CIRCMI newsletter 1/2013
-
Upload
pasi-paunu -
Category
Documents
-
view
214 -
download
0
description
Transcript of CIRCMI newsletter 1/2013
CIRCMI Newsletter 1 / 2013 Research on Information, Customer, and Innovation Management
Kr i s h i M e l a — ex p o j a s a t a ko h t a a m i s t a I n t i a s s a s . 6
K o v a ko n f e re n s s i ke s ä s . 6
N ä kö p i i r i s s ä k i l p a i l u k y k y i s e m p i o rg a n i s a a t i o s . 4
T i l a u s s u u n n i t t e l u n a u t o m a t i s o i n t i s . 2
Tu t k i m u s y h t e i s t y ö n kä y n n i s t ä m i n e n s . 7
Y h t e y s t i e d o t s . 8
2 6 4 6
2
J O H T A J A N T E R V E I S E T
P R O J E K T I T E E M A
CIRCMI jatkoi vuoden 2012 syksylla aktiivisesti T&K-hankkeitaan ja versioi useita uusia tutkimussuunni-telmia.
Tutkimustyo ta tehtiin taas laajalla rintamalla. Sonet-hanke haastavista asiakasryhmista ja sosiaalisista ver-kostoista pa a ttyi syyskuussa ja sai yrityksilta eritta in hyva a palautetta. Verkostotuotetiedon tutkimushanke NetPLM synnytti syksyn aikana useita uusia avauksia, mm. kettera n organisaatiokehitta misen, peliliiketoi-minnan ja arvoverkostojen tutkimukseen. ServRate-hankkeessa luotiin kattava evaluointityo kalu palvelu-liiketoiminnan arviointiin. Myo s tyo ela ma orientoitu-neet konsortiohankkeet DINNO ja REFINNO eteniva t suotuisasti syksyn aikana.
Projektituloksia esiteltiin kesa sta alkaen eurooppalai-sissa konferensseissa ja muilla foorumeilla. Esityksia julkaistiin seka toimitetuissa kirjoissa etta tiedejour-naaleissa. Sosiaalisen teknologian merkityksen kasvu na kyi vuoden aikana ja heijastui koko CIRCMI:n levey-delta keskusteluun seka teknologiana, liiketoiminta-mahdollisuutena etta tyo prosessien kehitta mismeto-dina. Ta ma na kyi myo s konferenssiesityksissa mme.
Kansainva lisessa tutkimuksessa panostimme ”global health and ICT” -tutkimukseen yhteistyo ssa suoma-laisten vuorovaikutteisen teknologian ja terveyden-
huollon tietoja rjestelmien tutkijoiden seka intialaisen KLE University and Hospitals –organisaation kanssa. Kan-sainva lisia vaihtovierailuja tekiva t syksyn aikana Juhani Linna Tanskaan pohjoismai-sen Aasia-tutkimusyksiko n NIAS:n stipendiaattina, Nicholas Mavengere Espan-jaan koulutustieteiden yli-opistojenva lisen keskuksen ICO:n stipendilla ja Mikko Ruohonen Intiaan osana Tekes-hanketta RuralVoice.
Alkuvuosi 2013 tuo useita mahdollisuuksia digitaali-sen arvonluonnin ja verkostoitumisen alueella. Ta ma na kyy mm. ulkoistamisen palveluliiketoiminnassa, ela myksellisen pa a oman luonnissa seka kokemukselli-sessa tyo organisaatioiden kehitta misessa . Ta ha n ”ajuriin” onkin kiinnitetty huomiota myo s valtiovallan asettamien tyo ryhmien taholta ja CIRCMI:lla on tarjo-ta ta ha n tyo ho n pa teva joukkue. Olemme aidosti mo-nitieteinen ja kansainva linen tiimi.
CIRCMI-piiri pyo rii, tule mukaan! Mikko Ruohonen
Professori, yksiko n johtaja
Aidosti monialaista tutkimusta ja kehitystyötä
Tilaussuunnittelun automatisointi seuraava askel
Massara a ta lo inti on na hty ratkaisuna tuottaa suuri
lopputuotteiden varioituvuus kustannustehokkaasti
hyo dynta en modulaarisuutta ja joustavia tuotantopro-
sesseja. Pa a osa massara a ta lo innin tutkimuksesta on
kuitenkin keskittynyt kuluttajabisnekseen, jossa mo-
tiivit, keinot ja vaikutukset ovat erilaiset verrattuna
yritysten va liseen kauppaan. Yritysten va lisessa liike-
toiminnassa massara a ta lo innilla tavoitellaan inves-
tointihyo dykkeiden varioituvuuden parempaa hallin-
taa ja toimitusaikojen nopeuttamista.
Tyypillisimmilla a n investointihyo dykkeiden massa-
ra a ta lo inti tarkoittaa modulaarista tuoterakennetta,
jossa asiakas valitsee vaihtoehtoisista moduuleista ja
lisa optioista tarpeisiinsa sopivan kokonaisuuden.
Usein kuitenkin erityiset asiakas– tai ka ytto ympa ris-
to tarpeet pakottavat investointihyo dykkeen yksilo lli-
seen ra a ta lo intiin. Tarpeiden varioituvuus voi olla niin
suuri ja ta sma llinen, etta tuotteen modulaarisuus ei
ole taloudellisesti mahdollista ja siksi tarvitaan tilaus-
kohtaista suunnittelua.
Tilaussuunnittelu vie kuitenkin aikaa seka tarjous- etta
toimitusprosessissa. Englannissa ja Yhdysvalloissa
tehtyjen kyselytutkimusten mukaan puolet tilaus-
suunnittelua tekevista yrityksista on menetta nyt
kauppoja myo ha styttya a n tarjouksen tekemisessa ja
vain 4 % yrityksista tarjouksien ja tta minen ajoissa ei
ole ollut koskaan ongelma. Tuotteen toimitusaika asi-
Konfiguraattoreiden fokusalue
Konfiguraattoreiden vaikutus toimitusaikaan
3
E S I T T E L Y
Mikä on CIRCMI?
CIRCMI on Tampereen yliopiston Informaatiotietei-
den yksiko ssa toimiva monialainen ja monitieteinen
tutkimus- ja kehitta misyksikko . Tutkimusstrategias-
saan CIRCMI kohdistaa ponnistelunsa tiedon, asiak-
kuuksien ja innovaatioiden johtamisen haasteelliseen
kentta a n.
Yritysten ja yhteiskunnan organisaatioiden tutkimus-
ja kehityshaasteet ovat ta na pa iva na laajoja ja moni-
syisia . Na ma haasteet eiva t ole ratkaistavissa kapei-
den tutkimusasetelmien avulla, vaan edellytta va t
usein kehitystyo ta seka organisaation toiminnan, ra-
kenteiden ja ja rjestelmien etta tyo nteon menetelmien
ja henkilo sto n suhteen. Ta ma kehitystyo taas vaatii
monitieteista ja monipuolista tutkimus- ja kehitystoi-
minnan suuntaamista ja tietoja rjestelmien ja teknolo-
gian mahdollisuuksien syva llista ymma rta mista . CIRC-
MI vahvistaa osaamistaan na illa alueilla yhteistyo lla
tutkimuskonsortioiden ja muiden tutkimusryhmien
kanssa. CIRCMI on aidosti verkostoitunut yksikko .
CIRCMI:n tutkijoilla on laaja tausta ja koulutus tieto-
ja rjestelma -, kaup-
pa-, yhteiskunta-
ja ka ytta ytymistie-
teista seka koke-
musta laaja-
alaisista kehitta -
mishankkeista. Yksiko n toiminta jakaantuu pa a osin
kolmeen osaamisalueeseen: Aasian liiketoimintaan ja
teknologiaan, teollisiin ja rjestelmiin seka asiakkuusin-
novaatioihin. Erityisosaamisaluetta ovat lisa ksi tyo or-
ganisaatioiden kehitta mishankkeet.
CIRCMI:n tutkimustapa on hyvin organisaatiola hei-
nen. Tutkimuksissa ka yteta a n paljon laadullisia mene-
telmia , kuten haastatteluja seka case- ja toimintatutki-
musta. Metodiosaamista ta ydenneta a n kyselytutki-
muksilla ja tilastollisilla menetelmilla . Ta ssa lehdessa
esitella a n yksiko n kuulumisia loppuvuodelta 2012
seka la hitulevaisuuden tutkimusalueita ja projekteja
erityisesti teollisuuden ja organisaatiokehityksen na -
ko kulmista.
http://circmi.fi
massaräätälöinnissä
akkaalle pidentyy, koska jo tarjousten tekeminen vaa-
tii keskima a rin satoja suunnittelutunteja, ja asiakas-
kohtaisen suunnitteluvaiheen ohella tulee huomioida
myo s suunnittelun tyo jono.
Tilaussuunnittelua harjoittavissa yrityksissa massa-
ra a ta lo inti on na hty yhtena keinona vastata globaaliin
kilpailuun. Teknologian kehittyessa on asiakkaalle
tarjottavaa ratkaisuvalikoimaa mahdollistaa laajentaa
siirtyma lla parametriseen konfigurointiin, mika mah-
dollistaa tuotteen CAD-tasoisen automaattisen ra a ta -
lo innin. Suunnittelukonfiguraattori on sovellus, jolla
tuotteen parametrinen konfigurointi toteutetaan.
Suunnittelukonfiguraattori edellytta a parametrisen
tuotemallin rakentamista, jossa parametreilla ohja-
taan tuotteen ja tuotteen osien muotoja, mittoja, ma a -
ria ja malleja. Konfiguraattorin avulla asiakastarve on
muutettavissa automaattisesti CAD-tason tuotekuviksi
ja komponenttilistoiksi, seka edelleen valmiiksi tarjo-
us- tai suunnitteludokumenteiksi asiakas- ja hintatie-
toineen integroimalla se muihin tietoja rjestelmiin.
Suunnittelukonfiguraattorin keskeiset edellytykset:
Soveltuu parhaiten rutiiniluontoiseen suunnitteluun
Tuotetta muokkaavat parametrit ja niiden rajat on
määriteltävä etukäteen
Edellyttää osaamista tuotearkkitehtuurin mallinta-
misessa, parametrisuuden toteuttamisessa ja para-
metrien välisten sidosten tarkastelemisessa
Vaikutukset:
Tarjous- ja tilaussuunnittelun nopeutus (jopa 99,5%)
Osaratkaisullakin merkittäviä hyötyjä suunnittelu-
prosessin läpimenoajassa
Rutiiniluontoinen suunnittelutyö vähenee/poistuu
Suunnittelun lopputuotteiden yhdenmukaistuminen
ja tasalaatuisuus
Aihealueesta ka ynnisteta a n projekti keva a lla 2013.
Lisätiedot: Marko Mäkipää ([email protected])
Erikoistutkija, teolliset järjestelmät
4
P R O J E K T I E S I T T E L Y
P R O J E K T I T E E M A
Reflektiivisellä työotteella parempiin tuloksiin —
Sosiaalinen mediako uusi pelintekijä?
Muuttuvassa maailmassa myo s organisaatiot ovat jat-kuvan muutos– ja kehityspaineen alla. Tulevaisuuden kehitysstrategiat nojaavat usein pelka sta a n talouden tai teknologian terminologiaan, vaikka vanhan sanon-nan mukaan henkilo sto on yrityksen ta rkein voimava-ra, ja myo s organisaatioiden ja tyo ela ma n kehitta mi-sen tyo kalut ovat edistyneet huimasti viime aikoina.
Niin sanotut reflektiiviset menetelma t ovat kasvatta-massa suosiotaan henkilo sto n kehitta misen kenta ssa
coachauksen, tyo yhteiso valmennuksen, tyo nohjauk-sen, mentoroinnin eri muotojen ja erina isten reflek-tioryhmien muodossa. Subjektiiviseen arviointiin pe-rustuvaa vaikuttavuustutkimusta on tehty ennenkin, mutta yrityksen kyseisista menetelmista saamaa hyo -tya , vaikutuksia liiketoiminnan tuloksellisuuteen ja organisaation suorituskykyyn on tutkittu va ha n. Liike-ela ma ssa on suuri kiinnostus reflektiivisyytta kehitta -
via menetelmia kohtaan, mutta palveluntarjonta on kirjavaa ja epa selvyytta vallitsee siina , mika muodos-taa na iden menetelmien vaikuttavuuden. On siksi ta r-kea a saada lisa selvyytta siihen, mihin hyo tyjen saami-nen perustuu. REFINNO-hanke vastaa ta ha n haastee-seen. REFINNO-hanke on Tekesin ja siina mukana ole-vien yritysten rahoittama kolmivuotinen (2012-2014) monitieteinen tutkimus- ja kehitta mishanke. Pa a ta-voitteena on tutkia ja analysoida reflektion ja reflektii-visen tyo otteen (reflective practice) potentiaalia orga-nisaation suorituskyvyn, tyo ssa oppimisen, innovatii-visuuden ja johdon ohjauksen kehitta misessa . Tutki-musotteessa yhdistyva t osaamisen kehitta misen ja
Uuden teknologian tulo markkinoille ja laajamittai-
seen ka ytto o n voi muuttaa toisinaan koko sovellusalu-
een toimintatavan, na in tapahtui esimerkiksi mikro-
tietokoneiden tai mobiiliteknologian markkinoille
tulon yhteydessa . Sosiaalisen median tai oikeammin
sosiaalisen teknologian ja niihin liittyvien palvelujen
yhteydessa on puhuttu ”pelintekija n” mahdollisuuk-
sista kaupassa, palveluissa, teollisuudessa ja myo s
julkisella sektorilla. On selvio , etta tavalla tai toisella
avoimet ja sosiaaliset teknologiat muokkaavat tapaa
suunnitella, toteuttaa ja arvioida koulutusta verkottu-
vassa oppimisympa risto ssa .
Tyo paikoilla somen vaikutukset na kyva t ensin mark-
kinoinnin, sidosryhma kontaktien ja tiedottamisen
alueella, mutta case-tapauksia lo ytyy jo somen tuotan-
nollisestakin ka yto sta esim. prosessien seurannan ja
laadunvalvonnan alueilta. Haasteellisinta tyo ssa ta-
pahtuvassa oppimisessa on sen johtaminen, monet-
kaan yritykset eiva t viela muodosta sille strategiaa tai
ohjaa henkilo - ryhma - ja organisaatiotason oppimis-
”...yrityksen kyseisistä menetelmistä saamaa
hyötyä, vaikutuksia liiketoiminnan tuloksellisuuteen
ja organisaation suorituskykyyn on tutkittu vähän”
prosesseja niin, etta ne tukisivat toisiaan. Pelkka ka yt-
to o notettu teknologia-alustahan ei sita yksina a n tee,
kuten tieda mme.
Avoimet teknologiat ja avoin data (OSS) muodostavat
myo s suuren mahdollisuuden seka yrityksille etta jul-
kistoimijoille. Aihepiirin ympa rille on jo muodostunut
tutkimusta, jossa on pyritty myo s miettima a n uusia
ns. hybrideja liiketoimintamalleja. Perinteinen tapa
kehitta a ohjelmistoja ja ja rjestelmia on saanut OSS-
toiminnasta uuden haastajan ja esimerkiksi kehittyvi-
en maiden koulutusympa risto jen rakentamisessa har-
kitaan aina myo s OSS-vaihtoehtoa. Esimerkkina julki-
sen sektorin kiinnostuksesta on oikeusministerio n
Open Office -ka ytto o notto.
Muutos on siis ta rkea ja tapahtumassa, mutta sen vai-
kutuksista ja ohjaamisesta on viela heikosti tietoa,
varsinkin tutkittua tietoa.
Lisätiedot: Mikko Ruohonen ([email protected])
Professori, tietojärjestelmät
KU
VA
: CR
EATIV
E CO
MM
ON
S
5
M A T K A K U U L U M I S I A
Y H T E I S T Y Ö S S Ä
REFINNO-tutkimusryhmä
CIRCMI:n erikoistutkijan Kati Tikkama en lisa ksi RE-
FINNO-tutkimusryhma a n kuuluvat Sanna Pekkola,
Minna Saunila ja Juhani Ukko Lappeenrannan teknilli-
sesta yliopistosta, Johanna Ra mo Turun yliopistosta
seka Sanna Vauranoja Tampereen teknillisesta yli-
opistosta. Projektia koordinoi Sanna Hilden ja johtaa
Petri Suomala, molemmat niinika a n Tampereen tek-
nillisesta yliopistosta.
Tutkimuskohteina organisaatiot ovat rikkaita mutta
myo s haastavia. Organisaatioiden moninaisuus ja nii-
den erilainen ja vaihtuva kytkeytyminen toimintaym-
pa risto ihinsa vaativat tutkimukselta kokonaisvaltais-
ta, pitka kestoista ja monitieteista tutkimusotetta. RE-
FINNO:n tutkijoiden osaamisalueita ovatkin esimer-
kiksi kustannuslaskenta, tulosmittaus, innovatiivi-
suus, kilpailukykykehitys, strateginen johtaminen,
tyo ela ma tutkimus seka reflektiivinen oppiminen.
REFINNO-hanke kesta a vuoden 2014 loppuun. Han-
ketta rahoittavat Tekes ja hankeyritykset.
REFINNO
taloudenohjauksen la hestymistavat. Hankkeessa selvi-teta a n mm. millaisin keinoin reflektiivista tyo otetta kehiteta a n ja miten reflektiivinen oppiminen na ytta y-tyy osana tyo ta , miten kehittyva reflektiivinen tyo ote na kyy yrityksen tuloksellisuudessa, milla tavalla joh-don ohjauksen (management control) ja taloudenohja-uksen (accounting) keinot mahdollistavat reflektiivi-syyden ja luovat ns. oppimisen tiloja organisaation toimintaan. Lisa ksi tarkastelun alla on osaamisen ke-hitta misen pa a to ksentekoa palvelevat mittaristot ja niiden rakentuminen kiintea ksi osaksi olemassa ole-vaa johdon ohjausta ja taloudenohjausta—eli tulisivat oikeasti ka ytto o n ja osaksi strategista suunnittelua. Asiantuntijakummeina hankkeelle ovat HENRY ry, Teknologiateollisuus ry ja TalentVectia Oy
Reflektiivinen tyo ote merkitsee ka yta nno ssa pysa hty-mista ja toiminnasta eta a ntymista uusien na ko kulmi-en avaamiseksi, oman ja yhteisen toiminnan, tausta-oletusten ja asenteiden kriittista ja kehityshakuista tarkastelua seka tyo ta ja tyo otetta kehitta via oivalluk-sia yksin tai ryhma ssa . Reflektiivista tyo otetta ja orga-nisaatioiden suorituskykya tutkitaan ja kehiteta a n eri alojen yrityksissa . Mukana olevat yritykset ovat la a ke-teollisuuden alan yritysta edustava Pfizer, terveyden- ja tyo terveyshuollon puolelta Tampereen tyo terveys ry. ja Pihlajalinna Oy seka va hitta iskaupan alalta Ko-
din Terra. Kyseisissa yrityksissa toteutetaan reflektii-vista tyo otetta tukevia interventioita, joissa kehite-ta a n toimiviksi todettuja ka yta nteita reflektiivista tyo -otetta palvelevaan suuntaan seka innovoidaan uusia tyo n tekemisen tapoja.
Lisätiedot: Kati Tikkamäki ([email protected])
Erikoistutkija, työorganisaatioiden kehittämishankkeet
Ryhmäkuvassa Juhani Ukko, Johanna Rämö, Sanna Vauranoja, Sanna
Hilden, Kati Tikkamäki, Sanna Pekkola ja Minna Saunila
Reflektiivisen työotteen vaikuttimet.
6
M A T K A K U U L U M I S I A
M A T K A K U U L U M I S I A
RuralVoice-verkostotapaamisia Intiassa
IFIP OST’12-konferenssi Tallinnassa
CIRCMI:n johtaja Mikko Ruohonen oli mukana ja rjes-
ta ma ssa IFIP:n (International Federation for Informa-
tion processing) avointa konferenssia Open and Social
Tools for Networked Learning (OST’12), joka ja rjestet-
tiin heina -elokuun vaihteessa Tallinnassa. Tavoitteena
oli lyhyesti muotoiltuna kansainva linen kohtaaminen,
jossa jaettaisiin ja kasvatettaisiin tietoa avoimista ja
sosiaalisista teknologioista. Tavoitteissa onnistuttiin-
kin hyvin—osanottajiakin oli viidesta eri maanosasta.
Konferenssissa esitetyt tutkimuspaperit olivat kaikki
vertaisarvioituja ja niista muodostetaan kirja, jonka
kustantaa kansainva linen tietokirjakustantaja Sprin-
ger. Ta ma n lisa ksi konferenssissa ja rjestettiin myo s
tohtorikoulutussessio, jonka ohjasivat emeritus-
professori Pertti Ja rvinen Tampereen yliopistosta ja
tutkija Terje Va ljetaga Tallinnan yliopistosta. Konfe-
renssin aihepiireja olivat Mobile Learning, Social Net-
works, Analytics and Recommendation, Workplace
Learning, Learning Analytics in Higher Education, Col-
laborative Learning in Higher Education ja Managing
Open and Social Education.
Ta ma n lisa ksi konferenssin osallistujat jakautuivat
keskusteluryhmiin aikaisemman IFIP-perinteen mu-
kaisesti. Erikoistutkija Kati Tikkama ki ja tutkija Nicho-
las Mavengere CIRCMI:sta johtivat ryhma a teemalla
“Organizational learning, agility and social technolo-
gies in contemporary workplaces” Jane Andersen Ko o -
penhaminan IT-yliopistosta ryhma a “Social technolo-
gies for improving quality and efficiency in the area
between teaching/learning and administrative student
support” ja tutkija Mart Laanpere seka professori Pee-
ter Normak Tallinnan yliopistosta “Digital learning
ecosystems: rethinking virtual learning environments in
the age of social media”.
Konferenssin sponsorina toimi IFIPin teknisen komi-
tean tyo ryhma 3.4., ja lisa ksi Tietotekniikan liitto ry
tuki konferenssia merkitta va lla summalla.
Konferenssiesitykset:
http://ifip-ost12.tlu.ee/conference/schedule/
2013 World Conference of Computers in Education:
http://wcce2013.umk.pl/
Professorit Mikko Ruohonen seka Markku Turunen
(TAUCHI) kiersiva t syksylla ja loppuvuodesta Intiaa
neuvottelemassa RuralVoice-hankkeen sidosryhmien
kanssa. Mukana oli myo s CIRCMI:n paikalliskonteks-
tin osaaja, tutkija Gururaj Mahajan. RuralVoice-
hankkeessa kehiteta a n puhepohjaisia, matkapuheli-
mella ka ytetta via informaatiopalveluita Intian 830-
miljoonaisen maaseutuva esto n ka ytto o n.
Syksyn matkan erityistarkoituksena oli terveyden-
huoltoalan yhteistyo avaus Karnatakan osavaltiossa
toimivan KLE Societyn kanssa. KLE:lla on yli 160 tut-
kimusinstituuttia etela isessa Intiassa seka muun muu-
assa useita sairaaloita. Terveydenhuolto on yksi ta r-
kea RuralVoice-hankkeen palveluvertikaali.
Lisa ksi suunniteltiin jo kehitetyn maatalousinformaa-
tiopalveluprototyypin ka ytto o nottoa Dharwadin maa-
talousyliopiston (UASD) kanssa seka tavattiin useita
muita sidosryhmia tietojenka sittelyn edista miskeskus
C-DAC:n johtajista aina tiede- ja teknologiaministeri
Vayalar Raviin saakka.
Professorit Mikko Ruohonen ja Markku Turunen keskustelun pyörteissä
UASD:n järjestämässä Krishi Mela -maatalousnäyttelyssä Dharwadissa.
http://ruralvoice.fi
Mikko ja Markku sekä C-DAC:n (Center for Development of Advanced
Computing) toiminnanjohtaja Hemant Darbari (toinen vas.) apulaisjoh-
tajineen.
7
Kuinka tutkimusyhteistyö toimii?
IRIS/SCIS Sigtunassa ja MCP -CE Novi Sadissa
Uuden ja toisaalta myo s jo olemassa olevan tutkimus-
tiedon innovatiivinen soveltaminen ovat ta rkeita teki-
jo ita nykypa iva n liiketoiminnassa. Erityisesti PK-
sektorin yritysten voi kuitenkin olla resurssien niuk-
kuuden vuoksi haasteellista hyo dynta a uusinta tieto-
taitoa esimerkiksi asiakkaiden kohtaamisessa, inno-
vaation kehitta misessa tai liiketoimintamallin sovitta-
misessa sosiaalisen median ekosysteemiin. Tutkimus-
tai kehitysyhteistyo liiketoimintaa ymma rta va n orga-
nisaation kuten CIRCMI:n kanssa on ta llo in viisas rat-
kaisu.
Yhteistyo n hahmottelu la htee luonnollisesti liikkeelle
yrityksen tai organisaation yhteydenotosta ja ideoiden
esittelysta . Toteutettavuuskartoituksella varmistetaan
sidosryhmien va linen yhteisymma rrys seka riitta va
kompetenssi tutkimus– tai kehitysalueen suhteen:
Hankkeita voidaan tarvittaessa toteuttaa yhteistyo ssa
muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. Mika li han-
ke na ytta a osapuolien mielesta toteutuskelpoiselta,
voidaan edeta rahoitusja rjestelyihin, joiden onnistu-
misella on hankkeen kannalta usein varsin suuri mer-
kitys.
Suoran rahoituksen lisa ksi vaihtoehtona on kattaa osa
kuluista esimerkiksi rahoittamiseen erikoistuneen
organisaation tuella. CIRCMI:n projekteissa Tekes on
ollut pa a asiallinen rahoittaja, mutta myo s muita vaih-
toehtoja on. PK-yrityksille soveliaita voivat olla esi-
merkiksi lukuisat erilaiset EU:n rahoitusohjelmat. Ra-
hoituksen lisa ksi yrityksille on tarjolla tukea kansain-
va listymiseen ja verkostoitumiseen erilaisten asian-
tuntijaorganisaatioiden kautta.
Rahoituksen ja rjestyminen ka ynnista a projektin. Suo-
ra rahoitus antaa toimeksiantajalle luonnollisesti va-
paammat ka det toteutuksen suhteen. Hankkeen tulok-
set ovat kuitenkin toimeksiantajaorganisaation hyo -
dynnetta vissa kaikissa tapauksissa.
Vuoden 2012 loppupuoliskolla CIRCMI oli OST’12 konferenssin lisa ksi vahvasti mukana tietoja rjestelmi-en IRIS/SCIS-konferenssissa Sigtunassa Ruotsissa se-ka massara a ta lo innin MCP-CE-konferenssissa Novi Sadissa Serbiassa.
Ja rjestyksessa a n jo 35. IRIS (Information Systems Re-search Seminar) seka samanaikaisesti ja rjestetty SCIS (Scandinavian Conference on Information Systems) saivat ja lleen innokkaan ja nuorekkaan pohjoismaisen osanoton. CIRCMI:sta osallistujia oli pera ti seitsema n: erikoistutkija Marko Ma kipa a ja tutkijat Nicholas Ma-vengere, Mari Ainasoja, Vivek Kumar, Timo Ingalsuo, Pasi Paunu ja Juhani Linna. Konferenssipapereita esi-teltiin kolme. Paikalla oli myo s IRIS-legenda, emeri-tusprofessori Pertti Ja rvinen, yksi ensimma isen IRIS-seminaarin osanottajista.
Joka toinen vuosi ja rjestetta va MCP-CE-konferenssi (Conference on Mass Customization and Personalizati-on in Central Europe) kera si yhteen kansainva lisen joukon massara a ta lo innin tutkijoita, ta lla kertaa tee-malla Customer Co-Creation in Central Europe. CIRC-MI:sta mukana oli teollisten ja rjestelmien tutkimus-ryhma Marko Ma kipa a , Timo Ingalsuo ja Pasi Paunu. Esitellyt kaksi konferenssipaperia ka sitteliva t suun-nittelukonfiguraattoreiden toimintaa ja mahdollisuuk-
sia seka myynikonfiguraattoreiden vaikutuksia myyn-tityo ho n.
Vuoden 2013 IRIS/SCIS ja rjesteta a n Oslon yliopiston toimesta Norjassa, ja vuoden 2014 MCP-CE ja lleen Novi Sadissa.
IRIS/SCIS-julkaisuja:
Mavengere, N., Mäkipää, M., and Ruohonen, M. (2012). The Role of Information Systems in Supply
Chain Strategic agility: a systematic literature review.
Linna, J. and Ainasoja, M. (2012). User on the Payroll—Challenges of Revenue Sharing in Commercial Media-
space.
MCP-CE-julkaisuja:
Mäkipää, M., Paunu, P., and Ingalsuo, T. (2012) Design Configurator: A Tool For Order Engineering.
Mäkipää, M. and Ruohonen, M.(2012) Effect of a Sales Configurator on Sales Work – Analyzing Different Sales
Configurator Configurations.
Konferenssit verkossa:
http://iris.im.uu.se/
http://www.mcp-ce.org/
I D E A S T A P R O J E K T I K S I
M A T K A K U U L U M I S I A
8
Y H T E Y S T I E D O T
Käyntiosoite (sovi tapaamisesta etukäteen):
Kanslerinrinne 1
Pinni B 3.kerros
Postiosoite:
CIRCMI
Informaatiotieteiden yksikkö
33014 Tampereen yliopisto
Fax:
03 219 1001
Web:
http://circmi.fi
Yksikön johtaja, professori
Mikko Ruohonen
Aasian liiketoiminta ja teknologia
Työorganisaatioiden kehittäminen
+358 (0)44 270 4440
Projektipäällikkö, KTM
Sanna Rytövuori
Asiakkuusinnovaatiot
+358 (0)50 383 1758
Erikoistutkija, FM
Marko Mäkipää
Teolliset järjestelmät
+358 (0)50 428 0882
CIRCMI Newsletter 1/2013: Taitto: Juhani Linna Tekstit: Juhani Linna, Kati Tikkamäki, Marko Mäkipää ja Mikko Ruohonen Kuvat: CIRCMI, Mareike Glöss, Microsoft ja Creative Commons jos ei toisin mainittu
36th IRIS-seminar and 4th SCIS-conference
”DIGITAL LIVING” Aug 11, 2013 - Aug 14, 2013, Sanner Hotell