SUPERLATIIVIT - Guinness World Records
1
Vuonna 1941 italialainen Fiat CR.42DB saavutti 520 kilometrin tuntinopeuden 753 kilowatin Daimler-Benz DB 601A -moottorilla. Koneen valmistus jäi kuitenkin yhteen ainoaan prototyyppiin, kun uudet yksitasot syrjäyttivät kaksitasokoneet. > 20 000 km/t Jamaikalainen Usain Bolt voitti 16. elokuuta 2009 sadan metrin juoksun 9,58 sekunnin ajalla Berliinin MM-kisoissa Saksassa. Hänen keskinopeutensa oli 37,57 km/t ja huippunopeus lähes 44 km/t. Ihminen (juokseva) 37,57 km/t Nopein... Nopeusennätykset kiinnostavat aina, tehtiinpä ne sitten luonnossa tai moottori- kulkuneuvoilla. Kehitys nopeimmista panssarivaunuista vuoristoratoihin ja kaksitasolento- koneista avaruusaluksiin kertoo myös ihmiskunnan kehityskulusta: entistäkin hurjemman vauhdin tavoittelussa on rikottu teknologian rajoja ja uhmattu luontoa yhä uudelleen. Antiloopin kaltainen kärkiastuja hanka-antilooppi (Antilocapra americana) elää USA:ssa, Kanadassa ja Meksikossa. Sen huippunopeus 6 kilometrillä on 56 kilometriä tunnissa. Maaeläin (pitkällä matkalla) 56 km/t Star Title -vinttikoira selvitti 400 jaardin eli 365,7 metrin suoran 19,57 sekunnissa Wyon- gissa Uudessa Etelä-Walesissa Australiassa 5. maaliskuuta 1994. Sen huippunopeus oli 67,2 kilometriä tunnissa. Vinttikoira 67,2 km/t Britti Kevin Scott ajoi UK Mono- wheel Teamin hiilikuiturunkoisella Warhorsella 98,464 kilometrin tuntinopeutta Elvingtonin lento- kentällä Pohjois-Yorkshiressa Isossa-Britanniassa 20. syys- kuuta 2015. Neljä insinööriä rakensi pyörää kaksi vuotta. Monopyörä 98,464 km/t Antarktiksen pohjois- puolella työskentelevä tutkijajoukko arvioi satelliitin avulla seuratun harmaapääalbatrossin (Thalassarche chrysos- toma) maanopeudeksi 127 kilometriä tunnissa. Lintu lensi samalla nope- udella yli 8 tuntia raken- taessaan myrskyn keskellä pesää Etelä-Georgian Bird Islandiin. Lintu (matkalennossa) 127 km/t Ihmisvoimainen kulkuneuvo 139,45 km/t Formula Rossa Ferrari Worldissa Abu Dhabissa Arabiemiraateissa kiihtyy jopa 240 kilometrin tuntinopeuteen. Jopa ylämäessä se kulkee 52 metriä 4,9 sekunnis- sa. Rata avattiin 4. marraskuuta 2010. Tennisammattilainen Samuel Groth Australias- ta syötti ATP Challenger -turnauksen toisella kierroksella Etelä-Korean Busanissa 9. toukokuuta 2012 ässän, jonka nopeus oli 263 km/t. Vastas- saan hänellä oli Bulgarian Uladzimir Ignatik, ja ottelu oli tasatilanteessa. Samassa ottelussa Groth ylitti Kroatian Ivo Karlovicin nopeusennätyk- sen 251 km/t kahdella muullakin syötöllä, joiden nopeus oli 255,7 km/t ja 253,5 km/t. Silti hän hävisi erin 6–4, 6–3. Vuoristorata 240 km/t Mount Washingtonin huipulla 1 916 metrin korkeudessa New Hampshires- sa USA:ssa tuuli puhalsi 371 kilo- metrin tuntinopeudella 12. huhtikuuta 1934. Muuttohaukka (Falco peregrinus) syöksyy ilman halki parhaimmillaan noin 300 kilometrin tuntinopeudella. Se on maailman nopein eläin. Maatuulen nopeus (korkealla) 371 km/t Ihmisvoimaisten kulkuneuvojen MM- kisoissa World Human Powered Speed Chal- lengessa Battle Mountainissa Nevadassa USA:ssa kanadalainen Todd Reichert teki kolmen kisapäivän aikana uuden nopeus- ennätyksen Team AeroVelon Eta-polku- pyörällä ja löi sen kahdesti. Uusin ennätys, 139,45 km/t, syntyi 19. syyskuuta 2015. Tennissyöttö 263 km/t Britti Andy Green ajoi Thrust SSC:tä 1 227,985 kilometrin tuntinopeudel- la 15. lokakuuta 1997 Black Rockin autiomaassa Nevadassa USA:ssa. Autossa oli kaksi Rolls-Royce -suihkumoottoria. Se oli ensim- mäinen äänivallin rikkonut auto. Auto (maanopeus) 1 227,985 km/t Ihminen (vapaapudotuk- sessa) 1 357,6 km/t Felix Baumgartner Itävallasta putosi 1 357,6 km:n tuntivauhdilla Maahan 39 km:n korkeudesta Red Bull Stratos -lennolla New Mexicon yllä USA:ssa 14. lokakuuta 2012. Ilman ulkopuolista apua nouseva ja laskeutuva miehitetty ilma-alus on saavuttanut parhaimmillaan 3 529,56 kilometrin tuntivauhdin. Ennätyslennon tekivät kapteeni Eldon Joersz ja majuri George Morgan Jr. (USA) Lockheed SR-71A ”Blackbirdillä” Bealen lentotukikohdan lähellä Kaliforniassa USA:ssa 28.7.1976. Entisessä Neuvosto- liitossa 31. joulukuuta 1968 käyttöön otettu Tupolev Tu-144 saavutti neitsytlennollaan 2,4 Machin nopeuden (2 587 km/t). Sen normaali- nopeus oli 2,2 Machia. Kahden Tupolevin syök- syttyä maahan kone vedettiin matkustaja- käytöstä vuonna 1978. Matkustajalentokone 2 587 km/t Miehitetty ilma-alus 3 529,56 km/t USA:n ilmavoimien koelentäjä ”Pete” Knight saavutti 3. lokakuuta 1967 Kalifornian yllä USA:ssa 6,7 Machin (7 274 km/t) nopeuden kokeellisella X-15A-2- koneella, jonka B–52- pommittaja oli ensin kuljettanut korkeuksiin. Rakettimoottorein varustettu ilma-alus 7 274 km/t Apollo 10:n komento- moduuli saavutti 39 897 kilometrin tuntinopeu- den 26. toukokuuta 1969 palatessaan Maahan. Mo- duulin miehistönä oli kolme yhdysvaltalaista: eversti Thomas Stafford sekä komentajat Eugene Cernan ja John Young. Ihminen (kaikkien aikojen) 39 897 km/t Merkurius kiertää Aurinkoa 57,9 miljoonan kilometrin keskietäisyydeltä. Kierto- aika on 87,9686 vuoro- kautta. Merkuriuksen keskimääräinen kierto- nopeus 172 248 km/t on lähes kaksinkertainen Maan kiertonopeuteen verrattuna. Planeetta 172 248 km/t Lähestyvä galaksi 1 508 400 km/t Maailmankaikkeus laajenee, mutta on myös muutama harva galaksi, jotka lähestyvät meidän Linnunrataamme. Linssigalaksi M86 noin 52 miljoonan valovuoden päässä Neitsyen galaksi- joukossa lähestyy Linnunrataa 419 kilometrin sekuntivauhdilla. Astrofysiikan tutkimuskeskus Harvard- Smithsonian Massachusettsista USA:sta ilmoitti 8. helmikuuta 2005 löytäneensä tähden SDSS J090745.0+024507, joka matkasi 2,4 miljoonan kilometrin tuntinopeudella. Tähti 2 400 000 km/t Universumin suurin nopeus on valon- nopeus, jonka saavuttavat vain itse valo ja muut sähkömagneettisen säteilyn muodot, kuten radioaallot. Tyhjiössä valo matkaa parhaimmillaan 299 792 458 metriä sekunnissa. Vauhti (maailmankaikkeuden) 1 079 252 848,8 km/t 300–1 000 km/t Terry Wilmeth (USA) huristi hybridi- rakettimoottorilla varustetulla Yamaha Raptor 700 -mönkijä ALSR Rocket Raptor 6.0:lla kahden matkan keskino- peudeksi 315,74 kilometriä tunnissa Madrasin lentokentällä Oregonissa USA:ssa 15. kesäkuuta 2008. Mönkijä 315,74 km/t 0–100 km/t SUPERLATIIVIT Panssarivaunutyyppi S 2000 Scorpion Peace- keeperin kehitti brittiläinen Repaircraft PLC. Vaunu rymisteli 82,23 kilometrin tuntinopeutta QinetiQ-testiradalla Chertseyssä Surreyssa Isossa-Britanniassa 26. maaliskuuta 2002. Siinä oli RS 2133 -dieselmoottori, ylimääräinen runkopanssari, ballistiset helmalevyt ja vaih- dettavat kumilevyt telakengissä. Panssarivaunu 82,23 km/t Lintu syöksyssä 300 km/t Saapuminen ulkoavaruu- desta Maan ilmakehään 46 660 km/t NASA:n Stardust-alus palasi 15. tammikuuta 2006 onnistuneesti Maahan kerättyään seitsemän vuotta näytteitä komeetta Wild 2:lta. Se saavutti Maan ilmakehän 46 660 kilometrin tuntinopeudella. Kaksitaso 520 km/t Ken Warby Australiasta kiisi 511,09 kilometrin tuntinopeutta suihkumoottoroidulla Spirit of Australia -vesitasolla Blowering Dam Lake -järvessä Uudessa Etelä-Walesissa Australiassa 8. lokakuuta 1978. Vene 511,09 km/t Japanin Central Japan Railway Company käyttää kiskojen päällä kulkevia L0 (A07) -magneettijunia. Huhtikuun 21. päivänä 2015 L0 saavutti 603 kilometrin tuntinopeuden Yamanashi Maglev Line -testiradalla Japanin Yamanashissa. Magneettijuna 603 km/t 100–300 km/t Vuonna 1965 mitattiin täysikasvuisen gepardin (Acinonyx jubatus) huippunopeus. Naaras juoksi 201,1 metriä peräti 104,4 kilometrin tuntinopeudella. Maanisäkäs (lyhyellä matkalla) 104,4 km/t 1 000–20 000 km/t Lataa aukeaman juliste: guinnessworldrecords.com/2018 Kuvat eivät mittakaavassa
Transcript of SUPERLATIIVIT - Guinness World Records
Vu
on
na
194
1 it
alia
lain
en F
iat
CR
.42
DB
sa
avu
tti 5
20
kilo
met
rin
tu
nti
no
peu
den
75
3 ki
low
atin
Dai
mle
r-B
enz
DB
60
1A
-mo
ott
ori
lla. K
on
een
val
mis
tus
jäi
kuit
enki
n y
hte
en a
ino
aan
pro
toty
ypp
iin,
kun
uu
det
yks
itas
ot
syrj
äytt
ivät
ka
ksit
aso
kon
eet.
> 2
0 0
00
km
/t
Jam
aika
lain
en U
sain
Bo
lt
voit
ti 1
6. e
loku
uta
20
09
sad
an m
etri
n ju
oks
un
9,5
8
seku
nn
in a
jalla
Ber
liin
in
MM
-kis
ois
sa S
aksa
ssa.
H
änen
kes
kin
op
eute
nsa
oli
37,
57
km/t
ja h
uip
pu
no
peu
s lä
hes
44
km
/t.
Ihm
ine
n (
juo
kse
va)
37,
57
km
/t
Nop
ein...
Nop
euse
nnät
ykse
t ki
inno
stav
at a
ina,
teh
tiin
pä n
e si
tten
luon
noss
a ta
i moo
ttor
i-
kulk
uneu
voill
a. K
ehit
ys n
opei
mm
ista
pan
ssar
ivau
nuis
ta v
uori
stor
atoi
hin
ja k
aksi
taso
lent
o-ko
neis
ta a
varu
usal
uksi
in k
erto
o m
yös
ihm
isku
nnan
keh
itys
kulu
sta:
ent
istä
kin
hurj
emm
an
vauh
din
tavo
itte
luss
a on
rik
ottu
tek
nolo
gian
raj
oja
ja u
hmat
tu lu
onto
a yh
ä uu
delle
en.
An
tilo
op
in k
alta
inen
kär
kias
tuja
h
anka
-an
tilo
op
pi (
An
tilo
cap
ra
am
eric
an
a) e
lää
US
A:s
sa,
Kan
adas
sa ja
Mek
siko
ssa.
Sen
h
uip
pu
no
peu
s 6
kilo
met
rillä
on
5
6 k
ilom
etri
ä tu
nn
issa
.
Maa
elä
in (
pit
käl
lä m
atk
alla
)5
6 k
m/t
Sta
r Ti
tle
-vin
ttik
oira
sel
vitt
i 4
00
jaar
din
eli
36
5,7
met
rin
suor
an 1
9,5
7 se
kun
nis
sa W
yon
-g
issa
Uu
des
sa E
telä
-Wal
e sis
sa
Au
stra
liass
a 5
. maa
lisku
uta
19
94. S
en h
uip
pu
nop
eus
oli
67,2
kilo
met
riä
tun
nis
sa.
Vin
ttik
oir
a6
7,2
km
/tB
ritt
i Kev
in S
cott
ajo
i UK
Mo
no
-w
hee
l Tea
min
hiil
iku
itu
run
kois
ella
W
arh
ors
ella
98
,46
4 k
ilom
etri
n
tun
tin
op
eutt
a E
lvin
gto
nin
len
to-
ken
tällä
Po
hjo
is- Y
ork
shir
essa
Is
oss
a-B
rita
nn
iass
a 2
0. s
yys
-ku
uta
20
15. N
eljä
insi
nö
öri
ä ra
ken
si p
yörä
ä ka
ksi v
uo
tta.
Mo
no
py
örä
98
,46
4 k
m/t
An
tark
tiks
en p
oh
jois
-p
uo
lella
työ
sken
tele
vä
tutk
ijajo
ukk
o ar
vio
i sa
telli
itin
avu
lla s
eura
tun
h
arm
aap
ääal
bat
ross
in
(Th
ala
ssa
rch
e ch
ryso
sto
ma)
maa
no
peu
dek
si
127
kilo
met
riä
tun
nis
sa.
Lin
tu le
nsi
sam
alla
no
pe-
ud
ella
yli
8 t
un
tia
rake
n-
taes
saan
myr
skyn
kes
kellä
p
esää
Ete
lä-G
eorg
ian
Bir
d
Isla
nd
iin.
Lin
tu (
mat
kal
en
no
ssa)
127
km
/tIh
mis
vo
imai
ne
n k
ulk
un
eu
vo
139,
45
km
/t
Form
ula
Ros
sa F
erra
ri
Wor
ldis
sa A
bu
Dh
abis
sa
Ara
bie
mir
aate
issa
kiih
tyy
jop
a 24
0 k
ilom
etri
n
tun
tin
opeu
teen
. Jop
a yl
ämäe
ssä
se k
ulk
ee 5
2 m
etri
ä 4
,9 s
eku
nn
is-
sa. R
ata
avat
tiin
4.
mar
rask
uu
ta 2
010
.
Ten
nis
amm
atti
lain
en
Sam
uel
Gro
th A
ust
ralia
s-ta
syö
tti A
TP
Ch
alle
ng
er
-tu
rnau
ksen
to
isel
la
kier
roks
ella
Ete
lä-K
ore
an
Bu
san
issa
9. t
ou
koku
uta
2
012
äss
än, j
on
ka n
op
eus
oli
26
3 km
/t. V
asta
s-sa
an h
änel
lä o
li B
ulg
aria
n
Ula
dzi
mir
Ign
atik
, ja
ott
elu
oli
tasa
tila
nte
essa
. Sam
assa
o
ttel
uss
a G
roth
ylit
ti K
roat
ian
Iv
o K
arlo
vici
n n
op
euse
nn
ätyk
-se
n 2
51 k
m/t
kah
del
la m
uu
llaki
n
syö
töllä
, jo
iden
no
peu
s o
li
25
5,7
km
/t ja
25
3,5
km
/t.
Silt
i hän
häv
isi e
rin
6–
4, 6
–3.
Vu
ori
sto
rata
24
0 k
m/t
Mo
un
t W
ash
ing
ton
in h
uip
ulla
1 9
16
met
rin
ko
rkeu
des
sa N
ew H
amp
shir
es-
sa U
SA
:ssa
tu
uli
pu
hal
si 3
71 k
ilo-
met
rin
tu
nti
no
peu
del
la
12. h
uh
tiku
uta
193
4.
Mu
utt
oh
aukk
a (F
alc
o p
ereg
rin
us)
sy
öks
yy
ilman
hal
ki p
arh
aim
mill
aan
n
oin
30
0 k
ilom
etri
n t
un
tin
op
eud
ella
. S
e o
n m
aailm
an n
op
ein
elä
in.
Maa
tuu
len
no
pe
us
(ko
rke
alla
)3
71
km
/t
Ihm
isvo
imai
sten
ku
lku
neu
voje
n M
M-
kiso
issa
Wor
ld H
um
an P
ower
ed S
pee
d C
hal
-le
ng
essa
Bat
tle
Mou
nta
inis
sa N
evad
assa
U
SA
:ssa
kan
adal
ain
en T
odd
Rei
cher
t te
ki
kolm
en k
isap
äivä
n ai
kan
a u
ud
en n
opeu
s-en
nät
ykse
n Te
am A
eroV
elon
Eta
pol
ku-
pyör
ällä
ja lö
i sen
kah
des
ti. U
usi
n en
nät
ys,
139,
45
km/t
, syn
tyi 1
9. s
yysk
uu
ta 2
015
.
Ten
nis
syö
ttö
26
3 k
m/t
Bri
tti A
nd
y G
reen
ajo
i Th
rust
SS
C:t
ä
1 2
27,
98
5 ki
lom
etri
n tu
nti
nop
eud
el-
la 1
5. l
okak
uu
ta 1
99
7 B
lack
Roc
kin
au
tiom
aass
a N
evad
assa
US
A:s
sa.
Au
toss
a ol
i kak
si R
olls
-Roy
ce
-su
ihku
moo
ttor
ia. S
e ol
i en
sim
- m
äin
en ä
äniv
alli
n r
ikko
nu
t au
to.
Au
to (
maa
no
pe
us)
1 2
27,
98
5 k
m/t
Ihm
ine
n (v
apaa
pu
do
tuk-
sess
a) 1
35
7,6
km
/t
Fel
ix B
aum
gar
tner
It
äval
last
a p
uto
si 1
35
7,6
km
:n t
un
tiva
uh
dill
a M
aah
an
39
km:n
ko
rkeu
des
ta R
ed
Bu
ll S
trat
os
-len
no
lla N
ew
Mex
ico
n y
llä U
SA
:ssa
14
. lo
kaku
uta
20
12.
Ilman
ulk
op
uo
lista
ap
ua
no
use
va ja
la
s keu
tuva
mie
hit
etty
ilm
a-al
us
on
sa
avu
ttan
ut
par
hai
mm
illaa
n 3
52
9,5
6
kilo
met
rin
tu
nti
vau
hd
in. E
nn
ätys
len
no
n
teki
vät
kap
teen
i Eld
on
Jo
ersz
ja m
aju
ri
Geo
rge
Mo
rgan
Jr.
(US
A) L
ock
hee
d S
R-7
1A
”Bla
ckb
ird
illä”
Bea
len
len
totu
kiko
hd
an
läh
ellä
Kal
ifo
rnia
ssa
US
A:s
sa 2
8.7
.19
76.
En
tise
ssä
Neu
vost
o-
liito
ssa
31.
jou
luku
uta
19
68
käy
ttö
ön
ote
ttu
Tup
ole
v Tu
-14
4 s
aavu
tti
nei
tsy
tlen
no
llaan
2,4
M
ach
in n
op
eud
en (2
58
7 km
/t).
Sen
no
rmaa
li-n
op
eus
oli
2,2
Mac
hia
. K
ahd
en T
up
ole
vin
syö
k-sy
ttyä
maa
han
ko
ne
ved
etti
in m
atku
staj
a-kä
ytö
stä
vuo
nn
a 19
78.
Mat
ku
staj
ale
nto
kon
e2
58
7 k
m/t
Mie
hit
ett
y il
ma-
alu
s3
52
9,5
6 k
m/t
US
A:n
ilm
avo
imie
n
koel
entä
jä ”
Pet
e” K
nig
ht
saav
utt
i 3. l
oka
kuu
ta
1967
Kal
ifo
rnia
n y
llä
US
A:s
sa 6
,7 M
ach
in
(7 2
74 k
m/t
) no
peu
den
ko
keel
lisel
la X
-15
A-2
-ko
nee
lla, j
on
ka B
–52-
po
mm
itta
ja o
li en
sin
ku
ljett
anu
t ko
rkeu
ksiin
.
Rak
ett
imo
ott
ore
in
var
ust
ett
u il
ma-
alu
s 7
274
km
/t
Ap
ollo
10
:n k
om
ento
-m
od
uu
li sa
avu
tti 3
9 8
97
kilo
met
rin
tu
nti
no
peu
-d
en 2
6. t
ou
koku
uta
196
9 p
alat
essa
an M
aah
an. M
o-
du
ulin
mie
his
tön
ä o
li ko
lme
yhd
ysva
ltal
aist
a: e
vers
ti
Th
om
as S
taff
ord
sek
ä ko
men
taja
t E
ug
ene
Cer
nan
ja J
oh
n
Yo
un
g.
Ihm
ine
n (
kai
kk
ien
ai
koje
n) 3
9 8
97
km
/t
Mer
kuri
us
kier
tää
Au
rin
koa
57,
9 m
iljo
on
an k
ilom
etri
n
kesk
ietä
isy
ydel
tä. K
iert
o -
aika
on
87,
968
6 v
uo
ro-
kau
tta.
Mer
kuri
uks
en
kesk
imää
räin
en k
iert
o-
no
peu
s 17
2 24
8 k
m/t
on
lä
hes
kak
sin
kert
ain
en
Maa
n k
iert
on
op
eute
en
verr
attu
na.
Pla
ne
ett
a17
2 2
48
km
/tL
ähe
sty
vä
gal
aksi
1 5
08
40
0 k
m/t
Maa
ilman
kaik
keu
s la
ajen
ee, m
utt
a o
n
myö
s m
uu
tam
a h
arva
gal
aksi
, jo
tka
läh
esty
vät
mei
dän
Lin
nu
nra
taam
me.
L
inss
igal
aksi
M8
6 n
oin
52
milj
oo
nan
va
lovu
od
en p
ääss
ä N
eits
yen
gal
aksi
-jo
uko
ssa
läh
esty
y L
inn
un
rata
a 4
19
kilo
met
rin
sek
un
tiva
uh
dill
a.
Ast
rofy
siik
an t
utk
imu
skes
kus
Har
vard
-S
mit
hso
nia
n M
assa
chu
sett
sist
a U
SA
:sta
ilm
oit
ti 8
. hel
mik
uu
ta
20
05
löy
tän
een
sä t
ähd
en S
DS
S
J0
90
745
.0+
024
50
7, jo
ka m
atka
si 2
,4
milj
oo
nan
kilo
met
rin
tu
nti
no
peu
del
la.
Täh
ti2
40
0 0
00
km
/t
Un
iver
sum
in s
uu
rin
no
peu
s o
n v
alo
n-
no
peu
s, jo
nka
saa
vutt
avat
vai
n it
se v
alo
ja m
uu
t sä
hkö
mag
nee
ttis
en s
ätei
lyn
m
uo
do
t, k
ute
n r
adio
aallo
t. T
yhjiö
ssä
valo
mat
kaa
par
hai
mm
illaa
n 2
99
792
45
8
met
riä
seku
nn
issa
.
Vau
hti
(m
aail
man
kai
kke
ud
en
)1
079
25
2 8
48
,8 k
m/t
30
0–1
00
0 k
m/t Te
rry
Wilm
eth
(U
SA
) hu
rist
i hyb
rid
i-ra
kett
imo
ott
ori
lla v
aru
stet
ulla
Yam
aha
Rap
tor
700
-m
ön
kijä
AL
SR
Ro
cket
R
apto
r 6
.0:ll
a ka
hd
en m
atka
n k
eski
no
-p
eud
eksi
315
,74
kilo
met
riä
tun
nis
sa
Mad
rasi
n le
nto
ken
tällä
Ore
go
nis
sa
US
A:s
sa 1
5. k
esäk
uu
ta 2
00
8.
Mö
nk
ijä
315
,74
km
/t
0–1
00
km
/t
SUPERLATIIVIT
Pan
ssar
ivau
nu
tyyp
pi S
20
00
Sco
rpio
n P
eace
-ke
eper
in k
ehit
ti b
ritt
iläin
en R
epai
rcra
ft P
LC.
Vau
nu
rym
iste
li 8
2,2
3 ki
lom
etri
n t
un
tin
op
eutt
a Q
inet
iQ-t
esti
rad
alla
Ch
erts
eyss
ä S
urr
eyss
a Is
oss
a-B
rita
nn
iass
a 2
6. m
aalis
kuu
ta 2
00
2.
Siin
ä o
li R
S 2
133
-die
selm
oo
tto
ri, y
limää
räin
en
run
kop
anss
ari,
bal
listi
set
hel
mal
evy
t ja
vai
h-
det
tava
t ku
mile
vy
t te
lake
ng
issä
.
Pan
ssar
ivau
nu
82
,23
km
/t
Lin
tu s
yö
ksy
ssä
30
0 k
m/t
Saa
pu
min
en
ulk
oav
aru
u-
de
sta
Maa
n il
mak
eh
ään
46
66
0 k
m/t
NA
SA
:n S
tard
ust
-alu
s p
alas
i 15
. tam
mik
uu
ta 2
00
6
on
nis
tun
eest
i Maa
han
ke
rätt
yään
sei
tsem
än
vuo
tta
näy
ttei
tä k
om
eett
a W
ild 2
:lta.
Se
saav
utt
i Maa
n
ilmak
ehän
46
66
0 k
ilom
etri
n
tun
tin
op
eud
ella
.
Kak
sita
so5
20
km
/t
Ken
War
by
Au
stra
liast
a ki
isi 5
11,0
9 ki
lom
etri
n
tun
tin
op
eutt
a su
ihku
mo
ott
oro
idu
lla S
pir
it o
f A
ust
ralia
-v
esit
aso
lla B
low
erin
g D
am L
ake
-jär
vess
ä U
ud
essa
E
telä
-Wal
esis
sa A
ust
ralia
ssa
8. l
oka
kuu
ta
1978
.
Ve
ne
511
,09
km
/t
Jap
anin
Cen
tral
Jap
an R
ailw
ay C
om
pan
y kä
ytt
ää k
isko
jen
pää
llä
kulk
evia
L0
(A0
7) -
mag
nee
ttiju
nia
. Hu
hti
kuu
n 2
1. p
äivä
nä
20
15 L
0
saav
utt
i 60
3 ki
lom
etri
n t
un
tin
op
eud
en Y
aman
ash
i Mag
lev
Lin
e -t
esti
rad
alla
Jap
anin
Yam
anas
his
sa.
Mag
ne
ett
iju
na
60
3 k
m/t
100
–30
0 k
m/t
Vu
on
na
196
5 m
itat
tiin
tä
ysik
asvu
isen
gep
ard
in
(Aci
no
nyx
jub
atu
s) h
uip
pu
no
peu
s.
Naa
ras
juo
ksi 2
01,
1 m
etri
ä p
erät
i 10
4,4
kilo
met
rin
tu
nti
no
peu
del
la.
Maa
nis
äkäs
(ly
hy
ell
ä m
atk
alla
)10
4,4
km
/t
1 0
00
–20
00
0 k
m/t
Lata
a au
keam
an j
uli
ste:
gui
nnes
swor
ldre
cord
s.co
m/2
018
Kuva
t ei
vät
mit
taka
avas
sa
