk etus EthanSmithiin.

Ferguson tutk i my ös vielä vähemmän todennäköistä yhtey ttä Joseph Smithin jaSidney Ri gdon in väl il lä my öhään 1820-luvull a. H än ol i i lmoittanut Barney lleSidney Rigdon in pojanpojan ki rjeiden ol inpaik asta, ja toivoi saavansa niistä piankopiot. Barney ki rjasi päiväk irj aansa, ett ä Ferguson ahk eroi “löy tääk seenmateriaalia Rigdonista todistaakseen teoriansa, jonka mukaan Rigdon oli nerokirk on takana, ja Mormonin kirjan todellinen tekijä.”166

Thom as Stuart Fergusonin viimeinen tiedossa oleva k irj e ki rjoi tetti in 1.2.1983Ron Barney lle. Ferguson muistut ti hänt ä mielenkiinnostaan Rigdonin materiaaliakohtaan, ja kiitti häntä siitä, että oli kiinnittänyt hänen huomionsa joihinkinviimeaikaisiin artikkeleihin julkaisuissa Dialogue ja Su n st on e .167 Vi imeinen t iedossaoleva Fergusonin kirjoittama kappale kuvaa hänen itsepintaista tiedonhaluisuut-taan : “Jatkan tutk imistan i. Se on hauskaa ja virkistävää. Odotan ilolla tapaavanisinut seuraavalla matkallani Salt Lake City yn.”168

Nämä kak si viimeistä ki rjett ä, y hdessä Barney n päiväki rjan ja mu isteluksenkanssa, vahvistavat Fergusonin kritisoivan asenteen vain kaksi k uuk autta ennen

30

169 Rob erts 1985, 22-24

170 W arren ja Fergu son 1987, 283

171 Ferguson ja Fergu son 1982

172 Ks. v i i te t tä tekst in j älkeen .

173 Ferguson 1957a

174 Ferguson 1976b


hänen kuolemaansa. Tämä ratkaiseva todistus toimii kui n kesku sakseli, jokayhdistää viimeiset viisitoista vuotta, ja on verrattavissa Wesley P. Lloydinpäiväkirjaan, joka kertoo B.H. Robertsin näkemyk sestä Mormonin k irjastaepähistorial lisena vain k aksi k uuk autta ennen hänen k uolemaan sa.169

Näillä asioilla on eri ty ismerk ity stä sen vuok si, että Messias m uinaisessaAm er ikassa sisältää liitteenä Fergusonin elämäk erralli sen tarinan, johon onsekoittunut Uu den maailman arkeologisen säätiön histori aa. Kirjoitt ajaa eimainita, mutta liite päättyy “hänen [Fergusonin] todistuksellaan Mormoninki rjasta. V. 1982, vu otta ennen k uolemaansa, hän pani valok uvan ja todi stuksenmukaan useisiin Mormonin k irjan kappal eisiin, jotka hän jakeli ulkopuolisille.”Kunnioi tuk senosoitus siteeraa sitten kahden kappal een pitui sta todistusta:

Me olemme tutkineet Mormonin kirjaa viidenkymmenen vuoden ajan.Voimme sanoa sinulle, ett ä se seuraa vain Uu tta testamentti a ki rjoitettunatodistuksena ... Jeesukselle Kristukselle. Ja meistä näyttää, ettei muuta viestiätarvita ... ku in Kristuksen viesti. Miljoonat ihmiset ovat hyväksyn eetJeesuksen Messiaana luettuaan Mor monin kir jan etsiessään totuutta. Kirja onmormonikirkon kulmakivi.

Suurin todistus Mormonin k irjan totuudelle on ki rja i tse. Mu tta monetovat ne ulkoi set todisteet, jotka tu kevat sitä. 170

Tämä kirjallinen todistus on koneella kirjoitettu, siinä on muk ana valokuvaFergusonista ja hänen vaimostaan, ja hän käyttää sanaa “me”, mikä viittaa siihen,että se oli osa ohjelmaa, jonka avulla Mormonin k irjaa levitettiin perheestäperheeseen171. Fergusonin viimeiset kaksi ki rjettä ja Barneyn päiväki rja jamuistelus tekevät kuitenkin selväksi, ettei tätä kirjallista todistusta pidä ottaaFergusonin l opull isena käsity ksenä Mormon in k irjasta.172

Tom Fergusonin panos

Ferguson ol i vastak ohtaisuuk sien m ies. H änen varhainen innostuk sensaMormonin kirjaa kohtaan, mitä ku vaa esimer ki ksi h änen arvionsa vuodelta 1957:“Minulle Mormonin k irja on ku in ui nuva tu livuori, val miina purskauttam aanesille kaikk ein tärkeintä tietoa koko maailmalle,”173 vaihtui viimeisen puolentoistavuosik ymmenen ku luessa hänen epäilevään näkemy kseensä, jonk a muk aanMormonin ki rjan sisä lly ksen lähde oli Joseph Smith in lu ovassa mielessä.Vuosikausien arkeologisten tutkimusten jälkeen, pettyneenä siitä, ettei voinutlöy tää kauan k aivattua vahvistusta Mormonin k irjalle, Ferguson päätteli, että kirjaon “kuvitteellinen” ja että “se, mi tä on m aan sisäll ä, ei ole koskaan vahvistava sitä,mikä on kirjassa.”174 Fer guson päätti , ettei voinut vi ivy ttää tuomi otaan ja py sy ä

31


176 Ferguson 1948b; v rt. F. N elson 1987


iank aik en odottavall a kannalla todistuksia odottaen. H änen epäily ksensä eiku itenk aan ollut ky lmää k yynill isyy ttä, k oska hän py syi toiveik kaana siitä, ettävakuuttavia todisteita saatettaisiin l öy tää, ja toivoi, että tilanne olisi toinen kuinminä hän sitä piti. V . 1975 Mormonin k irjan maantieteel listen ongelm ientutk ielmansa lopussa hän lausui tämän toiveen: “Minä ainakin olisin onnellinen,mikäli Dee [Green] olisi väärässä” siitä, ettei ole olemassakaan mitään Mormoninki rjan maantietoa. 175

Ferguson oli ystävällinen ja ulospäin suuntautunut. Hänell ä oli dy naaminenpersoonallisuus ja tarttuvaa innostusta. Vaikka hän olikin harrastelija eikäammattilainen, niin hän oli ri ippumaton ajattelija, joka sy venty i asiaansa.Ferguson oli korvaamaton voima NW AF:n perustami sen tak ana v. 1952, ja tämäsaattaakin olla hänen pysyvin panoksensa. Ny ky isin lakkautetun NWA F:nammattimaiset ark eologi set tutk imukset Keski -Amerikan k ork eaku lttu uri enalkuperästä ovat paljossa velkaa Fergusonin alkutoimille. Fergusonin vv.1941–1962 julk aistut k irjat ja art ik kel it ovat osoituk sena hänen Mormonin k irjaakohtaan tuntemastaan rak kaudesta ja hänen varhai sista pyrkimy ksistään vahvistaasen oikeaksi, sillä hän julkaisi elämänsä aikana ainoastaan yhden teoksen, joka eikosketel lut Mormonin k irjan tutk imusta. 176 1950-luvun ai kana ja varhaisella 1960-luvulla hän oli hyvin suosittu puhujana takk ailloissa, instituutin kok oontumisissa,sak ramenttikok ouksissa ja opintoviikoilla. Ehkäpä hänen oli vaikea julkaistapitk äaik aisen ju lk isen k antansa vuok si kumoavaa lausuntoa el ämänsä viimeisinävuosina. Hän oli sijoittanut valtavan määrän aikaa, rahaa ja tarm oa toden taak seenMormonin kir jan aidoksi. Pettym yk sen on täyty ny t olla pistävä, sillä siitäjohtuvat asennemuutokset hänessä olivat valtavat.

Vaikka Ferguson kielsikin Mormonin k irjan ja Aabr ahamin ki rjanhistor iall isen aitouden, hän puhui silti mormon ien arvojen puolesta. Ei ole mi tääntodisteita siitä, että häntä vastaan ol isi toim it tu kir kon puolesta , jotta häntä oli sirangaistu tai erotettu jäseny ydestä epäortodoksisten uskomuksiensa vuoksi. EhkäFergusonin tapaus osoittaa todell isen vaaran – ja turhuuden – yr itettäessä käy ttääarkeologista todistusaineistoa todistamaan teol ogista opp ia, sil lä usk onnoll isenuskon pitäisi perustua sisäiseen vakaumukseen eikä ulkoiseen todistusaineistoon.

Kun ottaa huomioon hänen petty my ksensä, on annettava Fergusonille arvoasiitä, ett ä hän ratk aisi ongelmansa parhain päin henkilökohtaisesti, sillä hänellä olisisäinen rauha, ja hän puhu i u sein tarpeesta nähdä asi oiden kok onaiskuva. Oli sihirveän epäreilua sanoa, että Ferguson menetti kok onaan uskonsa mormonismiin.Hän jatkoi aktiivista jäsenyy ttä k ir kossa ja selitti käytöksensä erilaisin sosiaalisin,kulttuurillisin ja moraal isin perustein. Hän näk i uskonnoissa monia hyödyllisiäpuoli a, ja morm onismi ol i hänen muk aansa uskonnoista hyödyllisin. VaikkaFerguson epäilik in, ettei Joseph Smith osannu t kään tää egyptiläi siä tekstejä,vaikka hän hy lkäsikin Aabrahamin ki rjan, vai kk a hän kielsi Mormonin k irjanhistor iall isen aitouden, vaikka hän ky seenal aisti Joseph Smithillä tai k elläänmuulla olevan johtoa Jum alan luo – siitä huolimatta hän rakasti hellästi vaimoaanja lapsiaan, pi ti k irk koa i hmeell isenä yhteisönä, arvosti ki rkon toim intaa jayhteisy y ttä, lauloi seurakuntansa kuorossa, arvosti Mormonin kirjan k orkeitamoraalisia periaattei ta, suva itsi ja sieti muita mielipiteitä yhä paremmin, tun si, että

32


uskonnolli set periaatteet palvelivat tärkeää tarvett a ihm isen elämässä, löy sirentoutusta puutarhatöistä ja nautti elämästä suuresti . Itse asiassa Thom as StuartFerguson ol i pelaam assa t enni stä, k un paha sydänkohtaus tappoi hänet väli ttömäs-ti 16.3.1983 67 vuoden iässä. Hänen poismenonsa murehdutti kaikk ia hänettunteneita.

33

1 W arren ja Fergu son 1987

2 Warren j a Ferguson 1987, x i

3 W arren ja Ferguson 1987, xi i i

4 Esim. W arren ja Fergu son 1987, 33, ja Ferguson 1962b, 204

5 W arren ja Fergu son 1987, 44-45, 161; vrt. Ferguson 1958b, 95


Vii te 172

T ä m ä ei ole oik ea paikk a kir joittaa arvo stelua kir jasta Messi as m ui n ai sessa Am er ikassa , m ut ta k osk a

nimiösivu mainitsee Thom as Stuart Fergusonin sen kir joi t ta jaks i Bruce W. W arrenin ohel la , on

tutkittava tätä postuumia tekijä-nim ity stä.1 Kirjan johd anno ssa sanoo Pau l R . C heesma n, ett ä Bru ce

W . Warrenin kir jaan tekemien l isäyksien “pitä isi jä l leen asettaa Thomas Stuart Fergu son

o ik e uk siinsa lähtei den ri kastu ttajan a Keski-A mer ik kaa j a M orm onin ki rjaa k oskev ien tu tk im usten

alal la.”2 Mik si yh den ki rjoittaja n “l isäy k set” p ara nt aisi vat lu k ija n m iel ip ide ttä to isest a? M ik si

Ferguson tarvits isi “asettaa jä l leen oikeuksi insa”? Bruce W. W arren sanoo esipuheessa, että

Ferguson “ol i ryhty ny t tarkistamaan kir jaansa Yksi l aum a j a yk si pa im en ” ja että Warren oli

suos tunut saattamaan loppuun tämän tarkistuksen. Mitä to dist eit a on ole m assa s i i tä , et tä Ferguson

tarkist i kir jaansa Yksi l aum a j a yk si pa im en , j a mih in päin t ämä t a rk i s tus o li suu nnat tu? W arren

sanoo m y ös, e ttä uu den k ir jan oli tar k oi tu s ol la “kunn ianosoitu s Thom as Stuart Fergusoni lle ja

hänen py syväll e todistuk selleen Morm onin k irjasta ja Messiaan, Jeesuk sen K ri stu k sen j um ala lli suu -

desta.”3 Kun Fergusonin kir jeissä olevat selvät todisteet osoittavat, että hän kielsi M orm onin k irjan

histor iallisu uden ja Jeesuksen jumalal l isuuden, ni in Warrenin puolelta on petol l ista puh ua hä nen

“pysy västä” todistuksestaan.

Ferguson kir joitt i k irjansa Yksi l aum a j a yk si pa im en , ja suoria la inauksia tästä k ir jasta on

todellakin sivukau palla sisällytetty kir jaan Mess ias m u ina i s e ss a Amer ikassa. Joskus tarkoituk settomia

lausumia jälkim mäisessä voidaan selittää katsom alla alku peräistä lausum aa edellisessä.4 W arren

vihjaa usein, mi ten molem mat k irjai l i jat kirjoittavat teosta Messias muin aisessa Amerik assa. Tar k ka

analy y si rajoittaa viittauksen joskus vain Warreniin tai vain Fergusoniin, mu tta ei molempiin.

Y hd essä tu liv uo ri a k osk eva ssa k app alee ssa sanan “me” käy ttö vih jaa heidän y hteiseen m ielipi teen-

seensä, mu tta W arren kir joitt i k ok o sen osan. Eräässä toisessa koh dassa “me” on an akr onisti nen

W arrenin m uk ana ol o en nen v. 1 958 tap aht un eessa kesku stelussa Fergusonin ja Floyd C ornabyn

välillä, jota vi imeksimainittua Warren ei ole koskaan tavannut. 5 W arrenin ko ko kan ssakäy mi nen

Fergusonin kanssa tämän v i ime is ten v i idento is ta e l invuoden a jal l a koostu i v i iden minuut in

kesku stelusta v. 1979.

Ferguson e i kuol lessaan ol lut k ir jo i t tanut sanaakaan tarki s tu skäs ik ir jo i tusta . Hänen a inoa

ty ön sä aiottuun tarkistukseen on suunnil leen kaksiky mm entä uudistu sideaa, jotka on töherretty

keltaisi l le 3M:n “Post it”-lappusil le. Eräässä näistä muisti inpanoista harkitt i in Ethan Smithin

Hepr ea l a i s t e o r i an vaikutu ksen Morm onin kir jaan m uk aan ot tam ista , m ut ta W arr eni n t ark iste tu ssa

lai to k sessa Messi as m ui n ai sessa Am er ikassa tätä kiistanalaista asiaa ei ollenk aan mainita , va ikka R on

Barney vahvisti r i ippumattom asti Fergusonin radikaali n näkem y ksen t ässä ky sym y ksessä. Joten

v ai k k a tämä uusi kirja sisältääkin tu hansia Thomas Stuart Fergusonin sanoja, niin ne edustavat

hänen asennet taan s il lo in , kun Yksi lau m a ja y k si p a i m e n julk aistiin v. 1958 t ai 1962, eiv ät hän en

näkem y ksiään v. 1983.

Jos kir ja ol i a iott u k u nnian osoitu ksek si Fergu sonill e, se olisi pit äny t om istaa hän en

mu istolleen eikä pain aa hänen ni meään nimiösivulle toisena kirjoittajana. Toiveajattelu tai hellät

muistot eivät muuta s itä tapaa, jol la asiat ol ivat muuttuneet Fergusonin ajatuk sissa. Mess i a s

m u i n a i s e ss a Amer ika s sa esittää Fer guson in tu oreen a ki rjaili jana, ja täm änk altain en py rkim ys tuo da

takaisin Aabr ahami n ki rjan papy ruskäär öjen löy töä edel tävä Fer guson on h änen t odelli sten

näkem y stensä karkeaa väär istelyä.

34


Kirjallisuus- ja lähdeluettelo

T ä m ä artikk eli on k orjat tu ja t i ivistetty versio pidemmästä tutkielmasta, joka on saatavil la

oso itt eessa the Stan Larson Col lect ion, A ccession 1111, Special Collect ions, J . Wil lard Marriott

Library, U niversity of Utah, Salt Lake City .

Luette loa e i o le suomennettu, koska tutki jan on joka tapauksessa osattava englan tia sy vent ääkseen

tutk imuks iaan .

Anderson , Joseph. Letter to Th omas Stuar t Ferguson, 20 D ecember 1951. T hom as Stuart Ferguson

Col lect ion M SS 1549, Archives and Manuscr ipts , Harold B. Lee Library , Br igham Young

U niv ersity , Pr ovo , U tah (h erein after, t his col lectio n abb revi ated to BY U ).

Baer , Klaus. “The Breathing Permit of Hôr : A Transla t ion of the Apparent Source of the Book of

Abraham .” D i al o g u e 3 (Autu mn 1968): 109-34.

Barney , Rona ld . In terv iew wi th Thomas Stuar t Ferguson , 4 January 1983 , wr i t ten in Barney’s

journal, 15 Februar y 1983. H . Mi chael Mar quardt C ollection, A ccession 900, Box 77, Special

C ol lect io ns, 1. Wil lard Marriott Library , Un iversity of U tah , Salt L ake C ity (herein after

abbreviated to U of U ).

_____. Interview w ith Th omas Stuart Ferguson, 4 January 1983, transcr ibed 19 Apri l 1984, U of

U .

Benson, Ezra Taft. Letter to Thom as Stuart Ferguson, 29 June 1951, BYU .

Brodi e, Fawn M . No Man Kn ow s My His t o r y : Th e Li f e o f Jo s e p h Sm i t h , Th e M o r m o n P r o p h e t . 2d ed.,

rev. and enl. New York : Alfred A. Knopf, 1971.

[Brown, H ugh B.] Let ter to [Robert H ancock], [partial photocopy], 26 September 1974. U of U .

Bur ton , D. Jeff “T he P hen om eno n o f th e C lo set D ou bt er: A Desc ri pt io n an d A nal y sis of O ne

A pp ro ach to A cti vi ty in th e C hu rch .” Su n st o n e 7 (Sept.-Oct. 1982): 35-38.

_____. Fo r T ho se W h o W o n d er : O b s e r v a t i o n s o n Fa i t h , B e l ie f , D o u b t , R e a so n , a n d K n o w l e d g e . Salt

Lake C ity: IVE, Inc., 1986.

Carter, George F. Letter to Tho mas Stuart Ferguson, 6 March 1975, U of U.

C erchio ne, J. Do n. L etter to T ho m as Stu art Fer gu son w ith han dw ri tte n r espo nse by Ferguson, 21

Ju ly 1976 , U of U .

C heesman, Pau l R . “An Ana lys i s of the Accounts Re la ting Joseph Smith’s Early Visions.” M .R .E.

thesis, Brigham You ng U niversity, 1965.

_____. T h e se Ea r ly Am e r i c an s : Ext e rn a l Ev i d e n c e s o f th e Bo o k o f Mo r m o n . Salt L ake C ity : Deseret

Book C ompany , 1974.

Clark , J . Reuben, Jr. Letter to Th omas Stuart Ferguson, 17 April 1953, BYU .

_____. Letter to Thom as Stuart Ferguson, 16 May 1957, BYU.

C oe, M ich ael D. R evi ew of O ne Fo ld a nd O ne She ph erd , b y T ho m as St ua rt Fer gu son . In

Ame r i can Ant iqu i t y 25 (Oct. 1959): 290.

___ __. “M or m on s & A rch aeo lo gy : A n O ut sid e V iew .” D i al o g u e 8, no. 2 (1973): 4048.

Cow dery, Oli ver. Letter to W illiam Fry e, 22 December 1835 , par t i al l y pr in ted in Lat t e r Day Sa in t s ’

M es se n g e r a n d Ad v o c a t e 2 (December 1835): 234-37.

Ferguson, Thom as Stuart. Letter to An toine Ivins, 9 July 1937a, BYU.

_____. Letter to Antoin e Ivins, 30 September 1937b, BYU .

_____. Letter to Richard L. Evans, [before 11 August 1941a], BYU .

_____. “Som e Im po rt an t Bo ok of M or m on Q ue sti on s.” T h e Im p r o v em e n t Er a 44 (Sept . 1941b ):

528, 569-71.

_____.”M exico and Guatemala, February-1946.” Ty pewritten manuscript , 25 April 1946a, BYU .

___ __. “T he W he el i n A nc ien t A m eri ca. ” T h e Im p r o v e m e n t Er a 49 (Dec. 1946b): 785, 818-19.

_____. Letter to M. W ells Jakeman, 27 A pril 1947a, BYU.

_____. C u m o r a h --W h e r e ? Independence, Missouri : Zion’s Pr int ing & Publ ishing Co. , 1947b.

_____. Letter [addressee unk now n], 21 January 1948a, BYU .

___ __. “Do Y ou Kn ow H ow to R ead ?” T h e Im p r o v e m e n t Er a 51 (Jan. 1948b): 20, 59-61.

_____. Letter to Milton R . Hu nter, 10 March 1948c, BYU.

_____. Letter to J. Willard M arriott, 12 March 1948d, BYU .

_____. Letter to Milton R . Hu nter, 14 May 1949, BYU.

35


_____. Letter to John A . Widtsoe, 17 April 1951a, BYU .

_____. Letter to Alfred V. Kidder, 23 July 1951b, BYU .

_____. Letter to David O. M cKay, 14 December 1951c, BYU .

_____. Note to Om er C. Stewart, 23 M ay 1952a, U of U .

_____. Letter to L. Bryce Boy er, 7 Novemb er 1952b, BYU.

_____. Letter to Merland C lark, 11 December 1952c, BYU .

_____. Letter to Alfred V. Kidder, 16 February 1953a, BYU .

_____. “Joseph Smith and A merican A rch aeo lo gy .” Bul l e t in o f th e Un iv e r s i t y Archaeo l o g i ca l So c i e t y ,

no. 4 (March 1953b): 19-25.

_____. Diary, 9 April 1953c, BYU .

_____. Letter to the First Presidency, 10 Apr il 1953d, BYU.

_____. Letter to Milton R . Hu nter, 11 April 1953e, U of U .

_____. Letter to Wh itney G roo, 20 May 1953f, BYU .

_____. Letter to Mr. and M rs. J . Wi l l a rd Marr io tt , 20 May 1953g, J . Wi l l ard Marr io tt Col l ect ion ,

M S 164, Box 88, Special Collections, J . Willard Marriott L ibrary , Un ivers i ty of Utah, Salt

Lake C ity.

_____. “Book of Morm on N ews and Views.” The Mes sen g e r o f Nor th e rn Ca l i f o rn i a 8 (M arch 1954a):

4.

_____. Letter to Ariel L. C row ley, 20 Ap ril 1954b, BYU.

_____. Letter to All ie M arriott, 7 September 1954c, BYU .

_____. Letter to Milton R . Hu nter, 10 January 1955a, BYU .

_____. Letter to the First Presidency, 27 January 1955b, BYU.

_____. Letter to Paul M. H anson, 29 March 1955c, BYU .

_____. Letter to the First Presidency, 31 January 1956a, BYU.

_____. “The World’s Str an gest Bo ok : T he Bo ok of M or m on .” The Mi l l e nn ia l S ta r 118 (Feb . 1956b ):

36-46.

_____. Letter to Milton R . Hu nter, 5 June 1956c, BYU .

_____. “Introduct ion C oncern ing the New W or ld Archaeolog ica l Foundat ion .” In N e w W o r l d

Ar cha e o l o g i c a l Fo u n d a t io n , Pu b l ic a ti o n No . I, 3-6 . Orinda, Cal i fornia : New W orld Archaeolo-

gical Foundation, 1956d.

_____. Letter to the First Presidency, 22 No vember 1957a, BYU.

_____. Letter to David O. M cKay, 11 December 1957b, BYU.

_____. Letter to the First Presidency, 15 March 1958a, BYU .

_____. O n e Fo l d a n d O n e S h e p he r d . San Francisco: Books of Cal i fornia , 1958b.

_____. Letter to Hu gh B. Brown, 28 June 1960, BYU .

_____. Letter to LeGrand Richards, 23 January 1961a, BYU .

_____. Note of telephone conversation with H oward W . Hu nter, 16 February 1961b, BYU .

_____. Letter to Wendell Phil l ips, 28 February 1961c, BYU .

_____. “Gold P lates and t he B oo k of M or m on .” T h e Im p r o v e m e n t Er a 65 (Apri l 1962a): 233-34,

270-71.

_____. O n e Fo ld an d O n e Sh e p h e r d . 2d ed. Sal t Lake City : O lym pus Publ ishing Company , 1962b.

_____. Letter to Paul Bush Rom ero, 25 August 1966, BYU.

_____. Letter to Milton [R . Hu nter], 30 November 1967a, U o f U.

_____. Note for Leonard H. Lesko, 26 December 1967b, U of U .

_____. Let ter , 28 December 1967c , par t i al l y pr in ted in New s l e t t e r and Pro c e ed in g s o f th e So c i e t y f o r

Ea r ly H i st o r i c Ar c h a eo l o g y no. 105 (1 March 1968): 9.

_____. Letter to Leonard H. L esko, 31 January 1968a, U of U .

_____. Letter to Modern M icrofilm Co., 12 N ovember 1968b, U o f U.

_____. Letter to Jerald Tanner, 2 February 1971a, U of U.

_____. Letter to James Boyack, 13 March 1971b, U of U.

_____. Letter to Jerald and Sandra [Tanner], 13 March 1971c, U of U .

_____. Letter to Wesley P. W alters, 6 July 1971d, U of U.

_____. Letter to Harold H . Hou gey, 5 June 1972, U of U .

_____. “Wri tten Sy mpo sium o n Book -of-Mo rmo n Geograp hy : Response of Th omas S. Ferguson

to the N orm an & Sorenson Papers ,” 12 March 1975a , U of U. Repr in ted in Tanner and

Tanner 1988a.

_____. Letter to Harold H . Hou gey, 26 June 1975b, U of U .

36


_____. Letter to Mr. and M rs. Harold W . Lawrence, 9 February 1976a, U of U.

_____. Letter to Mr. and M rs. Harold W . Lawrence, 20 February 1976b, U of U .

_____. Letter to Jo hn W . Fitzgerald, 6 M arch 1976c, John Fitzgerald C ollection, M sl02, Box 1,

Special Collections, Milton R. M erri l l Library , Utah State University, L ogan, Utah.

_____. Letter to J. Don C erchione, 5 Novemb er 1976d, U of U.

_____. Letter to James Sti l l , 3 December 1979, U of U.

_____. Letter to Rosemary Brown , 23 October 1980, U of U .

_____. Letter to Burt Stride, 15 September 1981, U of U .

_____. Letter to Ronald Barney , 10 January 1983a, U of U .

_____. Letter to Ronald Barney , 1 February 1983b, U of U.

Fergu son, T hom as Stuart , and Ester 1 . Ferguson. [1982.] Typed statement added to copies of the

Book of Mo rmon , U o f U. R eprinted in Warren and Ferguson 1987, 283.

Ferguson , Th omas S tuar t , and M. Wel l s Jakeman. “Most An cient Mexico: (A Co mparativ e Study

of the Book of Morm on and the W ritings of Ixtl i lxochitl) ,” 1939, typescript, BYU .

Fitzgerald, John W . Lett er to T hom as Stuart Fergu son, 4 M arch 1976 , John F i tzgerald Col lec t ion ,

Msl02, Box 1, Special C ol lect io ns, Mi l ton R . Merr i ll L ibrary , U tah Sta te Universi ty , Logan ,

U tah.

Ga rd ne r, Br an t. “T he C hr ist ian iz ati on of Q ue tz alc oat l. ” Su n st on e 10, no. 11 (1986): 610.

Green , De e F. “Boo k of M or m on A rch aeo lo gy : T he M y th s an d t he A lt ern ati ves. ” D i al o g u e 4

(Summer 1969): 71-80.

___ __. “R ecen t Sc ho lar shi p o n N ew W or ld A rch aeo lo gy .” D i al o g u e 7 (Spring 1972): 116-19.

H auck , F. Richard. Dec ip her in g the G eog raphy o f t h e Book o f Morm on : Se t t l em en t s and Rou t e s i n

An c i e n t Am e r i c a. Salt Lake City : Deseret Book C ompany , 1988.

Hedengren , Paul. De fe n se o f Fai th : Asse ss ing Argu m en ts Again s t Lat t e r -day Sain t Be l i e f . Provo , Utah :

Bradford & W ilson, Ltd., 1985.

Ho ffer, Eric. The True Be l i e v e r : Thoug h t s on th e Natur e o f Mass Mov em en t s . New Y ork: H arper &

Row , 1951.

Ho ugey, H arold H. L etter to Thom as Stuart Ferguson, 20 May l972, U of U .

_____. Letter to Thom as Stuart Ferguson, 30 May 1975, U of U.

Hu nter, Milton R. Letter to Th omas Stuart Ferguson, 9 February 1950, BYU .

_____. Letter to Thom as Stuart Ferguson, 4 December 1967, U of U.

Hun ter , Milto n R., an d T hom as Stuart Ferguson. An c i e n t Am e r i ca a n d th e Bo o k o f Mo r m o n .

Oak land, California: Kolob Book C ompany , 1950.

Jakeman, M . Wells. Letter to Milton R . Hu nter, 6 February 1951, BYU .

Jarrard, Jack E. “Rare Papyri Presented to Church.” D e se r e t Ne w s, 27 N ovem ber 1967 a, sec. A, pp.

1,3.

_____. “Church R ecei ves J osep h S m it h P apy ri .” D e se r e t New s, Church N ews, 2 December 1967b,

7-10.

Jessee, Dean C. “The Early Accounts of J osep h S m it h’ s Fi rst Vi sio n. ” Br i gham Youn g Un iv e r s i t y

St u d i e s 9 (Spring 1969): 275- 94.

Johnson , Steve. Transcr ipt of the advertisement for The M essiah in Ancient America a ired on KSFI

radio, Salt Lake City , 1988, U of U.

Kel ley , D av id H . “A C y li nd er S eal fro m T lat il co. ” Amer i can Ant iqu i t y 31 (July 1966): 744-45.

Kidder , Al fred V. , and Thomas Stuart Ferguson. “Plan for Archaeologica l Work in an Important

Zone in Middle Am erica.” Typescript . 1951. J. W illard M arriott C ollection, M S 164, Box 48,

Special Collections, J . Willard Marriott L ibrary, U niversity of U tah, Salt Lake City .

Lesko, Leonard H . Mem orandum Thom as Stuart Ferguson, 4 March 1968, U of U .

Matheny, R ay T. “Book of Mormon A rchaeology: Sunstone Symposium #6, Sal t Lake Sheraton

Ho tel, Augu st 25, 1984.” Ty pescript located in Special Collections Harold B. Lee Library ,

Brigham Yo ung U niversity, Provo, U tah.

McKay , David O., S tephen L Richards, and ] . Reuben Clark , Jr . Le tte r to Thomas Stuar t Ferguson ,

2 June 1954, BYU.

Nelson , Dee Jay . The Jose ph Sm ith Pap yr i: A Tran s l a t i on & Pr e l im ina r y Sur v e y o f t h e Ta - sh e r t -Min &

T e r P ap y r i . Salt Lake City : Modem Microfilm C ompany , 1968a.

_____. The J o s e ph Sm i th Papy r i , Pa r t 2 : Add i t i ona l Tran s l a t i on s an d a Supp l em en t a l Su r v e y o f t h e

Ta -sh e r t -Min , H ô r a n d A m e n -T e r p Pa p y r i . Salt Lak e Ci ty : M odern Microfi lm Company ,

1968b.

37


_____. J o s e ph Sm i th ’ s “Eye o f R a :” A P r el im i n a r y Su r v e y a n d Fi r st Tr a n sl at i o n o f Fa c sim i l e No . 2 i n

th e Book o f Abraham . Salt Lake City : Modern M icrofilm Com pany , 1968c.

_____. A Trans la t i on 69 Stud y o f Facs im i l e No . 3 i n The Boo k o f Abraham . Salt Lak e C ity : M odem

Microfilm C ompany , 1969.

Ne lson , Fred W., J r . “In Hon or of Th omas Stuart Ferguson, 1915-1983.” New sletter and

Proceedings of the S.E.H.A . no. 161 (May 1987): 1-6.

N ibley , H ugh. T h e My t h M ak e r s. Salt Lake City : Bookcraft, Inc., 1961.

_____. “A N ew Look at th e Pe ar l o f Gr eat Pr ice .” T h e Im p r o v e m e n t Er a 71-73 (Jan. 1968-May

1970).

_____. T h e Me ss a ge o f t h e Jo s e p h Sm i t h P ap y r i : an E g y p ti a n En d o w m e n t . Salt L ake C ity : Deseret

Book C ompany , 1975.

_____. Si n c e C u m o r a h : Th e B oo k o f Mo r m o n in th e Mode rn Wo r ld . Sa l t Lake City : Deseret Book

Com pany , 1967.

Palmer, David A. “Sym posium on Book of Morm on Geography : Response of David A. Palmer

to Papers by V. G. N orman and J. L. Sorenson,” Ap ril 197 5. T y pescript in the possession of

Bruce W. W arren.

_____. I n Se a rc h o f C u m o r a h : Ne w E v i d e n c e s f o r th e Bo o k o f M o rm o n f r o m A n c i e n t Me xi c o . Bountiful,

U tah: Ho rizon Publishers, 1981.

Pr idd is, Venice. Th e B o ok and t h e Map : New I n s i g h t s i n t o B o ok o f Mo rmo n Ge o g r a ph y . Salt L ak e City :

Bookcraft, Inc., 1975.

R aish , M art in . “A ll T hat Gl itt ers: U nco ver in g Fo ol ’s G ol d in Boo k of Morm on Arch aeology.”

Su n st on e 6 (Jan.-Feb. 1981): 10-15.

R ho des, Michael D. “Why doesn’t the translat ion of the Egypt ian papyr i found in 1967 match the

tex t o f th e Bo ok of A br ah am in th e Pe arl of G rea t P ri ce?” Ens i gn 18 (July 1988): 51-52.

R ich ard s, Stephen L, an d J. R euben C lark , Jr. L etter t o T hom as Stuart Fergu son, 15 Sep tem ber

1955, BYU.

R ob ert s, B. H. St u d ie s o f th e Bo o k o f Mo r m o n , edi ted by Br igham D. Madsen . Urbana and Chicago:

U niversity of Il l inois Press, 1985.

Russell , Wi l l i am D. “A Fur ther Inqu i ry in to the His tor ic i ty of the Bo ok of M or m on .” Su n st on e

7 (Sept.-Oct. 1982): 20-27.

Smi th , Joseph Fie lding. “Where Is the Hi l l Cum orah? Book of Morm on Establ ishes Locat ion of

H ist or ic R egi on .” D e s er e t Ne w s , C h u r c h N e w s , 27 February 1954, 2-3.

Sorenson , John L. An Anc i en t Am er i c an S e t t i n g f o r th e Bo o k o f Mo r m o n . Sa l t Lake City and Provo,

Utah : Deseret Book Com pany and Foundat ion for A nci ent R esear ch a nd M or m on Stu die s,

1985.

Sti l l , Jam es D. Let ter to T ho m as S. F erg uso n, w ith han dw ri tte n r espo nse by Fergu son, 5 D ecemb er

1979a, U of U.

_____. Let ter to T ho m as S. Fer guson , w ith h andw ritt en respo nse by Fergu son, 12 D ecemb er

1979b, U of U .

S t i rl ing, Matt he w . R evi ew of O ne Fo ld a nd O ne Sh eph erd , b y T ho m as St ua rt Fer gu son . In

Ar c h a eo l o g y 13 (September 1960): 229.

Tanner, Jerald. Letter to Dee Jay N elson, 18 December 1970, U of U .

T a nner , Jera ld, and Sandra Tanner. Ar c h ae o l o gy a n d t he Bo o k o f Mo r m o n . 1969. Reprinted with

added Appendix N o. 2, 71-92. Salt Lake City : Modern M icrofilm Com pany , [1971].

_____. M o rm o n i sm : Sh a d o w o r Re a l i t y . 2d ed. Salt Lake Ci ty : Mo dern M icrofilm C omp any , 1972.

_____. Fe r g u s o n ’ s M an u s c r i p t U n v e i l e d . Salt Lake City : Utah Lighthouse Ministry , 1988a.

_____. “Ferguson’s Tw o Faces : Mormon Scholar’s ‘Spoof’ Lives on after His Death.” Sal t Lake Ci t y

M e ss e n g e r , no. 69 (Sept. 1988b): 1-10.

Todd, Jay M. The Saga o f t h e Book o f Abraham . Salt Lake City : Deseret Book C ompany , 1969.

Van W agoner , R icha rd, an d St eve n W alk er. “Jo seph Sm it h: T he Gi ft o f Seei ng .” D i al o g u e 15

(Summer 1982): 48-68.

W ade, Gl en. “A C on ver sati on w ith Pr ofesso r A tiy a.” D i al o g u e 2 (Winter 1967): 51-55.

W alt ers, W esley P. L ett er t o T ho m as Stu art Fer gu son , 23 Ju ne 1 971 , U of U .

_____. “Joseph Sm it h a m on g th e Egy pt ians. ” The J ou rna l o f t h e Ev ang e l i c a l The o l o g i c a l So c i e t y 16

(Winter 1973): 25-45.

_____. “Jo seph Sm it h’ s Bai nb ri dge , N .Y ., C ou rt T ri als. ” The W es tm ins t e r Th e o l o g i c a l Jou rn a l 36

(Winter 1974): 123-55.

38


Warren , Bruce W., and T homas Stuart Ferguson. The Mes si ah i n Anc i en t Amer i c a . Provo, Utah :

Book of M orm on R esearch Foun dation, 1987.

W aucho pe, Robert. Los t Tr ib e s & Sunken C on t in e n t s : My th an d Me thod i n t h e S tudy o f Am er i c an

Ind ian s. C hicago: U niversity of Ch icago Press, 1962.

Thomas Stuart Fergusonin odysseia - mormonismi

Documents

Transcript of Thomas Stuart Fergusonin odysseia - mormonismi