Children’s Media Barometer 2010:The Use of Media among 0-8-year-olds in Finland.

Interviews and evaluations

Researcher Terhi Walamies, Finnish Society on Media Education

More Than Just Child’s Pl@y? 10.2.2011, Helsinki

10 places:

• Day care (4)

• Family day care group (1)

• School (1)

• Homes (4)

- 0-7 year old children (4 boys and 4 girls)

2

Locations:

• Small, medium and large cities included in the southern, western and northern parts of Finland

• A socio-economic aspect in choosing different kinds of areas (Pohjola & Jokinen 2009; Pohjola & Johnson 2009)

- low-, (3)

- middle- (4) and

- upper-income areas (3)

3

Children’s age distribution in the survey

Age Boy Girl In all

Under 1 1 - 1

1 - 1 1

2 - 1 1

3 2 2 4

4 1 - 1

5 5 4 9

6 8 7 15

7 2 - 2

8 - 2 2

19 17 36

4

The most suitable data collection methods in this survey:

1) Observation at home (0-3-year-olds) - digital camera, dictation machine, notes

2) Theme interviews with the 4-8-year-olds

- Answering questions seemed to be easiest for a child when they were allowed some meaningful activity (f.ex. drawing) during the interview.

- Interviews conducted most often with a goup of 2-4 children, the most suitable size was 2 children.

- Interviews were also made during some of the home observations.5

3) Drawing a ”fantasy room” with the 3-6-year old children

• 23 children (8 girls ja 15 boys)

• In nine of the drawings there were things that had something to do with media.

• Television was most common in the drawings (also game consoles, and advertisement, a movieposter, a computer).

• One 6-year-old boy drew a media tool as well as media content.

6

4) Questionnaire with the 5-7-year old children

- 6 children (4 boys and 2 girls)

- Fast and effective

- More formal than theme interviews

Writing notes about the observations, the interviews with the children and drawings as well as taking photos and filming with a digital camera

8

Children’s media relations

• In this qualitative survey children’s media use is diverse and active.

• Parents’ activity and relationship with media seems to direct the child’s engagement as well.

• The use begins as a baby (television, music, books, internet with parents).

• Music, books, magazines and television programmes came up in children’s stories and in observations made at home.

9

• The pleasure which media gave was meaningful to children in this survey.

• Enjoying with media:

- Gestures and facial expressions

- Movement and giving comments about media shows

- Children told about their experiences

(games, internet use and mobile phones)

• Rules:

- Rules concerning media were most often: restraining children’s playing or television watching.

10

Negative experiences in children’s media relations

- Connected to children’s programmes on TV, films aimed at children, and some news items

- Coping-means (for example leaving the scary situation)

One nascent socio-economical difference was found in this survey:

Children interviewed in the upper-income areas mentioned more often rules concerning media.

11

THANK YOU!

12

Lähteet:

Alasuutari, M. 2005. Mikä rakentaa vuorovaikutusta lapsen haastattelussa? Teoksessa: Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. (toim.). 2005. Haastattelu. Tutkimus. Tilanteet ja vuorovaikutus. Tampere: Vastapaino. 145-162.

Carlsson, U. & von Feilitzen, C. (toim.) 2006. In the service of young people? Studies and reflections on media in the digital age. The International Clearinghouse on Children, Youth and Media. Göteborg University. Kungälv: Livréna AB.

Helavirta, S. 2007. Lasten tutkimushaastattelu. Metodologista herkistymistä, joustoa ja tasapainottelua. Yhteiskuntapolitiikka 72 (6); 629-640.

Kallio, K.P. 2010. Lasten ja nuorten epäsuoran kohtaamisen etiikka. Teoksessa Lagström, H., Pösö, T., Rutanen, N. & Vehkalahti, K. (toim.) 2010. Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka. Nuorisotutkimusverkosto. Helsinki: Yliopistopaino.163-187.

Kangassalo, M. & Suoranta, J. (toim.) 2001. Lasten tietoyhteiskunta. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy.

Lagström, H., Pösö, T., Rutanen, N. & Vehkalahti, K. (toim.) 2010. Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka. Nuorisotutkimusverkosto. Helsinki: Yliopistopaino.

Lealand, G. & Zanker, R. 2005. Dream Worlds and Media Worlds. Using Drawings for Insights into the Lives of New Zealand Children. Teoksessa Carlsson, U. & von Feilitzen, C. (toim.) 2006. In the service of young people? Studies and reflections on media in the digital age. The International Clearinghouse on children, youth and media. Göteborg University. Sweden: Grafikerna Livréna i Kungälv AB. 117-128.

Marsh, J. (toim.) Popular Culture, New Media and Digital Litearacy in Early Childhood. Great Britain: TJ International Ltd.

Noppari, E., Uusitalo, N., Kupiainen, R. & Luostarinen, H. 2008. ”Mä oon nyt online!” Lasten mediaympäristö muutoksessa. Journalismin tutkimusyksikkö. Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitos. http://tampub.uta.fi/tiedotusoppi/978-951-44-7293-0.pdf

Pennanen, S. 2006. Mä sitä paitsi tykkäänkin uutisista. 5-6-vuotiaiden lasten käsityksiä ja kokemuksia TV-uutisista. Pro gradu –työ. Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitos.

Pennanen, S. 2008. Lasten medialeikit. Powerpoint-esitys. Lapsuudentutkimuksen päivät, Turku 2.-3.6.2008.https://www.jyu.fi/edu/laitokset/lanka/lapsuudentutkimuksen-verkosto/pennanen

13

Pohjola, K. & Johnson, E. 2009. Lasten mediakulttuuri ja koulu vuoropuheluun. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino.

Pohjola, K. & Jokinen, K. 2009. Media oppimisympäristönä ja haasteena koululle. Nuorisotutkimus 1(27): 4-20.

Ritala-Koskinen, A. 2001. Lasten haastattelu tutkijan haasteena. Kangassalo, M. & Suoranta, J. (toim.) 2001. Lasten tietoyhteiskunta. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy. 145-169.

 

Roberts, S. & Howard, S. 2005. Watching Teletubbies: Television and its very young audience. Teoksessa Marsh, J. (toim.) Popular Culture, New Media and Digital Litearacy in Early Childhood. Great Britain: TJ International Ltd. 91-107.

 

Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. (toim.). 2005. Haastattelu. Tutkimus. Tilanteet ja vuorovaikutus. Tampere: Vastapaino.

 

Sanoma Magazines Finland. YIPPEE 2008. Lasten lehtien lukeminen ja päivän ajankäyttö. 3–16- vuotiaat kuluttajina ja rahankäyttäjinä. http://www.sanomamagazines.fi/yritysinfo/mediamateriaali/ajankohtaista/2008/art253-Perheilla-yhteista-aikaa-ja-saantoja---lapset-toisaalta-itsenaisia-kuluttajia.html

Saunamäki, M. 2007. Esi- ja alkuopetusikäisten lasten digitaalisten pelien pelaaminen: kuinka lasten vanhemmat näkevät lastensa pelitottumukset ja miten digitaalisten pelien pelaaminen näkyy koulun arjessa. Pro gradu –työ. Tampereen yliopisto, Opettajankoulutuslaitos. http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu01764.pdf.

Seppänen, S. 2001. Taaperot television äärellä. Miten 1-4-vuotiaat lapset katselevat Teletapit-sarjaa? Pro gradu –työ. Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos.

Thakkar, R. R., Garrison, M. M., & Christakis, D. A. 2006. A systematic review for the effects of television viewing by infants and preschoolers. Pediatrics; 118(5): 2025–2031.

Turtiainen, P. 2001. Lapsen kuulemisen mahdollisuudet ja rajoitukset haastattelututkimuksen näkökulmasta. Lasten tietoyhteiskunta. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy. 170-180.

Wartella, E., Richert, R.A, Robb, M.B. 2010. Babies, television and videos: How did we get here? Developmental Review; 30(2): 116-127. 14