Cuentos en maya yucateco
-
Upload
didier-argelio-chan-quijano -
Category
Documents
-
view
27 -
download
4
description
Transcript of Cuentos en maya yucateco
Ts’íibo’ob uti’al xokbil
1. Íikim
Le íikimo’ leti’ le máax yaan ka’ap’éel u suuy chúumuk u poolo’, ma’ chen ti’ pool je’el u chíikpajale’ je’en tu’ux tu wíinkilil máake’, je’el u yila’al chika’an u suuy tu kaal, tu k’ab wa tu si’nej, le suuyo’ je’el u ye’esikubaj tu’ux yaan jump’íit tso’otsele’; junláak’ ba’a je’el u ya’ala’al íikime’ leti’ le u síijil le chan paal yéetel u kojo’ le je’ela’ ma’ paak’il wa chen yaan ka’ap’éel u suuyi’ tumen k’as pech’ óol u ye’esikubaj ti’ jenmáaxe’ ts’o’okole’ ku ts’u’uttal, le suuyo’ chen ku chíikpajal tu chichanil ken nojochajake’ ma’ chika’ani wa xan ka beeta’ak jump’éel k’eexe’ ku sa’atal xan.
2. U satikech Xya’ax tóolok
¿Wa ka sa’atal ts’u’ k’áaxe’ ba’ax k’a’ana’an a beetik? Yaan k’iine’ juntúul máak tun bin ich k’áaxe’ ku máan yáanal juntúul xya’ax tóolok, le áalak’ je’ela’ ku beetik u tu’ubul tu’ux ku bin le máako’, ku bin u satik ichil le k’áaxo’, u tuukul le úuchben nukuch máako’obo’ bey jump’éel iik’ ku kucha’ale’. Uti’al ka ts’a’akake’ ku jáaw chital le máak te’e lu’um yáanal le k’áaxo’ yéetel jump’éel p’óoke’ ku pixik u yich, ma’ jach sáam u pix u yiche’ ku líik’il, yéetel bin le je’elo’ ku k’a’ajal ti’ tu’ix ku bin, ba’ale’ wa mina’an u p’óok máake’ tak bin chen ku nóokch’intubaj lu’um yéetel ku muts’ik u yich ken máanak junsúutuke’ ku líik’ile’ ku bin túun
3. U piimil xiix
Uti’al ka beet jump’éel ki’iki’ piim yéetel xiixe’ táanile’ yaan u xa’ak’ta’al xiix, ta’ab yéetel sakan, k’a’ana’an u yila’al u p’iis uti’al ka béeyak u pak’achta’al, ken ts’o’okoke’ ku pa’atal u mejen piimil, ku ta’ak’al yóok’ol le xamacho’, ku pa’ta’al u tajal, ken tajake’ ku jo’osal uti’al ka béeyak u jaanta’al, tu naajil in chiiche’ jach suuk u beeta’al, tumen máan ki’ u yu’uba’al
4. U le’ Xikin burro
Le xikin burro ku ya’ala’alo’ jump’éel k’áax ku ts’akik yaj chi’il, ma’ jach suuk u yila’ali ba’axe’ yaan ts’u’ k’aaxi’i, le ken kaxta’ake’ ku je’ek’el u mejen le’ob yéetel junxéet’ piits’e’ ku bin u cho’obol u yiits, le ken ch’u’uluk le piits’o’ ku ch’o’ojo’ ichil u chi’ le máak yajo’ ken máanak u k’áajile’ ka p’u’ukik ja’,ja’al ka’ap’éel wa óoxp’éel k’iine’ ku yutstal le yaj chi’ilo’.
5. Kool
50 ja’ab pachile’ le koolo’ jach k’a’abet ichil jump’éel batsil, tumen ti’ ku pa’ak’al xi’im, bu’ul, iib, sikil, xka’, xperon, iis, ts’íim yéetel u jeel pak’áalo’ob, tuláakal le koolo’ k’a’ana’an u kanáanta’al uti’al ka yanak tumen yéetel ku tséenkubaj le kolnáal yéetel u la’tsilo’obo’, sáamsamale’ le kolnáalo’ ku bin meyaj, wa ku yilik loba’an u koole’ ku páaktik, uti’al ma’ u jaanta’al tumen ch’íich’o’obe’ jump’éel nook’ ku le’ik uti’al u ja’asik u yóolo’ob, uti’al ma’ u jaanta’al tumen ba’alche’obe’ ku wak’ik u ts’oon uti’al u náachtalo’ob, tak tu bejla’ k’iinile’ le ba’alo’ob je’ela’ suuk u beeta’al.
6. U tsikbalil miis
Jo’oljeake’ ja’asa’ab in wóol tumen juntúul miis, táaj u yaawat tumen tin yachaj u nej, in kiike’ ka’a tu ya’alaj ti’ teen: teech puch’ u nej le miis yéetel le k’áanche’o’.-Ba’ax ka beetike’ex tu ya’alaj in na’ ti’ to’on, mix ba’al leti’ le miis mun makik u chi’o’. te’ex beete’ex u yaawat le miiso’ masa’?-. Jóok’ in wíits’ine’ ka’a tu takaj ik pool: leti’ beet u yaajal tak le paal ku weenelo’, ka’alikile’ jump’éel k’eeyaj ts’áab ti’ teen.
7. Finados
Tu tuukul maaya kaaje’ noviembre’ u wi’nalil u k’a’asa’aj le kimeno’obo’, u wi’nalil u máan u pixano’ob way yóok’ol kabe’. Ku tukulta’al úuchil yéetel te’ k’iino’oba’ le kiimeno’obo’ ku cha’abal u jóok’olo’ob te’ tu’ux yano’obo’ uti’al u taal u xíimbat u laak’o’ob wa buka’aj k’iin. Ken cha’abako’obo’ ku kaxtik u naajilo’ob, ku ka’ maan u xiinbat le kúuchilo’ob tu’ux sen máan kuxa’ano’obo’ le kéen u kaxto’ob u naajilo’obo’ ku p’áatalo’ob jaanal, uk’uj, u yu’ubo’ob u yúuchul tsikbal, ku k’a’ajsalo’ob tumen máax yabitmilo’ob, kéen ts’o’okok u náaysik u yóoleo’obe ku ka’ bin u je’esubaob. Yaan u ka’ suuto’ob tu la’ jab, tu k’iinil 1 yéetel 2 ti’ noviembre’, u chíikul u k’aalal le kuxtalo’ yéetel le kíimil way yóok’ol kaabe’.
8. Le máak káalchaje’
Ku tsikbalta’al ka’ach úuchile’ juntúul máak tu nat’aj u tsíimine’, ka’a bin Acanceh ka’a káalchaji: ti’ u taalbal u suute’ ka’a tu manaj u láak’ boteeya áanis, tu yoksaj tu sáabukaan , tu nat’aj u tsíimine’ ka’a bini, chúumuk beje’ ka’a tu yu’ubaj u yook’ol juntúul chan paal te’e k’áaxo’, éem te’e tsimino’ ka’a bin u kaxtej, tu yilaj jach juntúul chan paal ka’a tu na’aksaj tu tsiimine’ ka’a bini’ ba’ale’ le ka’a tu ch’ikpaktaj u táan u yich le paalo’ tu yilaj jach nuuktak u koj yéetel u yicho’ob, ja’ak’ u yóol u máakile’ ka’a tu yóotaj u pule’, ba’ale’ ma’ béeychaj u lakikubaj ti’i: k’a’aj ti’ yaan jump’éel boteeya áanis tu sáabuka’an, tu jo’osaje’ ka’a tu láala yóok’ol le kisino’. Bey béeychajik u lusik tu yóok’olo’.La’aten ku ya’alale’ le áanis yéetel le chamalo’ mun bisikubaj yéetel le kisino’. Le je’ela u tuukul nukuch máako’ob.
9. Tsuub
Tsuub juntúul aalak’ kuxa’an ich k’áax, tun taal u éek’same’entaj ku jóok’ol jaanal, u ts’o’otsele’ bey uti’al le kitamo’ ts’o’okole’ u wíinkilile’ chichan, ichil mejen kaaje’ suuka’an u bin ch’úuktbilo’ob uti’al ka jaanta’ak u bak’ij, ku ya’ala’ale’ úuchben aalak’o’ob kuxa’ano’ob ts’u’ k’aax chen uti’al u tséentubaob yéetel u motos pak’aalo’ob, wa u yich che’ob.
10. Xk’opte’ilen
Te’e tin kaajala’ chen ku beeta’al kool, le ko’olelo’obo’ ku bino’ob juuch’, le nukuch noolo’obo’ ku bino’ob kool, le paalalo’obo’ ku bino’ob báaxal, tene’ ma’ in bin mix tu’ux tumen ki’ in wóol yaniken tin naajil, yaan k’iine’ mina’anten taak’in, ku xu’upul tak ten bu’ul, ba’ale’ yuul yaan ten xi’im yéetel wa jayp’éel ts’iin, wa jayp’éel ts’ool, beyo’ mun p’áatal mina’an mix ba’al in jaantej. In kaajale’ chichan, in wotoche’ kolojche’ kex in wu’uy wi’ije’, kex in wu’uy ke’ele’ tene’ min p’atik in kaajal tumen ti’ ch’íijeni’i, tumen tene’ xk’opte’ilen.
11. Ts’íibt ba’ax ka kanik
Kin ts’íibtik jejeláas t’aano’ob uti’al ma’ u tu’ubul ten ba’ax kin beetik, tumen in chiiche’ ku ya’alik ten “ma’ k’a’abet a tu’ubsik ba’ax ka kaniki’ kex chen pak’ach a woojele’ ba’ale’ ts’íibt wa a woojel a beetej tumen yaan u k’uchul jump’éel u k’iinil mix juntúul ko’olel ken u yojéelt pak’ach, manbil waaj ken u beeto’ob, xiibo’obe’ yaan u k’uchul u k’iinil u tu’ubsiko’ob kool tumen ken náachako’obe’ yanal ba’a ku kaniko’ob, le paalal ku ch’íijil bejla’ k’iina’ mina’an u tuukulil u kaniko’ob maya t’aan tumen ku pech’óoltiko’ob, táankelemo’ob chen káaltal, óok’ot, ba’ate’ u biilo’ob tumen mun jáats’alo’ob uti’al ku portartubaob”.
12. U kaambal paal yéetel boon
Juntúul chan paal ku boone’ ya’ab ba’alo’ob ku máan tu tuukul, ku bonik aalak’o’ob, najo’ob, loolo’ob, uti’al u jets’ik ba’ax u k’áat u ya’alej, yaan k’iine’ ku jelbesik , ku k’exbesik, ku jats’utskíinsik, yéetel le ba’alob ku boniko’ ti’ ku ch’íijil yéetel ku síijil u kaambali, leti’ beetike’ u yuumo’ob yéetel u ka’ansajo’obe’ k’a’ana’an u cha’iko’ob u meyaj le mejen paalalo’ob tu juuno’obo’ tumen ti’ xan ku chíikpajal u áantajo’ob uti’al u bin u jets’ik u kaambalo’ob.
13. Le bejo’
Le kúuchil k’a’ana’an uti’al u much’ikubaj kajnáalo’obe’ leti’ le bejo’obo’, ka’ach úuchile’ chen mejen sak bejo’ob yaan, Yucatane’ chen jump’éel bej ku k’uchul tu petenil tumen u jolpo’opil beetmil uti’al u kooniko’ob chúuk, bejla’ k’iine’ tak te’e mejen kaajo’ob je’en bix te’e nukuch kaajo’obo’ tun ma’alobkíinsa’al u bejililo’ob, beyo’ chen ch’a’bil u bisiko’ob t’aan, chen ch’a’bil u koonolo’ob, wa u bino’ob maan tu jeel kaaj.
14. Jmeen
Le jmeeno’obo’ máako’ob ku t’aano’ob yéetel le yuumtsilo’obo’, tu kaajil mayabe’ le jmeeno’ juntúul winik k’a’ana’an u chíinjo’olta’al tumen u yoojel ts’aak, ts’o’okole’ leti’ k’ubik k’áaxo’ob uti’al u yantal ba’a jaantbil, ku lojik kaajalo’ob uti’al ma’ u kuchik iik’ winik yéetel aalak’o’ob, bejla’e’ tun bin u xu’ululo’ob tumen tun p’a’atal pachil le kaambalo’ob je’ela’.
15. Mekate
Junts’áak yéetel junkáan ka’ap’éel t’aan ku na’ata’al uti’al mekate, tumen le kolnáalo’ ti’ ku ch’i’ik u p’iisil u meyaji, bey ken jáanch’aknak tak ken paak’alnak, le je’ela’ ku p’i’isil yéetel junxóot’ suum yaan 20m ti’, juntúul kolnáale’ jach u k’ajóol le p’iis je’ela’ tumen yéetel ku p’isik u kool, uti’al u jooch, u páak, u paak’al yéetel u jeel meyaj te’e koolo’ leti’obe’ ku p’isiko’ob uti’al ma’ u xa’ak’pajal u meyajo’ob.
16. Áak’ab ch’íich’
Áak’ab ch’íich’e’ ku tamaxchi’tik chan paal, tin kaajale’ yaan u tuukulile’: wa ku yu’ubal u k’aay áak’abe’ yaan juntúul chan paal ku kíimil, wa ma’e’ yaan u kuchik u yiik’ali’, uti’al ma’ u yúuchul le loob je’ela’ k’a’ana’an u tselkúunsa’al le chanpaal ken jo’op u wéenelo’ tumen beyo’ mixtáan u yúuchul mix ba’a ti’, ku ya’alik u na’e’ k’a’abet u k’ajóolta’al u k’aay le ch’íich’o’ tumen ken u’uya’ake’ séeb u máan yóok’ol naj, yéetel wa mun yu’ubale’ yaan u loobitik le chanpaal wa jawakbalo’.
17. U meyaj Eli
Elie’ óoxtúul u soob ku kanáantik, leti’e’ sáamsamal u meyaj uti’al ku tséent le paalalo’obo’, ken sáasake’ tun máan u beet u yuk’ulo’ob ka xi’iko’ob xook, ken ts’o’okoke’ tun p’o’ k’u’um uti’al ka xi’ik juuch’ ka’alikil tun p’o’ nu’ukul xan, ti’ u taalbal u k’uchul le chúumuk k’iino’ tun pak’ach ka jaanako’ob, sáamsamal bey tun tal u chíinil k’iine’, ku bin si’, páak, wa jooch uti’al ka yanak ba’ax u jaanto’ob ti’ u láak’ k’iin, tun taal u éek’same’entale’ ku k’uchul uti’al ku li’subaj ka chilak weenel tumen tun píik’il ken ka aajak.
18. Jéetsméek’nakech tu k’iinil
Ma’ uts u jéetsméek’ta’al juntúul chan paal tu chichanili tumen mun yáax líik’il u xíimbal, uti’al ka béeyak u je’ek’el u yooke’ k’a’ana’an u pa’ta’al kex óoxp’éel wa kanp’éel wi’nal, le óoxp’éel wi’nalo’ uti’al mejen chúupalalo’ob tumen ku ya’alale’ óoxp’éel u tuunichil u kóoben, le kamp’éelo’ uti’al mejen xi’ipalaalo’ob tumen kantiits’ yaan ti’ u kool, kamp’éel u xu’uk’ u meyaj, kamp’éel u yokmal le naj ken u beet uti’al u kajtalo’, u tuukul nukuch máake’ k’a’ana’an u pa’ta’al le wi’nalo’ob je’ela’ tumen wa ma’e’ le chan paalo’ mixtáan u yáax k’a’ajal u yiik uti’al ka xíimbalnak.
19. K’a’aloote’ ma’
Jump’éel úuchben tuukule’ ku ya’alik ma’ uts u jaanta’al ba’a ka’alooti, tumen ku ka’aloottal bin u koj máak, wa ken yanak u paalale’ ka’atúul. Juntéenake’ juntúul ch’úupal jach suuk u jaantik je’enbaxak ka’alootchaja’an, ichil u bin u piko’otik u koje’ ka ka’alootchaji ts’o’ok u beele’ ka’a yáax yo’omchaje’ ka’atúul paalal tu tséentaj, in na’e’ tu ya’alaj tun tene’ úuch ti’ beyo’ tumen tu sen jaantaj u yich pak’áalo’ob ka’alooto’ob.
20. U kiinta’al ja’ tumen sinik
Le siniko’ob ku k’iintiko’ob ja’ le ken jo’op u k’ilkabo’obo’ ku kuchik u ye’elo’ob yéetel ku tsolikubaob uti’al ka máanko’ob yo’ok’ol bej, yaan k’iine’ ku multiko’ob u yotoch máak, ku ya’ala’ale’ le ken muulutnako’obe’ tun k’iintiko’ob yaan u tal jump’éel xaman ka’an wa k’a’amkach tóosja’. Le tuukul je’ela’ síij tu pool nukuch máako’ob tumen ku yiliko’ob ku yúuchul.